SUOMEN ELOKUVASÄÄTIÖ TOIMINTAKERTOMUS 2013 1

SUOMEN ELOKUVASÄÄTIÖ TOIMINTAKERTOMUS 2013 1

Suomen elokuvasäätiö Suomen elokuvasäätiön tehtävänä on edistää korkeatasoista, monipuolista ja omaperäistä suomalaista elokuvatuotantoa. Elokuvasäätiö myöntää tukea elokuvien ammattimaiseen tuotantoon sekä niiden esittämiseen ja levittämiseen erilaisissa jakelukanavissa. Säätiö vastaa myös kotimaisen elokuvan kulttuuriviennistä ja jakaa elokuvien kansainvälisen toiminnan tukea. Säätiö myöntää tukea myös valtakunnallisesti merkittäville kansainvälisille elokuvafestivaaleille Suomessa. Varansa säätiö saa valtion talousarviossa Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista elokuvataiteen edistämiseen osoitetusta määrärahasta. Suomen elokuvasäätiö on perustettu 1969. Se on opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan toimialan ohjaukseen kuuluva itsenäinen säätiö. Sen tukitoimintaa ohjaavat valtionavustuslaki, laki elokuvataiteen edistämisestä ja sen nojalla annettu asetus sekä EU:n komission 26.11.2008 antama päätös Suomen elokuvatuotannon tukiohjelmasta. 2

SISÄLLYSLUETTELO Toimitusjohtajan katsaus 4 Toiminta-ajatus, arvot, strategiset tavoitteet 7 1. TOIMINTA-ALUEET 1.1. Tukitoiminta 9 Tuotannon tuki 11 Jakelun tuki 18 Kulttuuriviennin tuki 21 Elokuvafestivaalituki 22 1.2. Kansainvälinen toiminta 24 1.3. Tiedotus 32 2. HALLINTO JA TALOUS 35 3. SES AUDITORIO OY 44 LIITE: MEDIA 2007 -ohjelman toimintavuosi 2013 47 3

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Suomalaisen elokuvan tavoiteohjelman vuosille 2011 2015 määrittelemien tavoitteiden toteuttaminen Kotimaisten elokuvateatterikatsojien katsojaosuuden vakiinnuttaminen 20 %:iin Yhteistoiminnan, muutosvalmiuden ja käsikirjoittamisen vuosi 2013 Suomalainen elokuvavuosi 2013 oli jälleen menestyksekäs. Katsojaosuudessa saavutettiin 23 prosenttia, joka kirkkaasti ylittää asetetun tavoitteen, katsojaosuuden vakiinnuttamisen 20 prosenttiin. Verrattuna edelliseen, historialliseen huippuvuoteen katsojaosuudessa oli toki merkittävää laskua. Elokuvasalien digitoiminen markkinoiden omin ponnistuksin ja samanaikaisin julkisin tuin on osoittautunut oikeaksi ratkaisuksi ja digitoinnin myötä elokuvateatterikulttuuri on elpynyt. Monella paikkakunnalla, joilla elokuvateatterikulttuuri on vaikuttanut jo nuupahtaneelta, on jopa uusia saleja avattu. Digitoinnin alkaessa joitakin vuosia vallinnut pelko elokuvasalien vähenemisestä on väistynyt. Elokuvasalien määrä on suurelta osin julkisen rahan ansiosta. Kotimaisen elokuvan monipuolistuminen nimikkeiden kasvun myötä on elokuvateatterien näkökulmasta merkinnyt mahdollisuutta tarjota erilaisille yleisöille sopivaa sisältöä. Vuoden katsotuin elokuva oli Riina Hyytiän tuottama ja Johanna Vuoksenmaan käsikirjoittama ja ohjaama 21 tapaa pilata avioliitto, joka ylsi aivan omalle sataluvullensa, yli 400 000 katsojaan. Dokumenttielokuvista kaksi, Ville Suhosen Metsän tarina ja JP Siilin Selänne ylittivät merkittävän 100 000 katsojan rajan vuonna 2013. On tärkeää, että sekä lapsille että nuorille on tarjolla kotimaisia vaihtoehtoja. Tässä mielessä on valitettavaa, että Dome Karukosken kansainvälisestikin hyvän vastaanoton saaneen Leijonasydämen ikärajaa nostettiin ensi-illan jälkeen 12:sta 16 vuoteen. Ottamatta kantaa tehdyn päätöksen oikeudellisuuteen, kotimaisen elokuvan näkökulmasta olisi perusteltua joko laittaa 12 ja 16 ikävuoden välille yksi ikäraja lisää tai muuttaa ikärajat K-7, K-12 ja K-16 suosituksiksi. Liian karkea ikärajaluokitus haittaa kotimaista elokuvaa kahdelta kannalta; toisaalta toimiala menettää tuloja, kun pääsylippuja jää potentiaalisesti ostamatta, toisaalta elokuva menettää yhteiskunnallista merkittävyyttään, kun elokuvat eivät tavoita kohdeyleisöään. Digitoinnin paradoksi on, että samanaikaisesti kun digitointi lisää mahdollisuutta levittää aiemmin marginaalista sisältöä edullisesti niin se samanaikaisesti mahdollistaa vahvojen elokuvabrändien valkokangasinvaasion. Elokuvateatterit ovat vielä oppimis- ja säätämisvaiheessa optimaalisen paikallisen elokuvatarjontansa löytämisessä. Myöskään kaupalliseen levitykseen ei digitoinnin myötä ole tullut merkittävästi laajempaa muiden maiden elokuvanimeketarjontaa. Digitoidut salit ovat samanaikaisesti auttaneet elokuvafestivaaleja näyttämään laajan osan maailman elokuvatarjonnasta. Vuosi 2013 osoittikin selvästi, että säätiön maahantuontitukea tulee kohdentaa myös elokuvafestivaalien esitystyöhön ja tukiohjemuutosta valmisteltiin loppuvuodesta 2013. Kansainvälisessä toiminnassa Suomen elokuvasäätiö vahvisti yhteistyötä alan muiden järjestöjen kanssa. Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa käydyssä keskustelussa löydettiin ratkaisu tasapainottaa edistämistehtävää kulttuuriviennin oman toiminnan ja tukitoiminnan osalta. Tämän ansiosta voitiin käynnistää strategisia kansainvälistymishankkeita, mm. Oscar- ja Golden Globe kampanjat sekä Nordic Factory hanke, joka kulminoituu keväällä 2014 Cannesissa. On ilmeistä, että elokuvasäätiön hanketuki, jossa tuotantoyhtiöiden kansainvälistymistarpeita huomioidaan myös muista kuin festivaalilevitykseen tähtäävistä lähtökohdista, on ollut hyvä ratkaisu. Elokuvasäätiön toiminta niin tuotantoaikaisen kansainvälisen ennakkorahoituksen tai vaikkapa tekijöiden kansainvälisen tunnettuuden kasvattamiseksi ovat olleet yhä tärkeämpiä tilanteessa, jossa suomalaisille tarinoille ja tekijöille on syntynyt kansainvälistä kysyntää. 4

Elokuvatoimialan ja säätiön tavoiteohjelmassakin oleva tuotantokannustin ei ole alan sitkeästä työstä huolimatta vielä toteutunut eikä näytä todennäköiseltä, että se toteutuisi tällä hallituskaudella. Samanaikaisesti monet elokuva-alan projektirahoituksella toimivat organisaatiot eivät ole saaneet pysyvää rahoitusta ja osa hankkeiden rahoituksesta on vähentynyt merkittävästi. Ajatus suomalaisen elokuvan tuotantokannustinjohtoisuudesta on nyt tienhaarassa: elokuvasäätiön toiminnassa tämä näkyy kysynnän ja paineen lisääntymisestä säätiön tekemää kv-työtä kohtaan. Säätiö pyrkii ns. tiedolla johtamiseen (evidence-based policy). Tutkimuksina vuonna 2013 Suomen elokuvasäätiö tilasi kotimaisen yleisötutkimuksen, Aalto-yliopiston tutkimuksen digitoinnin vaikutuksista toimialaan sekä selvityksen harjoittelijoiden käytöstä tuotannoissa. Pääviestinä yleisötutkimuksesta on, että suomalaisen elokuvan maine on keventynyt ja syventynyt. Elokuvateattereissa talous on digitoinnin myötä vahvistunut, mutta tuotantoyhtiöiden taloudessa ei samanlaista vahvistumista ei näy. Kansainvälisesti asiaa ei ole tutkittu vielä laajasti, mutta samansuuntaisia signaaleja on tullut myös muista Euroopan maista. Harjoittelijaselvityksessä ja sen tiimoilta pidetyssä keskustelutilaisuudessa kävi selkeästi ilmi, että harjoittelijoiden ongelmakohdat eivät välttämättä liity tuotantoyhtiöihin vaan oppilaitosten riittämättömään tukeen. Mielenkiintoinen näkökulma keskusteluun on, että tuotantoyhtiöt ottavat kantaakseen yhteiskunnallista vastuuta kouluttamalla opiskelijoita merkittävässä määrin heidän koulutuksensa aikana, tuotantoyhtiössä tapahtuva koulutuksen osuus saattaa nousta jopa kahdeksasosaan koulutusohjelmasta. Jakelun murros ja ansaintalogiikan muutos murtavat perinteistä eurooppalaista ennakkorahoitusmallia. Siksi SES:n toimiminen verkostoissa kuten elokuva-alan johtajien European Film Agency Directorsissa (EFAD), tilastointi- ja tutkimusverkosto European Film Agency Research Networkissa (EFARN) ja pohjoismaisten elokuvainstituuttien Scandinavian Filmissä, yhdessä säätiön EURIMAGES- ja Pohjoismaisen elokuva- ja tv-rahaston (NFTF) edustuksella sekä synergialla Media deskiin, antavat jatkuvaa ajantasaista tietoja ja peilauspintaa pohtiessa suomalaiseen toimintakulttuuriin parhaiten sopivia toimintamalleja. Tästä huolimatta on kuitenkin ilmeistä, että säätiön tiedonkeruuta alan hyväksi olisi hyvä lisäresursoida. Elokuvasäätiön tuotantojohtaja Petri Kemppisen valinta ensimmäiseksi suomalaissyntyikseksi Pohjoismaisen elokuva- ja tv-rahaston toimitusjohtajaksi on myönteinen osoitus luottamuksesta siihen, että Suomesta löytyy kansainvälisen tason rahoitusosaamista. Johtoryhmän jäsenen siirtyessä pois organisaatiosta oli hetki tarkastella säätiön organisaation tarpeita. Tästä syystä säätiön hallitus päätti toimitusjohtajan esityksestä, että ko. tehtävä muutettiin määräaikaiseksi ja toimenkuva laajennettiin kattamaan myös kehitystehtäviä, sillä on ilmeistä, että SES:n tavoitteita tulee täsmentää ja organisaatiota kehittää suhteessa niin jakelun murrokseen kuin kansainväliseen toimintaan läpäisyperiaatteella. Toimenkuvan muutos on ollut ensimmäisiä askeleita kohti säätiön uudistuvaa strategiaa. Vuotta 2013 on leimannut kehitystyö ja oman toiminnan laadun tarkastelu. Keskeinen väline tässä on ollut hallituksen johdolla tehty strategiatyö, jossa työryhmien vetäjinä ovat toimineet hallituksen jäsenet. Kyseinen työryhmätyö on otettu vastaan erittäin myönteisenä. Säätiö on tuloskeskusteluissa OKM:ssä sekä erillisessä kirjeessä kulttuuriministerille tuonut esiin havaitsemaansa epäsuhtaa säätiön oman työn määrän, siihen asetettujen laatuvaatimusten ja resurssien välillä. Siksi on ollut hyvin myönteistä, että OKM on ottanut esitetyn huolen vakavasti ja tilasi selvityshenkilö Jari Muikulta Digital Media Finlandista selvityksen opetus- ja kulttuuriministeriön Suomen elokuvasäätiölle asettamien tehtävien toteuttamisesta, säätiön toimintamäärärahojen tuloksellisesta käytöstä sekä nykyisen lainsäädännön ja muiden tukien myöntämisestä koskevien ohjeiden toimivuudesta. Selvityksessä saatujen tietojen toivotaan palvelevan ministeriötä elokuvataiteen edistämistä koskevan lain uudistamistyössä. Toisena selvityksen tavoitteena on säätiön resurssien ja toisaalta sille asetettujen toiminnallisten tavoitteiden tasapainon löytäminen. 5

Julkisen talouden paineisessa tilanteessa joutuvat kaikki toimijat osoittamaan toimintansa vaikuttavuuden entistä tarkemmin. Suomen elokuvasäätiö on toiminut ns. Veikkauksen edunvälittäjät neuvottelukunnan puheenjohtajana, verkoston keskeisinä tavoitteina on ollut sekä Suomen rahapelimallin puolesta toimiminen kansainvälisesti edunvälittäjien näkökulmaa esille tuoden sekä edunvälittäjien keskeisten tavoitteiden tuominen päättäjien tietoisuuteen kotimaassa. Hanketta toteutetaan pääsääntöisesti OKM:n erillisrahoituksella. Vuonna 2013 kulttuuriministerin tahtotilaa hallitusohjelman kirjauksen lieventämisestä edunvälittäjät edistivät osaltaan suorilla kontakteilla hallituspuolueisiin ja viestivät, että veikkausvoittovarat ovat investointi kansalaisyhteiskuntaan ja sosiaaliseen pääomaan. Viestiä kansanedustajille veivät ensimmäistä kertaa koskaan muistetun historian valossa RAY:n ja Veikkauksen edunsaajat yhdessä. Säätiön käsikirjoittamisen teemavuosi osui hetkeen, jolloin suomalaisessa mediassa niin tekijät kuin yleisö kävivät vilkasta keskustelua keinoista edistää suomalaisen elokuvakäsikirjoittamisen laatua. Elokuvasäätiön järjestämät teemavuoden tapahtumat saivat alalta kiitosta ja toivottavasti näkyvät jatkossa entistä merkityksellisimpinä elokuvakokemuksina myös yleisön mielestä. Yleisösuhteen lähtötilanne on jo hyvä, josta todistaa mm. Kulttuurirahaston 2013 laatima tutkimus, jossa todettiin, että: Taiteen tehtävistä yksimielisimmin tärkeänä pidetään viihdytyksen ja lohdun tuomisen arkeen. Korkealle tärkeydessä nousevat myös esteettisten kokemusten tuottaminen ja ihmisten yhdistäminen yhteisten kokemusten kautta. Monet muutkin tehtävät, kuten yhteiskunnan epäkohtien kritisointi, saavat merkittävää kannatusta. Elokuvasäätiön työssä elokuvan edistämiseksi on kyse juuri näistä asioista. Irina Krohn 6

