1 (8) Cargotecin ympäristö ja turvallisuustunnusluvut 2012 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys ja turvallisuustavoitteiden sekä työkalujen kehitystä paikallisesti ja maailmanlaajuisesti. Ympäristö, työterveys ja turvallisuusraportointi aloitettiin Cargotecissa konsernitasolla vuonna 2007. Raportointia kehitettiin pääosin kokoonpanoyksiköissä, koska kyseisillä yksiköillä nähtiin olevan eniten ympäristövaikutuksia niiden koosta ja toiminnoista johtuen. Mitattavat tunnusluvut valittiin yhteistyössä seuraavien toimijoiden kanssa: liiketoimintaalueiden edustajat, paikallinen laadun ja ympäristönhallinta, globaali riskinhallintasekä paikallinen työterveys ja turvallisuushallinta. Cargotecin ympäristö ja turvallisuustunnusluvut raportoidaan vuosittain ulkoisesti samalta aikajaksolta kuin taloudelliset tunnusluvut. Raportointi perustuu kansainväliseen vastuullisuusraportointiohjeistoon Global Reporting Initiative (GRI). Tämän raportin lukuihin on laskettu mukaan 15 kokoonpanoyksikköä (2011: 18). Viime vuoteen verrattuna Tampereen yksikkö ei enää sisälly lukuihin, sillä siitä tuli osaamiskeskus eikä se enää ole kokoonpanoyksikkö. Intiassa ja IsoBritanniassa1 sijaitsevat kokoonpanoyksiköt eivät ole raportoinnissa mukana, koska raportoinnin harmonisoiminen on kestänyt odotettua kauemmin. Puolassa yksi tuotantolaitos divestoitiin, minkä takia kyseisen tuotantolaitoksen tunnusluvut eivät enää ole mukana raportoinnissa. Tuotannon muutoksilla on suora vaikutus ympäristö, työterveysja turvallisuustunnuslukuihin, minkä vuoksi Cargotec on parhaillaan kehittämässä vertailuvuoteen perustuvaa raportointikäytäntöä, jotta tuotannon muutosten vaikutus saataisiin näkymään selkeämmin. Lisätietoja Cargotecin ympäristö, työterveys ja turvallisuusasioiden hallinnasta löytyy Cargotecin vuosikertomuksesta (http://annualreport2012.cargotec.com/fi) ja kotisivuilta (http://www.cargotec.com/fifi/cargotec/kestavatoiminta). 1 Iso Britannia puuttuu ainoastaan vuodelta 2012.
2 (8) Energia Käytetyn energian määrä vaikuttaa suoraan Cargotecin toiminnan tuottamiin kasvihuonekaasupäästöihin. Useimmille Cargotecin kokoonpanoyksiköille on asetettu energiansäästötoimenpiteitä ympäristötavoitteiksi. Energiansäästötason mittareita kehitetään paikallisesti yksilöllisten energiatehokkuusprojektien tarpeita palvellen. Suurin osa Cargotecin energiantarpeesta aiheutuu sisäisistä kuljetuksista, lämmityksestä, sähkönkäytöstä ja valmiiden tuotteiden testaamisesta. Suora energian käyttö tarkoittaa energiaa, joka ostetaan kohteeseen sellaisenaan. Epäsuora energian käyttö tarkoittaa energiaa, joka ostetaan kaukolämpönä tai sähkönä. Tärkeimmät suoran ja epäsuoran energian käyttöön vaikuttavat tekijät ovat tuotannon ja tarvittavien tilojen määrä. Kuvassa 1 esitetään suoran energian käyttö primäärienergian lähteiden mukaan. Tilojen lämmitykseen käytettävä maakaasu on käytetyin polttoaine. Dieseliä käytetään pääasiassa sisäiseen kuljetukseen ja testaukseen. Suoran energian kokonaiskäyttömäärä vuonna 2012 oli noin 40 000 (43 500) MWh. 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 Maakaasu Nestekaasu Kevyt polttoöljy Raskas polttoöljy Bensiini Diesel Hiili Kuva 1. Suoran energian käyttö megawattitunteina (MWh)
3 (8) Epäsuoran energian kokonaiskäyttömäärä laski verrattuna edellisvuosiin. Epäsuoran energian kokonaiskäyttömäärä vuonna 2012 oli noin 69 500 (85 300) MWh Cargotecin kokoonpanoyksiköissä. 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 Sähkö Kaukolämpö 20 000 Kuva 2. Epäsuoran energian käyttö megawattitunteina (MWh)
4 (8) Vesi Veden käyttö oli yhteensä noin 94 800 m³ vuonna 2012 (103 700). Vettä käytetään pääasiassa valmiiden tuotteiden pesemiseen, tilojen siivoamiseen ja henkilöstön tarpeisiin. Useimmat yksiköt on liitetty julkiseen vesi ja viemärijärjestelmään, mutta yhdellä yksiköllä on oma kaivonsa. 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 veden käyttö 40 000 20 000 Kuva 3. Veden käyttö kuutiometreinä (m 3 )
