1 2013 Haastattelussa Leijonan luolasta tuttu Oskari Lehtonen Villa Mandala -perheyrityksen ilot Kassankokouskutsu s.4
Tässä numerossa Puheenjohtajan palsta...3 Ajankohtaista...4 Villa Mandala stressinhallinnan sanansaattaja...10 YEL-vakuutus on yrittäjän tärkein vakuutus...15 Kassanjohtajan katsaus...5 Hyvät neuvot...6 SEFEssä on yritystä!...7 Haastattelussa Oskari Lehtonen...8 VAIMO Finland Oy - Verkostoitumista ja verkkokauppaa...16 Milloin yrittäjä on työtön...18 AYT -lehti Vastaava toimittaja Sami Aapro AYT -kassan toimisto Kassanjohtaja Sami Aapro Hallitus 2013 puheenjohtaja Jarmo Hyvärinen Toimituskunta Sami Aapro, Pipsa Luodelahti, Anna Mäki-Jokela, Pirjo Vapola, Tea Vierma, Katri Suomalainen, Satu Tarnanen, Tessa Tala-Bützow Paino Painomerkki Oy Taitto Kirsi Pääskyvuori Painos 12.500 Kassansihteerit Pipsa Luodelahti, Katri Suomalainen, Tessa Tala-Bützow, Satu Tarnanen, Pirjo Vapola, Tea Vierma Kassatoimihenkilö Anna Mäki-Jokela Hallitus Veli Anttila Jarmo Blom Pekka Jussila Susanna Kallama Olavi Ketola Olli-Pekka Miettinen Juho Muuraiskangas Reijo Mylläri Otso Nykänen Timo Salminen Anita Segercrantz Hannele Tamminiemi Yhteystiedot www.ayt.fi asiakaspalvelu@ayt.fi rekisterimuutokset@ayt.fi faksi 09 2535 3131 b Asiakaskäynnit arkisin klo 9-13 Ratavartijankatu 2 B, 1. krs 00520 HELSINKI Maksuton palvelunumero ma-to klo 9-16 pe klo 9-13 0800-9-0888 2 AYT 1 2013
Veroratkaisuilla kasvua Maaliskuussa maan hallitus rutisti puolivälin budjettiriihessään kokoon valtiontalouden kehykset vuosille 2014-2017. Päätöstä edelsivät työmarkkinakeskusjärjestöjen kokoon edellisenä iltana tuloksettomana päättyneet neuvottelut vakauttavasta ratkaisusta työmarkkinoille. Työmarkkinaratkaisuun pyrittiin saamaan mukaan elementtejä yritysverotuksen uudistamisesta palkansaajien ostovoiman turvaamiseen sekä Yritysverotuksen uudistus tarvittiin, jotta yritystoiminnan harjoittaminen olisi kannattavaa työelämän kehittämiseen. Ratkaisu olisi onnistuessaan tuonut työrauhan jopa kahdeksi seuraavaksi vuodeksi sekä maltilliset palkankorotukset. Nyt on odotettavissa levoton syksy työmarkkinoilla. Sopimukset päättyvät eri aloilla pitkällä aikavälillä ja kun liittokierroksia käydään, ei koviltakaan uhkauksilta ja toimenpiteiltä voida välttyä. Vaatimattomillakin ennustajanlahjoilla voi todeta, että valtakunnansovittelijan ovi tulee käymään tiuhaan syksyn aikana. Pääministeri Kataisen hallitus sai lopulta valmiiksi linjauksensa yritysverotuksen uudistamiseksi. Asian valmistelusta ei juuri tyylipisteitä herunut. Asia tuotiin julkisuuteen puolivalmiina kehysriihen yhteydessä eikä ministerien keskinäinen erimielisyys antanut hyvää kuvaa hallituksen päätöksenteosta. Lopputulos on kuitenkin yritystoiminnan kannalta kelvollinen. Monille yllättävä päätös oli alentaa yhteisöverokanta 20 prosenttiin nykyisestä 24,5 prosentista. Yhteisöverokannan merkittävällä laskemisella Suomi lähtee mukaan avoimeen kansainväliseen kilpailuun. Yritysverotuksen uudistus tarvittiin, jotta yritystoiminnan harjoittaminen kotimaassa olisi kannattavaa ja investoinnit Suomeen olisivat kilpailukykyinen vaihtoehto. Veropäätöksissä on mallikasta se, että uudistukset toteutetaan yritysverojärjestelmän sisällä sen painopisteitä muuttamalla. Osinkoverotusta päätettiin kiristää yhteisöverokannan alentamisen vastapainoksi. Myös pörssiyhtiöiden osingonsaajien verotus tulee kiristymään. Hallituksen tarkentavien päätösten jälkeen yrityksen ja omistajan yhteenlaskettu verorasitus jäi kuitenkin nykytasolle. Omistajien verotus muuttuu nykyistä yksinkertaisemmaksi, kun osinkotulojen verottamisesta ansiotulona luovutaan. Keskustelu yritysverotuksesta on kohdistunut pääsääntöisesti osakeyhtiöihin ja pk-sektorin yrityksiin, joilta odotetaan veroratkaisujen myötä kasvuhakuisuutta. Ei sovi kuitenkaan unohtaa henkilöyhtiöitä ja toiminimiä. Ne ovat niin työllisyyden ja itsensä työllistävien kuin kansantaloudenkin kannalta merkittävä voimavara. Hallitus on ilmoittanut tekevänsä tarvittaessa lisätoimia työllisyyden turvaamiseksi. Tällöin huomio tulisikin kiinnittää henkilöyhtiöihin, joiden verorasitus on jäämässä ankaraksi suhteessa osakeyhtiöihin. AYT-kassan jäsenistä ko. ryhmää edustaa noin 58 prosenttia. AYT 1 2013 3
AJANKOHTAISTA Kutsu AYT-kassan kokoukseen Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassan sääntömääräinen kokous pidetään 29.5.2013 klo 16 AYT-kassan toimistossa osoitteessa Ratavartijankatu 2 B, Helsinki. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat sekä hallituksen sääntömuutosehdotus. Kokousmateriaali on jäsenten nähtävillä 15.5.2012 lähtien työpäivinä klo 9-13 AYTkassan toimistossa. Kaikki AYT-kassan jäsenet ovat oikeutettuja osallistumaan kokoukseen. Pyydämme kokoukseen osallistujia ilmoittautumaan ennakkoon 28.5.2012 klo 15 mennessä sähköpostilla asiakaspalvelu@ayt.fi tai puhelimitse 0800-9-0888. Tervetuloa! AYT-kassan hallitus Kallelse till kassamöte Yrkesutövarnas och företagarnas arbetslöshetskassa håller sitt stadgeenliga kassamöte 29.5.2013 kl 16 på AYT-kassans kontor i adressen Banvakstgatan 2 A, Helsingfors. På mötet behandlas stadgeenliga ärenden samt styrelsens förslag till stadgeändring. Mötesmaterialet finns till påseende fr.o.m. 15.5.2012 kl 9-13 under arbetsdagarna på AYT-kassans kontor. Alla AYT-kassans medlemmar har rätt att delta i mötet. Vi ber anmälning på förhand senast 28.5.2012 kl 15 per e-post asiakaspalvelu@ayt.fi eller tel. 0800-9-0888. Välkommen! AYT-kassans styrelse Kesän palvelu- ja aukioloajat 3.6.- 16.8.2013 AYT-kassan maksuton puhelinpalvelu on avoinna ma to 9-15 ja pe 9-13. Toimiston asiakaspalvelupiste on avoinna 9-13. AYT Facebookissa Tehostamme tiedottamistamme sosiaalisessa mediassa. Tykkää AYT-kassasta Facebookissa ja pysy kärryillä ajankohtaisista asioista osoitteessa www. facebook.com/ayt.fi 4 AYT 1 2013
Kassanjohtajan katsaus Kassan toiminnasta vuonna 2012 ja näkymiä tulevasta VILKAISU MENNEESEEN Vuosi 2012 on reilusti takanapäin ja on aika kurkistaa vielä lyhyesti menneeseen. Vuoden vaihteessa kassa tuli täysi-ikäiseksi ja kassaa alusta alkaen johtanut Antero Tala jäi mittavan ja aikaansaaneen uran jälkeen ansaituille eläkepäiville. Itse aloitin Anteron perehdytyksessä marraskuun alussa ja kassanjohtajan vastuun otin kannettavakseni 1.1.2013. Vuoden 2012 lukuja silmäilemällä ei voi jäädä epäselväksi, etteikö yrittäjän ansiosidonnaisella työttömyysturvalla olisi perusteltua paikkaa sosiaaliturvajärjestelmässämme. Maksoimme etuuksia 688 henkilölle vuonna 2012 ja etuuspäiviä kertyi yhteensä hieman alle 98 000. Työttömyyden kesto lyheni edelliseen vuoteen verrattuna keskimäärin viidellä päivällä. Vuonna 2012 etuuksia maksettiin keskimäärin 142 päivältä. Kassaan liittyi uusia jäseniä 1326 henkilöä, ja nettokasvua jäsenmäärään tuli 322 henkilöä. Kassasta eroamisten pääasialliset syyt liittyivät yritystoiminnan lopettamiseen ja palkansaajaksi siirtymiseen. Muutamia avainlukuja kassan taloudesta: Jäsenmaksutuloja kassa sai 1,99 M samalla kun maksoimme etuuksia 5,3 M. Päivärahan taso nousi vuodessa keskimäärin kolmisen euroa, ollen vuonna 2012 keskimäärin 54,18. Kassan tasoitusrahastoaste oli vuoden lopussa 271 %. Tasoitusrahastolla kassa ylläpitää omavaraisuutta mahdollisten huonojen vuosien varalle. 