TOIMINTA-AJATUS Suomen elokuvasäätiö on itsenäinen säätiö joka kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan toimialan ohjaukseen. Säätiö saa määrärahansa elokuvataiteen tukemiseen valtion talousarviosta veikkauksen voittovara-momentilta Opetus- ja kulttuuriministeriön kanavoimana. Säätiön tehtävänä on tukea ja kehittää ammattimaista kotimaista elokuvatuotantoa, elokuvien levittämistä ja esittämistä. Tuki jaetaan hakemusten perusteella. SES mahdollistaa kotimaisten elokuvien tekemisen ja niiden kokemisen niin Suomessa kuin ulkomailla. ARVOT JA EETTISET PERIAATTEET Elokuvasäätiön toiminnan arvot muodostavat ohjenuoran jokapäiväiselle työlle ja ohjaavat toimintaa myös pitkällä aikavälillä. Arvot ja eettiset periaatteet ovat: o o o o o avoimuus rehellisyys hallinnon läpinäkyvyys ennakoitavuus tiimityöskentely Arvot ja eettiset periaatteet tarjoavat yhteiset suuntaviivat elokuvasäätiön ja sen yhteistyökumppanien vuoropuhelulle ja tulevaisuuden päätöksenteolle. Samalla ne luovat yhtenäisyyttä toimintaan ja työtehtäviin. Elokuvasäätiön tuki on julkista tukea, jonka käyttöä säätelevät lait, asetukset ja säätiön tukiohjeet. STRATEGISET TAVOITTEET Elokuvasäätiön strategiset tavoitteet luovat pysyvän perustan, jonka varaan rakennamme lyhyen aikavälin johtamisen painopistealueet. Ne määrittävät miten etenemme kohti pitkän tähtäimen visiota. o o o o o tuotannon, jakelun ja kulttuuriviennin tukivarojen jakaminen tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti tiedon jakaminen ja myönteisen ilmapiirin luominen elokuvaa koskevassa yhteiskunnallisessa keskustelussa elokuvan ammatillisen tason kohottaminen uusien yleisöjen tavoittaminen uusien jakelualustojen kehityksen tukeminen VISIO Tavoitteenamme on vuoteen 2015 mennessä o o o o o o o o rahoituksen nostaminen pohjoismaiselle tasolle Kansainvälisesti kilpailukykyinen tuotantokannustin elokuva-alalle Kattava digitaalinen elokuvateatteriverkosto Elokuva mukaan Yleisradiolakiin Hyvitysmaksujärjestelmän vastattava teknologian kehitykseen Kotimaisten tekijänoikeuksien turvaaminen Suomalaisen elokuvan viennin vahvistaminen Elokuvan aseman turvaaminen EU:n kulttuuripolitiikassa 7

Kotimaisten elokuvien katsojat elokuvateattereissa 2013 Elokuva Tuotantoyhtiö Levittäjä Ensi-ilta Ensiiltasalit Katsojat 2013 Katsojat total Puhdistus Solar Films Nordisk Film 7.9.2012 102 2 911 210 554 Niko 2 - lentäjäveljekset Animaker Nordisk Film 12.10.2012 115 3 400 155 981 Nightmare - Painajainen merellä Fremantle Media FS Film 5.12.2012 110 18 109 125 878 Robin* Solar Films Nordisk Film 5.12.2012 86 8 366 28 389 Rakkauden rasvaprosentti Matila Röhr Nordisk Nordisk Film 21.12.2012 71 21 899 42 120 Ella ja kaverit Snapper Films Snapper Films 28.12.2012 100 78 647 102 576 Juoppohullun päiväkirja Dictator Films Scanbox 28.12.2012 87 90 410 123 775 Metsän tarina* Matila Röhr Nordisk Nordisk Film 28.12.2012 36 79 770 87 478 Miesten välisiä keskusteluja Vegetarian Films PEK 4.1.2013 7 368 Häätanssi* Illume PEK 18.1.2013 4 744 Kaappari Solar Films Nordisk Film 18.1.2013 84 44 846 Vuosi 85 Artista Filmi Disney 25.1.2013 93 165 704 Rölli ja kultainen avain Matila Röhr Nordisk Nordisk Film 1.2.2013 103 204 545 Kaikella rakkaudella Elokuvayhtiö Aamu Disney 1.2.2013 22 16 638 Tavarataivas* Unifilm Elokuvakontakti 1.2.2013 9 5 446 21 tapaa pilata avioliitto Dionysos Films Nordisk Film 8.2.2013 87 403 045 8-pallo Blind Spot Pictures Nordisk Film 22.2.2013 53 61 889 Viru - tarinoita hotellista* Kinosto PEK 1.3.2013 12 1 650 Kerron sinulle kaiken Edith Film Future Film 8.3.2013 38 9 703 Hilton!* Filmimaa Nordisk Film 15.3.2013 10 6 257 Soundbreaker* Koskela & Media House PEK 22.3.2013 6 351 Laulu koti-ikävästä* Klaffi Tuotannot PEK 5.4.2013 31 10 329 Elokuvatuotantoyhtiö Alaska Highway* Made SF Film 19.4.2013 32 4 548 Pystyssä Outline Studios Black Lion 24.5.2013 3 1 038 Mesenaatti* Of Course My Films PEK 14.6.2013 4 4 822 American Vagabond* For Real Productions Elokuvakontakti 26.6.2013 4 2 052 Kekkonen tulee! Solar Films Nordisk Film 16.8.2013 94 34 673 Pahaa verta TM Films Black Lion 23.8.2013 4 301 Tumman veden päällä Solar Films Nordisk Film 6.9.2013 107 86 224 Muisteja* Illume PEK 13.9.2013 7 5 398 Silmäterä Making Movies Atlantic Film 20.9.2013 28 2 648 Selänne* Yellow Film & TV SF Film 27.9.2013 92 130 087 Oppipoika Långfilm Productions Långfilm Productions 27.9.2013 30 13 339 Mieletön elokuu Kinosto Nordisk Film 4.10.2013 104 28 374 Knucklebonehead* Emerald Gate Industries Black Lion 11.10.2013 13 430 Leijonasydän Helsinki-filmi Scanbox 18.10.2013 117 198 842 Betoniyö Bufo Cinema Mondo 1.11.2013 18 6 926 Luciferin viimeinen elämä Bad Taste PEK 8.11.2013 8 194 Seppä Callahanin Filmimaailma Kalevala - Uusi aika VLMedia 15.11.2013 66 3 565 Salpa Filmfly Black Lion 20.11.2013 10 2 002 Nuoren Wertherin jäljillä Vegetarian Films SF Film 22.11.2013 18 515 Isänmaallinen mies Art Films Production Future Film 4.12.2013 92 26 290 Ajomies (65min) Elokuvayhtiö Aamu PEK 6.12.2013 9 330 8

Ella ja kaverit 2 - Paterock Snapper Films Snapper Films 27.12.2013 93 21 892 Ainoat oikeat Yellow Film & TV Nordisk Film 27.12.2013 99 22 508 Kaukopartio (60min) Nurmo-Filmi Nurmo-Filmi 27.12.2013 6 520 Yhteensä 1 832 545 *Dokumenttielokuvat 260 250 Kv-yhteistuotannot: In the Dark Room - Pimennossa (DE)* First Floor Productions PEK 15.3.2013 4 202 Bekas (SE) Helsinki-Filmi SF Film 26.7.2013 1 424 Poski poskea vasten* Illume PEK 18.10.2013 11 1 654 Pioneer (NO) Matila Röhr Nordisk Bio Rex 4.10.2013 16 759 Taulukko sisältää vuonna 2013 valtakunnalliseen elokuvateatterilevitykseen tulleet ja edellisvuodelta teattereissa jatkaneet kotimaiset elokuvat. Mukana ovat julkiset, joko 35mm filmikopiolta tai 2K -tason digiprojektorilta esitetyt näytökset. Tilastoinnissa noudatetaan Euroopan audiovisuaalisen observatorion kriteerejä. 1. TOIMINTA-ALUEET 1.1. TUKITOIMINTA Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi säätiölle vuonna 2013 kotimaisen elokuva ja TV-tuotannon tukemiseen 20 300 000 euroa (Vuonna 2012: 20 600 000 euroa). Myös kotimaisen lasten ja nuorten elokuvan elokuvatuotannon tukemiseen kohdistuvat määrärahat laskivat hieman edellisvuoden tasosta 1 020 000 euroon (2012: 1 030 000 euroa). Elokuva- ja TV-tuotannon kotimaisen ja kansainvälisen jakelun edistämiseen ja tukemiseen myönnettiin 2 570 000 euroa (2012: 2 700 000 euroa). Lisäksi myönnettiin 129 000 euroa lasten ja nuorten elokuvan esitys- ja levitystoiminnan tukemiseen (2012: 130 000 euroa). Valtakunnallisesti merkittävien elokuvafestivaalien tukemiseen myönnettiin 520 000 euroa (2012: 550 000 euroa). Vuonna 2013 elokuvateattereiden digitalisointiin myönnettiin 1 420 000 euron erillismääräraha (2012: 1 450 000 euroa). Kaikkiaan vuonna 2012 säätiöllä oli jaettavaa tukea 25 959 000 euroa (2012: 26 460 000 euroa) eli 501 000 euroa vuotta 2012 vähemmän. 9

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämät määrärahat 2009 2013 OKM/ Määrärahat elokuvan tuotantoon ja levitykseen 2 009 2 010 2 011 2 012 2 013 Elokuva-, tv- ja videotuotantoon 15 800 000 89 % 18 000 000 89 % 20 100 000 89 % 20 600 000 88 % 20 300 000 89 % Jakeluun 1 936 000 11 % 2 236 000 11 % 2 486 000 11 % 2 700 000 12 % 2 570 000 11 % 17 736 000 20 236 000 22 586 000 23 300 000 22 870 000 Lisäys/ vuosi euroa 2 500 000 2 500 000 2 350 000 714 000-430 000 Lisäys/ vuosi % 16 % 14 % 12 % 3 % -2 % OKM/ Määrärahat lasten ja nuorten elokuvakulttuurin kehittämiseen Lastenelokuvan tuotantoon 602 000 737 000 770 000 1 030 000 1 020 000 Lastenelok.esitys- ja levitystoim. 90 000 105 000 110 000 130 000 129 000 OKM/ Määrärahat elokuvateattereiden digitalisointiin Elokuvateattereiden digitalisointi 500 000 950 000 1 450 000 1 450 000 1 420 000 OKM/ Erillismäärärahat tuotantoon ja teattereiden digitointiin Elvytys/ tuotantoon 3 000 000 Elvytys/ teattereiden kunnossapito 1 000 000 Elvytys/ teattereiden digitalisointi 1 000 000 Nuorten elokuvantekijöiden työllistämiseen 1 500 000 Säätiön jaettavat tukivarat tuotantoon ja jakeluun yhteensä 23 928 000 23 528 000 24 916 000 25 910 000 25 439 000 Lisäys/ vuosi euroa 8 282 000-400 000 1 388 000 994 000-471 000 Lisäys/ vuosi % 53 % -2 % 6 % 4 % -2 % OKM/ Määrärahat elokuvakulttuurin edistämiseen Kansainvälisille festivaaleille 500 000 530 000 540 000 550 000 520 000 Suomen elokuvasäätiön toimintaan 1 670 000 1 862 000 1 980 000 2 065 000 2 075 000 10

Elokuvasäätiön myöntämien tukivarojen jakautuminen vuonna 2013 Tuotanto 84 % Kulttuurivienti 4 % Esitystoiminta 7 % Levitystoiminta 2 % Festivaalituki 2 % TUOTANNON TUKI Tuotanto-osaston vuoden 2013 tavoitteet ja niiden toteutumat Tuki-instrumenttien kokonaisuuden toimivuus arvioidaan Keskustelua eri vaihtoehdoista on käyty ja 2014 budjetin laadinnan yhteydessä päätetään, onko joidenkin tukimuotojen uudistamista tarpeen esittää. Uudistamistarpeita pohdittaessa käytetään hyväksi myös ministeriön teettämää selvitystä säätiön toimintatavoista. Jatketaan pitkien näytelmäelokuvien 50/50 -tukimuodon kokeilua Neljä elokuvaa sai tukea 50/50 -tuen kautta. Tukea jatketaan hallituksen 12.9.2013 tekemän päätöksen mukaisesti vielä vuodelle 2014. Tukimuodosta on ollut kolme hakukierrosta syksystä 2011 alkaen. Vuoden 2014 jälkeen analysoidaan onko tukimuodossa saavutettu sille asetetut tavoitteet. Dokumenttielokuvien tuessa painotus siirtyy kehittämisestä tuotantotukeen ja lyhyiden dokumenttielokuvien projektiin Kehittämistukivaroista noin 15 prosenttia on siirretty tuotantotukeen. Verkkolevitykseen perustuvasta lyhyiden dokumenttien projektista vuosille 2014-2015 käynnistettiin neuvottelut ennen kesää YLEn ja AVEKin kanssa. Lopputuloksena syntyi Dox@net -niminen hanke, joka suunniteltiin toteutettavaksi vuonna 2014. Hanke tähtää siihen, että tuottajat ja elokuvantekijät saisivat kokemusta ja intoa suunnitella elokuvallisia dokumentaareja erilaisille tulevaisuuden levitysalustoille. Tv-draamasarjojen tukemisessa painopisteenä tuotannon kehittely ja loppuvaiheen top financing Suunnitellulla tavalla SES:n rooli TV-draamasarjojen tukemisessa painottui kirjoitus- ja kehittämisvaiheeseen. Top financing -tukia jaettiin kaksi. 11

