EUROOPAN UNIONIN TURVALLISUUSALAN TUTKIMUSLAITOKSEN HENKILÖSTÖSÄÄNNÖT

12.9.2005 L 235/1 II (Säädökset, joita ei tarvitse julkaista) NEUVOSTO KÄÄNNÖS EUROOPAN UNIONIN TURVALLISUUSALAN TUTKIMUSLAITOKSEN HENKILÖSTÖSÄÄNNÖT ( 1 ) ( 1 ) Hyväksytty neuvoston kirjallisessa menettelyssä 21.12.2001 (EYVL L 39, 9.2.2002, s. 18) 20 päivänä heinäkuuta 2001 hyväksytyn neuvoston yhteisen toiminnan N:o 2001/554/YUTP 8 artiklan nojalla (EYVL L 200, 25.7.2001, s. 1). II osaston III luvun 14 artiklan 2 kohta ja II osaston IX luku ovat laitoksen johtajan muuttamia johtokunnan annettua puoltavan lausuntonsa 15. kesäkuuta 2005 henkilöstösääntöjen 1 artiklan 3 kohdan mukaisesti. (Uusi versio, joka korvaa 21. joulukuuta 2001 hyväksytyn edellisen version (EYVL L 39, 9.2.2002, s. 18).

L 235/2 12.9.2005 JOHDANTO 1 artikla I OSASTO YLEISET SÄÄNNÖKSET 2 artikla Koko henkilöstöön sovellettavat yhteiset säännökset Vastuusuhteet Vakuutus Käytös Taloudellinen vastuu Turvallisuus II OSASTO TOIMIHENKILÖIHIN SOVELLETTAVAT HENKILÖSTÖSÄÄNNÖT I LUKU YLEISTÄ 3 artikla Toimihenkilöihin sovellettavat yleiset säännökset Erioikeudet ja vapaudet Avustaminen ja korvaukset Teollis- ja tekijänoikeudet Viranhoitoon kuulumaton toiminta Ehdokkuus toimeen tai julkiseen tai poliittiseen tehtävään II LUKU TOIMIHENKILÖN PALVELUKSEEN OTTAMINEN JA TYÖSOPIMUS 4 artikla Palvelukseen ottaminen 5 artikla Palveluksessaolon yläikäraja 6 artikla Lääkärintarkastukset 7 artikla Työsopimukset ja niiden kesto Ensimmäinen työsopimus Koeaika Työsopimuksen irtisanominen Korvaus työpaikan menettämisestä Irtisanomisajan lyhentäminen Tutkimushenkilöstön erityisasema III LUKU PALKKA JA KORVAUKSET 8 artikla Yleiset säännökset 9 artikla Peruspalkka 10 artikla Maastamuuttokorvaus 11 artikla Perhelisät ja sosiaaliturvaetuudet Kotitalouslisä Huollettavana olevasta lapsesta maksettava lisä Koulutuslisä Vammaisista huollettavana olevista lapsista tai henkilöistä maksettava lisä Vuokralisä

12.9.2005 L 235/3 12 artikla Sijaisuuskorvaus 13 artikla Asettautumiskorvaus 14 artikla Pidätykset palkasta Sisäinen vero Eläkemaksu Pidätys sosiaaliturvamaksuja varten Pidätys täydentävää vakuutusta varten 15 artikla Palkkaennakko ja sen takaisinmaksu IV LUKU MUUTTO- JA MATKAKULUT 16 artikla Asettautuminen ja palveluksesta lähtö 17 artikla Muutto 18 artikla Työmatkat V LUKU TYÖAJAT JA LOMAT 19 artikla Työajat 20 artikla Yleiset vapaapäivät 21 artikla Lomat 22 artikla Kotimaanloma VI LUKU ARVIOINTI JA YLENEMINEN 23 artikla Yleiset säännökset 24 artikla Menettely 25 artikla Arvioinnin vaikutukset ja seuraukset VII LUKU KURINPITOMENETTELY 26 artikla Määritelmät 27 artikla Vahingon korvaaminen 28 artikla Valituksesta ilmoittaminen toimihenkilölle 29 artikla Kurinpitolautakunta VIII LUKU MUUTOKSENHAKU JA VALITUSLAUTAKUNTA 30 artikla Päätöksestä valittaminen IX LUKU ELÄKKEET 31 artikla III OSASTO VÄLIAIKAISEEN HENKILÖSTÖÖN SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖKSET 32 artikla Henkilöstön asemaa koskevat säännökset 33 artikla Työsopimukset 34 artikla Palkka 35 artikla Erityiset säännökset

L 235/4 12.9.2005 IV OSASTO ASIANTUNTIJOIHIN, APURAHAN SAAJIIN JA HARJOITTELIJOIHIN SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖKSET 36 artikla Asemaa ja rahoitusta koskevat säännökset LIITE I LIITE II LIITE III LIITE IV LIITE V LIITE VI LIITE VII LIITE VIII LIITE IX LIITE X IRTISANOMISKORVAUS MAASTAMUUTTOKORVAUS HUOLLETTAVANA OLEVAT LAPSET JA HENKILÖT HUOLLETTAVANA OLEVAT VAMMAISET ASUMISKORVAUS MATKA- JA MUUTTOKULUT VIRKAMATKAKULUT SAIRAUS-, ÄITIYS- JA MUUT ERITYISLOMAT KURINPITOLAUTAKUNNAN KOKOONPANO JA TOIMINTA VALITUSLAUTAKUNTA

12.9.2005 L 235/5 JOHDANTO Turvallisuusalan tutkimuslaitos on rinnasteisiin järjestöihin kuuluva Euroopan unionin virasto. 1 artikla Näissä henkilöstösäännöissä määritellään Euroopan unionin turvallisuusalan tutkimuslaitoksen, jäljempänä 'tutkimuslaitos', työntekijöiden asema, oikeudet, velvollisuudet ja tehtävät. Tutkimuslaitoksen henkilöstön muodostavat luonnolliset henkilöt, jotka on palkattu toimihenkilöiksi tai määräaikaiseksi henkilöstöksi. Palkattuja asiantuntijoita, apurahan saajia ja harjoittelijoita koskevat erityissäännökset sisältyvät IV osastoon. Tutkimuslaitoksen johtaja tekee näihin sääntöihin käytännön työskentelyssä tarpeellisiksi osoittautuvat muutokset saatuaan johtokunnalta puoltavan lausunnon. Näitä sääntöjä sovelletaan kaikkiin työntekijöihin, paitsi jos johtokunta päättää toisin palkkaluokkiin kuulumattoman henkilöstön osalta. I OSASTO YLEISET SÄÄNNÖKSET 2 artikla Koko henkilöstöön sovellettavat yhteiset säännökset tavalla. Hänen on pidättäydyttävä sellaisesta teosta tai toiminnasta, joka voisi jollain tavalla heikentää hänen asemaansa kohdistuvaa arvonantoa tai tutkimuslaitoksen hyvää mainetta. 4. Taloudellinen vastuu Työntekijä voidaan velvoittaa korvaamaan tutkimuslaitokselle aiheuttamansa taloudellinen tappio osittain tai kokonaan, jos hän on tuottamuksellisesti tai tahallisesti jättänyt noudattamatta jotain tutkimuslaitoksen johtokunnan tai johtajan hyväksymää sääntöä tai menettelyä. 5. Turvallisuus Työntekijän on heti palvelukseen tullessaan tutustuttava tutkimuslaitoksen sääntöihin. Hänen on allekirjoitettava erityinen vakuutus, ja jättäessään noudattamatta näitä sääntöjä hän voi joutua kurinpitomenettelyn kohteeksi ja korvausvelvolliseksi. a) Jokaisesta työntekijästä, myös tilapäisestä henkilöstöstä, apurahan saajat ja harjoittelijat mukaan luettuina, voidaan pyytää luotettavuusselvitys turvaluokiteltujen asiakirjojen käsittelyä varten sen mukaan mitä tehtäviä hänelle määrätään. Tutkimuslaitoksen turvallisuuspäällikkö osoittaa selvityspyynnön toimivaltaisille viranomaisille. Ennen virallisen luotettavuusselvityksen valmistumista tutkimuslaitoksen johtaja voi myöntää väliaikaisen oikeuden käsitellä turvaluokiteltuja asiakirjoja. b) Työntekijä ilmoittaa välittömästi tutkimuslaitoksen turvallisuuspäällikölle turvaluokitellun asiakirjan epäiltyyn katoamiseen tai ilmituloon liittyvistä seikoista. II OSASTO 1. Vastuusuhteet Työntekijä on johtajan alainen ja tälle vastuussa tehtäviensä hoitamisesta. Hän sitoutuu suorittamaan tehtävänsä mahdollisimman täsmällisesti ja tunnollisesti. TOIMIHENKILÖIHIN SOVELLETTAVAT HENKILÖS- TÖSÄÄNNÖT 2. Vakuutus Tullessaan Euroopan unionin turvallisuusalan tutkimuslaitoksen palvelukseen työntekijän on allekirjoitettava seuraava vakuutus: Vakuutan juhlallisesti, että hoidan minulle Euroopan unionin turvallisuusalan tutkimuslaitoksen työntekijänä annetut tehtävät lojaalisti, luottamuksellisesti ja tunnollisesti yksinomaan tutkimuslaitoksen edun mukaisesti pyytämättä tai ottamatta vastaan tehtävieni hoitamista koskevia ohjeita miltään hallitukselta tai tutkimuslaitoksen ulkopuoliselta taholta. 3. Käytös Työntekijän on kaikissa olosuhteissa käyttäydyttävä Euroopan unionin turvallisuusalan tutkimuslaitoksen edustajalle sopivalla I LUKU YLEISTÄ 3 artikla Toimihenkilöihin sovellettavat yleiset säännökset Tutkimuslaitoksen toimihenkilö on luonnollinen henkilö, jonka kanssa on tehty edellä II luvussa määritelty työsopimus ja jonka toimi sisältyy tutkimuslaitoksen talousarvioon vuosittain liitettävään henkilöstötaulukkoon.