8,2 M tasoitusrahastolla kassa selviäisi käytännössä 2,7 vuoden ajan omalla vastuullaan olevista etuusmenoista ja hallintokuluista. Kassan taloudellinen tila ja maksuvalmius ovat siis olleet koko vuoden 2012 hyviä. Tilikauden tulos oli 0,5 M alijäämäinen. Kassa tiedotti toiminnastaan aloittaville yrittäjille kymmenissä tilaisuuksissa ympäri Suomea. Näissä tilaisuuksissa oli jälleen mukava nähdä se, kuinka yritystoimintaa harkitsevat miettivät kaikkia yritystoimintaan liittyviä osa-alueita kokonaisuutena sosiaaliturvaansa unohtamatta. Valitettavan useat eivät kuitenkaan ole kuulleet yrittäjien ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta. Tältä osin meillä on vielä paljon tekemistä. Olemme lisäksi olleet lukuisissa julkaisuissa mukana ja asiantuntija-artikkeleillamme olemme tarjonneet tukea monimutkaisiinkin yrittäjäturvaa koskeviin kysymyksiin. KATSE TULEVAAN Päivärahahakemusten määrä on ollut alkuvuonna 2013 hienoisessa kasvussa, mutta muutaman kuukauden perusteella mitään varmaa ei voi kuluvan vuoden osalta vielä ennustaa. Kassan resurssit ja talous ovat valmiina vastaanottamaan käännöksen huonompaankin päin, mutta näkemykseni on, että taantuma ei koettele yrittäjiä tänä vuonna paljoakaan huonommin kuin viime vuonna. Ajatukseni ovat tulevassa kehitystyössä ja AYT-kassan tunnetuksi tekemisessä sekä yrittäjäturvan kehittämisessä. Tämän vuoden kehitystoiminta kassassa kohdistuu hyvän asiakaspalvelutasomme ja ammattitaitomme ylläpitämiseen ja kehittämiseen, jäsenmäärän hallittuun kasvuun ja tiedotuksemme parantamiseen. Olemme laatineet jo uuden yrittäjän työttömyysturvaoppaan, jonka uskallan sanoa olevan paras laatuaan. Tiedotuksen parantamiseksi tulemme myös uudistamaan kotisivujamme, jotta kaikki tarpeellinen tieto olisi saatavissa helposti yhdestä paikasta. Asiakaspalvelustamme emme tule kuitenkaan tinkimään, vaan meille on tärkeää, että olemme myös ihmisinä tavoitettavissa helposti. Mukavaa kesän odotusta! Sami Aapro AYT 1 2013 5
Hyvät neuvot Näin ilmoittaudut työnhakijaksi Päivärahan hakijana sinun täytyy ensiksi ilmoittautua työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimistoon) työttömäksi työnhakijaksi. Työnhakusi astuu voimaan siitä päivästä, kun ilmoittaudut TE-toimistoon. Käytä ilmoittautumiseesi sähköistä lomaketta, jonka löydät TE-hallinnon internet-sivuilta. Työttömyysturvaasiasi saat kuitenkin vireille vasta sitten, kun käyt henkilökohtaisesti TE-toimistossa. Jos sinulla on käytössäsi verkkopankkitunnukset, ilmoittaudu työnhakijaksi sähköisesti TE-toimistojen verkkosivuilla te-palvelut.fi. Pääset sähköiseen ilmoittautumiseen, kun valitset etusivulta ensin välilehden Työnhakijan palvelut ja sen jälkeen välilehden Työnhaku Suomessa. Voit käyttää sähköistä ilmoittautumislomaketta myös ilman verkkopankkitunnuksia, mutta silloin ilmoittautumisesi astuu voimaan vasta TE-toimistossa käytyäsi. Sähköinen ilmoittautuminen nopeuttaa asiointiasi TE-toimistossa. Kun olet ilmoittautunut sähköisesti työ- ja elinkeinotoimistoon työnhakijaksi, Sinun tulee käydä TE-toimistossa viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänäsi. Muistathan ottaa käynnille mukaasi kaikki työnhakuun tarvittavat asiakirjat, kuten työ- ja opintotodistuksesi sekä mahdollinen lomautus- tai irtisanomisilmoituksesi. Lisätietoja: www.te-palvelut.fi valtakunnallinen TE-hallinnon puhelinpalvelu Työlinja, puh. 0295 020 700, sähköposti tyolinja@te-toimisto.fi Lähteet: www.te-palvelut.fi Marina Misukka, Asiantuntija, viestinnästä vastaava, Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto Myyntivoiton selvitys koskee kaikkia Jos yritystoimintasi on päättynyt ja olet työskennellyt yrittäjänä yli 18 kk, sinun on toimitettava ensimmäisen päivärahahakemuksen liitteenä AYT-kassaan ns. myyntivoiton selvitys. Jos ainoastaan sinun työllistymisesi yrityksessä on päättynyt esimerkiksi pidempiaikaisen työkyvyttömyyden takia yrityksen jatkaessa toimintaa, myyntivoittoa ei huomioida. Tässäkin tapauksessa sinun tulee silti täydentää lomake ja toimittaa se hakemuksesi liitteenä kassaan. Lomakkeen nimi on hieman harhaanjohtava, sillä se koskee myös niitä päivärahanhakijoita, jotka eivät ole myyneet yritystään. Selvityksen tavoitteena on kartoittaa yrityksesi taloudellista tilannetta lopettamishetkellä. Selvityslomaketta ei vielä ole uusittu, joten siinä on vanhaa tietoa yritystoiminnan keskeyttämisestä. Vuoden 2013 alussa voimaan tulleiden lakimuutosten myötä keskeytys poistui käsitteenä työttömyysturvasta ja myyntivoitto huomioidaan vaikka yritys jätettäisiin kaupparekisteriin. Selvitys annetaan kirjallisesti sitä varten tarkoitetulla lomakkeella ja siihen tulee liittää yrityksen tasetiedot viimeiseltä täydeltä tilikaudelta tai allekirjoitettu omaisuusluettelo, jos et ole ollut velvollinen tekemään tasetta. Lisätietoja myyntivoiton vaikutuksesta päivärahaan ja sen määrittelemisestä saat työttömyysturvaoppaasta. Oppaan voit tilata maksutta AYT-kassan toimistosta. Tulosta lomake: www.ayt.fi 6 AYT 1 2013
YRITTÄJÄTOIMINTAA AMMATTIJÄRJESTÖISSÄ SEFEssä on yritystä! Keskustelu kasvuyrittäjyyden merkityksestä sekä tuottavuuden ja työpaikkojen luomisen mahdollisuuksista pienissä yrityksissä on vilkasta, myös ekonomikunnassa. Suomen Ekonomiliitto haluaa edistää akateemista yrittäjyyttä, kannustaa yrittäjyydestä kiinnostuneita heidän valinnoissaan sekä olla mukana lisäämässä kasvuyrittäjyyttä Suomeen. Suomen ekonomiliiton yrittäjäneuvottelukunta pitää huolen, että yrittäjyys on esillä liiton toiminnassa. YRITTÄJÄNEUVOTTELUKUNTA SEFEn yrittäjäneuvottelukunta (2012-2013) on SEFE historian kolmas. Neuvottelukunta koostuu erilaisen taustan omaavista ekonomiyrittäjistä, joilla kaikilla on palo ja into vaikuttaa ekonomiyrittäjien asemaan sekä halu levittää rohkeaa yrittäjäasennetta. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii pitkänlinjan yrittäjä Timo Saranpää Sadanpäämies yhtiöstä ja varapuheenjohtajana Naisyrittäjyyskeskuksen toiminnanjohtaja Taru Päivike. SEFEn luottamustoimen kokeneita konkareina neuvottelukunnassa edustavat Heli Isohookana, Kari Leppilahti ja Kathe Ramm-Schmidt. Uusiksi aktiivijäseniksi mukaan tulivat Hedi Keso Tampereelta ja Tatu Töyrylä Lahdesta. Opiskelijaedustajina ja yrittäjinä ryhmässä ovat mukana Olli Kopakkala Vaasan ylipistosta ja Olli-Kristian Tukonen Aalto-yliopistosta. Yrittäjäneuvottelukunnalla on paljon töitä ja edistyminen on joskus tuskallisenkin hidasta yrittäjän sielulle. Neuvottelukunnan tärkein tehtävä on edistää myönteistä yrittäjäilmapiiriä ja kannustaa yrittäjyyteen. Myönteisen yrittäjäilmapiirin luominen on joskus yllättävänkin haasteellista ja esimerkiksi keskustelu yrittäjyyden keihäänkärjistä on vilkasta ja monitahoista. Suomalaisessa työmarkkinajärjestelmässä on paljon asioita, joissa palkansaajan ja työnantajan intressit eivät ole ristiriidassa. Yrittäjäneuvottelukunnan tehtävänä on etsiä näitä yhtymäkohtia yhteisen kakun kasvattamiseksi. Käytännön toimissa yrittäjäneuvottelukunta toimii yrittäjäjäsenten äänitorvena ja pyrkii tuomaan yrittäjäjäsenen tarpeet ja arjen haasteet näkyväksi. Pitkäntähtäimen tavoitteena on ekonomiyrittäjien järjestäytymisasteen nousu ja parempi yrittäjäelämä. SEFEn yrittäjäneuvottelukunta tekee tiivistä yhteistyötä Akavan jäsenliittojen kansa. Etenkin Tekniikan akateemisten (TEK) kanssa tehdään yhteistyötä vaikuttamisen saralla sekä yrittäjäverkostojen luomisessa. Yhteisiä tilaisuuksia ovat esimerkiksi vuosittainen verkostoitumistapahtuma Ilo irti yrittäjyydestä pääkaupunkiseudulla (5.6.2013) ja Teknologiayrittäjyysseminaari, joka tänä vuonna järjestetään Tampereella (1.