12.12.2012. Yleistyvät ääri-ilmiöt ja vaikutukset maaseudulle Kaarina 1.11.2012 Esko Kuusisto SYKE



Samankaltaiset tiedostot
Saaristolainen elämäntapa ilmastonmuutoksen uhat (ja mahdollisuudet) Porvoo Esko Kuusisto SYKE

Ilmasto muuttuu kuinka muuttuu veden kierto? HSY Esko Kuusisto SYKE

Ehdotus Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan merkittäviksi tulvariskialueiksi

Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet

EHDOTUS POHJOIS-POHJANMAAN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI

Vesistöjen säännöstelyn haasteet

Hydrologia. Munakan W-asema Kyrönjoella

Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa?

Metsien hoidolla tuulituhojen torjuntaan

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus

ISTO väliseminaari , Lammi. Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen

PÄÄTÖSLUONNOS. Varsinais-Suomi Kalatalouspalvelut /5715/2014

KEHITYSTRENDIT. Suomen Matkailuasiantuntijat Oy Travel Industry Experts Finland Ltd. Heikki Artman Art-Travel Oy

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2012

EHDOTUS LAPIN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI

MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

1009/2017. Huonelämpötilan hallinnan suunnittelussa käytettävät säätiedot

Tulviin varautuminen

Tulvat. Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus Vesistöinsinööri Varpu Rajala, Etelä-Savon ELY-keskus

JANUARY 2010 TEMPERATURE DEVIATION FROM THE MEAN (NCEP) 03/01/

BILKE-raportti Paimion-, Mynä- ja Sirppujoen ilmastonmuutostarkastelut, hydrologia Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus

Finnish climate scenarios for current CC impact studies

Työttömyyskatsaus Toukokuu 2015

Virtaamaennustein seurattavat vesistöt, ennuste

Lomakyytien aikataulut 2015

KAICELL FIBERS OY Paltamon biojalostamo

JOKIJÄÄN JA JÄÄPATOJEN VAIKUTUS VEDENKORKEUKSIIN JA UOMAN KULUTUSVOIMIIN

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalouspalvelut -yksikkö on antanut seuraavan päätöksen:

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013

Ilmastostrategiaseminaari Kajaani Leena Neitiniemi-Upola Henkilöstön kehittäjä, meteorologi Ilmatieteen laitos

Metsätuhoja aiheuttavat sääilmiöt muuttuvassa ilmastossa

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

MONIMUOTOISET TULVAT

Uutta tutkimustietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Suomen myrskytuuliin ja -tuhoihin

Espoo IKÄVAKIOIDUT. Yhteensä 0,0. Ikäluokittain. IKÄVAKIOIMATTOMAT Yhteensä ,8 0,6 8,3 2,9

EHDOTUS KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI

River-specific spawnerrecruit. Jokikohtaiset tarkastelut ja rekrytointimallit. Migratory Fish Forum, workshop docent Harri Helminen

VOIMAA VEDESTÄ - selvitys vesivoiman lisäämismahdollisuuksista

Oulujoki, Merikosken 1/250 virtaama

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa

VAKUUTUSALAN ROOLI. Riskien identifiointi Riskitietoisuuden lisääminen vakuutettujen keskuudessa Riskien analysointi Vahingontorjunta Riskinkanto

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla

Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015

Työttömyyskatsaus Marraskuu Strategia ja kehittämisyksikkö/kimmo Lemmetyinen

Ilmastonmuutos. Ari Venäläinen

VARSINAIS-SUOMEN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet

PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 28 Myrskytuhot vakuutusalan kannalta. Seppo Pekurinen Vahingontorjuntapäällikkö Finanssialan Keskusliitto

Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM. 12 Climate scenarios for Sectoral Research. Tavoitteet

Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa

Pyhäjärven hoitokalastus

Lapin tulvatilannekatsaus

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista Raija Suomela MTT Ruukki

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2015

Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa?

Työvoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat

kansi Luku 9 Järvien ja jokien maa KM Suomi Luku 9

Kauvatsanjoen reitin vesitaloudellinen kehittäminen -Ilmastonmuutoksen vaikutusten tarkastelu suhteessa nykyisiin säännöstelylupiin

Pudasjärven tulvakartta

Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2010:1. Helsingin kaupungin tulvastrategia

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015

Työttömyyskatsaus Elokuu 2015

Lomakyytien aikataulut 2017

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä Siikajoen valuma-alueella

PIRSKE Pirkanmaan säännöstelyjen kehittäminen Hankkeen toteuttamisen suunnitelma

Työttömyyskatsaus Tammikuu 2016

Paimionjoki voimantuotannossa

Katsaus valuma-alueiden vesi- ja lumitilanteeseen. Maantieteen tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

Jokineuvottelukunnat ja rahastot vesienhoidon edistäjänä. Toiminnanjohtaja Eeva-Kaarina Aaltonen Vaasa

Paimionjoki voimantuotannossa

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015

ACCLIM II hankkeen yleisesittely

Miten kaupungissa varaudutaan muuttuviin vesimääriin?

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa

Ulla Sonck SYKE/ Viestintä. Esko Kuusisto SYKE/Vesikeskus

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Kokemäenjoen vaellusankeriaat

Työttömyyskatsaus Tammikuu 2017

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta

Työttömyyskatsaus Helmikuu 2018

Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa?

Nurminen Leena 1, Zhu Mengyuan 3, Happo Lauri 1, Zhu Guangwei 3, Wu Tingfeng 3, Deng Jianming 3, Niemistö Juha 1, Ventelä Anne-Mari 2 & Qin Boqiang 3

Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen

Työttömyyskatsaus. Huhtikuu 2015

Viite: Uudenmaan maaseutuelinkeinopiirin päätökset :

Ilmastonmuutoksen vaikutus vesistökuormitukseen Satakunnassa

Vesivisio. Kokemäenjoen vesistöalue. Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmä Anne Mäkynen ja Ämer Bilaletdin

Toimenpiteiden ilmastokestävyyden arviointi & yhteensovittaminen vesienhoitoon. Anne-Mari Rytkönen, SYKE Tulvaryhmien koulutuspäivä 28.5.

Simojoki Kemijoki Kaakamajoki

Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari

ACCLIM II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia

Itsenäisyyspäivän korvaavat ajopäivät Kotihappitoimitukset

Transkriptio:

Yleistyvät ääri-ilmiöt ja vaikutukset maaseudulle Kaarina 1.11.2012 Esko Kuusisto SYKE

MAASEUDUN TULEVAISUUS 9.10.2012 12.12.2012

Tulvia on monenlaisia: Sulamisvesitulvat Sadevesitulvat Sateen kesto muutamasta minuutista peräkkäisiin märkiin vuosiin Jääpatotulvat ja hyydetulvat Korkea merenpinta Patosortumat

Suurin tulva viimeisen 150 vuoden aikana? 1968 2005?? Kartta ei koske pienehköjä valumaalueita (alle 200 km 2 ) Lapissa ajallinen kattavuus noin vuoteen 1910 Kaikki ovat paljolti sulamisvesitulvia 1922 tai 1924 1966 1955 1899 1943

Isoja tulvia 2000-2008 kpl EEA2010

VALAPATON TULVA, 1899 erityisesti Vuoksen, Kymijoen ja Kokemäenjoen alueilla lunta Itä-Suomessa paikoin lähes kaksi metriä; suli myöhään sateinen toukokuu vedenpinta monissa järvissä lähes kaksi metriä yli normaalin

Komitean arvio tulvavahingoista: peltomaat niityt metsät kalastus teollisuus rakennukset 787 189 mk 2 364 664 mk 329 412 mk 178 537 mk 2 586 360 mk 145 407 mk

Hydrografinen toimisto perustettiin 1.3.1908 12.12.2012

Espoonjoki, Turun moottoritie 3.5.1966: 12.12.2012

Kevät 1966, Aurajoen tulvahuippu 286 m 3 /s (MHQ=102 m 3 /s) 12.12.2012

Vantaa, vuoden suurimman virtaaman toistuvuus noin kerran 400 vuodessa? Kertymätodennäköisyys % Toistumisaika vuosina