L 235/6 12.9.2005 1. Erioikeudet ja vapaudet Toimihenkilön nauttimat erioikeudet ja vapaudet myönnetään hänelle Euroopan unionin turvallisuusalan tutkimuslaitoksen edun vuoksi eikä henkilökohtaisista syistä. Nämä erioikeudet ja vapaudet eivät vapauta niistä nauttivaa työntekijää hänen henkilökohtaisista velvollisuuksistaan ja isäntävaltion voimassa olevien lakien tai järjestyssääntöjen noudattamisesta. Toimihenkilön on välittömästi ilmoitettava tutkimuslaitoksen johtajalle tilanteista, joissa joudutaan vetoamaan näihin erioikeuksiin ja vapauksiin. Työntekijän rikkoessa paikallista lainsäädäntöä johtaja voi päättää pidättää erioikeudet ja vapaudet, mikäli katsoo sen tarpeelliseksi. ottaa vastaan palkkioita ja korvauksia edellisessä luetelmakohdassa tarkoitetusta toiminnasta, ottaa vastaan kunniamerkkiä tai kunnianosoitusta sekä niihin liittyviä aineellisia etuja. b) Tutkimushenkilöstön erityisasema Tutkimushenkilöstön tehtäviin kuuluu yhteyksien luominen tutkimuslaitoksen ulkopuolisten elinten ja henkilöiden kanssa. Tutkimushenkilöstöllä on siksi tutkimuslaitoksen johtajan luvan saatuaan valtuudet pitää esitelmiä, antaa lausuntoja tiedotusvälineissä ja jakaa edelleen julkaisuja. 2. Avustaminen ja korvaukset Tutkimuslaitos avustaa toimihenkilöä, joka asemansa tai tutkimuslaitoksessa sillä hetkellä hoitamiensa tehtävien vuoksi ilman omaa syytään joutuu uhkausten, solvausten, herjausten tai vahingonteon kohteeksi. Aineellisista vahingoista voidaan suorittaa korvausta seuraavin edellytyksin: toimihenkilö ei ole tahallisesti tai tuottamuksellisesti aiheuttanut kyseisiä vahinkoja, hän ei ole saanut vahingonkorvausta, hän siirtää tutkimuslaitokselle kolmansiin osapuoliin, erityisesti vakuutusyhtiöihin nähden olevat oikeutensa. Kaikki asiaa koskevat päätökset, jotka saattavat edellyttää tutkimuslaitoksen toimia tai varoja, tekee tutkimuslaitoksen johtaja, jolla on valta harkita ja arvioida tapauksen olosuhteita, annettavan avun muotoa ja tarvittaessa myönnettävän korvauksen määrää. 5. Ehdokkuus toimeen tai julkiseen tai poliittiseen tehtävään Toimihenkilön, joka haluaa asettua ehdolle toimeen tai julkiseen tai poliittiseen tehtävään, on ilmoitettava siitä tutkimuslaitoksen johtajalle. Hänet siirretään palkattomalle virkavapaalle alkaen päivästä, jona hän ilmoittaa aloittavansa vaalikampanjansa. Jos hän ottaa vastaan hakemansa tehtävän tai toimen, hänen on pyydettävä työsopimuksensa irtisanomista. Irtisanominen ei anna oikeutta työpaikan menettämisestä johtuvaan korvaukseen. Ellei toimihenkilö ota vastaan kyseistä tehtävää tai tointa, hänellä on oikeus palata talousarvioon sisältyvään toimeensa samoin palkka- ja ikälisäehdoin, joita hän nautti palkattomalle virkavapaalle jäädessään. Palkattoman virkavapauden aikana ei kerry ikälisiä eikä oikeutta eläkkeeseen. Toimihenkilö voidaan virkavapautensa aikana korvata tilapäisellä henkilöstöllä. 3. Teollis- ja tekijänoikeudet Kaikki oikeudet, julkaisu-, tekijän- ja patenttioikeudet mukaan luettuina, jotka johtuvat toimihenkilön toiminnasta hänen hoitaessaan virallisia tehtäviään, kuuluvat tutkimuslaitokselle. 4. Toimeen kuulumaton toiminta II LUKU TOIMIHENKILÖN PALVELUKSEEN OTTAMINEN JA TYÖ- SOPIMUS a) Yleinen periaate Suhteissaan tutkimuslaitoksen ulkopuolisiin elimiin ja henkilöihin toimihenkilö ei saa ilman tutkimuslaitoksen johtajan ennalta antamaa lupaa antaa julkista lausuntoa tutkimuslaitoksen toiminnasta varsinkaan tiedottamisesta vastaaville julkisille elimille, pitää esitelmiä tai harjoittaa opetustoimintaa silloin kun tällainen toiminta liittyy suoraan hänen tehtäviinsä tutkimuslaitoksessa, 4 artikla Palvelukseen ottaminen 1. Tutkimuslaitoksen johtaja vahvistaa henkilöstön toimenkuvat omaa tointaan lukuun ottamatta. Tutkimuslaitos huolehtii ilmoitusten julkaisemisesta. 2. Alle 20-vuotiaita tai yli 60-vuotiaita henkilöitä ei yleensä voida hyväksyä hakijoiksi.

12.9.2005 L 235/7 3. Työntekijän läheisiä sukulaisia joko polveutumisen tai avioliiton kautta ei voida hyväksyä hakijoiksi. Tästä säännöstä voidaan poikkeuksellisesti poiketa tutkimuslaitoksen johtajan luvalla sillä edellytyksellä, että kumpikaan asianomaisista ei ole toisen alainen. 4. Palvelukseen otettavan toimihenkilön on oltava Euroopan unionin jäsenvaltion kansalainen. 5. Toimihenkilö otetaan palvelukseen tointaan vastaavan palkkaluokan ensimmäiselle tasolle. Tutkimuslaitoksen johtaja voi kuitenkin perustellusta syystä myöntää hänelle ylemmän tason mukaisen palkan. 6. Tutkimuslaitoksen johtaja määrittelee toimet, joihin otetaan palvelukseen kokeiden tai kilpailun kautta, sekä koetehtävät, joista kyseisten tointen hakijoiden on suoriuduttava, ennen kuin heidät voidaan ottaa palvelukseen. Johtaja muodostaa kokeiden tai kilpailun valintalautakunnan tutkimuslaitoksen henkilöstön joukosta, johon voidaan lisätä ulkopuolinen kokeiden tarkastaja. 7. Tutkimuslaitoksen toimipaikkaan haastatteluun tai kokeisiin kutsutun hakijan matka- ja majoituskulut korvataan samoin edellytyksin, joita sovelletaan työmatkalla oleviin toimihenkilöihin ( 1 ). 5 artikla Palveluksessaolon yläikäraja Palveluksessaolo päättyy sen kuukauden lopussa, jonka aikana toimihenkilö täyttää 65 vuotta. Palveluksessaoloaikaa voidaan tutkimuslaitoksen johtajan luvalla poikkeuksellisesti pidentää 12 kuukaudella. 6 artikla Lääkärintarkastukset 1. Toimihenkilön palvelukseenotto vahvistetaan tutkimuslaitoksen hyväksymän lääkärin annettua todistuksen siitä, että hakijalla on terveydelliset edellytykset hoitaa tointaan ja ettei tällä ole vammaa tai sairautta, joka voisi olla vaaraksi tai haitaksi muille työntekijöille. 2. Toimihenkilön on käytävä vuosittain työterveystarkastuksessa. 3. Asiantuntijana toimii tällöin tutkimuslaitoksen hyväksymä lääkäri, joka ilmoittaa johtajalle, mikäli toimihenkilöllä ei mahdollisesti ole terveydellisiä edellytyksiä jatkaa toimessa oloaan. 4. Jos vuotuisessa tai muussa lääkärintarkastuksessa ilmenee, ettei asianomainen kykene enää hoitamaan tehtäviään, työsopimus sanotaan irti kolmen kuukauden kuluessa ja kutsutaan ( 1 ) Katso näiden henkilöstösääntöjen liite VII. koolle työkyvyttömyyslautakunta, joka määrittelee toimihenkilön oikeudet työkyvyttömyyseläkkeeseen. 1. Ensimmäinen työsopimus 7 artikla Työsopimukset ja niiden kesto Ensimmäinen työsopimus tehdään kolmeksi vuodeksi lukuun ottamatta tutkimuslaitoksen johtajan ja tutkimushenkilöstön työsopimuksia, joihin sovelletaan erityissäännöksiä. Johtaja voi toimihenkilön suostumuksella uusia työsopimuksen yhtä pitkäksi tai sitä lyhyemmäksi ajaksi. 2. Koeaika Ensimmäiseen työsopimukseen sisältyy kuuden kuukauden koeaika, joka alkaa palvelukseentulopäivästä. Tänä aikana tutkimuslaitos tai toimihenkilö itse voi yhden kuukauden irtisanomisajalla sanoa irti työsopimuksen ilman että syntyy oikeutta irtisanomiskorvaukseen. Koeajan päättyessä tai ennen sitä toimihenkilölle ilmoitetaan kirjallisesti hänen työsopimuksensa vahvistamisesta tai irtisanomisesta. Koeaika sisältyy ensimmäisen työsopimuksen kestoon. Koeajalta kertyy ikälisiä ja eläkettä. 3. Työsopimuksen irtisanominen Liitteessä I tarkoitetuissa tapauksissa työsopimus voidaan sanoa irti tai uusia tutkimuslaitoksen tai toimihenkilön aloitteesta seuraavasti: a) Tutkimuslaitoksen aloitteesta i) kuuden kuukauden irtisanomisajalla, jos toimihenkilön hoitama, talousarvioon sisältyvä toimi lakkautetaan, toimen luonne tai siihen kuuluvat tehtävät muuttuvat, toimihenkilö osoittautuu epäpäteväksi, mikä on asianmukaisesti todettu kahdessa perättäisessä vuosiarvioinnissa, toimihenkilöllä ei hänen työsopimuksensa ollessa voimassa enää todeta olevan terveydellisiä edellytyksiä toimensa hoitamiseen; ii) enintään yhden kuukauden irtisanomisajalla kurinpitomenettelyn jälkeen, jossa toimihenkilön virhe tai vastuu on todettu jäljempänä VII luvussa vahvistettujen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

