TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.4.29
Päätutkimuskysymys Minkälaisia lisäarvopalveluja Suomen transitoliikenteessä on käytössä ja millaiset ovat lisäarvopalvelujen kehitysnäkymät? Transitoliikenteen yksityiset myyntitulot Suomessa vuonna 27 Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö, Transitoliikenteen taloudelliset vaikutukset -tietokonemalli (TRAMA) 1
Muita tutkimuskysymyksiä Millaisia kuljetusreittejä EU:n ja Venäjän välisessä tavaraliikenteessä on käytössä? Millainen merkitys Suomen transitoreitillä on EU:n ja Venäjän välisessä tavaraliikenteessä? Millaiset ovat transitoliikenteen tulevaisuuden näkymät? Mitä lisäarvopalveluja transitoliikenteessä käytetään eri tuoteryhmissä? Millaisia lisäarvopalveluja eri toimijat tarjoavat transitoliikenteessä? 2
Tutkimuksen tärkeys Transitoliikenteen merkitys Suomelle (vuonna 27) tuotot n. 38 milj., kustannukset n. 3 milj. n. 3 työpaikkaa Kymenlaaksossa Venäjän liikenteen työllistävä vaikutus n. 6 henkilötyövuotta Suomen vientiteollisuus saa edullisesti kontteja käyttöönsä Kilpailu Venäjän ulkomaankaupan kuljetuksista kiristyy lisäarvopalvelut merkittävä Suomen reitin kilpailuetu Transitoliikenteestä ja siihen liittyvistä lisäarvopalveluista puhutaan julkisesti paljon, mutta niiden todellista sisältöä ei usein ymmärretä riittävän hyvin 3
Transiton työpaikat ja Kymenlaakso (Lähde;ETLA 25) Sataman hlstö - Venäjän liikenteessä Satamien viranomaiset - Venäjän liikenteessä Yritysten henkilöstö - Venäjän liikenteessä Satamien hlstö yht. - Venäjän liikenteessä Kotka Hamina Hanko Turku Yhteensä 7 37 18 25 15 11 4 12 3 5 2 1 15 3 118 3 2 8 2 78 165 1 12 1 287 319 267 868 215 8275 1775 13 123 111 339 15 275 4
työntekijää Transiton työpaikat 27 (Lähde;LVM 28) 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 36 18 69 28 5 89 2 5 Merikuljetus Satamat Ahtaus ja nesteoperointi Huolinta- ja kuljetusvälitys Varastointi ja lisäarvologistiikka Maaliikenne Lentoliikenne Luotsaus 5
Tutkimuksen toteutus 1/2 1. Kirjallisuusselvitys Venäjän talous ja ulkomaankauppa Transitoliikenteen kuljetusreitit ja niiden vertailu o Suomen satamien reitti o Baltian satamien reitti o Venäjän omien satamien reitti o Saksan ja Puolan kautta kulkeva maakuljetusreitti o Trans-Siperian rautatie Logistiikan lisäarvopalvelut o Lisäarvopalvelu-käsitteen määrittely, kehitys ja logistiikassa yleisesti käytettäviä lisäarvopalveluja o Logistiikan palveluntarjoajat ja logistiikan ulkoistaminen 6
Tutkimuksen toteutus 2/2 2. Haastattelututkimus Suomen transitoliikenteen lisäarvopalvelut ja niiden kehitysnäkymät Suomen transitoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden näkymät 7
tuhatta tonnia Transiton kehitys 1978-28 9 8 7 6 5 4 3 2 1 8 39 4 395 3 996 78 79 8 81 82 83 84 85 86 87 88 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 Itätransito (tuonti) Länsitransito (vienti) Yhteensä 8
miljardia euroa Transiton arvon kehitys 26-28 Lähde; Tullihallitus 29) 35, 3, 25, 26 27 28 24,7 3,7 3,9 2, 15, 1, 7,2 9,3 9,5 8,2 1,1 9,5 5,, Autot 3,1 4,4 4,3 Muut koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 3,9 3,6 3,6 Radio-, televisio- ja tietokonelaitteet 1,2 1,7 1,4 Kemianteollisuuden tuotteet 1,1 1,7 2,6 Tekstiiliteollisuuden tuotteet Muut Yhteensä 9