Lyhytelokuvien tukemiseen pyritään monipuolisilla, eri levitysmallit huomioon ottavilla tukimalleilla ja projekteilla Novellielokuvahanke 2014 lanseerattiin ja toteutettiin suunnitellusti aiempaa suuremmalla rahoituksella. Sen sijaan viidestä viisiminuuttisesta fiktiosta koostuva lyhytelokuvaprojekti siirtyi vuodelle 2014. Projektivetoisen rahoittamisen hyvien tulosten perusteella (mm. tavoiteltu Oscar-ehdokkuus Hetki hauskaa hankkeessa) onnistuttiin kuitenkin käynnistämään täysin uusi hanke, kun SES yhdessä ruotsinkielisen YLE:n sekä Svenska Kulturfondenin kanssa käynnisti Finlandssvensk novell- och kortfilm -hankkeen. Kysyntä vaihtoehtoisille lyhytelokuvien levitysmalleille on ollut vähäistä. Pitkät elokuvat Vuonna 2013 Suomen elokuvasäätiö myönsi tuotannon ennakkotukea 26 pitkälle näytelmäelokuvalle, joista neljä oli lasten ja nuorten elokuvia. Kaikkiaan lasten- ja nuortenelokuvien tukeen käytettiin 2,3 miljoonaa euroa. Pitkien fiktioensi-iltojen tuotantokustannusten jakautuminen 2013 Keskibudjetti 1,2 miljoonaa euroa SES 47 % Televisiokanavat 12 % Levitysyhtiö 12 % Tuotantoyhtiö 11 % Muu ulkomainen 6 % Muu kotimainen 8 % Tuotantoneuvojien harkinnanvaraista tukea myönnettiin 22 elokuvalle, joista ohjaajiensa ensimmäisiä pitkiä fiktioelokuvia olivat Inari Niemen Kesäkaverit, Maria Ruotsalan Apeiron ja Akseli Tuomivaaran Korso. Tuotantoneuvojien harkinnanvaraisista määrärahoista myönnettiin tuotannon ennakkotukea laaja-alaisesti siten, että on tuettu teoksia, joille odotetaan kansainvälistä festivaalihuomiota, kuten JP Valkeapään He ovat paenneet, mutta myös ensisijaisesti kotimarkkinayleisöä tavoittelevat teokset, kuten Mielensäpahoittaja ja miniä, Kummeli V, Risto Räppääjä ja Liukas Lennart sekä Ei kiitos ovat saaneet tukea. Neljä elokuvaa sai tukea 50/50 -tuen kautta, josta varoja jaettiin nyt kolmannen kerran: Taavi Vartian käsikirjoittama ja ohjaama, Yellow Film & TV:n tuottama nuorten elokuva Seikkailu Kreikassa, Mika Kaurismäen ohjaama ja tuottama draamakomedia Kotiinpaluu, Antti Jokisen ohjaama ja Solar Films:n tuottama, Katja Ketun palkittuun 12

romaaniin perustava rakkausdraama Kätilö ja Marko Äijön ohjaama, Fremantle Median tuottama, suosittuun tvsarjakonseptiin perustuva varhaisnuorten elokuvan jatko-osa NM2 painajainen jatkuu. Pitkien fiktioensi-iltojen tuotantobudjetit eri suuruusluokissa 2013 4 2 7 alle 1 miljoonaa 1-1,5 miljoonaa 1,5-2 miljoonaa 9 yli 2 miljonaa Vähemmistöyhteistuotantoja tuettiin kaikkiaan lähes miljoonalla eurolla, joka jakautui kuuden elokuvan kesken. Tuetuista hankkeista kahden päätuottajamaa oli Viro; yhden Ruotsi, Latvia, Saksa ja Hollanti. Suomalainen taiteellinen panos oli näissä hankkeissa edustettuna laajalla skaalalla, vaihdellen ohjaajasta (Mika Kaurismäki / The Girl King) pääosaan (Elmer Bäck / Eisenstein in Guanajuato, ohj. Peter Greenaway). Käsikirjoittamisen teemavuoteen liittyen järjestettiin 27.3.2013 käsikirjoituskouluttaja Franz Rodenkirchen "Script development - from originality to an audience" työpaja. Tilaisuudessa valikoiduilla käsikirjoittajilla oli mahdollisuus pitchata vireillä olevia hankkeitaan ja saada niihin Rodenkircheniltä palautetta. Syyskaudella järjestettiin Käsikirjoittamisen thinktank 17.12.2013 Suomen elokuvasäätiön omissa tiloissa. Tilaisuudessa etsittiin ratkaisuja käsikirjoittajan aseman parantamiseksi ja siihen osallistui n. 60 elokuvan ammattilaista siten, että alan eri näkökulmat olivat monipuolisesti edustettuina. Osallistujat löydettiin elokuva-alan järjestöjen avustuksella ja lisäksi keskeiset oppilaitokset osallistuivat käytännön järjestelyihin. Tilaisuudessa syntyi toimenpideehdotuksia, joista käsikirjoitusapurahan projektikohtaisen tukimaksimin nosto on säätiön vastuulla. Tuottaja- ohjaaja- ja käsikirjoittajaliitot tutkivat käsikirjoittajan, ohjaajan ja tuottajan yhteistyötä painottavan ns. triangeli-mallin aktiivisempaa soveltamista. Elokuvakoulut konsortion taholta odotetaan ratkaisua käsikirjoittamisen jatko- ja täydennyskoulutustarpeisiin. Dokumenttielokuvat Dokumenttielokuvan katsojaluvut elokuvateattereissa ovat kasvaneet vuoden 2013 aikana. Samaan aikaan dokumenttielokuvien vaikuttavuus on ollut suurta mediassa, eri yhteisöissä ja yleisessä kansallisessa keskustelussa. Dokumenttielokuvia tuettiin vuonna 2013 29 tuotantoa. Näistä seitsemän oli kansainvälisiä vähemmistöyhteistuotantoja ja kahdeksan lyhyttä, loput pitkiä tv- ja teatterielokuvia. Vuonna 2013 tuotantoon pääsi vajaa kymmenen kansainvälistä enemmistötuotantoa, joiden matka tuotantoon pääsemiseen on ollut vaikea ja kivinen. Dokumenttielokuvien rahoittamien on ollut yhä vaikeampaa suomalaisille tuotantoyhtiöille, sillä esimerkiksi kv-enemmistötuottajan rahoituksen järjestäminen vie huomattavasti enemmän aikaa ja resursseja, kun budjetit kasvavat ja päätökset kv-tasolla venyvät. Kansainväliset tv-yhtiöt tekevät yhä use- 13

ammin päätöksiä vasta nähtyään nk. rough cutin, eli tv-maailmassa tuottaja kohtaa samat vaikeudet kuten elokuvateatteritasolla on ollut käytäntö levitysmaailmassa. Pitkien dokumenttiensi-iltojen tuotantokustannusten jakautuminen 2013 Keskibudjetti 260 000 euroa SES 43 % YLE 15 % Muu kotimainen 12 % Muu ulkomainen 7 % Tuotantoyhtiö 9 % AVEK 9 % NFTF, Media, Eurimages 5 % Kotimainen rahoitus on myös edelleen kangerrellut ja sirpaloitunut. Elokuvasäätiö on tukenut hankkeita kirjoittamalla sitoumuksia ja joutunut myös uusimaan niitä useamman kerran, sillä muu rahoitus on laahannut perässä. Kehittelyn painopisteestä luovuttiin 2013, mutta silti noin 25 hanketta on tuettu. Kehittelysummat ovat olleet korkeampia, sillä muiden rahoittajien osallistuminen tähän työhön on ollut verrattain vaatimatonta. Elokuvasäätiö on ollut elokuvatuotantojen pääasiallinen tuki ja turva vuonna 2013. Elokuvakäsikirjoituksia on tuettu 31 kpl, mikä osoittaa, että kerrottavaa dokumentaristeilla on. Dokumenttielokuvan pariin tulee uusia nuoria kiinnostavia tekijöitä ja samalla vanhempi polvi jatkaa yhä omaa luomistyötään. Suomalaisia dokumenttielokuvahankkeita on esittäytynyt rahoitusfoorumeissa, mm. Nordisk Panoramassa, Idfassa ja Visions du Reelissä. Valmiit dokumentit ovat saaneet kiitosta ja kunniaa sekä palkintoja laajalti festivaalikiertueilla ympäri maailman. Idfan kilpailusarjoissa oli yhteensä viisi suomalaista elokuvaa ja kaksi elokuvaa, joissa oli mukana suomalainen tuottaja vähemmistötuottajana. Suomalainen dokumentti kiinnostaa myös kotimaassa ja sai katsojia elokuvateattereissa runsaammin kuin koskaan aiemmin. Dokumenttielokuvat virittävät vilkasta keskustelua erilaista teemoista erilaissa mediossa. Kotimaassa osallistuminen DocPointiin ja Tampereen elokuvajuhlille on tietenkin selvää. Jos vuonna 2012 tuimme saamelaisia elokuvia, tänä vuonna osallistuimme itäsuomalaisten hankkeiden ja tekijöiden elokuvapajaan, jonka päätapahtuma oli syksyllä Heinävedellä. Dokumenttielokuvien tuotantoneuvoja osallistuu festivaalien yhteydessä oleviin rahoitusfoorumeihin, mutta myös niissä järjestettäviin erilaisiin tapahtumiin ja seminaareihin. Yhteistyö Nordisk Panoraman Swing- ja Producers Meet Producers -hankkeissa SES loi suhteita hollantilaisiin tekijöihin, jotka olivat festivaalin vieraileva eurooppalainen 14

maa. Myös EDN:n kanssa tehdään yhteistyötä Twelve for the Future tapahtuman tiimoilta. SES osallistuu myös DocPointin yhteydessä pidettävään Encounters-tapahtumaan. Transmediasta ja crossmediallisuudesta on elokuvatuotantojen yhteydessä keskusteltu paljon niin Pohjoismaissa, kuin maailmalla muuallakin: vaikka elokuvalle saisikin rahoituksen, muun rahoituksen saaminen on ongelmallista. Vuonna 2013 tuettiin kahta hanketta, joiden ohessa toimitaan myös transmediallisilla levitysalustoilla. Jakelun murros on dokumenttielokuvankin suhteen ollut tiedossa jo kauan ja tästä syystä elokuvasäätiö on jo pitkään keskustellut alan kanssa erilaisista mahdollisuuksista. Kesällä 2013 SES kutsui AVEKin ja YLEn mukaan suunnittelemaan lyhytdokumenttihanketta, jonka tähtää nimenomaan siihen, että tuottajat ja elokuvantekijät saisivat kokemusta suunnitella elokuvallisia dokumentaareja erilaisille tulevaisuuden levitysalustoille. Lopputuloksena syntynyt Dox@net-niminen hanke suunniteltiin toteutettavaksi vuonna 2014. Perinteiseksi muodostunut DocInfo pidettiin joulukuussa. Paljon keskustelua herättänyt tilaisuus oli osallistujamäärältään runsaslukuinen. Lyhytelokuvat Lyhytelokuvien tukibudjetti säilyi ennallaan. Asetettu tavoite 10-15 tuettavan lyhytelokuvan ja 5-10 lyhyen animaation/animaatiosarjan määrästä saavutettiin. Lyhytelokuville tehtiin vuonna 2013 yhteensä 21 tuotantotukipäätöstä, joista: 11 oli yksittäisiä näytelmäelokuvatuotantoja 7 oli animaatioita (joista 4 lyhytelokuvaa, 3 animaatiosarjaa) 3 oli Novellielokuva 2014 -hankkeen pohjalta toteutettuja 28 -minuuttisia näytelmäelokuvia Yleisradio oli ainoa lyhytelokuvan levittäjä, joka osallistui tuotantojen ennakkorahoitukseen. Myös kaikissa tuetuissa animaatiosarjoissa mukana oli YLE:n kanava. Aikaisempina vuosina Pohjoismaisten tuotantoneuvojien ja TV-kanavien kesken aloitettu keskustelu kansainvälisten lyhytelokuvayhteistuotantojen edistämiseksi eteni. Sekä Ruotsi että Norja ilmoittivat osoittavansa rahaa tästä eteenpäin lyhytelokuvien kansainvälisiin yhteistuotantoihin Suomen esimerkin rohkaisemina. Vuoden aikana yksi suomalainen lyhytelokuvatuotanto onnistui saamaan mukaan ruotsalaista rahoitusta. Novellielokuvahanke 2014 lanseerattiin ja toteutettiin suunnitellusti aiempaa suuremmalla rahoituksella. Sen sijaan viidestä viisiminuuttisesta fiktiosta koostuva lyhytelokuvaprojekti siirtyi vuodelle 2014. Projektivetoisen rahoittamisen hyvien tulosten perusteella (mm. tavoiteltu Oscar-ehdokkuus Hetki hauskaa hankkeessa) onnistuttiin kuitenkin käynnistämään täysin uusi hanke, kun SES yhdessä ruotsinkielisen YLE:n sekä Svenska Kulturfondenin kanssa sopi yhden ruotsinkielisen novellielokuvan ja kolmen lyhytelokuvan rahoittamisesta vuonna 2014. Lyhytelokuvien markkinointi- ja levitystuki Vuonna 2011 aloitettua lyhytelokuvien markkinointi- ja levitystukikokeilua jatkettiin. Tuen tarkoitus on aktivoida alalla toimivia tahoja tekemään uusia aloitteita, jotta lyhytelokuvien levitystoiminta virkistyisi. Ensisijaisesti ammattimaisille elokuvalevittäjille suunnatusta uudesta tukimuodosta myönnettiin tukea kahdelle hankkeelle, joista toinen koski nettilevitystä ja markkinointia, toinen kansainvälisen lyhytelokuvapäivän lanseeraamista Suomeen. Kokeilua päätettiin jatka ainakin vuoden 2014 loppuun. 15

TV-draamasarjat Suunnitellulla tavalla SES:n rooli TV-draamasarjojen tukemisessa painottui kirjoitus- ja kehittämisvaiheeseen. Kuudentoista hankkeen kirjoittamista tuettiin käsikirjoittamistuesta yhteensä 63 000 eurolla. Kuusi hanketta sai kehittämistukea yhteensä 155 000 euroa, ja kahden sarjan tuotantoa tuettiin yhteensä 210 000 eurolla. Animaatioelokuvat Animaatioelokuvien käsikirjoittamiseen, kehittämiseen ja tuotantoon käytettiin vuonna 2013 yli miljoona euroa. Tuotantoon päätyi yksi pitkä animaatioelokuva, joka oli yhteistuotanto. Tuotantotukea sai myös neljä lyhyttä animaatioelokuvaa. Kehittämistukea myönnettiin neljälle eri vaiheessa olevalle animaatioelokuvalle ja neljälle animaatiosarjalle. Käsikirjoitustukea myönnettiin kuudelle (2012:13) animaatioelokuvahankkeelle. Sukupuolijakauma Elokuvasäätiön tukitoiminnassa on seurattu sukupuolijakaumaa vuodesta 2011 eli tilastotietoa on tällä hetkellä saatavissa kolmelta vuodelta. Naisten osuus tuotantotukea saaneiden hankkeiden ohjaajina ja tuottajina on kasvanut vuodesta 2012. Tukea saaneissa hankkeissa mieskäsikirjoittajien osuus on suurempi kuin tukea hakeneissa hankkeissa, kun taas naistuottajia on enemmän tukea saaneissa kuin hakeneissa hankkeissa. Tukea saaneissa hankkeissa nais- ja miesohjaajien osuus on tasapainossa suhteessa hakeneisiin hankkeisiin. Kolmen vuoden tilastoinnin perusteella havaittavat muutokset ovat kuitenkin sangen pieniä. Vuoden 2012 tavoin naisten osuus käsikirjoitustuen saajista on jonkin verran suurempi kuin tukea hakeneista. Sukupuolijakaumatilastointia pyritään vuoden 2014 aikana laajentamaan myös haettuihin ja myönnettyihin tukisummiin. Käsikirjoitustukipäätösten ja -hakijoiden sukupuolijakauma 2011 2013 Kaikista hakemuksista 2013 (n=368) 31% 69% Vuonna 2012 (n=348) 34% 66% Vuonna 2011 (n=362) 36% 64% Naisia Tukipäätöksen saaneista 2013 (n=183) 33% 67% Miehiä Vuonna 2012 (n= 201) 40% 60% Vuonna 2011 (n=210) 42% 58% 16