Vantaa, vuoden suurimman virtaaman toistuvuus Kesätulva 2004

Kari Rantakokko/UUS 12.12.2012

Suurimpia vuorokausisadantoja Suomessa: 198 mm Espoo Lahnus 21.7.1944 159 mm Kerimäki 4.7.1988 150 mm Oravainen, Kimo 3.8.2004 145 mm Luoto/Maxmo 6.8.1967 144 mm Alahärmä 6.8.1967 141 mm Kruunupyy 6.8.1967

Vöyrinjoki tulvii kesällä 2004/Unto Tapio 12.12.2012

SUOMEN SADE-ENNÄTYKSIÄ: Virallinen vuorokauden ennätys 198 mm, Espoossa 21.7.1944 Toholammilla jopa 250 mm 31.7.1994? Suurin kuukausisadanta Laukaassa, 302 mm heinäkuussa 1934 Suurin vuosisadanta 1109 mm, Espoo Nupuri 1981

Helsinki, Kauppatori, tammikuu 2005 12.12.2012

Oletetaan, että jäätä sulaa niin paljon että merenpinta nousee keskimäärin metrin. Nousun jakauma, jos jää sulaisi a) Grönlannista b) Etelämantereelta

1822 1842 1862 1882 1902 1922 1942 1962 1982 2002 12.12.2012 Jäänlähtö, Kallavesi 1822-2011 28.6. 8.6. June 17, 1867 y = -0.0642x + 143 R = 0.412-12 days 19.5. May 6 29.4. 9.4. Apr 20, 1921

Kevään 1867 jäänlähtö Simojoen (1940) mukaan 12.12.2012

Keskilämpötila (ºC) 1867 Poikkeama jakson 1931 1960 keskiarvosta (ºC) III IV V VI III IV V VI Helsinki -7,3-1,1 1,8 12,2-3,8-3,7-7,1-1,8 Jyväskylä -8,0-1,0 1,7 13,0-3,2-3,0-7,0-0,9 Kuopio -8,8-2,2 1,7 13,2-3,5-3,9-6,5-1,1 Kajaani -10,6-4,5 0,9 11,7-3,9-4,9-6,0-1,3 Oulu -10,3-4,0 1,5 11,6-3,7-4,3-5,4-1,3

Säkylän Pyhäjärvi 30.3.1989 12.12.2012

Keskivirtaama (m 3 /s) 12.12.2012 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Virtaama koko Suomen alueelta Koko Suomi 1912 1922 1932 1942 1952 1962 1972 1982 1992 2002 Vuosi

Kolme pienintä vuosisadantaa 1911-2011 (mm) Vesistö 1. 2. 3. elokuu 1941 Vuoksi 360 1941 453 1947 465 1913 100 Kymijoki 335 1941 417 1933 454 1940 91 Vantaa 438 1941 461 1939 482 1933 117 Aurajoki (1936-) 362 1941 373 1947 419 1959 113 Kokemäenjoki 375 1941 428 1947 454 1914 119 Kyrönjoki 355 1941 429 1913 430 1959 118 Siikajoki 293 1941 406 1977 412 1915 86 Sotkamon reitti 404 1941 417 1947 462 1956 152 (1936-) Oulujoki (Vaala) 392 1941 429 1947 450 1956 143 Iijoki 351 1941 404 1947 426 1915 105 Kemijoki 321 1941 332 1933 337 1913 109 Kitinen (1941-) 290 1941 347 1956 389 1960 92