L 235/8 12.9.2005 b) Toimihenkilön aloitteesta kolmen kuukauden irtisanomisajalla henkilökohtaisista syistä, joita hän ei ole velvollinen ilmoittamaan. III LUKU PALKKA JA KORVAUKSET 4. Korvaus työpaikan menettämisestä Jos tutkimuslaitos sanoo irti tai jättää uusimatta työsopimuksen muista kuin kurinpidollisista syistä 1) lasketaan myöhemmin maksettava, kaikkiaan yli kymmenen vuotta palveluksessa olleen toimihenkilön eläkkeen määrä sekä maksetaan hänelle työpaikan menettämisestä johtuva korvaus liitteessä I esitettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti; 2) kaikkiaan alle kymmenen vuotta palveluksessa olleelle toimihenkilölle, jonka työsopimuksen voimassaoloaika on lyhentynyt irtisanomisen vuoksi, maksetaan eroraha sekä työpaikan menettämisestä johtuva korvaus liitteessä I esitettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti; 3) toimihenkilölle, jonka työsopimus sanotaan irti fyysisen suorituskyvyn puutteen vuoksi ja jonka pysyvä työkyvyttömyys on todettu työkyvyttömyyslautakunnassa, myönnetään työkyvyttömyyseläke eläkeasetuksessa säädettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti. Jos toimihenkilö itse sanoo irti tai jättää uusimatta työsopimuksensa, hän ei ole oikeutettu työpaikan menettämisestä johtuvaan korvaukseen. ( 1 ) 8 artikla Yleiset säännökset Tutkimuslaitoksen toimihenkilölle maksettava palkka muodostuu peruspalkasta, maastamuuttokorvauksesta sekä perhelisistä ja sosiaaliturvaetuuksista. Toimihenkilön palkasta vähennetään sisäinen vero sekä eläkeja sosiaaliturvamaksut. Palkka maksetaan toimihenkilön käyttötilille kuukauden viimeisen työviikon aikana. Kaikki toimihenkilön henkilökohtaisessa tilanteessa tapahtuvat muutokset, joilla voi olla taloudellisia vaikutuksia, otetaan huomioon sen kuukauden palkassa, jolloin asiasta on ilmoitettu hallinnolle, mutta niillä ei ole takautuvaa vaikutusta jo maksettuihin palkkoihin. 9 artikla Peruspalkka 5. Irtisanomisajan lyhentäminen Edellä 3 kohdan a alakohdan mukaista irtisanomisajan kestoa voidaan lyhentää yksikön edun sitä vaatiessa. Tällöin toimihenkilöllä on oikeus hyvitykseen, joka vastaa sitä palkkaa ja niitä korvauksia, jotka hän olisi saanut työsopimuksensa tosiasiallisen päättymispäivän ja kuuden kuukauden irtisanomisajan päättymispäivän välisenä aikana. Näitä säännöksiä ei sovelleta irtisanottaessa työsopimus kurinpidollisista syistä. Nettoperuspalkka vastaa kunkin toimihenkilön palkkaluokan ja -tason mukaista palkkaa. Johtokunta hyväksyy palkkataulukon vuosittain. Bruttoperuspalkka on nettoperuspalkka, johon on lisätty toimihenkilön maksama vero. 10 artikla Maastamuuttokorvaus 6. Tutkimushenkilöstön erityisasema Tutkimushenkilöstöllä on kolmen vuoden työsopimukset, jotka eivät ole uusittavissa. Tutkimuslaitoksen johtaja voi kuitenkin pidentää sopimuksia yhden tai useamman kerran, kunhan pidennysten kokonaismäärä on enintään 24 kuukautta. ( 1 ) Työpaikan menettämisestä johtuvien korvausten määräytymistä ja laskemista koskevat yksityiskohtaiset säännöt esitetään liitteessä I. Maastamuuttokorvaus maksetaan ura-alueiden A, L ja B toimihenkilöille heidän tullessaan palvelukseen, jos he eivät ole sen valtion kansalaisia, jonka alueella heidän pysyvä asemapaikkansa sijaitsee, ja jos he eivät juuri ennen palvelukseen tuloaan ole asuneet kyseisen valtion alueella yhtäjaksoisesti kolmea vuotta. Korvausta ei enää makseta, jos toimihenkilö siirretään maahan, jonka kansalainen hän on. Korvauksen määrä vahvistetaan liitteessä II.

12.9.2005 L 235/9 Jos toimihenkilö otetaan tutkimuslaitoksen palvelukseen suoraan siinä maassa sijaitsevasta toisesta kansainvälisestä järjestöstä tai jostain hallinnosta, jossa toimihenkilö hoitaa tehtäviään, hänelle edellisen työnantajansa palveluksessa kertyneet palvelusvuodet rinnastetaan tutkimuslaitoksen palvelusvuosiin määritettäessä hänen oikeuttaan maastamuuttokorvaukseen ja korvauksen määrää. c) maksetaan kotitalouslisän tai vastaavan korvauksen saavalle puolisolle, jos molemmat puolisot ovat työssä kansainvälisissä järjestöissä. Tätä lisää koskevat täsmennykset ja sen myöntämisehdot ovat liitteessä III. 11 artikla Perhelisät ja sosiaaliturvaetuudet Nämä lisät ja korvaukset lisätään kuukausittain toimihenkilön peruspalkkaan. 3. Koulutuslisä Toimihenkilöllä, joka saa kotitalouslisää ja jonka huollettavina liitteen III mukaisesti olevat lapset saavat opetusta perus-, keskitai korkea-asteen oppilaitoksessa ( 1 ), on oikeus vuosittaiseen koulutuslisään. Lisä on kaksi kertaa huollettavana olevasta lapsesta maksettavan kuukausilisän suuruinen ja se maksetaan jokaisesta lapsesta kertakorvauksena lukuvuoden alkaessa. Asianomaisen toimihenkilön on toimitettava hallinnolle tarvittavat asiakirjat jokaisen lukuvuoden alkaessa. 1. Kotitalouslisä Kotitalouslisä a) maksetaan naimisissa olevalle toimihenkilölle taikka toimihenkilölle, joka on jäänyt leskeksi tai eronnut tai elää virallisessa asumuserossa tai on naimaton ja jolla on huollettavanaan vähintään yksi henkilö näiden henkilöstösääntöjen liitteen III säännösten mukaisesti; b) on 6 prosenttia nettoperuspalkasta; c) maksetaan pienempänä niille naimisissa oleville toimihenkilöille, joilla ei ole huollettavana olevia henkilöitä mutta joiden puoliso harjoittaa ansiotoimintaa; maksettava lisä vastaa toisaalta palkkaluokan B3 ensimmäisen palkkatason nettoperuspalkan ja toimihenkilölle teoriassa kuuluvan lisän määrän yhteenlasketun summan ja toisaalta puolison ansiotulojen määrän välistä erotusta. Jos jälkimmäinen määrä on vähintään yhtä suuri kuin ensimmäinen, toimihenkilö ei saa tätä lisää; d) kotitalouslisää ei makseta toimihenkilölle, jonka puoliso on kansainvälisen järjestön työntekijä, jonka peruspalkka on suurempi kuin asianomaisen toimihenkilön peruspalkka. 4. Vammaisista huollettavana olevista lapsista tai henkilöistä maksettava lisä a) Tämä lisä myönnetään toimihenkilölle, joka pääasiallisesti ja pysyvästi huolehtii vammaisen huollettavana olevan lapsen tai henkilön elatuksesta. Tällaisen huollettavan lapsen tai henkilön on vastattava liitteessä III määriteltyjä periaatteita ja ehtoja. b) Tämän lisän myöntämistä ja maksamista koskevat säännöt määritellään liitteessä IV. 5. Vuokralisä a) Tämä lisä maksetaan kuukausittain ura-alueiden B, C ja palkkaluokkien A1 ja L1 toimihenkilöille, jotka asuvat vuokralaisena tai alivuokralaisena ja maksavat palkastaan vuokrana osan, joka ylittää tietyn kiinteän summan. Tässä ei oteta lainkaan lukuun asuinmaassa vuokralaiselle kuuluvia, asumiseen liittyviä maksuja. b) Lisän laskentatapa on liitteessä V. 2. Huollettavana olevasta lapsesta maksettava lisä Huollettavana olevasta lapsesta maksettava lisä a) maksetaan toimihenkilölle, joka pääasiallisesti ja pysyvästi vastaa laillisesti tunnustetun lapsen elatuksesta tai lakiin tai tuomioistuimen päätökseen perustuvan velvollisuuden nojalla jonkin toisen perheenjäsenensä elatuksesta tai huollettavakseen annetun, vanhemmistaan orvoksi jääneen lapsen elatuksesta; b) on vuosittain hallintoneuvoston hyväksymän taulukon mukaisesti vahvistettava kiinteämääräinen summa jokaisesta huollettavana olevasta henkilöstä; c) Vuokralisää saavan toimihenkilön on ilmoitettava heti hallinto- ja henkilöstöpäällikölle kaikista tilanteensa muutoksista, jotka voisivat muuttaa hänen oikeuttaan lisän saamiseen. d) Tätä lisää ei myönnetä toimihenkilölle, joka saa vastaavan edun viranomaisilta maasta, jonka kansalainen hän on, jonka toisen kansainvälisen järjestön palveluksessa oleva puoliso saa vastaavaa lisää. ( 1 ) Tähän eivät siis kuulu esikoulut ja vastaavat.