Tuotantotukipäätösten ja hakijoiden sukupuolijakauma 2013 Käsikirjoittajat Kaikista hakemuksista (yhteensä 143) 35% 65% Vuonna 2012 (176) 27% 73% Vuonna 2011 (144) 31% 69% Tukipäätöksen saaneista (yhteensä 104) 34% 66% Vuonna 2012 (105) 25% 75% Vuonna 2011 (98) 28% 72% Ohjaajat Kaikista hakemuksista (yhteensä 121) 29% 71% Vuonna 2012 (154) 29% 71% Vuonna 2011 (122) 30% 70% Naisia Tukipäätöksen saaneista (yhteensä 85) 29% 71% Miehiä Vuonna 2012 (88) 26% 74% Vuonna 2011 (79) 24% 76% Tuottajat Kaikista hakemuksista (yhteensä 106) 27% 73% Vuonna 2012 (144) 29% 71% Vuonna 2011 (128) 28% 72% Tukipäätöksen saaneista (yhteensä 77) 31% 69% Vuonna 2012 (86) 30% 70% Vuonna 2011 (83) 23% 77% 17

JAKELUN TUKI Tukimuotojen uudistustyö käynnistetään Levitysosasto valmisteli tukimuotojen uudistusehdotuksia pohjanaan SES:n hallituksen strategiaryhmien työtä. Hallituksen käsittelyyn uudistukset eivät ehtineet vuoden 2013 aikana. Maahantuontitukea esitettiin muutettavaksi ohjelmistotueksi, jota voivat hakea myös elokuvafestivaalit. Koulutustuki esitettiin muutettavaksi koulutus- ja tutkimustueksi. Koulutustuki on suunnattu elokuvajakelun ammattilaisille, tutkimustuella haetaan elokuva-alan kehittämistä hyödyttäviä ajankohtaisia ammattimaisia tutkimuksia. Elokuvateattereille alueellista koulutusta Ensimmäinen alueellinen koulutustilaisuus pidettiin Etelä-Pohjanmaan elokuvateattereille Kauhavalla Y-Kinossa joulukuun alussa. Tilaisuudessa käsiteltiin ohjelmistovalinnan muuttunutta tilannetta, uusien sisältöjen mahdollisuuksia elokuvateatterissa ja alueellisia elokuvahankkeita. Suomen Yrittäjäopisto esitteli yrityksen liiketoimintaan liittyviä palvelujaan. Perinteisessä elokuvasäätiön seminaarissa Joensuun Cinemassa elokuussa pääteemoina olivat We Want Cinema - toimintamallin esittely (Marieke Jonker, Hollanti), verkkojakelun mahdollisuudet elokuvateatterissa sekä Aaltoyliopiston Digitoinnin vaikutukset elokuva-alan toimintaan -tutkimuksen esittely sekä Kotimaisen elokuvan yleisöt - tutkimuksen tulosten esittely. Selvitys digitoinnin vaikutuksista elokuva-alaan Aalto-yliopiston Yritysprojektit -osaston kanssa toteutettu tutkimus Digitoinnin vaikutukset elokuva-alan kannattavuuteen valmistui toukokuussa. Tutkimus esiteltiin alalle elokuvasäätiön auditoriossa 6. kesäkuuta ja Joensuun Cinemassa 27. elokuuta. Kotimaisen elokuvan yleisötutkimus toteutetaan Kotimaisen elokuvan yleisöt 2013 -tutkimus julkistettiin elokuva-alan toimijoille ja medialle 7. toukokuuta elokuvasäätiön auditoriossa ja myöhemmin Joensuun Cinemassa. Tutkimuksen suoritti Parametra Oy säätiön toimeksiannosta. Kyseessä oli kolmas vastaava tutkimus. Kotimaisen elokuvan markkinaosuus vähintään 20 prosenttia Elokuvasäätiön vuoden 2013 toimintasuunnitelmaan kirjattu katsojaosuustavoite vähintään 20 % teatteriyleisöstä ylitettiin jälleen. Kotimaisten elokuvien katsojamäärä elokuvateattereissa oli 1 832 526 kävijää ja katsojaosuus runsaat 23 prosenttia. Fiktioensi-iltoja nähtiin 26, dokumentteja 12 ja vähemmistö-yhteistuotantoja 4 elokuvaa. Vuoden katsotuin elokuva oli Johanna Vuoksenmaan käsikirjoittama sekä ohjaama ja Dionysos Filmin/Riina Hyytiän tuottama komedia 21 tapaa pilata avioliitto 403 000 katsojallaan. Viisi elokuvaa ylitti 100 000 katsoja rajan eli kärki oli kohtuullisen leveä. Koko perheen elokuvista suosituin oli Rölli ja kultainen avain runsaalla 200 000 katsojallaan. Kotimainen dokumenttielokuva menestyi valkokankailla erittäin hyvin koottuaan lähes 260 000 katsojaa ja lähes 14 % kaikista kotimaisista katsojista. Menestynein dokumentti oli henkilödokumentti Selänne, myös luontoelokuva 18

Metsän tarina menestyi erinomaisesti. Kotimainen dokumenttielokuva näyttää vakiinnuttaneen paikkansa teattereiden normaaliohjelmistossa multiplexejä myöten. Vuoden 2013 uusi piirre kotimaisessa elokuvassa oli ilman julkista tukea tuotettujen ja levitettyjen pitkien elokuvien ensi-illat. Kaikkiaan viisi kotimaisittain independent -elokuvaa elokuvaa sai teatterilevityksen. Niiden katsojamäärät jäivät pääosin paikallisiksi ja yhteensä elokuvat keräsivät vain runsaat 4 000 katsojaa. Elokuvien katsojamäärät vaihtelivat muutamasta sadasta runsaaseen 400 000 katsojaan. Digitoinnin mahdollistamien pienempien kustannusten vuoksi valkokankaalle saapui useita elokuvia, jotka filmin aikakaudella olisivat menneet suoraan televisioon tai DVD -jakeluun. Suomen elokuvasäätiö ei määrittele teatteri-ensi-iltojen määrää, se on alan toimijoiden eli levitysyhtiöiden ja elokuvateattereiden käsissä. Toivottavaa olisi kuitenkin, että ensi-iltojen sijoittelussa otettaisiin kotimaisten elokuvien keskinäinen kilpailutilanne entistä enemmän huomioon ja hyödynnettäisiin myös kesää kolmantena esitysjaksona. Viime vuonna kevään viimeinen fiktioensi-ilta oli 8. maaliskuuta ja seuraava vasta 16. elokuuta. Kotimaisten elokuvien katsojat elokuvateattereissa 2001 2013 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Markkinointi- ja levitystuki Tuotantotuen määrärahasta jaettavaa kotimaisen elokuvan markkinointi- ja levitystukea myönnettiin levitysosaston esittelystä 1 489 200 euroa 34 elokuvalle. Lisäksi tuettiin neljän elokuvan markkinointitutkimusta ja testinäytöksen järjestämistä. Seitsemälle pitkäle elokuvalle voitiin myöntää tuen enimmäismäärän eli 80 000 euroa. Lyhytelokuvan markkinointi- ja levitystukea koskevat päätökset ovat omassa osiossaan. Huomattavan monet levitysyhtiöt ovat vuoden aikana teettäneet ensi-iltaviikonlopun katsojista exit poll - tutkimukset ja näin saaneet arvokasta tietoa markkinoinnin kohdentumisesta ja tuloksellisuudesta. Kulut sisältyvät markkinointi- ja levitystuen budjettiin. Markkinointi- ja levitystukipäätökset esittelee toimitusjohtajalle kotimaan levityspäällikkö. Valmisteluvaiheeseen kuuluu yhteistapaaminen hankkeesta elokuvan tuottajan, levittäjän ja levitysosaston kesken. 19

JAKELUN TUKIPÄÄTÖKSET Esitystoiminta Elokuvateattereiden digitointi Pitkään jakelun tukien painopisteenä ollut elokuvateattereiden digitointi saatiin päätökseen vuoden 2013 aikana eli täsmälleen Suomalaisen elokuvan tavoiteohjelman 2011-2015 mukaisessa aikataulussa. Uusia teattereita syntyi mm. Enontekiölle, Saloon, Sotkamoon ja Suomussalmelle. Toiminta elpyi tauon jälkeen mm. Inarissa, Jalasjärvellä ja Kemijärvellä. Tukea myönnettiin yhteensä 596 300 euroa 21 hankkeelle. Viidessä hankkeessa hakijana toimi kunta tai kaupunki, loput olivat yksityisiä tai yhdistysmuotoisia hakijoita. Elokuvateattereiden kunnostustuki Suomen elokuvateattereiden salien ja yleisöpalvelutilojen taso on osin vanhentunut eikä kaikilta osin vastaa nykyaikaisen katsojan vaaituksia. Tarpeisiin nähden kunnostustukea haettiin varsin vähän. Sitä jaettiin 697 888 euroa 27 hankkeelle. Suurimmat tuet myönnettiin Salon uudelle 2-saliselle elokuvateatteri Lumolle ja Närpiön kaupungin Mittistan-projektille. Elokuvateattereiden toimintatuki Elokuvateattereiden toimintatuki on ollut monella pienellä paikkakunnalla varsin merkittävä tekijä jatkamaan teatterin toimintaa digitointiin saakka. Digitoinnin myötä toimintaedellytykset ovat ratkaisevasti parantuneet ja toimintatukea voidaan käyttää yhä enemmän uusien toimintamuotojen kehittämiseen ja henkilökunnan koulutukseen. Näiltä osin toimintatuen painopistettä suunnattiinkin uudelleen vuodesta 2014 eteenpäin. Tukea myönnettiin yhteensä 442 600 euroa 84 teatterille. Levitystoiminta Maahantuontituki Maahantuontituki on tukiohjeissa selkeästi määritelty jaettavaksi laadullisin ja ohjelmistoa monipuolistavien perustein. Tukiohjeiden mukaisia hakemuksia on tullut viime vuosina varsin niukasti, vaikka ohjelmistoa maailmalla on riittävästi. Tukea myönnettiin 194 872 euroa 17 elokuvalle. Kielteisiä tukipäätöksi tehtiin kuusi. Sen sijaan lastenelokuvista tai niiden dubbaustukihakemuksista ei tehty kielteisiä päätöksiä. Tukea saaneista elokuvista kymmenen oli eurooppalaisia tuotantoja. DVD:n markkinointi- ja levitystuki Vaikka DVD -markkinat ovat yleisesti edelleen laskusuunnassa, tukea haettiin runsaasti edellisvuosia enemmän. Tämä johtuu yksinomaan siitä, että kotimaisten ensi-iltojen määrä on noussut lähes 40 vuosittaiseen ensi-iltaan kahtena viime vuonna. Tukea myönnettiin 343 319 euroa 66 elokuvalle, joista kymmenen oli kotimaisia dokumenttielokuvia. Yhteenveto Esitystoiminnan tukeen käytettiin yhteensä 1 736 888 euroa 132 hankkeelle. Viime vuonna vastaava tuki oli 2 493 298 euroa/153 hanketta. Hakemusten määrä on pudonnut erityisesti elokuvateattereiden digitoinnissa. Digi- 20

toidun teatteriverkoston myötä teatterit pystyvät jatkossa entistä paremmin kustantamaan investointinsa omarahoituksella eikä digitointi ole enää tukien painopisteenä. Levitystoimintaa tuettiin 538 191 eurolla 83 elokuvan maahantuontiin tai DVD -jakeluun. Viime vuonna vastaavat tuet olivat 479 231 euroa 63 elokuvalle. KULTTUURIVIENNIN TUKI Kulttuuriviennin tuet 2011 2013 Myönnetty 2013 2012 2011 Pitkät elokuvat kpl euroa kpl euroa kpl euroa Kopio- ja materiaalituki 17 111 171 32 134 317 36 251 451 Matkatuki 37 46 057 36 43 798 31 43 139 Hanketuki 5 109 000 7 163 450 2 48 000 Muu tuki 3 47 470 - - - - Yhteensä 62 313 698 75 341 565 69 342 590 Lyhyt- ja dokumenttielokuvat kpl euroa kpl euroa kpl euroa Matkatuki 90 118 300 120 172 792 83 120 308 Kopio- ja materiaalituki 39 124 550 41 104 829 29 135 960 Hanketuki 1 3 000 - - - - Muu tuki 14 123 200 5 41 500 7 61 200 Yhteensä 144 369 050 165 319 121 119 317 468 KAIKKI YHTEENSÄ 206 682 748 241 660 686 188 660 058 Pitkät elokuvat Kulttuuriviennin tukea pitkille elokuville myönnettiin yhteensä 313 697,78 euroa. Kielteisiä tukipäätöksiä oli 2 kpl. Suurimmat yksittäiset tuet olivat Långfilm Productions Finland Oylle myönnetty 40 000 euron hanketuki Ulrika Bengtsin elokuvan Lärjungen Oscar ja Golden Globe kampanjoitiin, Helsinki International Film Festivalille myönnetty 37 000 euron hanketui Finnish Film Affairin ammatilaistapahtuman toteuttamiseksi ja 40 000 euron Muu tuen myönto Tukholmassa vuosittain järjestettävälle Yksikaksifilmi suomalaisen elokuvan tapahtumalle. Lyhyt- ja dokumenttielokuvat Lyhyt- ja dokumenttielokuvien kulttuuriviennin tukea jaettiin yhteensä 369 050 (vuonna 2012 319 121). Myönteisiä päätöksiä 142 ja kielteisiä 2 (2012: 166/3). Kulttuuriviennin kopioiden, esittelymateriaalien ja tiedotuksen tukeen myönnettiin 124 550 eli 34 % kulttuuriviennin tuen kokonaismäärästä (2012: 33 %). Tekijöiden ja tuottajien matkakuluihin myönnettiin 118 300 eli 32 % (2012: 54 %). Vuonna 2013 kulttuuriviennin muuhun tukeen myönnettiin 123 200 eli 34 % kulttuuriviennin kokonaismäärästä. Vuonna 2012 osuus oli 13 %. Eniten kulttuuriviennin muuta tukea myönnettiin Animaation apupyörä ry:n animaationäyttelyhankkeelle Tokiossa (25 000 ), Klaffi Oy:lle Laulu koti-ikävästä -elokuvan promootioon Karlovy Varyn elokuvajuhlilla (16 000 ), Illume Oy:lle Mikko Niskasen Kahdeksan surmanluotia elokuvan dcp-kopion valmistamiseen (16 500 ) ja Tuffi Oy:lle lyhytelokuvan Oscar-kampanjan valmisteluun (10 000 ). 21