-2.10.2013). TEKin esimerkki yrittäjäasioissa on ollut tärkeä vetoapu SEFEn yrittäjätoiminnan kehittämisessä. SEFELÄISEN YRITTÄJÄN PROFIILI (KYSELY VUONNA 2011) Sefellä on noin tuhat yrittäjäjäsentä, kokonaisjäsenmäärän ollessa lähes 49 300. Jos mukaan lasketaan sivutoimiset yrittäjät, määrä on noin 2000. Joka toinen vuosi selvitämme yrittäjäjäsentemme toiveet ja profiilin, joten tiedämme, mitä ekonomiyrittäjä toivoo ja miltä hän näyttää. Tyypillisen ekonomiyrittäjän profiili perustuu vuoden 2011 tietoihin. Ekonomiyrittäjä on Sukupuoli: Mies tai nainen (53 % / 47 %) Ikä: Yli 50 -vuotias (60 %) Henkilöstömäärä: Yksi ( 48 %) Liikevaihto: Alle 100.000 (46 %) Yrittäjäkokemus: Yli 5 vuotta (57 %) Yritysmuoto: Osakeyhtiö (73 %) Toimiala: Palvelusektori ( 80 %) Yrityksen sijainti: Uusimaa (57 %) Tulevana toukokuuna saadaan tämänhetkinen profiilikuva päivitettyä. On mielenkiintoista nähdä, onko sefeläinen yrittäjä muuttunut Suomen Ekonomiliiton uusien arvojen myötä avoimemmaksi, rohkeammaksi, vastuullisemmaksi ja onnellisemmaksi ekonomiyrittäjäksi. YHDESSÄ YRITTÄJYYDEN EDISTÄMISEKSI Suomen Ekonomiliiton yrittäjäneuvottelukunta haastaa kaikki yrittäjät, yrittäjyydestä kiinnostuneet sekä jäsenyhdistykset mukaan myönteisen yrittäjäilmapiirin luomiseen sekä osallistumaan aktiivisesti keskusteluihin ja verkostoitumistapahtumiin. Lisätietoja yrittäjäneuvottelukunnasta ja SEFEn yrittäjäpalveluista: www.sefe.fi Asiamies Antti Leino, p. 0201 299 287, antti.leino@sefe.fi Yrittäjäneuvottelukunnan puheenjohtaja Timo Saranpää, p. 050 5236 005, timo.saranpaa@sadanpaamies.fi AYT 1 2013 7
Suomeen tarvitaan Nokian lisäksi myös joukko vihaisia lintuja Valtaosa uusista työpaikoista ja tuottavuuden lisäyksestä syntyy nopeasti kasvavissa pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Tämän vuoksi kasvuyrityspolitiikka on tärkeä osa yrittäjyys- ja innovaatiopolitiikkaa. Haastattelu SATU TARNANEN Kuvat SAMI AAPRO Kasvuyrityspolitiikan keskeisenä tavoitteena on parantaa julkisia yrityspalveluja vastaamaan kasvuyritysten tarpeisiin sekä huolehtia siitä, että nämä palvelut ovat helposti kaikkien yritysten saatavilla. Lisäksi pyritään kehittämään erilaisia taloudellisia kannustimia ja toimintamalleja, joilla voidaan valjastaa yksityistä huipputason liiketoimintaosaamista ja yksityistä riskipääomaa yritysten varhaisen kasvun tukemiseksi. Yrityshautomoilla ja yrityskiihdyttämöillä on tärkeä rooli kasvuyritysten tukemisessa. Vuonna 2009 käynnistetty Vigo-ohjelma yhdistää innovatiiviset liikeideat, kansainvälisesti kokeneet yrittäjyyden ammattilaiset sekä julkisen ja yksityisen rahoituksen. Ohjelma on tarkoitettu innovatiivisille ja nuorille yrityksille, joilla on kansainvälisen potentiaalin lisäksi halu kasvaa. Vigoohjelman puitteissa toimii tällä hetkellä 10 eri kiihdyttämöä eri toimialoilta. Yksi näistä kiihdyttämöistä on KoppiCatch, jonka toimialana ovat tieto- ja viestintäteknologian uudet innovatiiviset palvelut ja toimintatavat. Yleensä yrittäjä hakeutuu itse yrityskiihdyttämöön oman ideansa kanssa. Yrityskiihdyttämössä tämä idea käydään perusteellisesti läpi. Idean lisäksi analysoidaan yrityksen lisäksi yrittäjä itse sekä esimerkiksi markkinatilanne ja potentiaaliset asiakkaat. Jos idea vaikuttaa menestyskelpoiselta, lähdetään sitä kehittämään yhdessä. Yrittäjän osaamisen lisäksi myös yrityskiihdyttämön osaaminen auttaa saamaan yrityksen jaloilleen. Yksi tärkeä alue, jossa kiihdyttämön osaamisesta on hyötyä, on yrityksen alkuvaiheen rahoitus. Tuote pitää saada valmiiksi ja asiakkaat tietoisiksi sen olemassaolosta, jotta yrityksellä on mahdollisuus menestyä. Vaikka tuote olisi kuinka hyvä tahansa, tarvitaan rahoitusta, jotta tuote saadaan markkinoille. Kävimme haastattelemassa Oskari Lehtosta, joka on muutaman viime vuoden ajan toiminut KoppiCatch Oy:n partnerina. Viime aikoina Lehtonen on tullut tutuksi myös Nelosella esitettävästä Leijonan luolasta, jossa yrittäjät hakevat sijoittajilta pääomaa oman ideansa kehittämiseen. Lehtoselle on nuoresta iästään huolimatta kertynyt reilusti kokemusta yritysten perustamisesta ja alkuvaiheessa olevien yritysten luotsaamisesta eteenpäin. Ensimmäisen oman yrityksensä hän perusti opiskellessaan kauppatieteitä Vaasan yliopistossa ja myöhemmin hän on ollut perustamassa Reippailuhalli Huimalaa ja verkkopalvelu Offeriumia. Yrittämisen ohella valmistui väitöskirja pääomasijoittamisesta yrittäjän näkökulmasta. - Nämä kokemukset auttavat minua ymmärtämään aloittavan yrittäjän koko tunnekirjon, kertoo Lehtonen. Lehtonen asuu yhdessä vaimonsa ja kolmen lapsensa kanssa Kirkkonummella. Myös hänen harrastuksistaan näkyy into ottaa vastaan haasteita, maratonin jälkeen triathlon ja pyöräilyä. Kun tavoite on riittävän hyvin asetettu, eivät matkan varrelle osuvat mäet varmastikaan estä tavoitteeseen pääsemistä, vaan pikemminkin antavat lisää vauhtia seuraavaan nousuun. Harrastuksiin kuuluu myös tempoltaan rauhallisempia lajeja, kuten golf, jota on mukava harrastaa myös lasten kanssa. VÄITÖSKIRJA PÄÄOMASIJOITTAMI- SESTA YRITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA Lehtosen mukaan loppukädessä pääomasijoittamisen tuottama lisäarvo yritykseen on aika pientä. -Pääoman hankinnassa ei kannata lähteä kumartelemaan nimiä, vaan pyrkiä maksimoimaan se rahamäärä, joka pääomasijoittajalta saadaan. Tämän vuoksi asiantuntijoiden käyttö on usein erittäin perusteltua. Mitä nuorempi yrittäjä, sitä tärkeämpää asiantuntemus pääomasijoittamisesta on. Kannattaa kuitenkin miettiä, mihin asiantuntijaapua tarvitsee ja lisäksi varmistaa, että asiantuntija on pätevä. Rahoituksella saattaa myös olla merkitystä siihen, kuinka uskottavaksi yritys koetaan markkinoilla. Tähän merkittävän pääomasijoittajan mukaantulo saattaa vaikuttaa. Merkittävän pääomasijoittajan mukaantulolla saattaa olla 8 AYT 1 2013
vaikutusta siihen, uskovatko asiakkaat Startup-yrityksen olemassaoloon ja sitä kautta se saattaa vaikuttaa myös asiakkaiden ostohalukkuuteen. Väitöskirjaa tehdessä osoittautui vääräksi usein kuultu väite, jonka mukaan rahoittajalla on kaikki valta ja hän loppukädessä ohjaa yritystä. - Tämän huomaan myös nykyisessä työssäni. Rahoittaja voi auttaa yrittäjää järjestämään kokonaisrahoituksen esimerkiksi kolmen miehen yritykselle. Alkupääomaan saadaan esimerkiksi yhteensä 300 000 euroa. Kun tästä 300 000 eurosta vähennetään pakolliset menot, vuokrat, verot ja muut vastaavat ja mietitään, että tästä jäljelle jääneellä rahamäärällä pitäisi saada firma pyörimään 1-2 vuotta, ennen kuin tulosta alkaa syntyä. Tämän vuoksi ei suurta palkkaa voi alkuvaiheessa nostaa. Mistä löytyvät nämä 3 kaveria, jotka ovat valmiit sitoutumaan vuodeksi tai kahdeksi ja tekemään pitkää työpäivää lähes palkatta eläen koko ajan tietyssä epävarmuudessa. Näitä kavereita on harvassa. Ja jos yrittäjä päättää tehdä jotain, niin sen hän myös tekee. Ei rahoittaja siihen pysty vaikuttamaan, sanoo Lehtonen. VIERASTA VAI OMAA PÄÄOMAA? Vieraan pääoman saannin edellytyksenä on reaalivakuuksia. - Näissä perinteisissä kasvuyrityksissä pääoma ei yleensä ole koneissa ja kalustossa, vaan pikemminkin yrittäjässä itsessään. Liikkeelle lähdetään usein pelkällä liikeidealla ja nettisivulla. Yrityksen koneet ja kalusto koostuvat