L 235/10 12.9.2005 12 artikla Sijaisuuskorvaus Johtaja voi myöntää sijaisuuskorvauksen toimihenkilölle, jota pyydetään yksikön edun vuoksi hoitamaan tietyn aikaa korkeampaan palkkaluokkaan kuuluvan toimihenkilön tehtäviä joko osittain tai kokonaan. Tämä korvaus vastaa asianomaisen toimihenkilön palkkaluokan kahden tason suuruista korotusta ja sitä aletaan maksaa vasta kun hän on hoitanut korkeampaan palkkaluokkaan kuuluvaa tointa yhtäjaksoisesti kuukauden ajan. Toimihenkilön nettoperuspalkasta vähennetään kuukausittain rinnasteisten järjestöjen toimihenkilöihin sovellettavan eläkejärjestelmän osalta hyväksytty ja tiettyä prosenttiosuutta vastaava eläkemaksu, joka tilitetään tutkimuslaitoksen eläkebudjettiin. 3. Pidätys sosiaaliturvamaksuja varten Toimihenkilön nettoperuspalkasta pidätetään tätä varten kuukausittain 5,5 prosenttia. Summa lisätään työnantajan osuuteen ja maksetaan paikallisen sosiaaliturvajärjestelmän (U.R.S.S.A.F) asianmukaiselle, maksut perivälle elimelle. 13 artikla Asettautumiskorvaus 1. Asettautumiskorvaus maksetaan toimihenkilölle, jos hänen asuinpaikkansa sijaitsee yli 100 kilometrin tai yli 60 mailin päässä työpaikalta silloin kun hän ottaa vastaan työn tutkimuslaitoksessa. 4. Pidätys täydentävää vakuutusta varten Toimihenkilön palkasta pidätetään kuukausittain vakuutusmaksu, joka on tietty prosenttiosuus nettoperuspalkasta. Prosenttiosuuden määrä vahvistetaan vuoden alussa seuraaviksi kahdeksitoista kuukaudeksi tutkimuslaitoksen ja järjestelmästä vastaavan vakuutusyhtiön välisellä sopimuksella. Nämä maksuosuudet ja työnantajan maksuosuus tilitetään vuoden lopussa vakuutuksesta vastaavalle vakuutusyhtiölle. 2. Korvauksen määrä on 30 päivän peruspalkka. 3. Korvaus maksetaan toimihenkilölle siitä lähtien, kun hän alkaa hoitaa tehtäviä tutkimuslaitoksessa. 4. Toimihenkilö, joka lähtee palveluksesta omasta tahdostaan ennen kahden vuoden määräajan kulumista, on velvollinen maksamaan takaisin puolet saamastaan asettautumiskorvauksesta. 5. Johtaja voi poikkeustapauksessa antaa luvan näistä säännöksistä poikkeamiseen silloin kun hän katsoo, että niiden tiukka soveltaminen saattaisi asianomaisen erityisen vaikeaan tilanteeseen. 14 artikla Pidätykset palkasta 15 artikla Palkkaennakko ja sen takaisinmaksu 1. Tutkimuslaitoksen hallinto- ja henkilöstöpäällikkö voi johtajan suostumuksella ja käytettävissä olevien varojen rajoissa myöntää toimihenkilölle perustellusta hakemuksesta korollista ennakkoa palkasta. 2. Ennakon määrä saa olla enintään 3 kuukauden nettoperuspalkka. 3. Nämä lainat maksetaan takaisin asianomaisen palkasta kuukausittain tehtävin pidätyksin ja mainittujen ennakkojen on oltava kokonaan takaisin maksettuja budjettivuoden viimeisen kuukauden palkanmaksun yhteydessä. 1. Sisäinen vero Sisäinen vero on 40 prosenttia toimihenkilön palkkaluokan ja tason mukaisesta peruspalkasta. Lisäämällä vero nettoperuspalkkaan saadaan bruttoperuspalkka. IV LUKU MUUTTO- JA MATKAKULUT Veron määrä pidätetään kuukausittain ja mainitaan palkkalaskelmassa. 16 artikla Asettautuminen ja palveluksesta lähtö 2. Eläkemaksu 1. Toimihenkilöllä on oikeus saada korvaus omista sekä talouteensa kuuluvien perheenjäsenten matkakuluista paikkakunnalta, jossa hänellä oli työsuhde ennen nimitystään tutkimuslaitokseen laitoksen sijaintipaikkakunnalle.

12.9.2005 L 235/11 2. Toimihenkilöllä on sama oikeus kun hänen palvelussuhteensa lopullisesti päättyy ja hän palaa paikkakunnalle, jossa hänellä oli työsuhde ennen nimitystään tutkimuslaitokseen. 3. Korvaukset suoritetaan liitteen VI jakson I säännösten mukaisesti. 17 artikla Muutto 1. Toimihenkilöllä on oikeus saada korvaus omista ja talouteensa kuuluvien perheenjäsenten matkakuluista paikkakunnalta, jossa hänellä oli työsuhde ennen nimitystään tutkimuslaitokseen, tutkimuslaitoksen sijaintipaikkakunnalle. Toimihenkilöllä on sama oikeus kun hänen palvelussuhteensa lopullisesti päättyy ja hän palaa maahan, jossa hänellä oli työsuhde ennen nimitystään tutkimuslaitokseen. 2. Toimihenkilölle korvataan hänen henkilökohtaisen irtaimistonsa siirtämisestä aiheutuvat kulut liitteessä VI määriteltyjen paino- ja kuutiotilavuusrajojen mukaisesti, lukuun ottamatta autoja, veneitä tai muita kulkuvälineitä ja vakuutusmaksuja. Korvaus maksetaan toimihenkilölle itselleen hänen esitettyä oikeaksi todistetun laskun. 18 artikla Työmatkat Tutkimuslaitoksen toimihenkilöllä, joka tekee johtajan määräyksestä työmatkan, on oikeus työmatkalla aiheutuneiden kulujen korvaamiseen. ( 1 ) Toimihenkilölle korvataan varsinaiset matkustuskulut sekä majoituskulut ja niihin liittyvät kulut sillä paikkakunnalla, jonne hänet lähetetään. Korvausten ehdot, taulukot ja yksityiskohtaiset säännöt ovat liitteessä VII. Johtaja voi antaa luvan yksilölliseen työaikaan toimihenkilön henkilökohtaisen tilanteen tai hänen työnsä erityisvaatimusten mukaisesti. Jos johtaja katsoo poikkeuksellisten olosuhteiden niin vaativan, joitain toimihenkilöitä voidaan pyytää töihin lauantaiksi. Tässä tapauksessa tehdyistä tunneista saa korvauksena yhtä monta vapaatuntia jonain arkipäivänä. 20 artikla Yleiset vapaapäivät Isäntävaltion yleiset vapaapäivät ovat myös tutkimuslaitoksessa vapaapäiviä. Ranskassa päivät ovat seuraavat: a) Uudenvuodenpäivä (1.1.) b) Toinen pääsiäispäivä c) Vapunpäivä (1.5.) d) Voitonpäivä (8.5.) e) Helatorstai f) Toinen helluntaipäivä g) Kansallispäivä (14.7.) h) Neitsyt Marian taivaaseen astuminen (15.8.) i) Pyhäinpäivä (1.11) j) Aselevon muistopäivä (11.11.) k) Joulupäivä (25.12.) Näitä vapaapäiviä ei vähennetä henkilöstön lomapäivistä. Jos jokin näistä päivistä osuu lauantaiksi tai sunnuntaiksi, johtaja voi päättää, että vapaata pidetään jonain toisena päivänä eikä sitä vähennetä lomapäivistä. V LUKU TYÖAJAT JA LOMAT 21 artikla Lomat 19 artikla Työajat Kaikkien työntekijöiden tavanomainen työaika on 40 tuntia viikossa, ja ne suoritetaan maanantain klo 9.00 ja perjantain klo 17.00 välisenä aikana. ( 1 ) Korvaukset perustuvat aiheutuneisiin kustannuksiin, eivätkä ne ole palkanlisä. 1. Vuosiloma a) Lomaoikeus Jokaisella toimihenkilöllä on oikeus 2,5 arkipäivän palkalliseen vuosilomaan palvelukuukautta kohti. Lomaoikeus lasketaan kalenterivuodeksi kerrallaan.