tuhatta tonnia Transito satamittain 28 (Lähde; MKL 29) 4 3 5 3 2 5 2 1 5 1 5 3361 (4 %) 2165 (26 %) 1644 (2 %) 753 (9 %) Suomen transito 28 - Yht. 8,4 milj. tonnia - Vienti 52 %, tuonti 48 327 (4 %) 128 (1 %) Muu Kuivabulkki Nesteet Henkilöautot Kappaletavara Kotka Kokkola Hamina Hanko Helsinki Turku 1
tuhatta tonnia Transito satamittain 28 (Lähde; MKL 29) 4 35 3 25 2 15 1 5 336,65 2165,472 1644,425 753,295 327,164 127,724 Hamina Hanko Helsinki Kokkola Kotka Turku 23 24 25 26 27 28 11
Konttitransito satamittain 28 (Lähde; Satamaliitto, 29) 12
Henkilöautoa (kpl) Autotransito satamittain 24-28 (Lähde; Tullihallitus 29) 9 8 7 6 5 4 3 2 1 785 412 338 35 24 25 26 27 28 Hanko Kotka Hamina ja Turku Yhteensä 13
Itämeren satamien kokonaisvolymeja (Lähde;Merenkulkualan Koulutus- ja tutkimuskeskus 28, Suomen Satamaliitto, satamien internetsivut) Satama 23 24 25 26 27 28 Osuus vuonna 28 Primorsk 17,7 44,6 57,3 66,1 74,2 75,5 23,1 % Pietari 42, 51,2 57,5 54,2 59,6 59,9 18,3 % Klaipeda 21,2 2,3 21,8 23,6 27,4 29,9 9,2 % Riika 21,7 24, 24,4 25,4 25,9 29,6 9,1 % Tallinna 37,7 37,4 39,5 41,3 36, 29,1 8,9 % Ventspils 27,4 27,8 29,9 29,1 31, 28,6 8,8 % Kaliningrad 12,7 13,9 14,6 15,2 15,6 15,4 4,7 % Helsinki 11,7 12,2 11,1 11,7 13,4 11,7 3,6 % Kotka 8,4 8,6 8,4 9,6 1,6 11,2 3,4 % Butinge 1,7 7,2 6,1 5,9 4,6 9,1 2,8 % Ust-Luga - - - 3,8 7,1 6,9 2,1 % Kokkola 3, 3,5 4,1 5,3 4,8 5,1 1,6 % Liepaja 4,9 4,5 4,5 4, 4, 4,2 1,3 % Hamina 5,9 6, 5,3 5,2 5,9 3,8 1,2 % Hanko 2,9 3,1 3,5 4,2 3,1 3,6 1,1 % Turku 3,7 4, 3,9 3,9 4, 3,1,9 % Yhteensä 231,6 268,2 291,9 38,4 327,3 326,7 1 % 14
miljoonaa tonnia Venäjän Itämeren satamien volyymit 28 (Lähde; Mortektsentr, 29) Viipuri Ust-Luga Kaliningrad Vysotsk Pietari Primorsk Yhteensä 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Vientiä 92 % Tuontia 8 % 1 1 Vientiä 94 % Vientiä 76 % Tuontia,2 % Tuontia 21 % 7 7 4 7 15 4 Vientiä 97 % Tuontia % 13 16 3 Vientiä 66 % Tuontia 33 % 1 15 35 6 Vientiä 1 % Tuontia % 76 76 Vientiä 86 % Tuontia 13 % 175 25 111 39 Kuivabulkki Nestebulkki Kappaletavara Yhteensä 15
TEU Pietarin ja Kaliningradin kontit 22-28 (Lähde; Klaipedan satama 29, Mortektsentr 29) 25 2 1 983 22 15 23 24 1 25 26 5 Kaliningrad 213 Pietari 27 28 16
Venäjän satamien kehityssuunnitelman volyymit ( Lähde; Talous- ja kehitysministeriö 28) 27 21 215 22 23 Itämeren satamat 174,1 198,5 266, 38,9 346,2 Mustanmeren ja Asovanmeren satamat 149,2 182,8 25,2 266,9 286,2 Kaukoidän satamat 79,7 12,9 15,2 181, 25, Pohjoiset satamat 35,3 42, 9,5 15, 118, Kaspianmeren satamat 12,7 16, 17,1 23,2 24,6 Venäjän satamat yhteensä 451, 542,2 774, 885, 125, 17
Vuotuinen muutos % Venäjän BKT:n kehitys 1996-28 ( Lähde; Bofit 29) 15 1 5-5 -1 1996 1998 2 22 24 26 28 21e 18
Venäjän keskipalkan kehitys 1997-28 ( Lähde; Bofit 29) Keskipalkka USD/kk 7 6 5 4 3 2 1 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 tammi.9 19
Mrd. USD Venäjän tuonti ja vienti ( Lähde; Bofit 29, Rosstat 29) 9 8 7 6 5 4 3 2 1 764 472 292 1998 2 22 24 26 28 21e Vienti Tuonti Yhteensä 2
Venäjän tuonnin rakenne 28 (Lähde; Spiridovits 29) Kivennäisainetuotteet 1,5 % Muut 23,1 % Metallit ja metallituotteet 3,1 % Koneet ja laitteet 51,1 % Kemialliset tuotteet 3,2 % Elintarvikkeet ja juomat 5,1 % Autot 12,9 % 21
Venäjän talouden vaikuttavia tekijöitä ( Lähde; Bofit 29) Case 1: Öljyn hinta + 1 % Seuraukset: - BKT + 1,3 % - Tuonti + 1, % Case 2: BKT + 1 % Seuraus: - Tuonti +16 % 22