tässä vaiheessa yleensä lähes pelkistä tietokoneista. Tämän vuoksi perinteisesti kasvuyritysten vieras pääomakin on pientä, kertoo Lehtonen. KoppiCatch auttaa yrittäjää kasaamaan yritystoimintaa varten kokonaisrahoituspotin. KoppiCatchin asiakasyrityksistä kuudella yrityksellä kahdeksasta on hankittu yli miljoonan euron rahoituspotti. Rahoituspotti ei tule yrittäjälle kuin Manulle illallinen. Rahoituksen hankkiminen on stressaava ja aikaa vievä prosessi. Ennen rahoituksen hankkimista käydään yrityksen tilanne perusteellisesti läpi. Yrityksen kanssa vietetään aikaa, haastatellaan sen asiakkaita ja myös teknologia käydään läpi. Meillä käy yksi uusi asiakas lähes päivittäin ja tällä hetkellä olemme mukana kahdeksan yrityksen toiminnassa. Aina ei välttämättä löydy yhteistä säveltä ja liikeideoita on markkinoilla tällä hetkellä paljon. MITÄ KANNATTAA OTTAA HUOMIOON KASVUA SUUNNITELTAESSA? Lehtosen mielestä hyviä liikeideoita ja kasvuyrityksiä tuetaan tällä hetkellä riittävästi. -Yleensä starttirahaa voi saada aika helpolla. Jos rahoitusta tarvitaan enemmän, edellytetään, että liikeidea on skaalautuva. Koska Suomen markkinat ovat suhteellisen pienet, pyritään usein jo alkuvaiheessa kansainväliseen toimintaan ja kansainvälisille markkinoille. Yrittäjän pitää olla valmis tekemään paljon työtä ja ottamaan työstään vastuun. On kuitenkin muistettava, että tärkeää ei ole tehtyjen työtuntien määrä, vaan se, että on saatu jotain aikaiseksi. Kilpailu on kovaa, eikä laakereilla lepäämällä saa yritystä menestymään. Kasvuyrityksen tärkein voimavara on yleensä yrittäjä itse. Tämän vuoksi myös riskit liittyvät usein ihmisiin. Eteenpäin kannattaa mennä askel kerrallaan, muistuttaa Lehtonen. Jos rekrytointi on epäonnistunut, voi kokeilla henkilön vaihtoa. Jos taas uusi markkina-alue osoittautuu hankalaksi, voi kokeilla konseptia toisilla markkinoilla, joilla vallitsee aiemmasta tutut lainalaisuudet. Arviointityö on tärkeää ja sen on oltava mukana koko ajan. Jos lisäksi pyrkii tekemään lopulliset ratkaisut viime tingassa, pystyy säilyttämään itsellään mahdollisuuden tarvittaessa vetäytyä. KUINKA KAUAN TULOSTA KANNATTAA ODOTTAA? Yleensä menee 1-2 vuotta, ennen kuin uusi yritys alkaa tuottaa tulosta. Yrittäjä ei voi nostaa itselleen huippupalkkaa yrityksestä, joka ei vielä tee tulosta. Huimalan käynnistyttyä Lehtonen näki, miten palveluliiketoiminnassa kävijämäärät vaihtelevat tosi paljon kapasiteetin ollessa aina sama. Tämä herätti Lehtosen miettimään, millä näitä vaihteluita kävijämäärissä pystyisi tasaamaan. Syntyi idea kävijämäärien tasoittamisesta tarjoamalla etuja niille asiakkaille, jotka voivat käyttää palvelua muulloinkin kuin sesonkiaikaan. Lähes kahden vuoden kehittelytyön tuloksena syntyi Offerium, joka tarjoaa asiakkailleen heti käytettävissä olevia tarjouksia. -Kasvavassa liiketoiminnassa kannattaa olla mukana. Kasvavassa toiminnassa keskinkertainenkin kaveri pärjää. Voi sitten vaan miettiä, miten hyvin kaveri, joka on hyvä, pärjää kasvavassa liiketoiminnassa, tiivistää Lehtonen. AYT 1 2013 9
Villa Mandala stressinhallinnan sanansaattaja Mia Jokiniva VTM, kulttuuriantropologi Villa Mandalan sisältöjohtaja Hyvinvointivalmentaja Joogaopettaja Teksti SAMI AAPRO Kuvat MIKKO HARMA Mia Jokiniva on ollut laittamassa pystyyn Loviisan maaseudulla toimivaa stressinhallintaan keskittynyttä hyvinvointi- ja retriittikeskus Villa Mandalaa. Kävimme jututtamassa Voi Hyvin lehden entistä toimituspäällikköä ja saimme kuulla yrityksen alkutaipaleen haasteista, uskosta oman yrityksen toimintaan ja luonnollisesti stressistä ja sen hallinnasta. VILLA MANDALAN ALKUTAIPALEESTA Mia kertoo, että hänen ja kumppaninsa Mikko Harman Villa Mandala projekti muuttui ajatuksesta todelliseksi perheyritykseksi noin viidessä vuodessa. Villa Mandala ei kuitenkaan ollut mikään pitkäaikainen unelma tai haave, vaan se pikemminkin muovautui sellaiseksi pikku hiljaa. Kuulimme jatkuvasti vieraana olleilta ystäviltämme kehuja paikasta: Onpas tässä paikassa jotain maagista, milloin saamme taas tulla teille - siellä on niin ihana olla, Mia kertoo. Jossain vaiheessa ajatukset 2,5 hehtaarin tontin ja kolmen rakennuksen valjastamisesta johonkin uuteen käyttöön alkoivat syntyä. Mikolla oli syntynyt haave rakentaa vanhan navetan ylisille valokuvausstudio. Mia sai ajatuksen tilan hyödyntämisestä liikunta- ja tapahtumakäyttöön. Näiden kahden haaveen yhdistäminen nousi aika ajoin esille ja vanhan maatalon pihapiirissä idea eli omaa elämäänsä. Liiketoimintasuunnitelman kaltaiseksi ajatus alkoi rakentua, kun Mia ja Mikko pohtivat, että eihän tänne kukaan tulisi kaupungista saakka valokuvauksiin tai hoitamaan itseään, ellei täällä olisi paikkaa yöpyä. Jossain vaiheessa sitten keksimme, että paikka voisi olla enemmän retriittikeskustyyppinen, kokonaisvaltaisesti konseptoitu hyvinvointipalvelu, Mia avaa Villa Mandalan ahaa-hetkeä. He kuulivat EU-investointituesta, jota he voisivat saada, koska Villa Mandala toimisi maaseudulla ja he saivatkin investointituen hakemista varten neuvojan. Liiketoimintasuunnitelma sekä tuki- ja avustushakemukset olivat valmiit noin vuodessa. Ennen yrityksen perustamista Mia ja Mikko saivat uskoa projektilleen kuulemalla monesta suunnasta Villa Mandalan tarjoaman palvelukonseptin tarpeesta ja stressiä ja sen haittoja koskevista markkinakartoituksista, sekä sen ymmärtämisestä, että he pääsisivät molemmat hyödyntämään ydinosaamistaan. Halusimme kunnostaa kaiken vanhan, mukaan lukien rengintuvan ja navetan. Puolivälissä kuitenkin kävi ilmi, että navettaa ei voi kunnostaa vaan meidän oli rakennettava kokonaan uusi rakennus, Mia muistelee. Mikko ja Mia joutuivat ottamaan riskin ja jättämään silloiset päätyönsä taakseen, jotta Villa Mandala saatiin valmiiksi riittävän nopeassa aikataulussa. Projekti venähti uudesta rakennuksesta johtuen vuodella, mutta kahden vuoden kuluttua liiketoimintasuunnitelmasta eräänä aamuna Villa Mandala oli valmis. Tähän projektiin menivät omat, sukulaisten ja pankin rahat, kertoo Mia. 10 AYT 1 2013
UUDEN OPPIMINEN JA TIIMITYÖ Mikko on toiminut ammattikuvaajana pitkään ja siten myös yrittäjänä. Mikon kokemus yrittäjänä auttoi byrokratian koukeroissa. Humanistina ja visuaalisen alan ammattilaisina Mia ja Mikko joutuivat kuitenkin Villa Mandalan puitteissa myös opettelemaan paljon uutta. Mia kertoo: niska-hartiavoimin on tartuttu paperikasoihin ja matkan varrella on opeteltu koodaamaan nettisivuja, leikkaamaan videoita, käyttämään naulapyssyä ja epäkeskoa, tekemään laskuja ja tarjouksia, jotka alussa olivat painajaismaisia alv-viidakossa seikkailuineen. Tekemällä oppii. Se on myös voimavara ja vahvuus, että ihan kaiken on tehnyt itse vessanpöntön rapsuttamisesta esille oloon ja sadoille ihmisille esiintymiseen. Villa Mandalan ydinporukka muodostui jo varhain. Pariskunnan lisäksi tiimissä on mukana joukko muita valmentajia, luennoitsijoita ja kokkeja joista osa tekee töitä Villa Mandalallle puhtaasti keikkaluontoisina ostopalveluina yrittäjäasemassa. Ostopalvelujärjestelmä tukee kaikkien toimintaa, meillä ei olisi varaa palkata kuukausipalkkaista kokkia ja kumppaneillemme tämä luo mahdollisuutta joustoon, Mia kuvailee. tällä hetkellä loppuunmyytyjä. Yrityksessä oltiin kuitenkin valmistauduttu muutamaan hiljaisempaan vuoteen ennen todellista näkyvyyttä. Vastaamme aikamme suurimpaan ongelmaan, eli stressiin, Mia