L 235/12 12.9.2005 Toimihenkilöllä, joka on otettu palvelukseen 1. huhtikuuta ja 30. heinäkuuta välisenä aikana, on oikeus käyttää ennakolta 15 päivää vuosilomaoikeudestaan, jos loma on pidettävä viimeksi mainitun päivämäärän jälkeen. Toimihenkilön palkasta vähennetään kuitenkin kaikki eläke- ja sosiaaliturvamaksut samalla tavoin kuin jos hänelle olisi maksettu palkattoman vapaan ajalta tavanomaisesti palkkaa. Jos toimihenkilö ei ole voinut pitää kaikkia lomapäiviään 31. joulukuuta mennessä yksikön ehdottomien tarpeiden vuoksi, johtaja tai hänen valtuuttamansa henkilö voi antaa luvan siirtää lomapäivät kokonaan tai osittain seuraavaan vuoteen. Jos näitä lomapäiviä ei ole pidetty 31. maaliskuuta mennessä, ne kuitenkin menetetään. b) Hallinnollinen menettely 3. Sairausloma, äitiysloma ja muut erityislomat Vuosiloman lisäksi myönnetään erityislomia sairauden, äitiyden ja muiden erityisolosuhteiden vuoksi. Menettelyohjeet ja näitä lomia koskevat yksityiskohtaiset säännöt ovat liitteessä VIII. Toimihenkilön, joka haluaa pitää loman a alakohdan mukaisen lomaoikeutensa rajoissa, on saatava siihen etukäteen johtajan tai tämän valtuuttaman henkilön lupa. Lomapäivistä pitää kirjaa laitoksen hallintoyksikkö, jolta työntekijä saa lomahakemuslomakkeen. Lomakkeesta työntekijä näkee kuinka monta vuoden loppuun mennessä käytettävää lomapäivää hänellä on jäljellä. Työntekijä täyttää seuraavat kohdat: pyydettyjen lomapäivien määrä, lähtöpäivä ja -aika, paluupäivä ja -aika, lomanviettomaa(t), osoite loman aikana (ei pakollinen), mahdollinen puhelinnumero loman aikana. Johtajan tai hänen valtuuttamansa henkilön allekirjoitettua lomakkeen työntekijä toimittaa sen hallintoyksikköön, jossa se talletetaan hänen henkilökansioonsa. c) Pitämätön loma palvelussuhteen päättyessä Palvelussuhteen päättyessä pitämättömät lomapäivät peruutetaan. Jos toimihenkilö ei johtajan kirjallisen todistuksen mukaisesti ole yksikön ehdottomien tarpeiden vuoksi kuitenkaan voinut pitää lomapäiviänsä, hänellä on oikeus saada korvauksena kuudeskymmenesosa nettoperuspalkasta pitämätöntä lomapäivää kohden. 2. Palkaton vapaa Johtaja voi toimihenkilön pyynnöstä myöntää enintään 15 peräkkäistä päivää palkatonta lisävapaata. Palkaton vapaa ei vaikuta ikälisiin eikä eläkeoikeuksiin. 22 artikla Kotimaanloma Maastamuuttokorvausta saava työntekijä voi kultakin kolmen palvelusvuoden jaksolta saada korvatuksi omat matkakulunsa ja kanssaan samassa taloudessa asuvien perheenjäsenten matkakulut yhdestä vuotuisesta edestakaisesta matkasta maahan, jonka kansalainen hän on. Matkakulut korvaa hallintoyksikkö arvioituaan edullisimman matkustuskeinon liitteessä VII vahvistetuin edellytyksin. Kotimaanlomaa varten myönnetään 5 ylimääräistä lomapäivää, jotka lisätään vuotuiseen lomaoikeuteen. VI LUKU ARVIOINTI JA YLENEMINEN 23 artikla Yleiset säännökset 1. Kaikkien toimihenkilöiden työstä johtajaa lukuun ottamatta laaditaan arviointi viimeistään 15. joulukuuta. Arvioinnissa otetaan huomioon toimihenkilöiden taso suhteessa toisiinsa ja se on viranomaiselle keino palkita toimihenkilöä tai muussa tapauksessa osoittaa hänen työsuorituksensa puutteet tai heikkoudet työn parantamiseksi. 2. Arviointiperusteet ovat seuraavat: a) ahkeruus ja täsmällisyys; b) työn suorittamisen laatu ja nopeus; c) aloitekyky; d) käyttäytyminen ja ihmissuhteet.

12.9.2005 L 235/13 Arvosteluasteikko on 0 5 kustakin kohdasta. Yhteenveto tehdään vuosittain arviointilomakkeelle, joka arkistoidaan toimihenkilöä koskevaan henkilökansioon. 24 artikla Menettely 1. Johtaja nimeää ne toimihenkilöt, joiden tehtävänä on esittää arvio kaikista tai joistakin alaisistaan. 2. Kun kaikki arviointilausunnot on annettu, johtaja kutsuu koolle ylennyslautakunnan, jonka puheenjohtajana hän itse toimii ja johon kuuluvat kaikki yhden tai useamman lausunnon antaneet toimihenkilöt. Hallinto- ja henkilöstöpäällikkö osallistuu kaikkiin ylennyslautakunnan kokouksiin ja hänellä on alaistensa osalta äänioikeus ja muiden toimihenkilöiden osalta häntä kuullaan. 3. Johtaja vahvistaa hallintopäällikön lausunnon pohjalta lopullisen arvioinnin jokaisesta toimihenkilöstä ja antaa tehtäväksi laatia pöytäkirjan, jonka kaikki ylennyslautakunnan jäsenet allekirjoittavat. 4. Johtaja tai tarvittaessa hänen valtuuttamansa henkilö tapaa henkilökohtaisesti jokaisen toimihenkilön yleensä jonkin ylennyslautakunnan kokouksen aikana. Toimihenkilö tutustuu vuosittaiseen arviointiinsa ja allekirjoittaa arviointilomakkeen merkiksi siitä, että arviointi on saatettu hänen tietoonsa. 5. Vuosittainen arviointi on sisäiseen käyttöön tarkoitettu hallinnollinen asiakirja, josta ei voi valittaa mihinkään elimeen. 25 artikla Arvioinnin vaikutukset ja seuraukset 1. Erityisen hyvän arviointiraportin saanut toimihenkilö voi edetä poikkeuksellisen nopeasti palkkatasosta toiseen tai jopa korkeampaan palkkaluokkaan, jos se on talousarvion rajoissa. 2. Kaksi liian alhaista arvosanaa peräkkäisillä kerroilla saanut toimihenkilö voidaan pitää samalla palkkatasolla yhden ylimääräisen vuoden. 3. Kaksi tai useampia liian alhaisia arvosanoja saaneen toimihenkilön työsopimus voidaan jättää uusimatta sen päättyessä. 1. Toimihenkilölle tai entiselle toimihenkilölle, joka tahallisesti tai tuottamuksellisesti jättää täyttämättä henkilöstösääntöjen mukaiset velvollisuutensa, voidaan määrätä tavanomainen, taloudellinen tai muu henkilöstösääntöihin perustuva kurinpitoseuraamus ja hänet voidaan lisäksi velvoittaa korvaamaan vahingot näiden henkilöstösääntöjen 2 artiklan 4 kohdan ja 27 artiklan mukaisesti. a) Tavanomaisiin seuraamuksiin kuuluvat suullinen huomautus, kirjallinen varoitus. b) Taloudellisiin seuraamuksiin kuuluu vuosittaisen palkankorotuksen peruuttaminen, ikälisien välitön alentaminen samassa palkkaluokassa. c) Muita henkilöstösääntöihin perustuvia seuraamuksia ovat tilapäinen toimen hoitamisesta pidättäminen ja palkan pidättäminen kokonaan tai osittain, toimesta erottaminen, joka merkitsee sopimuksen irtisanomista ja työnmenettämiskorvauksen pidättämistä osittain tai kokonaan ja mahdollista eläkkeen vähentämistä tai eläkkeen maksun väliaikaista keskeyttämistä. Johtaja ilmoittaa seuraamuksista. Tavanomaisista seuraamuksista voi kuitenkin ilmoittaa hallinto- ja henkilöstöpäällikkö johtajan valtuuttamana paitsi jos kurinpitolautakunta on kokoontunut. ( 1 ) 2. Jos toimihenkilöä epäillään vakavasta virheestä ja jos johtaja katsoo epäilyn olevan ensi näkemältä perusteltu ja toimihenkilön jatkaminen tehtävissään selvityksen ajan olisi vahingollista tutkimuslaitokselle, hänet voidaan välittömästi pidättää toimensa hoitamisesta siihen asti, kunnes selvityksen tulokset on saatu, ja hänelle voidaan johtajan päätöksellä maksaa tai olla maksamatta palkkaa tuolta ajalta. 27 artikla VII LUKU Vahingon korvaaminen KURINPITOMENETTELY 26 artikla Määritelmät Toimihenkilöä voidaan vaatia korvaamaan kokonaan tai osittain hänen törkeän tuottamuksellisuutensa tai tahallisen tekonsa tutkimuslaitokselle aiheuttamat vahingot. Jos toimihenkilö ei enää työskentele tutkimuslaitoksessa, korvaukset voidaan ottaa peruuttamalla eläkkeestä tietty prosenttiosuus, joka voi olla enintään 70 prosenttia eläkkeestä. ( 1 ) Tässä tapauksessa johtaja itse ilmoittaa seuraamuksesta.