Kuivuus 1940-1942 12.12.2012

Pälkäne, marraskuu 2002 12.12.2012

Pahimmat kuivakaudet Euroopassa 1998-2009 EEA 2010

Veden niukkuusindeksi WEI+ Ahopelto 2012

0,0 % 0,5 % 1,0 % 1,5 % 2,0 % 2,5 % 3,0 % 3,5 % 4,0 % 4,5 % 5,0 % Aurajoen vesistöalue Paimionjoen vesistöalue Uskelanjoen vesistöalue Porvoonjoen vesistöalue Mustijoen vesistöalue Karjaanjoen vesistöalue Sirppujoen vesistöalue Kymijoen vesistöalue Siuntionjoen vesistöalue Eurajoen vesistöalue Mynäjoen vesistöalue Laihianjoen vesistöalue Kiskonjoen Perniönjoen vesistöalue Halikonjoen vesistöalue Kyrönjoen vesistöalue Pyhäjoen vesistöalue Karvianjoen vesistöalue Lapuanjoen vesistöalue Ähtävänjoen vesistöalue Temmesjoen vesistöalue Kalajoen vesistöalue Kokemäenjoen vesistöalue Vantaanjoen vesistöalue Perhonjoen vesistöalue Lestijoen vesistöalue Oulujoen vesistöalue Lapväärtinjoen (Isojoen) vesistöalue Hiitolanjoen vesistöalue Siikajoen vesistöalue Kiiminkijoen vesistöalue Vuoksen vesistöalue Espoonjoen vesistöalue Iijoen vesistöalue Kuivajoen vesistöalue Simojoen vesistöalue Kemijoen vesistöalue WEI+ Ahopelto 2012

Pumppaus Ahopelto 2012

1/00 5/00 9/00 1/01 5/01 9/01 1/02 5/02 9/02 1/03 5/03 9/03 1/04 5/04 9/04 1/05 5/05 9/05 1/06 5/06 9/06 1/07 5/07 9/07 1/08 5/08 9/08 1/09 5/09 9/09 1/10 5/10 9/10 Paimionjoki WEI+/kk (2000-2011) 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Paimionjoki WEI+/kk Paimionjoki WEI+/kk ilman pumppaustsa aurajokeen Ahopelto 2012

Sadannan muutos Talvi Kevät (%) kaudesta 1971-2000 kauteen 2071-2100 Kesä Syksy EEA 2007

Vuoden suurin 5 päivän sadesumma nyt ja sen muutos (%) kauteen 2071-2100 EEA 2007

Vuoden pisin sateeton kausi nyt ja sen pituuden muutos kauteen 2071-2100 EEA 2007

Jokien virtaaman muutos nykyisestä 2070-luvulle kahden eri skenaarion mukaan: +50% +25% +10% -10% -25% -50% EEA 2007

m 3 /s 12.12.2012 Virtaama Suomen alueelta nykyään ja 2050: Daily mean discharge from the land surface of Finland (m 3 /s) 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 1 27 53 79 105 131 157 183 209 235 261 287 313 339 365 day of year control Echam/A2 Echam/B2 Hadley/A2 Hadley/B2

Pahimpien myrskyjen reitit Euroopassa 1998-2009 EEA 2010

Kesän 2010 rajuilmojen kulkureitit 12.12.2012

MAIRE (1.8.1961) TURO (8.7.1972) AARNO (16.11.1978) MAURI (21.-22.9.1982) IIVARI (22.8.1983) JORMA (26.6.1984) SANNA (11.8.1985) SIRKKA (16.10.1985) MANTA (26.10.1985) UNTO (5.-6.7. 1989) VISA (23.1.1995) ALLI (31.1.1997) PYRY (1.-2.11.2001) JANIKA (15.-16.11.2001) UNTO (5.7.2002) IRENE (5.-6.4.2003) VIRVE (2.3.2004) LEO (28.6.2009) ASTA (29.-30.7.2010) VEERA (4.8.2010) LAHJA (7.8.2010) SYLVI (8.8.2010) TAPANI (26.12.2011) HANNU (27.12.2011)

Merenpinnan tason keskimääräisen geostrofisen tuulen nopeuden prosentuaalinen muutos (1971-2000 2081-2100) jouluhelmikuussa A1Bskenaarion toteutuessa. Suomen tuuliatlas, 2011

Jylhä & al 2012 12.12.2012

SYKEn routaasemaverkko 12.12.2012

ROUTA-ASEMA Kiuruvesi, Lappala 1916-2012 12.12.2012

Maanvyöryt Euroopassa 1998-2009 EEA 2010

Itävalta 12.12.2012

Ruovesi, Jäminkipohja 24.3.2011

Northern Karelia/ Photo: Esko Kuusisto 12.12.2012

Iso-Syöte, Pudasjärvi, helmikuu 1994/Esko Kuusisto 12.12.2012

TULEVAISUUS ON EPÄVARMA, YLLÄTYKSIÄ ON VARMASTI TIEDOSSA!

KIITOS! 12.12.2012