kertoo. Mialle toimittajana ja joogaopettajana viimeiset viisitoista vuotta on ollut selvää, että ihmisillä ei ole arjen sisällä riittävästi elementtejä hyvinvointiin. Ajatuksemme on tietyllä tapaa yhteiskuntakriittinen. Paasamme sen puolesta, että muuallakin, esimerkiksi työpaikoilla ja terveydenhuollon puolella, tulisi pureutua stressin ennaltaehkäisyyn ei pelkkään oireiden hoitoon - ja tarjota helposti ymmärrettäviä stressinhallintakeinoja, kuten me teemme, Mia innostuu. Villa Mandalan liiketoiminnasta puolet on kaikille suomalaisille avoimia retriittejä, kuten sressinhallinta-, jooga-, detox- ja coaching-retriittejä, joiden kattoteemana on läsnämuuallakin, esimerkiksi työpaikoilla ja terveydenhuollon puolella, tulisi pureutua stressin ennaltaehkäisyyn ei pelkkään oireiden hoitoon VILLA MANDALAN TOIMINTA Villa Mandala on avattu elokuussa 2012 ja se on ollut esillä jo noin 50:ssä lehdessä, kymmenillä radiokanavilla ja useassa televisiolähetyksessäkin Mia on nähty. Yritystoiminta on lähtenyt vauhdikkaammin käyntiin kuin Mandalassa uskallettiin ajatella ja retriitit ovat monelta osin AYT 1 2013 11
olo, rentoutuminen ja stressittömyys. Retriiteissä opetellaan työkaluja stressinhallintaan. Toinen puoli liiketoiminnasta, yritystilaisuudet, on lähtenyt käyntiin vauhdikkaammin kuin Villa Mandalassa odotettiin. Yrityksiä saattaa olla asiakkaina jo 2-3 kpl viikossa ministeriöistä vakuutusyhtiöihin ja pankkeihin. Yritykset suhtautuvat työelämän haasteisiin yhä vakavammalla otteella ja niissä keskitytään myös ongelmien, eli stressin, aiheuttajiin, ongelmien ehkäisyyn ja poistamiseen. Villa Mandala pääsääntöisesti räätälöi asiakkailleen sopivan päivän, joka voi pitää sisällään luentoja, stressinhallinnan valmennusta, työkalujen opiskelua, suoraa puhetta faktoista ja herättelevää keskustelua. Lisäksi päivään kuuluu luonnosta nauttimista, hyvää ruokaa ja yritysten omia kokouksia. Talo ei siis toimi pelkkänä kokoushotellina vaan tarjoaa aina omaa teemaansa tilaisuuksiin. YRITTÄJYYDESTÄ JA TAVOITTEISTA Villa Mandalan pystyynlaittaminen on Mian ja Mikon kertoman mukaan ollut isojen ponnistusten, yllättävien käänteiden ja epävarmuuden siivittämää, mutta myös hyvin palkitsevaa. Olen aina ollut supersitoutunut, tehnyt ylitöitä ja enkä koskaan päästänyt keskeneräistä työtä käsistäni, mutta nyt tässä kaikessa on ensimmäistä kertaa jotain järkeä, kun lopputuloksella on merkitystä itselle ja muille. Samalla olen alkanut arvostaa kaikkia yrittäjiä eri tavalla ja teen tietoisia valintoja hankinnoissani tukeakseni pienyrittäjiä, Mia kertoo. Enemmän kuin yrittäjäksi ryhtymisestä, on kuitenkin ollut kyse mahdollisuudesta tehdä työtä, jota Mikko ja Mia erityisen paljon haluavat tehdä. Mia uskoo, että Villa Mandala on 5 vuoden päästä Suomen johtava stressinhallinnan asiantuntija, jota konsultoidaan asiaa koskevassa keskustelussa. Mandala tunnetaan paikkana, jonne tullaan hakemaan apua stressinhallintaan. Liiketoimintamielessä yritys ei välttämättä kasva yli viiden henkilön yritykseksi, tai ainakaan vakavia ajatuksia tähän suuntaan ei ole, Mia jatkaa. Ulkomaalaisille Villa Mandala haluaisi tarjota näitä palveluja uniikissa luonnossamme ja hiljaisuudessamme. Työmäärän tasaisempi jakautuminen on haaveena viiden vuoden kuluttua. Nyt yrityksessä on asennoiduttu kahden vuoden tiukempaan työntekoon, mutta ajatuksena on myös hallita ja hillitä omaa työskentelyä omien intressien eikä ikään kuin pakon kautta, tiivistää Mia. ONKO SOSIAALITURVA KUNNOSSA, ENTÄ AYT-KASSAN JÄSENYYS? Mikko, joka pariskunnasta toimii yrittäjäasemassa, ei ole kovin tietoinen yrittäjän sosiaaliturvasta. Tämä tilanne ei kuitenkaan ole yrittäjille kovin harvinainen, sillä aloittava yrittäjä ei saa sosiaaliturvasta tietoa riittävän automaattisesti, vaan tietoa pitää hakea itse. Kun yritystoiminnan alussa fokus on muualla, kuin sosiaaliturvassa, tuppaavat monet erittäin tärkeät asiat jäämään jopa täysin huomiotta. Kun Mikko saa tietää laajemmin yrittäjien sosiaaliturvasta ja vieläpä parempaan suuntaan menevästä sellaisesta, pysähtyy hän miettimään asiaa. Ehkä meidänkin pitäisi tehdä asialle jotain, eihän sitä koskaan tiedä mitä tapahtuu, Mikko sanoo. Yrittäjän eläkevakuutuksen sidonnaisuudesta sairaspäivärahojen ja muiden Kelan maksamien etuuksien suuruuteen Mikko ei ole kuullut, saati yrittäjän ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta. Täytyypä tarkistaa YEL-taso ja ottaa lisää selkoa tuosta kassajäsenyydestä. Lopetamme puhelun ja lähetän Loviisaan AYT-kassan esitteen. 12 AYT 1 2013
Mia Jokiniva on muun ohella myös julkaissut tänä vuonna kirjan Hengähdyshetkiä opas stressittömään elämään. Tässä vielä muutama vinkki Mialta stressinhallintaan arjessa: 1. Rauhoittava eteentaivutus Kehon eteentaivutukset rauhoittavat hermostoa ja lataavat akkuja. Venyttävissä eteentaivutuksissa jännittyneet selkälihakset venyvät ja ranka saa pituutta. Tee näin: Istu lattialla tai tyynyn päällä jalat koukussa, pidennä selkää ja taivuta hitaasti eteenpäin. Älä venytä väkisin, vaan lepää asennossa muutama minuutti. Hengitä rauhallisesti ja etsi kiireettömyyden kokemus asennosta. 2. Herättävä hengitys Hengitys oikean sieraimen kautta aktivoi kehoa ja virkistää, sillä se aktivoi aktiivisuudesta vastaavan sympaattisen hermoston toimintaa. Jos tunnet olosi väsyneeksi, on parempi kokeilla tätä hengitystä kuin tarttua kahvikuppiin, sillä kofeiini rasittaa rasittunutta kehoa entistä enemmän. Tee näin: Istu mukavassa asennossa ja sulje vasen sierain peukalolla. Hengitä oikean sieraimen kautta noin 30 sekuntia niin nopeasti kuin pystyt. 3. Minimeditaatio suklaalla Pidä laukussasi pieni pala raakasuklaata pahan tilanteen varalle. Tee näin: Aseta pala suklaata suuhun, sulje silmät ja kokeile, voitko istua rauhallisesti hengittäen, purematta suklaata paikoillasi 2 minuutin ajan. Aisti, tuoksuttele ja maistele suklaata, mutta älä pure ennen 2 minuutin täyttymistä. Nautiskele suklaa sitten loppuun haluamallasi tavalla. Saatat yllättyä siitä, miten läsnä ja rauhallinen olit kuluneiden minuuttien aikana. Raakasuklaa toimii paitsi meditaation työkaluna, alentaa verenpainetta ja sisältää magnesiumia, joka rentouttaa lihaksia ja on mineraaleista se, joka auttaa stressaantunutta kehoa eniten. www.villamandala.fi AYT 1 2013 13