L 235/14 12.9.2005 28 artikla Valituksesta ilmoittaminen toimihenkilölle Vastauksen ollessa kieltävä toimihenkilö voi pyytää sovittelijan väliintuloa. Väliintulo ei ole pakollinen. Toimihenkilölle, jota kohtaan on ehdotettu kurinpitotoimea 26 artiklan mukaisesti, on ilmoitettava asiasta kahden kokonaisen päivän kuluessa siitä, kun ehdotus on jätetty johtajan tai hallinto- ja henkilöstöpäällikön toimistoon. Tähän tiedoksiantoon liitetään kaikki valituksen perusteena olevat asiakirjat ja kaikki hänestä tehdyt raportit. 2. Sovittelu Sovittelija on asiaan perehtynyt riippumaton lainoppinut, jonka tutkimuslaitoksen johtaja nimittää kolmeksi vuodeksi. Nimitys voidaan uusia. 29 artikla Kurinpitolautakunta Tutkimuslaitoksen johtaja ja asianomainen toimihenkilö toimittavat sovittelijalle kaikki hänen asian tutkimisen kannalta tarpeellisiksi katsomansa tiedot. Toimihenkilö voi viiden arkipäivän kuluessa 28 artiklan säännösten mukaisesti tehdystä tiedoksiannosta pyytää kirjallisesti, että hänen tapauksensa tutkitaan kurinpitolautakunnassa, jonka johtaja kutsuu koolle viiden päivän kuluessa. Lautakunta kokoontuu kokouskutsun lähettämispäivän jälkeisellä viikolla. Lautakunnan kokoonpano ja toiminta on esitetty liitteessä IX. Kurinpitolautakunnan lausunto ei sido johtajaa. VIII LUKU Sovittelija antaa ratkaisuehdotuksensa 15 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut asian käsiteltäväkseen. Ratkaisuehdotus ei sido tutkimuslaitoksen johtajaa eikä toimihenkilöä. Sovittelusta aiheutuvista kuluista vastaa tutkimuslaitos, jos johtaja kiistää ratkaisuehdotuksen. Jos toimihenkilö sen sijaan ei hyväksy ratkaisuehdotuksen ehtoja, hän korvaa 50 prosenttia kuluista. MUUTOKSENHAKU JA VALITUSLAUTAKUNTA 3. Muutoksenhaku riitatilanteessa 30 artikla Päätöksestä valittaminen Toimihenkilö, entinen toimihenkilö tai heidän oikeudenomistajansa voi tehdä valituksen tutkimuslaitoksen johtajan päätöksestä. Valitus tai siitä mahdollisesti aiheutuvat menettelyt eivät keskeytä kiistanalaisen toimenpiteen täytäntöönpanoa. Kun ensimmäinen muutoksenhakukeino (hallinnollinen muutoksenhaku) on käytetty, toimihenkilö voi hakea muutosta tutkimuslaitoksen valituslautakunnalta. Valituslautakunnan kokoonpano, tehtävät ja menettelyt selostetaan liitteessä X. 4. Valituslautakunnan päätökset. 1. Hallinnollinen muutoksenhaku Hallinnollisessa muutoksenhaussa toimihenkilö, joka katsoo näistä henkilöstösäännöistä johtuvia oikeuksiaan loukatun, osoittaa tutkimuslaitoksen johtajalle perustellun valituksen, jossa pyydetään johtajaa peruuttamaan päätös, jonka toimihenkilö katsoo loukkaavan oikeuksiaan. Johtaja ilmoittaa ottaneensa valituksen vastaan ja antaa vastauksensa viiden vuorokauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. Valituslautakunnan päätös on kummankin osapuolen osalta täytäntöönpanokelpoinen. Siitä ei voi valittaa. a) Lautakunta voi julistaa kiistanalaisen päätöksen mitättömäksi tai vahvistaa sen. b) Lautakunta voi lisäksi määrätä tutkimuslaitoksen korvaamaan toimihenkilölle aiheutuneet aineelliset vahingot siitä päivästä lähtien, jona mitättömäksi julistetun päätöksen vaikutus alkoi.

12.9.2005 L 235/15 c) Lautakunta voi lisäksi määrätä tutkimuslaitoksen korvaamaan lautakunnan vahvistamissa rajoissa kantajan vaatimat perustellut kulut sekä kuultuina olleiden todistajien vaatimat matka- ja oleskelukulut. Kyseiset kulut lasketaan näiden sääntöjen 18 artiklan ja liitteen VII säännösten mukaisesti. IX LUKU V luku: 19 artikla (Työajat) ja 20 artikla (Yleiset vapaapäivät) VII luku: 27 artikla (Korvaukset) VIII luku: (Muutoksenhaku) edellyttäen, että 35 artiklan 3 kohdan säännöksiä noudatetaan. 33 artikla ELÄKKEET Työsopimukset 31 artikla Rinnasteisten järjestöjen eläkejärjestelmien sääntöihin sisältyviä sääntöjä ja ehtoja sovelletaan soveltuvin osin laitoksen toimihenkilöihin. Rinnasteisten järjestöjen uutta eläkejärjestelmää sovelletaan soveltuvin osin 30. kesäkuuta 2005 jälkeen palvelukseen otettaviin toimihenkilöihin. Väliaikainen henkilöstö otetaan palvelukseen 1 6 kuukaudeksi. Työsopimus voidaan uusia samoin ehdoin. Sekä tutkimuslaitos että työntekijä voivat irtisanoa sopimuksen 10 vuorokauden irtisanomisajalla. 34 artikla Palkka III OSASTO VÄLIAIKAISEEN HENKILÖSTÖÖN SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖKSET 32 artikla Henkilöstön asemaa koskevat säännökset Väliaikaiset työntekijät ovat ylimääräisiä työntekijöitä, jotka on palkattu yleensä lyhyeksi ajaksi. He eivät ole kansainvälisiä toimihenkilöitä, ja he ovat sekä isäntävaltion että sen valtion lakien ja määräysten alaisia, jonka kansalaisuus heillä on. 1. Väliaikainen henkilöstö koostuu työntekijöistä, jotka eivät hoida tutkimuslaitoksen henkilöstötaulukossa määriteltyihin budjettikohtiin sisältyviä tehtäviä. 2. Näitä työntekijöitä koskevat I osaston säännökset sekä seuraavat II osaston säännökset: I luku: 3 artiklan 2 kohta (Avustaminen ja korvaukset), 3 artiklan 4 kohta (Viranhoitoon kuulumaton toiminta) ja 3 artiklan 5 kohta (Ehdokkuus toimeen tai julkiseen tai poliittiseen tehtävään) II luku: 5 artikla (Palveluksessaoloajan yläikäraja) ja 6 artikla (Lääkärintarkastukset) III luku: 15 artikla (Palkkaennakko) IV luku: 17 artikla (Muutto) ja 18 artikla (Työmatkat) 1. Väliaikaisten työntekijöiden palkka määritellään sopimusteitse ja se koostuu nettokuukausipalkasta, johon ei kuulu muita korvauksia tai lisiä riippumatta asianomaisen sosiaalisesta tai perhetilanteesta. 2. Tästä kiinteästä palkasta pidätetään sosiaaliturvamaksut, joita työntekijä maksaa joko täysin yksityisestä vakuutuksesta tai, siinä tapauksessa että hän kuuluu jo jonkin sairausvakuutusjärjestelmän piiriin, täydentävästä vakuutuksesta. 3. Koska väliaikaiset työntekijät eivät kuulu toimihenkilöiden eläkejärjestelmään, ei heidän palkastaan pidätetä eläkemaksuja. 4. Väliaikaisten työntekijöiden palkkaan tehdään vuoden alussa samansuuruinen prosenttikorotus kuin se, jonka johtokunta myöntää toimihenkilöille. 35 artikla Erityiset säännökset 1. Asettautumiskulut ja paluukulut työsopimuksen päättyessä. Väliaikaiset työntekijät eivät voi vaatia korvausta asettautumiskuluistaan tai perheensä muuttokuluista. 2. Lomat. Väliaikaisilla työntekijöillä on oikeus 1,5 päivän lomaan palveluskuukautta kohti.