TV-käännöstuki Elokuvasäätiö myönsi opetus- ja kulttuuriministeriöltä saamaansa erillismäärärahaa TV-ohjelmien ja formaattien kääntämiseen. TV-käännöstuesta järjestettiin yksi hakukierros keväällä ja yksi syksyllä. Vuonna 2013 hakemuksia tuli yhteensä 29 kpl ja niistä tehtiin myönteisiä tukipäätöksiä 20 kappaletta. Vuoden 2013 lopussa elokuvasäätiö oli jakanut kokonaan saamansa erillismäärärahan ja teki jatkohakemuksen opetus- ja kulttuuriministeriöön saadakseen uuden erillismäärärahan tähän tarkoitukseen. ELOKUVAFESTIVAALIEN TUKI Toimintavuonna säätiö toimii edelleen valtakunnallisesti merkittävien festivaalien perusrahoittajana ja pyrkii festivaalien kanssa vaikuttamaan päättäjiin tukitason pitämiseksi vähintään nykyisellä tasolla Elokuvasäätiön myönsi valtakunnallisesti merkittäville elokuvafestivaaleille tukea opetus- ja kulttuuriministeriön osoittaman erillismäärärahan turvin 520 000 euroa. Laskua edellisvuoden tukivaroihin tuli 30 000 euroa, joten toimintasuunnitelmassa asetettua tavoitetta ei voitu täyttää. Niin valtion kuin muidenkin elokuvafestivaaleja rahoittavien tahojen tukivarat ovat tulevina vuosina laskusuunnassa. Tätä kehitystä torjuakseen elokuvasäätiö laati yhdessä valtakunnallisten elokuvafestivaalituen piiriin kuuluvien festivaalien kanssa lausunnon, jossa laaja-alaisesti kerrotaan elokuvafestivaalien toiminnasta ja taloudellisesta tilanteesta. Huhtikuussa 2013 lausunto luovutettiin OKM:lle. Tämän jälkeen festivaalit ovat jakaneet lausuntoa tapaamissaan eri rahoittajien ja päättäjien kanssa. Valtakunnallisesti merkittävien elokuvafestivaalien kävijämäärät 2013 Myydyt liput Kokonaiskävijämäärä Ajankohta Helsinki International Film Festival - Rakkautta & Anarkiaa 19. - 29.9.2013 42 176 58 550 Doc Point - Helsingin dokumenttielokuvafestivaali 22. - 27.1.2013 19 618 27 810 Tampereen kansainväliset elokuvajuhlat 6. - 10.3.2013 17 336 30 000 Sodankylän elokuvajuhlat 12. - 16.6.2013 15 917 26 100 Oulun kansainvälinen lasten- ja nuorten elokuvien festivaali 18. - 24.11.2013 375 18 827 Espoo Ciné International Film Festival 16. - 25.8.2013 14 120 23 855 Night Visions 17. - 20.1.2013 11. - 14.4.2013 11 250 13 847 30.10.-3.11.2013 Yhteensä 120 792 198 989 Tuen piiriin kuuluvien elokuvafestivaalien joukko muuttui toimintavuonna, kun Suomalaisen elokuvan festivaalin tilalle nousi Night Visions. Tukisummat vaihtelivat Night Visions -festivaalille myönnetyn 11 500 euron ja Tampereen kansainvälisten lyhytelokuvajuhlien saaman 148 000 euron välillä. 22

Tukihakemukset ja -päätökset 2011 2013 2013 2012 2011 Hakemuksemuksemukset Myönt. Kielt. Päätökset Hake- Myönt. Kielt. Päätökset Hake- Myönt. Kielt. Päätökset kpl kpl kpl euroa kpl kpl kpl euroa kpl kpl kpl euroa Käsikirjoitustuki 393 184 200 774 200 279 235 135 919 560 253 176 102 799 680 Kehittämistuki 213 126 63 2 579 000 182 144 25 3 304 666 155 134 27 2 661 554 Tuotantotuki 131 77 30 14 202 137 136 86 33 15 202 920 92 72 28 14 066 595 Markkinointi- ja levitystuki 43 40 2 1 520 370 43 47 0 2 249 800 43 36 4 1 582 200 Jälkituki 12 11 0 972 368 6 6 0 810 393 11 11 0 1 353 152 Tuotannon tuki yhteensä 792 438 295 20 048 075 646 518 193 22 487 339 554 429 161 20 463 181 Kulttuuriviennin tuki/ Pitkät 72 67 2 313 698 73 74 0 341 565 80 73 3 342 591 Kulttuuriviennin tuki/ Lyhyt ja dok.-elokuvat 150 163 2 512 890 168 166 3 319 121 125 116 6 317 468 Kulttuuriviennin tuki 222 230 4 826 588 241 240 3 660 686 205 189 9 660 059 Elokuvateattereiden digitalisointi 22 21 596 300 47 46 2 1 543 419 55 51 1 2 266 546 Kunnostus- ja laitehankintatuki 28 27 697 888 30 28 1 559 279 21 17 4 445 253 Toimintatuki 85 84 1 442 600 76 79 3 390 600 85 79 1 385 330 Esitystoiminnan tuki yhteensä 135 132 1 1 736 788 153 153 6 2 493 298 161 147 6 3 097 129 DVD markkinointi- ja levitystuki 76 66 8 343 319 51 39 12 241 000 32 31 2 157 400 Lisäkopiotuki 8 8 0 54 970 16 16 0 101 013 Maahantuontituki 26 17 6 194 872 25 16 9 183 261 30 17 19 191 700 Levitystoiminnan tuki yhteensä 102 83 14 538 191 84 63 21 479 231 78 64 21 450 113 Festivaalituki 9 7 520 000 7 7 0 561 500 12 7 0 540 000 YHTEENSÄ 1260 890 314 23 669 642 1131 981 223 26 682 054 1010 836 197 25 210 482 Erillisprojektit Tv-tuotantojen käännöstuki -pilottihanke 28 20 9 68 260 17 10 6 31 740 Nuorten elokuvantekijöiden työllistämiseen 55 53 3 958 656 Erillisprojektit yhteensä 28 20 9 68 260 17 10 6 31 740 55 53 3 958 656 KAIKKI YHTEENSÄ 1 288 910 323 23 737 902 1 148 991 229 26 713 794 1 065 889 200 26 169 138 Muutos % edellisestä vuodesta 26 % -8 % -8 % 11 % -2 % 5 % Myönteisten ja kielteisten päätösten jakauma 74 % 26 % 81 % 19 % 82 % 18 % Hakemukset on tilastoitu saapumispäivämäärän ja päätökset päätöspäivämäärän mukaisesti. Näin ollen vuosittaiset päätökset eivät kaikilta osin kohdistu saman vuoden hakemuksiin. 23

1.2. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA KULTTUURIVIENTI Kansainvälinen tiedotustoiminta entistä tehokkaammin osaksi kulttuuriviennin strategisia työkaluja Elokuva-ala on jo pitkään toivonut enemmän tukea kansainvälisistä palkinnoista kamppailemiseen. Elokuvasäätiö otti vuonna 2013 aktiivisemman roolin varsinaisessa Oscar-kampanjoinnissa. Oscar ja Golden Globe-kampanjointiin perehtyminen tuli kansainvälisen tiedottajan vastuualueelle. Kampanjoita pyritään tästä lähtien seuraamaan mahdollisimman läheltä, jotta niistä kerääntyvää tietotaitoa voitaisiin hyödyntää tulevaisuudessa tuottajien neuvonnassa. Yhteistyötä kotimaisten elokuva-alan toimijoiden kanssa vahvistetaan kansainvälisen näkyvyyden lisäämiseksi; erityisesti merkittävien kansainvälisten filmifestivaalien kanssa Vieraskielisen elokuvan Oscarin osalta Elokuvasäätiö paransi vuoden 2013 aikana niitä prosessin kohtia, jotka tuottajat ovat kokeneet ongelmallisiksi. Yhdessä Filmikamarin kanssa sovittiin käytännöistä, jotka mahdollistivat Suomen ulkomaisen Oscar-elokuvan valinnan jo edellisvuosia aiemmin, ennen Toronton elokuvafestivaaleja. Filmikamari aikaisti virallisen raadin kokoamista ja Suomen elokuvasäätiö näytti auditoriossaan raadille ne elokuvat, jotka tulivat teattereihin vasta syyskuussa. Lisäksi Elokuvasäätiön pitkien elokuvien kulttuuriviennin päällikkö Jaana Puskala osallistui valintaraatiin. Suomen virallisen Oscar-ehdokaselokuvan Lärjungenin kampanjoinnissa säätiö oli myös mukana. Elokuva osallistui American Film Marketin aikana European Film Promotionin järjestämään näytöskokonaisuuteen ja sitä promottiin myös erillisillä AMPAS-näytöksillä ja lounastapahtumassa. Lyhytelokuvan Pitääkö mun kaikki hoitaa? tultua listatuksi yhdeksän palkinnosta kilpailevan elokuvan joukkoon Suomen elokuvasäätiö paitsi rahoitti elokuvan kampanjaa myös antoi tuottajan käyttöön asiantuntemusta PR-toimiston hankinnassa ja mainosostoissa. Elokuvasäätiö tuki vuonna 2013 kahden elokuvan Golden Globe -kampanjaa. Markkinointituen lisäksi Elokuvasäätiö järjesti yhdessä Suomen Los Angelesin lähetystön kanssa HFPAn kalenteriin merkittävät viralliset näytökset, jotta elokuvat oli mahdollista ilmoittaa Kultainen maapallo kilpailuun. Näytöksissä ja niiden oheen järjestetyissä verkostoitumistapahtumissa oli paikalla kansainvälisen tiedottajan lisäksi Elokuvasäätiön toimitusjohtaja. Kansainvälinen festivaalilevitys 2013 Tapahtumia Palkintoja 2013 2012 2011 2013 2012 2011 Pitkät elokuvat 272 228 168 9 12 13 Lyhyt- ja dokumenttielokuvat 279 237 249 34 25 21 Yhteensä 551 465 417 43 37 34 24

Pitkät elokuvat Tukirahojen hyödyntäminen pitkäjänteisempään elokuvaprojektien esittelyyn isoilla elokuvamarketeilla Vuoden 2013 merkittävimpiä saavutuksia elokuvasäätiön pitkien elokuvien kulttuuriviennin puolella oli näyttelijä Laura Birnin hohdokas esiintyminen Berliinin elokuvajuhlien aikana järjestetyssä Shooting stars -tapahtumassa. Tämä European Film Promotionin toimesta järjestetty tapahtuma esittelee kansainväliselle elokuva-alalle vuosittain 10 nuorta alle 32-vuotiasta lahjakasta näyttelijää, jotka ovat tehneet merkittävän roolin joko kotimaisessa menestyselokuvassa tai festivaaleilla läpimurtonsa tehneessä uutuuselokuvassa. Jokaisella 34 jäsenmaalla ja sen elokuvapromootiosta vastaavalla, elokuvasäätiötä vastaavalla taholla on mahdollisuus nimetä oma kansallinen näyttelijäehdokkaansa tähän tapahtumaan. Toinen merkittävä saavutus oli ohjaaja Dome Karukosken valinta Variety elokuvalehden Ten Directors to watch listalle, ensimmäisenä suomalaisena. Yksittäisten elokuvien osalta merkittävimpinä saavutuksina voidaan nimetä kahden suomalaisen elokuvan maailman ensi-illat Toronton elokuvajuhlilla syyskuussa 2013. Pirjo Honkasalon ohjaaman ja Oy Bufo Ab:n tuottama elokuva Betoniyö esitettiin Toronton Masters-sarjassa ja Dome Karukosken ohjaama, Helsinki filmin tuottama Leijonasydän elokuva World Cinema -sarjassa. Kansainvälisten elokuvatapahtumien jakautuminen 2013 Pitkät fiktioelokuvat 11% Elokuvafestivaalit 195 kpl 18% Suomalaisen elokuvan viikot 48 kpl 72% Muut elokuvatapahtumat 29 kpl 25

Kansainvälisten elokuvatapahtumien jakautuminen maittain 2013 Pitkät fiktioelokuvat 4% 1% Eurooppa 160 kpl 7% Pohjois-Amerikka 43 kpl 14% 16% 59% Aasia 37 kpl Venäjä 19 kpl Etelä-Amerikka 10 kpl Afrikka 3 kpl Merkittävien kansainvälisten festivaalivalitsijoiden kutsuminen säätiön vieraiksi yhteistyössä kotimaisten elokuvafestivaalien kanssa Kansainvälisten elokuvafestivaalien valitsijoista seuraavat henkilöt vierailivat elokuvasäätiön vieraina vuoden 2013 aikana: Steve Gravestock Toronton elokuvafestivaaleilta, Karen Park Busanin festivaaleilta Etelä-Koreasta ja Nikolaj Nikitin Berliinistä. Göteborgin elokuvafestivaalin johtaja Marit Kapla puolestaan osallistui Sodankylän elokuvajuhlille SESin kutsumana. Finnish Film Affair tapahtumassa Helsingissä 24.-26.9. vieraili USAn Palm Springsin festivaalin valitsija, myös Varietyn elokuvakriitikkona tunnettu Alissa Simon. Kansainvälisillä festivaaleille eniten esitetyt suomalaiset pitkät fiktioelokuvat 2013 Ohjaaja Tuotantoyhtiö Esitykset 8-pallo Aku Louhimies Blind Spot Pictures 19 Puhdistus Antti J Jokinen Solar Films 15 Tie Pohjoiseen Mika Kaurismäki Marianna Films 13 Miss Farkku-Suomi Matti Kinnunen Periferia Productions 12 Hiljaisuus Sakari Kirjavainen Cineworks 12 Kohta 18 Maarit Lalli Huh Huh Filmi 10 Vuosaari Aku Louhimies First Floor Productions & Edith Film 10 Betoniyö Pirjo Honkasalo Bufo 9 Ella ja kaverit Taneli Mustonen Snapper Films 8 21 tapaa pilata avioliitto Johanna Vuoksenmaa Dionysos Films 7 Kulttuuriviennin pitkien elokuvien osasto on edellisten vuosien tapaan osallistunut Scandinavian Films - yhteistyöhön osallistumalla yhteisosastoon Berliinin, Cannesin ja Toronton elokuvamarketeissa. Vuoden 2013 maaliskuussa Scandinavian Films toteutti yhteistyönä pohjoismaisen elokuvan tähän asti mittavimman fokuksen Guadelajaran kansainvälisille elokuvafestivaaleille Meksikoon. Tässä viiden pohjoismaan yhteisesiintymisessä esitettiin yli 80 pohjoismaista elokuvaa, järjestettiin seminaareja ja workshoppeja. Tapahtuma avattiin näyttävästi norjalaiselokuvalla Kon-tiki kaikkien maiden suurlähettiläiden läsnäollessa. Suomalaista elokuvaa edustivat mm. Mika Kaurismäen Tie Pohjoiseen ja Aku Louhimiehen Vuosaari, molempien ohjaajien läsnäollessa. Myös useita kotimaisia elo- 26