YEL-vaku Teksti MARKKINOINTIPÄÄLLIKKÖ JUSSI PELTONEN KESKINÄINEN TYÖELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ VARMA yrittäjän ja hyvä si JOKAINEN TARVITSEE SUOJAVERKON Kansantaloudellisesti ja sosiaalipoliittisesti lakisääteinen työeläkejärjestelmä perustuu siihen, että eläketurva voi jäädä vajaaksi vain ihmisen omien päätösten varassa, koska moni yksilö jättää tulevaisuuden liian vähälle huomiolle. Yhteiskunta haluaa suojella veronmaksajia vanhuusköyhyydeltä ja toisaalta ihmisiä heidän omalta lyhytnäköisyydeltään. Sanotaan, että yrittäjä on oman onnensa seppä. Näinhän asia paljolti on, mutta yrittäjä on myös ihminen. Hän on kaikkien samojen inhimillisten heikkouksien ulottuvissa kuin muutkin ihmiset niin fyysisten kuin henkistenkin. Tapaturma tai sairaus ei kysy aikaa eikä paikkaa. Niiden pelolle ei kannata antaa valtaa, mutta realismia on, että ne voivat meidät milloin vain kohdata. Jos ihmisen suojaverkko ei tuolloin ole kunnossa, voi käydä niin, että hukka perii! YLIVOIMAINEN TYÖKYVYTTÖMYYSTURVA On olemassa monia säästämistapoja, jolla ihminen voi varautua pahan päivän varalle. Useimmat meistä käyttävätkin niistä monia. Tavalliselle säästämiselle olipa se sitten pankkisäästämistä tai vakuutussäästämistä tyypillistä on, että säästämään ehditty summa määrittelee turvan tason. TyEL- ja YEL-vakuutus muodostavat työkyvyttömyysriskin osalta tästä täydellisen poikkeuksen. TyEL- tai YEL-vakuutetun ihmisen tullessa pysyvästi työkyvyttömäksi, hänen työkyvyttömyyseläkkeensä lasketaan ns. tuleva aika huomioon ottaen. Tämä tapahtuu siten, että vakuutetun ikään kuin kuvitellaan jatkavan työskentelyä vanhuuseläkeikään asti hänelle vakiintuneella ansiotasolla. Työkyvyttömyyseläkkeen suuruutta määriteltäessä otetaan tuo tulevan ajan eläkekarttuma (1,5 %:n tasolla) myös huomioon, ja työkyvyttömyyseläkkeen suuruus on sama kuin vanhuuseläkkeen, jossa jo kertynyt ja tulevan ajan karttuma on huomioitu. Tämän tulevan ajan huomioimisen ansiosta turvan taso on merkittävästi korkeampi kuin muissa säästämismuodoissa. Edellä mainitun lisäksi lakisääteiden eläkevakuutuksen työkyvyttömyysturvaan kuuluu oikeus työeläkekuntoutukseen. Työkyvyttömyyden uhatessa tai autettavissa olevissa työkyvyttömyystapauksissa vakuutettu on oikeutettu kuntoutukseen, joka yrittäjän kodalla voi tapahtua esimerkiksi elinkeinotuen muodossa. KOKO SOSIAALITURVAN PERUSTA Yrittäjän YEL-vakuutuksen työtulon taso määrittelee hänen koko sosiaaliturvansa perustan. Yrittäjän Kelalta saatavien sairaus- ja vanhempainpäivärahojen suuruus perustuu vahvistettuun YELtyötuloon. Samaten, jos yrittäjä on työttömyyskassan jäsen, hänen sieltä saamansa työttömyysturva perustuu YEL-työtuloon. Yrittäjän kannattaa liittyessään kassaan ilmoittaa sinne ansiotasokseen sama kuin on hänen YEL-työtulonsa, sillä työttömyyskorvaus perustuu näistä kahdesta tulotasosta alempaan, jos niiden suuruus poikkeaa toisistaan. Perhe-eläkkeen muodossa YELvakuutuksessa on myös kuolemantapausturva. Alaikäiset lapset ja tietyissä tapauksissa myös leski ovat oikeutettuja perhe-eläkkeeseen vakuutetun ennenaikaisen kuoleman varalta. YEL-vakuuttaminen ei siis ole pelkkää varautumista mahdollisesti kaukana tulevaisuudessa olevaa vanhuutta varten, vaan myös elämän eri käänteisiin työuran aikana. 14 AYT 1 2013
utus on tärkein vakuutus joitus ELÄKELUPAUS JA SEN PITÄMINEN Eläkevarojen riittävyydestä keskusteltaessa on muistettava, että lakisääteiset työeläkevakuutukset ovat Suomessa ns. etuusperusteisia vakuutuksia. Niistä koituvien eläke-etuuksien taso on siis määritelty, ja maksutaso riippuu niiden kustannuksista ja rahastoitujen eläkevarojen tuotoista. Tämä on syynä lähes jatkuvaan keskusteluun nimenomaan työeläkevarojen riittävyydestä. Vapaaehtoiset lisäeläkevakuutukset ovat ns. maksuperusteisia vakuutuksia. Niissä saatavien etuuksien taso riippuu maksetuista vakuutusmaksuista ja vakuutussäästöjen tuotoista. Näin työeläkevaroja vastaavaa rahojen riittävyyskeskustelua ei vapaaehtoisen eläkesäästämisen osalta tarvita; eläke pienenee, jos säästöjä ja tuottoja on arvioitua vähemmän voipa eläke jäädä vallan mitättömäksikin, jos varojen sijoittaja on epäonnistunut. Kun työeläkejärjestelmä astui Suomessa voimaan, järjestelmä perustui ajatukseen 40 vuoden työurasta, joka 1,5 prosentin karttumalla tuottaa 60 prosentin vanhuuseläketurvan. Ansiotaso määriteltiin kunkin työsuhteen neljän viimeisen vuoden mukaan. Vanhuuseläkeperusteita rukattiin vähän jo vuosituhannen vaihteessa, mutta suurempi muutos toteutettiin vuoden 2005 alusta. Jokainen työvuosi alkoi vaikuttaa erikseen eläkkeen suuruuteen, ja karttumatasoja tuli lisää. Oleellista eläketurvaan tehtyjen muutosten osalta on ollut, että ne eivät ole olleet takautuvia! Työeläkejärjestelmästä jo täydelle vanhuuseläkkeelle siirtyneet ovat saaneet melko tarkkaan sellaisen vanhuuseläkkeen kuin heille aikanaan luvattiinkin. Vuoden 2005 uudistuksen yhteydessä kaikkien vakuutettujen siihenastinen eläkekarttuma laskettiin ja se jäi ns. vapaakirjana tulevien eläkkeiden pohjaksi. Vain uudistuksen jälkeiset vuodet kartuttavat eläketurvaa uuden laskentatavan mukaisesti. Myös elinaikakerroin otettiin käyttöön viiveellä niin, ettei se päässyt yllättäen vaikuttamaan jo lähellä eläkeikää olevien kuukausieläkkeiden suuruuteen. Elinaikakertoimesta on myös vallalla virhekäsitys sen eläkkeitä leikkaavasta vaikutuksesta. Asia selviää ajateltaessa YEL-vakuutusta eläkesäästämisen kannalta. Elinaikakerroin ei leikkaa säästynyttä eläkepääomaa, vaan vakuutettu saa yhteensä yhtä paljon eläkettä kuin ennenkin, kerroin vain huomioi sen jakautumisen pidemmälle ajalle eliniän pidentyessä. Kuukausieläke siis pienenee, mutta niinhän käy minkä tahansa eläkesäästämisen osalta, jos eläkettä halutaan samasta pääomasta pitemmälle ajalle. ERINOMAINEN SIJOITUS YEL-vakuutuksesta voi hyvällä omallatunnolla sanoa, että siihen sijoitetut varat ovat erinomainen sijoitus. Suomalaiset työeläkeyhtiöt ovat viimeisten kymmenen vuoden aikana saaneet eläkevaroille 4,4 5,4 prosentin keskimääräisen vuosituoton huolimatta siitä, että tähän tarkasteluajanjaksoon sisältyy kaksi hyvin huonoa vuotta (2002 ja 2011) ja yksi katastrofaalisen huono vuosi (2008). Talouden turbulenssista huolimatta ne ovat siis pärjänneet hyvin. Vakuutuksenottajan kannalta YELvakuutuksessa on sijoituskohteena kaksi ylivoimaista etua: YEL-vakuutusmaksut ovat kokonaisuudessaan verovähennyskelpoisia. YEL:n tuotto eli eläke on indeksisuojattu eli vakuutettu saa eläkkeensä aina ostovoimaltaan arvonsa säilyttäneenä, vaikka se nostetaan vuosikymmeniä sijoituspanostusten (eläkevakuutusmaksut) jälkeen! Näitä etuja ei mikään toinen säästämismuoto tarjoa. AYT 1 2013 15
VAIMO Finland Oy - Verkostoitumista ja verkkokauppaa. Esittelyssä AYT-kassan jäsen Janne Sävy: verkkokauppa-asiantuntija, yrittäjä ja perheenisä. Janne Sävy kuvailee itseään 38-vuotiaaksi varhais-keskiikäiseksi nuoreksi. Kotona yrittäjällä on vaimo ja kolme tytärtä, mutta Janne säilyttää yrittäjyyden suomalla joustolla tasapainon ajankäytössään. Opintoina Janne on suorittanut Mercuria Business Schoolissa BBA-tutkinnon vuonna 2000. Palkkatyössä hän ehti toimia ennen yrittäjäksi ryhtymistään muun muassa Stockmannilla, Fiskarsilla ja Suomen Asiakastieto Oy:llä. Janne on ollut mukana luomassa verkkokaupan menestystarinoita Iittalasta Hobby Halliin ja Helsingin IFK:n fanikaupasta aina Artekin huonekalujen verkkokauppaan. Saimme kiireisen jäsenemme haastatteluun kesken yritystoiminnan uusien mullistusten. YRITTÄJYYDESTÄ Kun yrittäjyydestä puhuminen aloitetaan, innostuu Janne kehumaan valitsemaansa tietä. -Yrittäjänä olen toiminut nyt 2,5 vuotta; Digital Valuen perustamisesta lukien siis. Aiemman elämäni olen viettänyt erilaisissa tehtävissä palkkatöissä yrittäjäksi ryhtymistä en kadu lainkaan. Yritystoimintaa harkitessa tulee puntaroitavaksi palkkatyön hyvät ja huonot puolet suhteessa yrittäjyyteen. Janne näki yrittäjyyden itselleen mieluisammaksi vaihtoehdoksi kuin perinteisen palkkatyön. -Yrittäjyys on minulle erittäin hyvä vaihtoehto, vaikka en ole innostumistani esimerkiksi verenperintönä saanut. Yrittäjyyden positiivisimpina puolina Janne korostaa töiden tekemistä itselleen - kaikki aikaansaannokset tulevat kotiinpäin ja rehellisyyden nimissä motivaatio tehdä asioita on toisella tasolla kuin palkkatöissä. Vapautunut, sanotaanko näin. Työpäivät eivät ole samanlaisia, kuin palkkatyössä. Janne kertoo, että yrittäjänä omia