L 235/16 12.9.2005 3. Riita-asiat. Väliaikaisen työntekijän oikeuksia ja palkkaa koskevat sisäiset riita-asiat kuuluvat tämän asetuksen 30 ja 31 artiklan mukaisten muutoksenhakukeinojen ja -menettelyjen piiriin. Kaikki muut riita-asiat kuuluvat isäntävaltion yleisten tuomioistuinten toimivallan piiriin. IV OSASTO ASIANTUNTIJOIHIN, APURAHAN SAAJIIN JA HARJOIT- TELIJOIHIN SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖKSET sääntöjen I osaston säännökset, joihin he perehtyvät heti tehtävänsä aloittaessaan. 2. Heidän palkkansa määritellään kokonaisuudessaan silloin kun heidän työskentelynsä tutkimuslaitoksessa alkaa. Palkka maksetaan tutkimuslaitoksen johtajan määrittelemissä osissa riippuen niiden tutkimusten ja töiden valmistumisesta, joita suorittamaan kyseinen henkilöstö on pyydetty tai vastaanotettu. 36 artikla Asemaa ja rahoitusta koskevat säännökset 1. Asiantuntijat, apurahan saajat ja harjoittelijat ovat tutkimuslaitoksessa vierailijan asemassa. Heitä koskevat näiden 3. Palkatuilla asiantuntijoilla ja apurahan saajilla on oikeus saada korvaus ainoastaan omista matkakuluistaan tutkimuslaitokseen saapuessaan ja sieltä lähtiessään. Johtajan päätöksestä matkakulukorvaus voidaan poikkeuksellisesti myöntää harjoittelijalle.

12.9.2005 L 235/17 LIITE I IRTISANOMISKORVAUS Viitteet:: a) Näiden henkilöstösääntöjen 7 artikla. b) Hallitusten talousarvioasiantuntijoiden koordinointikomitean 78. raportin liite V elokuu 1972. 1. Irtisanomiskorvauksen myöntämisehdot Irtisanomiskorvausta ( 1 ) voidaan maksaa toimihenkilölle, jonka työsopimus sanotaan irti, seuraavissa tapauksissa: a) budjettikohdan poistaminen; b) toimen luonteen tai vaatimustason muuttuminen siten, että asianomaisella toimihenkilöllä ei ole enää tehtävässä edellytettyä pätevyyttä; c) sen jäsenvaltion jääminen pois johtokunnasta, jonka kansalainen toimihenkilö on; d) tutkimuslaitoksen toimipaikan siirtyminen yli 100 kilometrin tai 60 mailin päähän paikasta, jossa toimihenkilö on otettu palvelukseen ja toimihenkilön kieltäytyminen siirtymästä, mikäli siirtomahdollisuutta ei ole mainittu hänen työsopimuksessaan; e) toimihenkilön turvallisuustodistuksen ( 2 ) peruuttaminen muista kuin kurinpitosyistä. Korvausta ei makseta seuraavissa tapauksissa: f) toimihenkilö on saanut saman palkkaluokan toimen tutkimuslaitoksesta; g) toimihenkilö on saanut uuden työpaikan jostain muusta kansainvälisestä järjestöstä samalla paikkakunnalla; h) toimihenkilö, joka on jonkin jäsenvaltion virkamies, on voitu sijoittaa uudelleen oman maansa kansalliseen hallintoon palkalliseen työhön 30 päivän kuluessa siitä, kun tutkimuslaitos irtisanoi hänen työsopimuksensa; i) toimihenkilön työsopimus on irtisanottu kurinpitomenettelyn seurauksena. 2. Alle 10 vuotta tutkimuslaitoksen palveluksessa olleille maksettavat korvaukset ( 3 ) Kyseisillä toimihenkilöillä on oikeus korvaukseen, joka on 50 prosenttia heidän nettokuukausipalkastaan enintään viiden kuukauden palkkaetuineen kerrottuna sopimuksen päättymisajankohtaan jäljellä olevien kuukausien määrällä ( 4 ) edellyttäen, että heidän senhetkinen työsopimuksensa on edelleen voimassa. Nettopalkalla tarkoitetaan peruspalkkaa kaikkine sen lisäksi kuukausittain maksettavine lisineen ja korvauksineen. 3. Yli 10 vuotta tutkimuslaitoksen palveluksessa olleille toimihenkilöille maksettavat korvaukset ( 3 ) Kyseisillä toimihenkilöillä on oikeus korvaukseen, joka on 100 prosenttia heidän nettokuukausipalkastaan ilman maastamuuttokorvausta kerrottuna tutkimuslaitoksen palveluksessa oltujen vuosien määrällä, kuitenkin siten että korvaus vastaa enimmillään 24 kuukauden palkkaa. Korvausta ei voida maksaa useammilta kuukausilta ( 4 ) kuin siltä ajalta, mikä asianomaisella on jäljellä näiden sääntöjen 5 artiklan mukaisen ikärajan saavuttamiseen. ( 1 ) Eri asia kuin eroraha, joka vastaa ainoastaan laskettua eläkkeen määrää. ( 2 ) Silloin kun asianomaisen tehtävän edellytyksenä on tällainen luotettavuusselvitys. ( 3 ) Tai yhtäjaksoisesti yhteensä 10 vuotta tutkimuslaitoksen ja jonkin muun kansainvälisen järjestön palveluksessa. ( 4 ) Tai kuukauden osia kolmaskymmenesosina ilmaistuina.

L 235/18 12.9.2005 LIITE II MAASTAMUUTTOKORVAUS 1. Henkilöstösääntöjen 10 artiklassa tarkoitetuille toimihenkilöille maksetaan kuukausittain maastamuuttokorvausta, jonka määrä vahvistetaan seuraavasti: a) toimihenkilöt, joilla on oikeus kotitalouslisään: 18 prosenttia viitepalkasta kymmenen ensimmäisen palvelusvuoden ajan, 17 prosenttia viitepalkasta yhdennentoista palvelusvuoden ajan, 16 prosenttia viitepalkasta kahdennentoista palvelusvuoden ajan, 15 prosenttia viitepalkasta neljännestätoista palvelusvuodesta eteenpäin. b) toimihenkilöt, joilla ei ole oikeutta kotitalouslisään: 14 prosenttia viitepalkasta kymmenen ensimmäisen palvelusvuoden ajan, 13 prosenttia viitepalkasta yhdennentoista palvelusvuoden ajan, 12 prosenttia viitepalkasta kahdennentoista palvelusvuoden ajan, 11 prosenttia viitepalkasta neljännestätoista palvelusvuodesta eteenpäin. 2. Huomioon otettava viitepalkka on toimihenkilön palkkaluokan ensimmäisen tason perusnettopalkka. 3. Maastamuuttokorvauksen vähimmäismäärä lasketaan palkkaluokan B3 ensimmäisen tason perusteella. LIITE III HUOLLETTAVANA OLEVAT LAPSET JA HENKILÖT 1. Huollettavana olevat lapset a) Toimihenkilön huollettavana olevaksi katsotaan avioliitossa tai tunnustettu, avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi taikka ottolapsi, jos toimihenkilö huolehtii pysyvästi lapsen ylläpidosta ja kasvatuksesta ja jos lapsi asuu pysyvästi perheen kanssa samassa taloudessa, samalla paikkakunnalla, jolla toimihenkilö on toimessa, tai sillä paikkakunnalla, jolla toinen puoliso asuu. b) Asianomaisen toimihenkilön on toimitettava hallintoyksikölle jäljennökset oikeudellisista asiakirjoista, joista ilmenee, että lapsi on aineellisesti hänen huollettavanaan. c) Lapsen ei katsota olevan toimihenkilön huollettavana kun hän on täyttänyt 26 vuotta, kun hän ennen 26 vuoden ikää saa henkilökohtaisesti palkkaa, tuloja tai palkkioita, jos toimihenkilö tai hoidosta vastaava puoliso saa isäntämaan tai oman kotimaansa kansallisten säännösten nojalla maksettavaa vastaavaa lisää. d) Hallintoyksiköllä on oikeus vaatia ja pyytää viranomaisilta kaikki viralliset tai notaarin vahvistamat asiakirjat, joita se katsoo tarvitsevansa määrittäessään oikeutta kyseisiin korvauksiin. 2. Huollettavana olevat henkilöt a) Toimihenkilön huollettavana voi olla muu henkilö kuin edellisessä kohdassa tarkoitettu lapsi, seuraavin edellytyksin: kyse on, suoraan tai avioliiton kautta, ylenevän polven sukulaisesta tai sivusukulaisesta, henkilö elää pysyvästi samassa taloudessa kuin toimihenkilö tai hänen puolisonsa, tai on terveydellisistä syistä pysyvästi jossain erityisessä hoitolaitoksessa, henkilöllä itsellään ei ole riittävästi varoja toimeentuloon. b) Asianomaisen toimihenkilön on toimitettava hallintoyksikölle jäljennökset oikeudellisista asiakirjoista, joista ilmenee, että henkilö on aineellisesti hänen huollettavanaan. c) Hallintoyksiköllä on oikeus vaatia ja pyytää viranomaisilta kaikki viralliset tai notaarin vahvistamat asiakirjat, joita se katsoo tarvitsevansa määrittäessään oikeutta kyseisiin korvauksiin.