kuvia edustavan myyntiyhtiön The Yellow Affairin edustaja oli festivaalin marketissa edistämässä suomalaisen elokuvan kaupallista leviämistä Latinalaisessa Amerikassa. Joulukuussa 2013 toteutettiin niinikään yhteinen pohjoismainen esiintyminen Marokossa Marrakechin kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla. Festivaaleille osallistuivat Suomesta ohjaajat Dome Karukoski ja Aku Louhimies sekä näyttelijät Maria Heiskanen ja Tobias Zilliacus. Elokuvasäätiön pitkien elokuvien kulttuurivientiosasto järjesti vuoden 2013 aikana seuraavat vakiintuneet elokuvaviikot ja elokuvatapahtumat: Pariisi, huhtikuu 5-7, avajaiselokuvana Maarit Lallin Kohta 18, avajaisvieraana Maarit Lalli, yhteistyökumppanina Pariisin suurlähetystö. Tukholma, syyskuu 19-22, avajaiselokuvana Simo Halisen Kerron sinulle kaiken, avajaisvieraana Simo Halinen ja Leea Klemola. Paikallisena järjestäjänä Yksikaksifilmi -yhdistys, rahoitusta tapahtumaan saadaan myös Tukholman kaupungilta sekä lääniltä. Tokio, lokakuu 5-9, avajaiselokuvana Mika Kaurismäen Tie Pohjoiseen, avajaisvieraana Mika Kaurismäki, yhteistyössä japanilaisen Kadokawa-mediayhtiön ja Suomen Japanin suurlähetystön kanssa. Pietari, marraskuu 22-27, avajaiselokuvana Matti Ijäksen Kaikella rakkaudella, yhteistyökumppaneina Pietarin pääkonsulaatti ja Radiokanava Europa +. Edellisten vuosien tapaan Tokion elokuvaviikon avauselokuvaksi oli valittu kaupalliseen levitykseen Japanissa loppuvuodesta tullut elokuva (Tie Pohjoiseen). Halisen elokuvaa esitettiin samanaikaisesti Pohjoismaisen elokuvapalkinnon ehdokaslanseerauksen yhteydessä Tukholmassa. Aki Kaurismäen elokuvaretrospektiiveja toteutettiin kahdessa eri maassa. Italian Leccessä sikäläisellä elokuvafestivaalilla huhtikuussa ja Etelä-Korean Soulin elokuva-arkistossa lokakuussa sekä niinikään Etelä-Korean Gwangujun elokuva-arkistossa marraskuussa 2013. Lisäksi Tbilisin kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla toteutettiin joulukuussa pitkään suunniteltu suomalaisen elokuvan esittely viiden uudehkon suomalaisen elokuvan voimin ja osallistuttiin kumppanuusmaana kaukaasialaiseen yhteistuotantomahdollisuuksia kartoittavaan seminaariin. Tekijöistä Petri Kotwica oli paikanpäällä esittelemässä Rat King -elokuvaansa. Suomalaiset pitkät fiktioelokuvat kansainvälisillä A-luokan festivaaleilla Festivaali Moscow International Film Festival Shanghai International Film Festival The Norwegian International Film Festival Haugesund Montreal World Film Festival Toronto International Film Festival Thessaloniki International Film Festival Tallinn Black Nights Film Festival Brussels International Film Festival of Fantastic Films Istanbul International Film Festival Warsaw Film Festival Tokyo International Film Festival Festroia International Film Festival Elokuva Juoppohullun päiväkirja 21 tapaa pilata avioliitto Mieletön elokuu Oppipoika Betoniyö Leijonasydän Betoniyö 8-pallo Tumman veden päällä Mieletön elokuu Rölli ja kultainen avain Rat King Tie Pohjoiseen Betoniyö Niko 2 - lentäjäveljekset 8-pallo Kulman pojat Härmä Tie Pohjoiseen 27

Finnish Film Affairin jatkaminen ja kehittäminen yhteistyössä Helsingin kansainvälisen elokuvafestivaalin sekä Favexin että muiden yhteistyökumppaneiden kanssa Syyskuussa 2013 toista kertaa järjestetty kolmipäiväinen Finnish Film Affair saavutti suuremman suosion kuin ensimmäisellä kerralla. Juuri valmistuneisiin ja valmisteilla oleviin kotimaisiin elokuviin tutustui noin 60 kansainvälistä kutsuvierasta. Osallistujina oli niin kansainvälisten myyntiyhtiöiden edustajia, tv-kanavien ja levitysyhtiöiden ostajia kuin festivaalivalitsijoita. Lyhyt- ja dokumenttielokuvat Tiivistetään yhteistyötä suomalaisten ja pohjoismaisten elokuva-alan toimijoiden kanssa Tiivis yhteistyö ao. tahojen kanssa on jatkunut vuoden 2013 ajan. Kartoitetaan ulkomaisen ja kotimaisen kysynnän merkitystä dokumenttielokuvien elinkaaren kannalta Kun vuonna 2012 oli huomattavaa, että ne dokumenttielokuvat, jotka olivat saaneet vahvan sijan kotimaan levityksessä, olivat hyvin kysyttyjä myös ulkomailla, tilanne muuttui vuonna 2013 - mutta ehkei pysyvästi. Suomalaisissa teattereissa nähtiin Selänne-dokumentti ja se saavutti ennätyksellisen dokumenttielokuvayleisön. Elokuvaa ei toistaiseksi ole esitetty lainkaan ulkomailla, ja luultavaa on, että sen kansainvälinen kantavuus tuskin kattaa moniakaan festareita. Silti se varmaan myy tiettyjen maiden televisiokanaville hyvin. Tämä sama näkyy myös Metsän tarina elokuvassa, jonka festivaaliesittäytymiset ovat olemattomat. Silti se on erittäin hyvin myyvä tuote tanskalaiselle myyntiyhtiölleen. Muuta ei ole tarvittu kuin tuottajan hyvät kontaktit myyntiyhtiöön, joka tuntee yhteistyökumppaniensa tarpeet. Festivaalilanseeraus ei ole ollut tarpeen tämän elokuvan osalta lainkaan. Elokuvasäätiön kulttuurivienti on tukenut tarpeen mukaan ja kohtuullisella osuudessa ulkomaan levityksen vaatimia kuluja. Myös Tavarataivas-tapaus on kiinnostava. Siitä myöhemmin tekstissä enemmän. Selvitetään lyhyt- ja dokumenttielokuvien digitaalisia jakelu- ja suojausmahdollisuuksia Myös lyhyt- ja dokumenttielokuvien vallitsevin esityskopio on tällä hetkellä dcp. Kulttuuriviennin tuella on voitu edistää asiaa nopeasti ja joustavasti. Kulttuuriviennin käytössä olevat dcp-kopiot ovat pääsääntöisesti suojaamattomia, mikä on pohjoismainen ja eurooppalainen käytäntö. Festivaalit ottavat vastaan suojattujakin kopioita, mutta hyvin usein näistä seuraa monenlaisia vaikeuksia ja byrokraattisia käänteitä. Jonkin verran epäselvyyttä on siitäkin, miksi jälkikäsittelyfirmoille pitää joka kerta avaimista maksaa erikseen. Yhä enenevässä määrin dvd-kopiot esikatselukopioina väistyvät ja tilalla on tuottajien meille luovuttamia Vimeo- yms. linkkejä. Dokumenttielokuvan suhteellinen osuus kulttuurivientitoiminnassa on vahvistunut viimeisen 10 15 vuoden aikana tuntuvasti. Kun 2000-luvun lyhytelokuvien osuus kulttuuriviennissä oli noin 70 75 %, on dokumenttielokuvien osuus kulttuuriviennin esityksistä nyt 60 %. Se kertoo suomalaisen dokumentin erityisestä kyvystä puhutella myös ulkomaalaisia katsojia. Tämän lisäksi se todistaa, että suosio ei lepää vain muutaman elokuvan varassa tai että sen suosio vaihtelisi tuntuvasti vuodesta toiseen. Suomalaisen dokumenttielokuvan kulttuuriviennin perusta on siis vakaa. Tulokset kertovat myös siitä, miten panostukset dokumenttielokuvien rahoituksessa kantavat hedelmää myös kulttuuriviennin puolella. Lyhytelokuvien kohdalla perusta lepää harvempien kansainvälistä kiinnostusta herättävien teosten varassa. Suomen Oscar-ehdokas Pitääkö mun kaikki hoitaa? johtaa lyhytelokuvien 5 kärjessä listaa. 28

Dokumenttielokuvan kulttuuriviennin menestystä on edistänyt myös elokuvasäätiön tukitoiminnan kehittäminen. Muun kulttuuriviennin tuen tarjoaminen hanketuen rinnalle on tehnyt mahdolliseksi entistä näkyvämmät elokuvien lanseerausprojektit merkittävien elokuvatapahtumien yhteydessä. Esimerkkinä voi mainita Laulu koti-ikävästä - elokuvan tangojuhlat Göteborgin elokuvajuhlilla tammikuussa ja Karlovy Varyn elokuvajuhlilla kesäkuussa. Kulttuurisesti merkittävä projekti oli niin ikään Dokufestin avajaiset Kosovon Prizrenissä elokuussa. Tuolloin Kovasikajuttuelokuvasta tutun Pertti Kurikan Nimipäivät -yhtyeen keikka juhlisti festivaalin käynnistämistä ja sen suurta pohjoismaisen elokuvan sarjaa. Myös näin voi luoda pohjaa yhteistyölle kehittymässä olevien alueiden kanssa ja tehdä tutuksi pohjoismaisen kansalaisyhteiskunnan tasa-arvotyötä. Muun kulttuuriviennin tuki on joustava myös sellaisten suomalaisten dokumenttielokuvien kansainvälisessä levityksessä, joilla ei välttämättä ole ollut suurta vastakaikua festivaaleilla, mutta jotka silti ovat kiinnostaneet dokumenttielokuvien eurooppalaisia teatterilevittäjiä. Esimerkkinä tällaisesta elokuvasta on Petri Luukkaisen Tavarataivas. Muun kulttuuriviennin tuella on voitu osallistua elokuvan teemasta rakentuvien levityskonseptien toteuttamiseen. Suomalaisesta animaatioelokuvasta ja osaamisesta on kehkeytynyt parissa vuosikymmenessä animaatioala, jonka tulevaisuudennäkymät ovat hyvät. Suomen elokuvasäätiö on osallistunut alan kehittämiseen muutenkin kuin tuotantoja tukemalla. Suomalaisten animaatiotuottajien Finnanimation-vienninedistämishanke käynnistyi vuonna 2004 yhteistyössä Suomen elokuvasäätiön kanssa. Tämän jälkeen elokuvasäätiö on pitänyt tärkeänä tukea myös niin sanottujen yksittäisten taideanimaatioiden tuotantoa ja levitystä. Tätä kautta suomalaiset animaatiotaiteilijat ovat voineet vahvistaa kansainvälistä verkostoitumistaan ja ammattitaitoaan. Animaation apupyörä ry toteutti Tokiossa Japanissa 10 suomalaisen animaatiotaiteilijan näyttelyn Ahdistaa Helpottaa. Näyttelyyn osallistuivat Jan Andersson, Maria Björklund, Tommi Juutilainen, Ami Lindholm, Reetta Neittaanmäki, Kaisa Penttilä, Aiju Salminen, Kristian Simolin, Mark Ståhle ja Niina Suominen. Näyttelyn teokset laajentavat animaatioilmaisua perinteisen elokuvaformaatin ulkopuolelle, ja ne on tuotettu kyseistä näyttelykokonaisuutta varten. Näyttely oli esillä Tokion Hibiya Library & Museumissa 10.6.-3.7.2013. Suomen elokuvasäätiö tuki tapahtumaa yhdessä Suomen Japanin instituutin ja Koneen säätiön kanssa. Suomalaisen lyhytelokuvan suuri katselmus nähtiin huhtikuussa Mecal-festivaaleilla Barcelonassa. Hampurin lyhytelokuvajuhlilla nähtiin puolestaan haastava saamelaisen elokuvan katselmus kesäkuussa. Suomen elokuvasäätiö tuki International Sami Film Centren kanssa järjestettyä tapahtumaa. Pohjoismaisen elokuvan tapahtumassa Kosovon Dokufestissä elokuussa nähtiin elokuvat Hiljainen viikko, Hiljaisen talven lapsi, Häivähdys elämää, Häätanssi, Kovasikajuttu, Kuuden päivän juoksu, Laulu koti-ikävästä ja Musta joulu. Internationales DOK-Fest Leipzig esitti kilpailu- ja muissa sarjoissaan 10 suomalaista elokuvaa: Alppikatu 25, American Vagabond, Hilton! täällä ollaan elämä, Häivähdys elämää, Kenkähullu, Muisteja, Muisto, Sattuman syyt, Sukkavartaankatu 8, Tavarataivas. Clermont-Ferrandin kansainvälisen lyhytelokuvafestivaalien pääkilpailussa oli mukana Jenni Toivoniemen Treffit. Dokumenttielokuvafestivaaleilla Amsterdamin IDFAssa oli puolestaan kuusi suomalaista elokuvaa: American Vagabond, Ekopolis, Sielun ruokaa, Voices of El Alto, Santra ja puhuvat puut. Vuonna 2013 suomalaisia lyhyt- ja dokumenttielokuvia esitettiin 248 ulkomaisella festivaalilla tai muussa elokuvatapahtumassa, ja esitysten määrä oli 466. Vuonna 2012 vastaavat luvut olivat 237 tapahtumaa ja 460 esitystä. Dokumenttielokuvien osuus vuoden 2013 esityksistä oli 60 % eli 280 kpl. Esityksistä 68 % eli 317 oli vuosina 2012-2013 ensi-iltansa saaneiden elokuvien esityksiä. Vuonna 2012 vastaava luku oli 74 % vuosien 2011-2012 ensiesitysten lyhyt- ja dokumenttielokuvista. Kulttuuriviennissä pääpaino on siis niissä uusissa elokuvissa, joille on löydetty mahdollisimman hyvä aloitusfestivaali kansainvälisen levityksen kannalta. Kun kulttuuriviennin kierrossa oli vuonna 2013 kaikkiaan 156 elokuvanimekettä, niistä 61 eli 39 % oli 2012 2013 julkaistuja elokuvia. Suomalaiset lyhyt- ja dokumenttielokuvat saivat vuonna 2013 yhteensä 33 palkintoa. 29