aikatauluja voi soveltaa paremmin. Aina ei konttorilla välttämättä tarvitse istua 9-17, vaan välillä voi joustaa perheen tarpeisiin ja tehdä lyhyempääkin päivää. Toisaalta välillä töitä tehdään sitten yömyöhäänkin tai viikonloppuisin. Janne rentoutuu yrittäjän arjesta perheen parissa, mutta välillä on myös aikaa nähdä ystäviä harrastusten parissa. Golfaaminen lataa mukavasti akkuja, ja muutama kaveriporukan pitkä viikonloppu kesällä väyliä kierrellen tekee hyvää mielelle, kertoo Janne. PALKANSAAJASTA YRITTÄJÄKSI Aloittavana yrittäjänä iso osa haasteista jäi taka-alalle, kun mukana oli kokeneempi yrittäjä, jolla oli paperirumba hallussa. Yrityksen perustamiseen liittyvä byrokratia jäi ikään kuin välistä. Kuitenkin yritystoiminnan aloittamiseen liittyi paljon rahoitukseen liittyviä haasteita, mutta myös kaikki muu työ, joka mahdollistaa sen, että firman saa pyörimään, oli helpompaa. Yllättävän työllistävää alussa oli toimipisteen valinta, IT-järjestelmien valinta ja pystyttäminen sekä ihan käytännön asiat kuten työpisteiden kasaaminen, pankkitilien avaaminen, vakuutukset ja niin edelleen. Rahoituksen osalta starttirahan hakeminen on ehdottoman suositeltavaa, se on todella hyvä, joustava ja toimiva järjestelmä, kehuu Janne. Janne aloitti osakkaana vuonna 2010 perustetussa Digital Value Oy:ssä, joka fuusioitui oululaisen Faarao Oy:n kanssa uudeksi VAIMO Finland Oy:ksi huhtikuussa 2013. Siinä missä Digital Value tarjosi konsultaatiopalveluina asiakkailleen osaamisen hakea juuri oikean ratkaisun ja tekijät verkkokaupan perustamiseksi ja Faarao Oy varsinaisia verkkokaupparatkaisuja, tarjoaa VAIMO Finland Oy asiakkailleen kokonaisvaltaisia verkkokaupparatkaisuja. 16 AYT 1 2013
Janne toimii VAIMO Finland Oy:ssä osakkaana ja yrityksen operatiivisena johtajana, jolloin hän vastaa operatiivisesta toiminnasta, asiakasprojektien vetämisestä ja on esimerkiksi määrittelytyössä mukana. Janne odottaa uuden toiminnan alkamista vesi kielellä. Tässä on nyt niin paljon mahdollisuuksia, olemme todella innoissamme sekä Helsingissä, että Oulussa, sanoo Janne. YRITYSTOIMINNASTA Digital Value tekee asiakkaalle käytännössä kaiken muun paitsi verkkokaupan teknisen toteutuksen. Joillekin asiakkaille hoidamme verkkokauppaan tuotteet, käsittelemme tilaukset, postitamme tuotteet, hoidamme verkkokaupan markkinoinnin, suunnittelemme ja lähetämme uutiskirjeet, hoidamme verkkomarkkinointikampanjat sekä vastaamme verkkokaupan asiakaspalvelusta. Lyhyesti sanottuna vastasimme kaikesta mitä asiakkaamme verkkokauppaan liittyy, kertoo Janne yritystoiminnasta ennen Digital Valuen jälkeistä elämää. Uudella konseptilla VAIMO Finland Oy tekee tarvekartoituksen, suunnittelun, toteutuksen ja ylläpidon eli hoitaa asiakascasen alusta loppuun. Nyt siis myös tekninen ratkaisu tulee samasta osoitteesta. Havaitsimme yhteistyötä tehdessämme, että Faarao Oy olisi meille oikea kumppani tarjotaksemme asiakkaillemme parasta mahdollista kokonaisuutta. Ei ollut enää syytä miettiä teknisen toteutuksen tekijää, koska Faarao Oy:llä oli oikeiden tekijöiden lisäksi markkinoiden paras ja tällä hetkellä myös nopeimmin kasvava verkkokauppa-alusta, Magento, käytössään. Uusi yritys yhdistyy kansainvälisen verkkokaupan toimittajan VAIMOn kanssa. VAIMOlla on 70 ihmistä töissä, toimistot Ruotsissa, Etelä-Afrikassa, Virossa, Norjassa ja Englannissa. Nyt VAIMOn toimintaa tulee VAIMO Finland Oy:n myötä myös Ouluun ja Helsinkiin. Uuden yrityksen puitteissa on perustettu yhteensä 400 verkkokauppaa, joista edellä kerrottujen lisäksi Janne mainitsee muutaman tunnetuimman nimen; Gant, Björn Borg ja Bauhaus. Olemme tehneet toki myös paljon verkkokaupparatkaisuja pienemmille toimijoille. Janne neuvoo yrityksiä suhteuttamaan verkkokaupparatkaisun valinnan tavoiteltuun verkkokaupan liikevaihtoon ja omaan osaamiseen. Markkinoilta löytyy paljon valmiita verkkokaupparatkaisuja myös kivijalkapuodeille, joten tekijä kannattaa valita puhtaasti omista tarpeista ja kyvyistä lähtien. Se, mikä sopii yhdelle yritykselle, voi olla aivan liian suppea toiselle. Verkostoituminen on ollut erittäin tärkeää, kertoo Janne. Jo lähtökohtaisesti verkostomme olivat hyvät, mutta on niitä myös kasvatettu matkan varrella. Asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden löytäminen on ollut iso osa yritystoiminnan luomista ja kasvattamista. Kumppaneiden kartoituksessa osa jäänyt keskustelun asteelle, mutta osa on johtanut tiiviimpään yhteistyöhön. Pieni yritys ei voi tehdä kaikkea itse, joten oikeiden kumppaneiden löytäminen on todella tärkeää, tiivistää Janne. AYT-KASSAN JÄSENYYDESTÄ Jannelle työttömyyskassan jäsenyys on ollut aina itsestäänselvyys. Liityin ensimmäiseen kassaan noin kaksikymppisenä ja siitä alkaen olin aina palkansaajakassan jäsenenä. Yrittäjäksi ryhtyessäni otin tarkasti selvää myös sosiaaliturvastani. Liiketalouden opinnoistani ja ystävieni kokemuksista olin oppinut jo ennen yrittäjäksi ryhtymistä, että yrittäjyys ei todellakaan ole ruusuilla tanssimista. Yrittäjäksi ryhdyin pitkän harkinnan jälkeen ja vaikka liiketoimintasuunnitelma on hyvä, tekijät huippuja ja markkinat sekä verkostot kunnossa, olen lähtenyt siitä, että vakuutukset pitää olla kunnossa. Olen ajatellut AYT-kassan jäsenyyden vakuutuksena, kuten palkansaajanakin aikanaan. AYT-kassan pitämissä Yrittäjäinfoissa aloittelevat yrittäjät toisinaan pohtivat AYT-kassan jäsenmaksun suuruutta, kuinka olet sen kokenut? Jäsenmaksu on suurempi kuin palkkatöissä, mutta olen laskenut, että jos jotain odottamatonta tapahtuisi, maksaisi se itsensä takaisin melko nopeasti. Aikoinaan selvitin myös, että työttömyysturvaa maksettaisiin, jos Kelan sairauspäivärahapäivät tulisivat täyteen. Olen ajatellut AYT-kassan jäsenyyttä myös tällaisten tilanteiden varalle. Ystäväpiirissäni on ollut palkansaajapuolella työttömyyttä ja käsittääkseni kukaan ei ole jäänyt Kelan peruspäivärahan varaan, vaan kaikki ovat saaneet ansiosidonnaista. Peruspäivärahan suuruus on niin naurettava, etten halua laskea sen varaan, vaikka todennäköisyys työttömyydelle on nyt niin lähellä nollaa kuin vain voi olla. Jos kuitenkin jotain täysin epätodennäköistä tapahtuisi, enkä olisi AYT-kassan jäsen, todennäköisyys sille, että Vaimolta tulisi huutia, olisi erittäin suuri, Janne naurahtaa lopuksi ja jatkaa matkaansa kohti Helsingin Ruoholahdessa sijaitsevaa toimistoa. AYT 1 2013 17