12.9.2005 L 235/19 LIITE IV HUOLLETTAVANA OLEVAT VAMMAISET 1. Vammaisena pidetään henkilöä, jolla on vamma tai sairaus, joka aiheuttaa lääketieteellisesti todistetun vakavan ja pysyvän vajaakuntoisuuden. Vamma tai sairaus edellyttää erityishoitoa tai valvontaa, joita ei saa ilmaiseksi, taikka erityisopetusta ja -koulutusta. 2. Päätöksen korvauksen myöntämisestä tekee tutkimuslaitoksen johtaja, joka pyytää lausunnon tätä tarkoitusta varten perustamaltaan komitealta, jossa on ainakin yksi lääkäri. Johtajan päätöksellä vahvistetaan ajanjakso, jolle korvaus myönnetään, ellei asiaa käsitellä uudelleen. 3. Näissä säännöissä tarkoitettujen vammojen ja sairauksien määrittämisessä arviointiperusteena on fyysisiin tai psyykkisiin toimintoihin kohdistuvan vamman tai sairauden vakavuus ja kroonisuus. Vammaisina voidaan näin ollen pitää sellaisia huollettavina olevia henkilöitä, joilla on keskus- tai ääreishermoston vakava tai krooninen vamma tai sairaus, oli taudinsyy mikä tahansa: aivotauti, lihastauti tai raajahalvaus, vakava tuki- ja liikuntaelinvamma, vakava aistivamma, krooninen ja työkyvyn heikkenemisen aiheuttava mielisairaus. Edellä oleva luettelo ei ole tyhjentävä. Se on ohjeellinen eikä sitä voida pitää arviointiperusteena toiminnan vajavuuden tai vammaisuuden astetta arvioitaessa. 4. Lisä on yhtä suuri kuin huollettavasta lapsesta maksettava lisä, ja se maksetaan sen ohella. 5. Mikäli toimihenkilö tai hänen perheensä saa vastaavan korvauksen kansallisesta tai kansainvälisestä järjestelmästä, tutkimuslaitoksen maksama korvaus on yhtä suuri kuin näiden sääntöjen mukaisen korvauksen ja kansallisesta tai kansainvälisestä järjestelmästä maksettavan korvauksen välinen erotus. LIITE V ASUMISKORVAUS 1. Asumiskorvauksen määrä on yhtä suuri kuin osuus erotuksesta toimihenkilön maksaman todellisen vuokran, josta on vähennetty 11 artiklan 5 kohdan a alakohdassa tarkoitetut kulut, ja kiinteän määrän välillä, joka on a) 15 prosenttia nettoperuspalkasta toimihenkilöille, joiden palkkaluokka on C tai B palkkaluokka B4 mukaan lukien; b) 20 prosenttia nettoperuspalkasta toimihenkilöille, joiden palkkaluokka on B5 tai B6; c) 22 prosenttia nettoperuspalkasta toimihenkilöille, joiden palkkaluokka on A1 tai L1. 2. Osuus on määrältään a) 50 prosenttia naimattomille toimihenkilöille ja naimisissa oleville toimihenkilöille, joilla ei ole huollettavia; b) 55 prosenttia toimihenkilöille, joilla on yksi henkilö huollettavanaan; c) 60 prosenttia toimihenkilöille, joilla on kaksi tai useampia henkilöitä huollettavanaan. 3. Korvauksen enimmäismäärä on a) 10 prosenttia asianomaisen nettoperuspalkasta palkkaluokissa C B4; b) 15 prosenttia asianomaisen nettoperuspalkasta palkkaluokissa B5, B6, A1 ja L1. Nettoperuspalkalla tarkoitetaan todellista peruspalkkaa sellaisena kuin se on johtokunnan hyväksymässä vuositaulukossa ilman muita palkan määrään vaikuttavia lisääviä tai vähentäviä tekijöitä.

L 235/20 12.9.2005 LIITE VI MATKA- JA MUUTTOKULUT I JAKSO Toimihenkilön ja hänen perheensä matkakulut asuin- ja työskentelypaikan välillä 1. Toimihenkilöllä, jonka asuinpaikka on yli 100 kilometrin tai 60 mailin päässä työskentelypaikasta, on näiden sääntöjen 22 artiklassa vahvistetuin edellytyksin oikeus saada korvaus todellisista matkakuluista a) palvelukseen tullessaan matkasta asuinpaikan ja työskentelypaikan välillä; b) siirtyessään työskentelypaikasta, jonne hänet on otettu palvelukseen, toiseen työskentelypaikkaan, joka on yli 100 kilometrin tai 60 mailin päässä; c) palvelussuhteen päättyessä joko matkasta työskentelypaikasta paikkakunnalle, jolla toimihenkilö asui tullessaan palvelukseen, tai matkasta työskentelypaikasta muuhun kuin edellä mainittuun asuinpaikkaan edellyttäen, että korvattavat kulut eivät ole suuremmat. 2. Edellisessä kohdassa säädettyä matkakulujen korvausta ei makseta ollenkaan tai se maksetaan osittaisena seuraavissa tapauksissa: a) jos oikeus korvaukseen ei ollut syntynyt hetkellä, jona toimihenkilö tuli palvelukseen; b) jos kulut maksaa kokonaan tai osittain jokin hallitus tai viranomainen; c) palvelussuhteen päättyessä, jos matkaa ei ole tehty kolmen kuukauden kuluessa palvelussuhteen päättymisestä tai jos korvaushakemusta ei ole toimitettu hallinnolle 30 päivän kuluessa matkasta; d) palvelussuhteen päättyessä, jos asianomainen on eronnut palveluksesta ennen kuin 12 kuukautta tutkimuslaitoksen palveluksessa on tullut täyteen. 3. Toimihenkilöllä, joka täyttää kahden edellisen kohdan vaatimukset ja joka saa kotitalouslisää, on lisäksi oikeus saada a) korvaus todellisista matkakuluista puolisonsa ja huollettavina olevien lastensa osalta, kun viimeksi mainitut ovat muuttaneet toimihenkilön luo tämän työskentelypaikkaan; b) korvaus todellisista matkakuluista puolisonsa ja huollettavina olevien lastensa osalta heidän siirtyessään työskentelypaikasta toiseen työskentelypaikkaan, joka on yli 100 kilometrin tai 60 mailin päässä, ja jos siirto on voimassa toistaiseksi ja kestää yli kaksi kuukautta; c) korvaus todellisista matkakuluista puolisonsa ja huollettavina olevien lastensa osalta palvelussuhteen päättyessä sillä varauksella, että korvaus voidaan evätä, jos toimihenkilö eroaa palveluksesta ennen kuin 12 kuukautta tutkimuslaitoksen palveluksessa on tullut täyteen. 4. Puoliso ja huollettavana olevat lapset ( 1 ) rinnastetaan toimihenkilöihin, joilla on sama palkkaluokka kuin asianomaisella. II JAKSO Toimihenkilön muutto 1. Toimihenkilöllä, jonka asuinpaikka on yli 100 kilometrin tai 60 mailin päässä työskentelypaikasta, on oikeus saada korvaus henkilökohtaisen irtaimistonsa todellisista muuttokuluista seuraavissa tapauksissa: a) palvelukseen tullessaan; b) siirtyessään toistaiseksi ja yli kahdeksi kuukaudeksi työskentelypaikasta toiseen työskentelypaikkaan, joka on yli 100 kilometrin tai 60 mailin päässä; c) palvelussuhteen päättyessä sillä varauksella, että korvaus voidaan evätä, jos toimihenkilö eroaa palveluksesta ennen kuin 12 kuukautta tutkimuslaitoksen palveluksessa on tullut täyteen. ( 1 ) Tai liitteiden III ja IV säännöksissä tarkoitetut huollettavana olevat henkilöt.