5 (8) Kasvihuonekaasupäästöt Cargotecin aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen laskenta perustuu kansainvälisiin standardeihin ja päästökertoimiin. Laskennat on rakennettu kansainvälisen GHGprotokollan (Greenhouse Gas Protocol) mukaisesti. Tietyt muuntokertoimet ja primäärienergiajakaumat perustuvat Suomen Tilastokeskuksen ja Global Reporting Initiativen antamiin tietoihin. Vuonna 2012 Cargotecin kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärä oli noin 26 700 (39 000) tonnia (CO2 eqv.t). Kasvihuonekaasut lasketaan sekä epäsuorasta että suorasta energian käytöstä. 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 Suora Epäsuora Kuva 4. Kasvihuonepäästöt energiankäyttötyypin mukaan (CO2 eqv. t) Vuonna 2008 Cargotec alkoi seurata liikematkoista syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä. Ensi vaiheessa seurataan ainoastaan lentomatkoista syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä koskien noin 65 prosenttia Cargotecin henkilöstön tekemistä matkoista. Lentomatkustuksen tuottamat kasvihuonekaasupäästöt olivat noin 10 700 tonnia vuonna 2012 (2011: 11 400). Tämän perusteella voidaan arvioida, että kaikkien Cargotecin lentojen yhteenlasketut kasvihuonekaasupäästöt olisivat noin 16 500 (17 500) tonnia. Lentomatkustuksen kasvihuonekaasupäästöjen laskentamalli perustuu brittiläisen Defran (Department for Environment, Food and Rural Affairs) ohjeistukseen vuodelta 2008.
6 (8) Muut päästöt ilmaan Muut päästöt ilmaan sisältävät haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC), typen oksidit (NO x ), rikkidioksidin (SO 2 ), hiilivedyn ja pienhiukkaset (PM). VOC ja NO x päästöt muodostavat 99 % muista päästöistä ilmaan. Vuonna 2012 VOCpäästöjen määrä oli 51 (62) tonnia, NO x päästöjä oli ainoastaan 1,7 (3) tonnia. Rikkidioksidi ja pienhiukkaspäästöjen osuus on alle yksi prosentti muista päästöistä ilmaan. Paikalliset ja kansalliset viranomaiset rajoittavat usein näiden ns. perinteisten ilmapäästöjen määrää. Tässä raportissa ilmapäästölukuihin sisältyvät päästöt, joihin tarvitaan viranomaisten seuraama ympäristölupa tai vastaava. Osan päästöistä tuottavat Cargotecin työmailla työskentelevät Cargotecin alihankkijat. Esimerkiksi maalaus ostetaan useissa yksiköissä alihankintana. Cargotec on valmis ottamaan vastuuta siitä, miten sen alihankkijat toimivat. Siksi tähän raporttiin on laskettu mukaan myös Cargotecin yksiköissä toimivien alihankkijoiden päästöt. 140 120 100 80 60 40 20 0 Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) Typen oksidit Kuva 5. VOC ja NO xpäästöt tonneina
7 (8) Jäte Jätteen kokonaismäärä vuonna 2012 oli noin 8 800 (11 700) tonnia. Suurin osa jätteestä on kierrätettävää. Jätteenkäsittelytavat vaihtelevat kunkin yksikön sijaintimaan jätesäädöksistä riippuen. Cargotec tekee yhteistyötä ammattimaisten jätteenkäsittelykumppaneiden kanssa kehittääkseen jätteenkäsittelyn ja kierrätyksen mahdollisimman tehokkaalle ja järkevälle tasolle kaikissa Cargotecin yksiköissä. 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 Kuva 6. Jätteet jätetyypeittäin tonneina Ongelmajäte Sekajäte Kierrätettävä jäte
Työtapaturmat/miljoonaa työtuntia 8 (8) Työtapaturmat Työtapaturmien määrä laski edelleen ja oli 11,6 työtapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti vuonna 2012 (2011: 16). Yhteensä kokoonpanoyksiköissä oli 80 (113) työtapaturmaa. Koska 20072008 työtapaturmalukuja ei vielä raportoitu yhtenäisten konsernin standardien mukaisesti, niitä ei ole laskettu mukaan tähän raporttiin epäjohdonmukaisten lukujen välttämiseksi. Työterveys ja turvallisuuslukujamme ollaan parhaillaan yhdenmukaistamassa ja enemmän lukuja tullaan raportoimaan tulevaisuudessa. 25 20 15 10 5 0 2009 2010 2011 2012 IIFR Kuva 7. Tapaturmataajuus(IIFR)