Milloin yrittäjä on työtön TYÖTTÖMYYSTURVALAIN MUUTOS: MILLOIN YRITTÄJÄ ON TYÖTÖN? Vuoden 2013 alusta työttömyysturvalakiin tuli useita yrittäjän työttömyysturvaa koskevia muutoksia. Muutoksilla haluttiin tukea yrittäjyyttä, poistaa yrittäjien ja palkansaajien sosiaaliturvan perusteettomia eroja sekä helpottaa yrittäjien perheen ja työn yhteensovittamista. Tavoitteena oli lisäksi selkeyttää työttömyysturvalain säännöksiä, yrittäjän työttömyyden työvoimapoliittisia edellytyksiä sekä nopeuttaa työvoimapalveluiden piiriin pääsemistä. Keskeisimpiä muutoksia olivat yritystoiminnan keskeyttämisestä ja neljän kuukauden odotusajasta luopuminen, mahdollisuus jättää yritys lopettamistilanteessa kaupparekisteriin sekä mahdollisuus lomauttaa yrittäjän yritystoiminnassa työllistynyt perheenjäsen. Muita muutoksia yrittäjäturvaan tuli esimerkiksi yritystoiminnan sivutoimisuuden, palkansaajaan rinnastettavan yrittäjän ja kausiluonteisen yritystoiminnan arvioinnissa. Lisäksi jatkossa myyntivoittolaskelman jättäminen ei ole enää työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittinen edellytys, joskin se tulee edelleen lähtökohtaisesti tehdä ja palauttaa kassalle. Lakimuutosten jälkeen yrittäjä katsotaan työttömäksi jos yritystoiminta on kokonaan lopetettu tai hänen työskentelynsä yrityksessä on päättynyt työttömyysturvalain mukaisessa tilanteessa. YRITYSTOIMINNAN LOPETTAMINEN Yrittäjä katsotaan työttömäksi kun yritystoiminta on kokonaan lopetettu ja tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on päättynyt. Käytännössä yrittäjän tulee luopua yrittäjän- tai maatalousyrittäjän eläkevakuutuksesta, poistaa yritys verottajan ennakkoperintä- ja työnantajarekisteristä sekä poistaa tai keskeyttää yritys arvonlisäverovelvollisten rekisteristä. Sen sijaan yrityksen jättämisellä kaupparekisteriin ei työttömyysturvalain kannalta ole enää merkitystä. Esimerkiksi hierojana toiminut toiminimen haltija voidaan katsoa työttömäksi toiminnan lakattua ja kun hän on päättänyt YEL-vakuutuksensa sekä jättänyt verottajalle ilmoituksen yrityksensä rekisteristä poistamiseksi. Yritystoiminta katsotaan edelleen lopetetuksi, jos yritys on asetettu konkurssiin, osakeyhtiö tai osuuskunta on asetettu selvitystilaan tai muun kuin osakeyhtiön purkamisesta on tehty yhtiömiesten kesken sopimus. Kannattaa kuitenkin huomata, että jos yrittäjä toimii osakeyhtiön tai osuuskunnan selvittäjänä, hänen katsotaan edelleen työllistyvän yritystoiminnassa. 18 AYT 1 2013
YRITTÄJÄN TYÖSKENTELYN PÄÄTTYMINEN YRITYKSESSÄ Yrittäjä voi tulla työttömäksi myös silloin, jos hänen työskentelynsä yrityksessä on päättynyt työttömyysturvalain mukaisessa tilanteessa. Tällaisia tilanteita ovat yrittäjän työkyvyn pysyvä ja olennainen alentuminen, yrittäjän toimeksiantojen loppuminen palkansaajaan rinnastettavana yrittäjänä sekä yritystoiminnan kausiluonteisuudesta johtuva toimikauden loppuminen. Tämä soveltuu palkansaajaan rinnastettavaa yrittäjää lukuun ottamatta myös niin sanottuun osaomistajayrittäjään. Osaomistaja-yrittäjä voi olla joko yrityksen johdossa työskentelevä, itse vähintään 15 prosenttia tai yhdessä perheensä kanssa vähintään 30 prosenttia omistava henkilö tai yrityksessä muuten kuin johtavassa asemassa työskentelevä ja itse tai yhdessä perheensä kanssa yrityksestä vähintään puolet omistava henkilö. Yrittäjän työskentely voi päättyä työkyvyn alenemisen johdosta, jos hän on saanut enimmäisajan Kelan sairauspäivärahaa ja hän on edelleen työkyvytön. Lisäksi edellytetään, että hänen työkyvyttömyyseläkehakemuksensa on joko vireillä tai hylätty. Esimerkiksi parkettiasentajan selän vammautuessa hänen saattaa olla mahdotonta toimia enää työssään. Muiden edellytysten täyttyessä hänelle voi tällöin syntyä oikeus työttömyyspäivärahaan. Palkansaajaan rinnastettavan yrittäjän työ muistuttaa palkansaajana tehtävää työtä. Yrittäjä tekee työsuorituksia samoille toimeksiantajille ilman kiinteää toimipaikkaa. Lakimuutokset vaikuttivat myös palkansaajaan rinnastettavan yrittäjän määritelmään. Keskeinen muutos oli yrittäjän mahdollisuus ottaa toimeksiantoja useammalta kuin yhdeltä toimeksiantajalta, edellyttäen kuitenkin, että ne ovat edelleen harvalukuisia. Lisäksi jatkossa ei tarvitse enää selvittää, onko yrittäjä toiminut toimeksiantajansa johdon ja valvonnan alaisena. Palkansaajaan rinnastettava yrittäjä katsotaan työttömäksi kun hänen toimeksiantonsa ovat päättyneet tai jäljelle jääneet toimeksiannot eivät enää työllistä häntä. Päivärahaoikeus voi siis syntyä esimerkiksi tilanteessa, jossa yrittäjä on myynyt käännöspalveluja yhdelle toimeksiantajayritykselle, mutta toimeksiantajayritys päättääkin jatkossa laatia käännöksenä itse. Yrittäjä voi jäädä työttömäksi myös tilanteessa, jossa yritystoiminta on ollut kausiluonteista ja hänen työskentelynsä on päättynyt toimintakauden loppumisen takia. Kausiluonteisena pidetään yritystoimintaa, jota on luonnonolosuhteiden takia mahdollista harjoittaa vuodessa keskimäärin enintään kuuden kuukauden ajan. Lakimuutokset vaikuttivat kausiluonteisen yritystoiminnan määrittelyyn siten, ettei yritystoiminnasta saatavilla tuloilla ole enää vaikutusta arvioitaessa työttömyysetuuden työvoimapoliittisten edellytysten täyttymistä. Kausiluonteista yritystoimintaa voi olla esimerkiksi viherrakennustyö, jota on mahdollista harjoittaa Pohjois-Suomessa maan jäätymisen takia yleensä alle kuusi kuukautta vuodessa. Esimerkkitilanteessa yrittäjä voi olla oikeutettu päivärahaan ajalla, jolloin maa on jäässä eikä hän sen vuoksi pysty harjoittamaan yritystoimintaansa. YRITTÄJÄN PERHEENJÄSENEN TYÖTTÖMYYS Työttömyysturvalain muutokset paransivat yrittäjän perheenjäsenen asemaa. Jatkossa yrittäjäkassassa vakuututetulle, perheyrityksessä työskennelleen varsinaisen yrittäjän perheenjäsenelle voi syntyä oikeus työttömyyspäivärahaan muun muassa lomautuksen johdosta. Oikeus työttömyysetuuteen on, jos lomautus on kokoaikainen eli kestää vähintään kalenteriviikon. Päivärahan saamisen edellytyksenä on lisäksi perheenjäsenen muu kuin yrittäjän- tai maatalousyrittäjän eläkevakuutus sekä se, että yritys on viimeisen vuoden aikana lomauttanut tai irtisanonut taloudellisista tai tuotannollista syistä myös vähintään yhden perheen ulkopuolisen työntekijän. Esimerkiksi tilanteessa, jossa leipomoalan yritys on kysynnän hiipuessa 1.3.2013 alkaen lomauttanut kaikki työntekijänsä, yrityksessä työskennellyt perheenjäsen voi olla oikeutettu työttömyyspäivärahaan. Työttömyysetuutta voidaan jatkossa maksaa yrittäjän perheenjäsenelle myös silloin, jos hänen työskentelynsä on estynyt ja palkanmaksu päättynyt esimerkiksi työpaikkaa kohdanneen tulipalon tai poikkeuksellisen luonnontapaturman takia. Tässäkin tapauksessa edellytyksenä on perheenjäsenen muu kuin YEL- tai MYEL-vakuutus sekä se, että yrityksessä on samassa tilanteessa vähintään yksi perheen ulkopuolinen työntekijä. Yrittäjän perheenjäsenelle voidaan maksaa työttömyysetuutta myös silloin, jos hänen työskentelynsä on päättynyt työkyvyn pysyvän ja olennaisen alentumisen johdosta, yritystoimintaa on pidettävä kausiluonteisena ja toimintakausi on päättynyt, hänen työllistyminen yrityksessä on ollut satunnaista, hänen työskentelynsä on johtunut yksinomaan työllistymistä edistävään palveluun osallistumisesta tai muihin omaehtoisiin opintoihin liittyvästä harjoittelusta tai hänen työnsä on loppunut tuotantosuunnan lopettamisen tai vastaavan syyn johdosta. Yrittäjän perheenjäsenen työttömyyspäivärahan maksun edellytyksenä on aina se, ettei hän omista eikä ole viimeisen kahden vuoden aikana omistanut vähintään 15 % yrityksestä. TYÖTTÖMYYSTURVA TULEVAISUUDESSA? Työttömyysturva tulee edelleen muuttumaan lähitulevaisuudessa, joskaan ei ehkä yrittäjän työttömäksi katsomisen osalta. Vuoden 2014 alusta työttömyysturvaa pyritään yleisesti kehittämään aktiivitoimenpiteitä tukevaan suuntaan. Myös yrittäjien osalta työttömyysturvaan kaavaillaan lisää muutoksia vuosille 2014 ja 2015. Tätä kirjoittaessa mitään ei ole kuitenkaan vielä varmistunut, joten niistä tiedotetaan erikseen. Joka tapauksessa muutoksia on edelleen luvassa ja AYT-kassa pyrkii omalta osaltaan vaikuttamaan yrittäjän työttömyysturvan myönteiseen kehitykseen sekä yrittäjien aseman parantamiseen. AYT 1 2013 19
Yrittäminen on tasapainoilua muuttuvissa olosuhteissa. Hallitse riskit! Työttömyysturvaa yrittäjille Maksuton palvelunumero 0800 9 0888