Kansainvälisten elokuvatapahtumien jakautuminen 2013 Lyhyt- ja dokumenttielokuvat 1% 10% Elokuvafestivaalit 248 kpl Suomalaisen elokuvan viikot 3 kpl 89% Muut elokuvatapahtumat 28 kpl Kansainvälisten elokuvatapahtumien jakautuminen maittain 2013 Lyhyt- ja dokumenttielokuvat 2% 2% 2% 3% 6% 19% 67% Eurooppa 167 kpl Pohjois-Amerikka 47 kpl Aasia 14 kpl Etelä-Amerikka 8 kpl Venäjä 4 kpl Australia 4 kpl Afrikka 4 kpl Vuonna 2012 Euroopan osuus tapahtumista oli 70 %. Tuolloin Pohjois-Amerikan osuus oli vain 11 %. Vuoden 2013 korkeampaa osuutta selittävät Pitääkö mun kaikki hoitaa? ja American Vagabond elokuvien lukuisat yhdysvaltalaisille festivaaleille saamat kutsut sekä Peter von Baghin elokuvien useat esitykset Yhdysvalloissa. Eniten kansainvälisillä festivaaleille esitetyt lyhyt- ja dokumenttielokuvat 2013 Lyhytelokuvat Ohjaaja Tuotantoyhtiö Esitykset Pitääkö mun kaikki hoitaa? Selma Vilhunen Tuffi Films 26 Hiljaisen talven lapsi Iiris Härmä Guerilla Films 16 Häivähdys elämää Hannes Vartiainen ja Pekka Veikkolainen Pohjankonna 14 Sano kiitos ja tanssi Antti Heikki Pesonen Helsinki-filmi 11 Kuuden päivän juoksu Mika Taanila Kinotar 10 30

Dokumenttielokuvat (yli 30 minuuttia) Ohjaaja Tuotantoyhtiö Esitykset Laulu koti-ikävästä Mika Ronkainen Klaffi Tuotannot 21 Häätanssi Mohamed El Aboudi Illume 17 Chimeras Mika Mattila Navy Blue Bird 16 American Vagabond Susanna Helke For Real Productions 14 Kovasikajuttu Jukka Kärkkäinen ja JP Passi Mouka Filmi 13 Suomalaiset lyhyt- ja dokumenttielokuvat kansainvälisillä A-luokan festivaaleilla Festivaali Tampere Film Festival International Short Film Festival Oberhausen, Germany Karlovy Vary International Film Festival, Czech Republic New Horizons International Film Festival, Wroclaw, Poland Warsaw Film Festival, Poland Elokuva Häivähdys elämää Hiljaisen talven lapsi Treffit Two Islands Kuuden päivän juoksu Laulu koti-ikävästä Chimeras Tavarataivas Muut kansainväliset suhteet Aktiivista vuoropuhelua naapurimaiden elokuvainstituuttien kanssa ja osallistumista pohjoismaiseen sekä eurooppalaiseen instituuttien yhteistoimintaan jatkettiin. Elokuvasäätiön edustaja on Suomen kansallisena edustajana Euroopan neuvoston yhteistuotantorahasto Eurimagesissa. Tuottajien ja tekijöiden osallistumisia erilaisille elokuvahankkeiden yhteistuotanto- ja rahoitusfoorumeille on tuettu tuotannon kehittämismäärärahoista. Säätiön tuotanto-osasto on pitänyt yllä hyviä kontakteja foorumeihin, osallistunut niille tarpeen mukaan keräten tietoa niiden toiminnasta ja valintakriteereistä hakijoille edelleen välitettäväksi. Säätiö rahoitti kahden edellisen vuoden tapaan elokuvan ammattilaisten täydennyskoulutuksen järjestämistä tuotantotukivaroista. Vuonna 2013 Suomessa järjestettiin EAVEn ja ACEn eurooppalaisten tuottajakoulutusohjelmat, jotka kuuluivat tämän rahoituksen piiriin. Kumpaankin tapahtumaan sisältyi erityisesti suomalaisille osallistujille räätälöityä ohjelmaa. Vain yksi suomalainen elokuva, Klaus Härön Miekkailija, sai Euroopan neuvoston elokuvarahasto Eurimagesin tuen (3 000 000 ). Lisäksi Mika Kaurismäen ohjaama The Girl King, jossa Suomi on vähemmistötuottajana, sai tukea 460 000. Pohjoismaisen elokuva- ja tv-rahaston kehittämis-, tuotanto- ja jakelutukia sai vuonna 2013 yhteensä 9 suomalaishanketta, yhteissumman ollessa 1,3 miljoonaa euroa (vuonna 2012 19 hanketta, 1,35 miljoonaa euroa). Tuotantojohtaja Petri Kemppinen ja tiedotuskoordinaattori Reetta Hautamäki moderoivat New Nordic Films Finance Forumin pitchaus -tilaisuuden Haugesundin elokuvafestivaaleilla Norjassa elokuussa. 31

Tiedotuskoordinaattori Reetta Hautamäki edusti Suomea elokuva-alan kansallisten tilastointi- ja tutkimusvastaavien European Film Agency Research Network EFARNin vuosittaisessa kokouksessa Tukholmassa. Jo kymmenen vuotta Euroopan audiovisuaalisen observatorion hallinnoimana toiminut yhteistyöverkosto jakaa audiovisuaalisen alan tilastotietoja ja tutkimustuloksia, sopii yhtenäisestä elokuvatilastoinnin metodologiasta sekä kehittää eurooppalaista elokuvatutkimusta. 1.3. TIEDOTUS Toimintasuunnitelma 2013: Säätiön viestintästrategia päivitetään Elokuvasäätiön uudet www-sivut otettiin käyttöön 1. helmikuuta 2013. Uudistuneet sivut, erityisesti sivuja varten rakennetut uudet tietokannat säätiön tukipäätöksistä sekä elokuvien festivaalikierrosta, tarjoavat asiakkaille mahdollisuuden etsiä ja tarkastella tietoja säätiön toiminnasta sekä elokuva-alasta entistä laajemmin. Sivuston uusi päivitystyökalu on helpottanut myös sivujen ylläpitoa merkittävästi. Yhdessä uusien www-sivujen julkaisun kanssa lanseerattiin myös säätiön SESSIO-blogi. Wordpress -alustalla toimivassa blogissa julkaistiin vuoden aikana yhteensä 19 artikkelia 10 eri säätiön työntekijältä. Kirjoitusten aiheet vaihtelivat festivaaliraporteista kansainvälisiin yhteistyöprojekteihin ja uusista tutkimuksista elokuvapoliittisiin näkökulmiin. Lukijoita blogissa vieraili yhteensä 8 314 kertaa. Blogin jatkosta päätetään säätiön viestintästrategian uudistuksen yhteydessä, joka siirtyi vuodelle 2014. Myös perinteistä yleisö- ja sidosryhmäviestintää jatkettiin mm. sähköpostitse ja säätiön Facebook-sivuilla. Erityisesti päättäjille suunnattu Ajankohtaista suomalaisessa elokuvassa -kuukausitiedote kokoaa yhteen elokuva-alan uutisia menneeltä ja tulevalta kuulta, seuraa kotimaisten elokuvan katsojalukujen kehitystä sekä kansainvälistä festivaalimenestystä ja avaa säätiön toimintaa. Tiedotusta säätiön tukipäätöksistä, toiminnan muutoksista ja projekteista levitetään kaikkia tiedotuskanavia hyödyntäen. Säätiö hoitaa myös koko elokuva-alan tiedonjakoa julkaisemalla www- ja facebook -sivuillaan muiden alan toimijoiden uutisia. Elokuvasäätiön keskus hallinnoi myös Elokuvatiedotus -sähköpostiosoitetta, jonka kautta alan tiedotteita välitetään pyynnöstä postituslistoille. Elokuva-alan tilastot edelliseltä vuodelta koottiin Elokuvavuosi 2012 julkaisuun. Säätiö vastaa elokuvatuotannon tilastoinnin lisäksi elokuvateattereiden virallisesta katsojatilastoinnista ja kerää julkaisuun tiedot myös mm. elokuvien televisiokatselusta ja tallennelevityksestä. Elokuvasäätiö oli edustettuna myös opetus- ja kulttuuriministeriön Audiovisuaalisen kulttuurin tiedonkeruun ja tilastoinnin kehittämistyöryhmässä. Työryhmässä oli säätiön ja OKM:n lisäksi edustajat Filmikamari ry:stä, Suomen audiovisuaalisen alan tuottajat SATU ry:stä, Suomen elokuvakomissiosta, Favex ry:stä sekä elokuvatuottajien keskusliitto SEK ry:stä Elokuvasäätiön, Veikkauksen ja elokuva-alan puiteyhteistyösopimusta jatkettiin vuoden 2014 loppuun asti ja keväällä 2013 julkistettiin tuotantoyhtiöille suunnattu ideakilpailu uudesta kotimaisen elokuvan alkutunnisteesta. Kotimaisten elokuvateatterilevityksessä olevien elokuvien eteen liitettävän tunnisteen tarkoituksena on lisätä yleisön tietoisuutta siitä, että säätiön tukivarat ovat kokonaisuudessa Veikkauksen tuottoa. Veikkauksen, elokuvasäätiön, Filmikamarin ja SEK:n edustajat valitsivat ideakilpailun voittajaksi Otto tuotanto Oy:n ehdotuksen nimeltä Tunteita ja vuorossaan kolmas tunniste valmistui marraskuussa. 32

Tilaisuudet Vuoden 2013 aikana elokuvasäätiö oli järjestäjänä mm. seuraavissa tilaisuuksissa: Käsikirjoitus think tank 7.1. Elokuvavuoden avajaiset 1.2. Säätiön vastaanotto Tampereen elokuvajuhlilla 9.3. Franz Rodenkirchenin Script development - from originality to an audience käsikirjoituskoulutus 27.3. Lehdistöbrunssi Kotimaisen elokuvan yleisöt 2013 tutkimuksesta + julkistamistilaisuus 7.5. Opiskelijaharjoittelijat elokuvatuotannoissa -keskustelutilaisuus 5.6. Digitalisoitumisen vaikutus elokuva-alan kannattavuuteen ja toimintatapoihin elokuvateatterijakelussa Suomessa tutkimuksen julkistamistilaisuus 6.6. Mini EAVE koulutustapahtuma Turussa 14.6. We Want Cinema -toimintamallin esittely & verkkojakelun mahdollisuudet elokuvateatterissa seminaari Joensuu Cinema 2013 tapahtumassa 27.8. Finnish Film Affair 24. 26.9. Dokumenttielokuvan info-tilaisuus 3.12. Käsikirjoitus think tank II 17.12. Kansainvälinen tiedotus Toteutetaan digitaalinen versio elokuvakatalogista Kulttuuriviennin painotuotteiden visuaalinen ilme uusittiin Berliinin elokuvajuhlille 2013. Uuden graafisen ilmeen suunnittelivat ja toteuttivat Jarkko Ojanen ja Chris Bolton. Pääjulkaisuna painettiin elokuvan vuosikatalogi Finnish Films, jossa esiteltiin vuonna 2013 ensi-iltansa saavat pitkät elokuvat ja valikoima dokumenttielokuvia. Lisäksi kansainvälisen tiedotuksen vastuulla oli Berliinin, Cannesin ja Toronton marketteihin valmistettava painotuotemateriaali. Tähän kuuluivat mm. katalogimainokset, ständijulisteet, erilaiset kutsukortit sekä Berliiniin ja Cannesiin osallistuvia suomalaisia tuotantoyhtiöitä esittelevät julkaisut. Vuoden 2013 aikana Opetus- ja kulttuuriministeriöltä saadun lisärahoituksen turvin digitalisoitiin Elokuvasäätiön vuosittaisista painotuotteista elokuvakatalogi Finnish Films. Digitaalinen katalogi mahdollistaa ympärivuotisen tietojen päivityksen sekä trailereiden ja muun liikkuvan kuvan materiaalin käytön osana elokuvien esittelyä. Katalogi rakennettiin wordpress-alustalle ja se on englanninkielinen. Elokuvaesittelysivuja voidaan ryhmitellä paitsi kategorioiden (lyhytelokuvat, dokumenttielokuvat, pitkät elokuvat) mukaan myös tietyn elokuvafestivaalin tai markettitapahtuman alle. Tällöin niiden yhteyteen voidaan lisätä näytösajat ja paikat sekä festivaalilla paikalla olevat kontaktihenkilöt. Elokuvakatalogi toimii osoitteessa catalogue.ses.fi 33

Tiivistetään tiedotuksellista yhteistyötä erityisesti alan vientijärjestöjen kanssa Kansainvälisten toimittaja- ja vaikuttajavierailuiden osalta tiivistettiin yhteistyötä Ulkoministeriön kanssa. Ulkoministeriön kustantamana Elokuvasäätiö toi vuonna 2014 seuraavat toimittajat Suomeen: Sodankylän elokuvajuhlille Richard Porton (Cineaste, Sight&Sound) ja Finnish Film Affairiin Max-Peter Heyne (Blickpunkt), Jan Schulz-Ojala (Tageszeitung), Birgit Heidseck (FilmEcho, FilmWoche), Alissa Simon (Variety) ja Lauren Wissot (Filmmaker). Finnish Film Affairin osalta painopiste oli saksalaisissa toimittajissa ennakoiden jo Suomen maafokusta Frankfurtin kirjamessuilla 2014. Jokainen toimittaja kirjoitti vähintään yhden jutun Suomen elokuva-alasta julkaisuunsa. Toisaalta esimerkiksi Birgit Heidsieck kirjoitti koko loppuvuoden 2013 erilaisia juttuja suomalais-saksalaisista yhteistuotannoista, erityisesti Big Gamesta, sekä yleisölle suunnattuihin julkaisuihin että elokuva-alan ammattilehdille Saksassa. Elokuvasäätiön omaa toimittajavierailurahaa käytettiin Golden Globe tietoisuuden lisäämiseen tuottajien keskuudessa tuomalla Kirpi Uimonen kertomaan Hollywood Foreign Press Associationin toiminnasta ja Kultainen maapallo palkinnosta. Lisäksi Elokuvasäätiö kustansi kaksi genre-elokuviin erikoistunutta toimittajaa Night Visions festivaaleille. Kier La Janisse (Fangoria) ja Owen Williams (Empire) saivat lukuisia juttuja läpi sekä lehdissä että nettiblogeissaan. Jutut käsittelivät paitsi festivaalia ja sen oheisohjelmistoa myös kotimaista lyhytelokuvaensi-iltaa. Molemmat toimittajat tekivät myös laajoja juttuja merkittävistä suomalaisista genre-elokuvien ohjaajista ja näiden tulevista projekteista. Kansainvälisissä verkostoitumistapahtumissa lisättiin voimakkaasti yhteistyötä Favexin kanssa. Favexin kanssa yhteistuotettiin suuret Suomi-juhlat Berliinin elokuvajuhlille ja pienempi verkostoitumistilaisuus American Film Marketin yhteyteen. Berliinin elokuvajuhlilla järjestetyssä tapahtumassa kävi yli 1 000 elokuva-alan ammattilaista ja AFM:n yhteydessä vieraita kertyi parisataa. 34

Kansainväliset kontaktitiedot päivitetään kohdennetun digitaalisen asiakasviestinnän mahdollistamiseksi Kansainvälisessä tiedotuksessa tehtiin vuoden 2013 aikana tiedotuksen sähköpostilistojen perusteellinen selvitys ja päivitys. Kansainvälisen tiedotuksen asiakkaille tehtiin kesällä kysely, jonka tuloksien pohjalta laadittiin erilaisia tiedotuslistoja. Vuoden 2013 aikana avattiin oma, englanninkielinen twitter-tili. Twitterin avulla palvellaan ensisijaisesti kansainvälisiä kontakteja. Sinne kerätään myös linkkeinä kansainvälisissä ammattilehdissä esiintyviä arvioita ja juttuja suomalaisista elokuvista ja elokuva-alasta. 2. HALLINTO JA TALOUS 2.1. HALLINTO Hallinnointiperiaatteet Suomen elokuvasäätiö on itsenäinen säätiö joka kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan toimialan ohjaukseen. Säätiön hallintoelimiä ovat hallitus ja toimitusjohtaja. OKM nimittää säätiön hallituksen, hallitus nimittää säätiön toimitusjohtajan ja toimitusjohtaja nimittää säätiön muut toimihenkilöt. Säätiön säännöissä määritellään hallintoelimet ja niiden tehtävät. Säätiön hallitukseen valitaan kolme kalenterivuotta kestäväksi toimikaudeksi vähintään viisi ja enintään kahdeksan jäsentä ja näiden keskuudesta puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Jäsenille nimetään henkilökohtaiset varajäsenet. Jäsenet voidaan valita enintään kahdeksi perättäiseksi toimikaudeksi. Hallituksen tehtävänä on: vastata säätiön omaisuuden huolellisesta ja taloudellisesta hoidosta valvoa säätiön hallintoa hyväksyä säätiön säännöt ja työjärjestys/ johtosääntö hyväksyä avustuksia koskevat tukiohjeet päättää säätiön strategiasta ja toimintaperiaatteista nimittää ja erottaa toimitusjohtaja Vuosittain keväällä: vahvistaa säätiön toimintakertomus ja tilinpäätös sekä käsitellä tilintarkastuskertomus ja päättää toimista, joihin kertomusvuoden hallinto mahdollisesti antaa aihetta Vuosittain syksyllä: hyväksyä säätiön toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä valita tilintarkastaja ja varatilintarkastaja Toimitusjohtajan tehtävänä on: johtaa ja kehittää säätiön toimintaa hallituksen hyväksymän strategian tai muiden linjausten tai ohjeiden mukaisesti toimeenpanna hallituksen päätökset huolehtia säätiön juoksevasta hallinnosta ottaa ja erottaa säätiön toimihenkilöt päättää esittelystä säätiön myöntämistä avustuksista Toimitusjohtajan toimikausi on enintään viisi vuotta. Määräajan täytyttyä hänet voidaan nimittää enintään yhdeksi jatkokaudeksi. Nimittämistä edeltää aina avoin haku. 35

Säätiön hallinnossa on noudatettava elokuvataiteen edistämisestä annetun lain (28/2000) ja asetuksen (843/2007), säätiölain sekä säätiön sääntöjen lisäksi säätiön taloussäännön määräyksiä. Tukitoiminnan yksityiskohtaiset ohjeet sisältyvät hallituksen vahvistamiin tuotantotuen ja muun tukitoiminnan ohjeistoihin. Tukipäätökset esittelevät toimitusjohtajan vahvistaman työnjaon mukaan tuotantoneuvojat, levityspäällikkö ja kulttuuriviennin päälliköt ja festivaalikoordinaattori. Toimitusjohtaja päättää tukipäätökset. Päätöksenteossa noudatetaan hallintolakia ja valtionavustuslakia sekä muita elokuvataiteen edistämisestä annetun lain 4 :ssä mainittuja lakeja. Euroopan komission elokuvatiedonanto määrittää reunaehdot tukien myöntämisen edellytyksille. Säätiön tulee noudattaa voimassa olevaa kansallista tukiohjelmaa, joka on komissiossa hyväksytty vuoden 2014 loppuun saakka. Hallitus 2013 Georg Dolivo (pj) kausi 2011 2013 Liisa Akimof (varajäsen Virpi Suutari) kausi 2011 2013 Erkki Astala (varajäsen Mikko Aromaa) kausi 2013 2015 Saara Cantell (varajäsen Aku Louhimies) kausi 2013 2015 Liisi Jauho (varajäsen Kimmo Lohman) kausi 2013 2015 Matti Paunio (varajäsen Kaisa Herlevi) kausi 2013 2015 Liisa Penttilä (varajäsen Petri Jokiranta) kausi 2013 2015 Antti Toiviainen (varajäsen Katariina Nyman) kausi 2013 2015 Vuonna 2013 tilintarkastajina toimivat KTM, KHT Heidi Vierros varamiehenään KHT Jukka Rajala sekä tilintarkastusyhteisö KPMG Oy. Hallinnon ja toiminnan kehittäminen Toimintasuunnitelma 2013: henkilöstöstrategian jalkauttaminen Henkilöstöstrategia valmistui ja se hyväksyttiin ja toimeenpantiin henkilöstön kokouksessa 11.6.2013. Suunnitelmassa asetetut tavoitteet jakautuvat työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen, esimiestyöhön ja johtamiseen, osaamiseen ja henkilöstösuunnitteluun sekä toimintatapoihin. Tavoitteisiin tähtäävät toimenpiteet on aikataulutettu ja vastuutettu ja toimenpidesuunnitelman toteutumista arvioidaan säännöllisesti SES-tiimissä ja kehityskeskustelukierroksen päätyttyä. Kehityskeskustelujen yhteydessä selvitetään henkilöstön näkemys strategian tavoitteiden saavuttamisesta ja mahdollisesti uusista kehittämiskohteista. Toimenpidesuunnitelma käydään vuosittain yhteisesti henkilökunnan kanssa läpi kehityskeskustelukierroksen jälkeen. Työsuojelutoimikunta valvoo osaltaan henkilöstöstrategian toteutumista ja päivittämistä. Taloussuunnitelman päivittäminen Säätiön työjärjestyksen valmistumisen jälkeen suunniteltu taloussuunnitelman laatiminen on yhä kesken. Toimintavuonna säätiön hallinnon ja asiakaspalvelun keskinäinen suhde tukiprosesseissa nousi toiminnan kehittämisessä keskiöön. Joulukuussa 2012 eduskunnan apulaisoikeusasiamies teki tarkastuksen säätiöön, tarkoituksenaan todeta noudattaako säätiö hyvän hallinnon periaatteita vastatessaan julkisen rahan käytöstä tuotantotukia jakaessaan. Aiemmin samana vuonna VTV oli tehnyt tarkastuskäynnin säätiöön koskien tuotantoavustuksia sekä säätiön toimintaan saadun toiminta-avustuksen käyttöä. Säätiössä jouduttiin siis pohtimaan entistä huolellisemmin säätiötä säätelevän lainsäädännön asettamia velvoitteita tukiprosesseissa. Toisaalta hakemusten määrän kasvu, viidessä 36

vuodessa 78 prosentilla, on lisännyt niiden käsittelyn vaativaa työmäärää melkoisesti. Monet asiakkaat kokevat säätiön yhtenä keskeisenä tehtävänä hankkeiden sparraajana, mikä tarkoittaa käytännössä mm. tekijöiden tapaamista ja avustamista potentiaalisten kansainvälisten rahoittajatahojen löytämisessä. Tämä on hyvin erityinen rooli perinteisessä viranomaistehtävä-ajattelussa. Vuoden 2013 alussa perustettiin säätiön hallituksen johdolla neljä työryhmää pohtimaan säätiön toimintaa muuttuvassa toimintaympäristössä. Yhtenä näistä laatu- ja hallinto-työryhmä keskittyi siihen, miten säätiön toiminta ja prosessit vastaavat asiakkaiden tarpeisiin ja samanaikaisesti hyvän hallinnon vaateisiin. Loppuvuodesta OKM teetti selvityksen opetus- ja kulttuuriministeriön Suomen elokuvasäätiölle asettamien tehtävien toteuttamisesta, säätiön toimintamäärärahojen tuloksellisesta käytöstä sekä nykyisen lainsäädännön ja muiden tukien myöntämisestä koskevien ohjeiden toimivuudesta. Selvityksessä saatujen tietojen toivotaan palvelevan ministeriötä elokuvataiteen edistämistä koskevan lain uudistamistyössä. Toisena selvityksen tavoitteena on säätiön resurssien ja toisaalta sille asetettujen toiminnallisten tavoitteiden tasapainon löytäminen. MUUT ASIAT Henkilöstö Vuoden 2013 alussa aloittivat uusina pitkän näytelmäelokuvan tuotantoneuvojina Hannu Tuomainen ja Marjo Valve. Tuotantoneuvoja Joona Louhivuoren määräaikaista sopimusta jatkettiin 8.8.2015 asti, vastuualueenaan lyhytelokuvat sekä sarjamuotoinen tv-draama. Kansainvälisten asioiden tiedottajan Kati Nuoran määräaikaista työsopimusta jatkettiin 30.6.2014 saakka ja Nuoran vakinaista tehtävää johdon assistenttina hoitavan Kaisa Nirkkosen työsopimusta jatkettiin niin ikään 30.6.2014 saakka. Pitkien elokuvien kulttuuriviennin assistentti Jenni Domingo palasi äitiyslomalle kesäkuussa, ja hänen sijaisuuttaan hoitaneen Marjo Pipisen työsuhde päättyi. Kulttuuriviennin assistenttina ja kiinteistön isännöistijänä toimiva Olli Hake jäi osa-aikaeläkkeelle 1.9.2013, ja noudattaa 60-prosenttista työviikkoa. Tuotantojohtaja Petri Kemppinen siirtyi Pohjoismaisen elokuva- ja tv-rahaston toimitusjohtajaksi 1.11.2013 alkaen. Hänen seuraajansa Petri Rossi aloitti määräaikaisen työsuhteensa tuotanto- ja kehitysjohtajan tehtävissä 20.1.2014. Huhtikuussa 2013 aloittanut siviilipalvelusmies Dan Ronimus jatkaa palvelustaan säätiössä tammikuulle 2014. Suomen elokuvasäätiössä noudatetaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry:n välistä työehtosopimusta. Nykyinen TES on voimassa 1.3.2012 31.3.2014. Koulutus Viikoittainen ruotsin ja ranskan kielten opiskelu on jatkunut edelleen säätiössä. Säätiön henkilökunta osallistui runsaslukuisesti Joensuun Cinema 2013 -tapahtumaan. Tuotantoneuvoja Marjo Valve osallistui Sources 2:n järjestämään Projects & Process Training Mentors for Screenwriters koulutukseen. Kansainvälisen toiminnan tiedottaja Kati Nuora sai päätökseen johtamisen erikoisammattitutkinnon Rastorissa. Nuora ja Media Deskin tiedottaja Inkeri Lundgren osallistuivat Ratekoulutus Oy:n Miten saa näkyvyyttä kulttuurimediassa kurssille. 37

Henkilöstön määrä, rakenne ja koulutustaso 31.12.2013 Henkilöstön määrä Vakinaiset Määräaikaiset Keski-ikä Ikäjakauma Lähtövaihtuvuus Koulutusjakauma, % henkilöstöstä %/ henkilöstö naiset 16 70 % miehet 7 30 % naiset 11 48 % miehet 4 17 % naiset 5 22 % miehet 3 13 % naiset 46 miehet 46 alle 30-vuotiaat 2 9 % 30 39 vuotiaat 6 26 % 40 49 vuotiaat 4 17 % 50 59 vuotiaat 9 39 % yli 59-vuotiaat 2 9 % yhteensä 2 23 100 % eläkkeelle 0 0 % määräaikaiset 1 50 % keskiaste 4 17 % alin korkea-aste 3 13 % alempi korkeakouluaste 7 30 % Ylempi korkeakouluaste 9 39 % Koulutustasoindeksi * 5,8 naiset 5,9 miehet 5,6 Sairauspoissaolot 2013 2012 työpäivää/ htv 7,6 9,12 *) Koulutustasoindeksi määritellään asteikolla 1-8. Asiantuntijaorganisaatiolle asetettu tavoiteindeksiluku on 6 38

Suomen elokuvasäätiön organisaatiokaavio 31.10.2013 = Tukipäätösten esittely = Tuista päättäminen Opetus- ja kulttuuriministeriö SES hallitus Toimitusjohtaja Irina Krohn Johdon assistentti Kaisa Nirkkonen Tuotanto ja levitys Kulttuurivienti Hallinto Tuotantojohtaja Petri Kemppinen Kansainvälinen tiedottaja Kati Nuora Kulttuuriviennin päällikkö: Pitkät elokuvat Jaana Puskala Kulttuuriviennin päällikkö: Dokum. ja lyhytelokuvat Marja Pallassalo Hallintojohtaja Niina Otva Tuotantoneuvoja: Pitkät elokuvat Hannu Tuomainen Kotimaan levityspäällikkö Harri Ahokas Kv-assistentti: Pitkät elokuvat Jenni Domingo Kv-assistentti: Dokumentti- ja lyhytelokuvat Otto Suuronen Tiedotuskoordinaattori Reetta Hautamäki Tuotantoneuvoja: Pitkät elokuvat Marjo Valve Kotimaanlevityksen assistentti Riina Liukkonen Elokuvakopioiden kuljetus / Isännöitsijä Olli Hake Atk-järjestelmän valvoja Jussi-Pekka Isoviita Tuotantoneuvoja: Dokumentti- ja lyhytelokuvat Elina Kivihalme Tuotantoneuvoja: Lyhytelokuvat Joona Louhivuori Tuotanto- ja festivaalituki koordinaattori Pirjo Koskelo Tuotanto-osaston assistentti Maria Leskinen MediaDesk Toiminnanjohtaja Kerstin Degerman Tiedottaja Inkeri Lundgren SES Auditorio Oy Toimitusjohtaja Riitta Haapiainen Teknikko Tomi Sonck Toimistonhoitaja Maarit Luukkonen Työkykyä ylläpitävä toiminta Säätiössä laaditun työsuojelun toimintaohjelman tavoitteena on voimavarojen mukaan edistää työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä sekä työntekijöiden työkykyä ja -virettä ylläpitävää toimintaa. Säätiössä on käytössä myös Työkyvyn hallinnan toimintamalli, jonka tarkoituksena on henkilöstön työhyvinvoinnin tukeminen ja esimiestyön helpottaminen käsiteltäessä työkykykysymyksiä. Toimintamalli kiinnittää huomioita sairauspoissaolojen seurantaan, tavoitteena varhainen puuttuminen mahdollisissa työkyvyn heikkenemis-tapauksissa. Säätiön työhyvinvointiin tähtääviä toimenpiteitä ovat: työterveyshuolto henkilöstön hoitoturvavakuutus työsuojelun toimintaohjelma 39

työkyvyn hallinnan toimintamalli liikunta- ja kulttuurisetelit säätiön omahieroja kehityskeskustelut Vuoden 2013 kevättalvella käynnistettiin liikuntakampanja, jolloin neljän kuukauden aikana kerättiin pisteitä eri liikuntamuodoista tavoitteena saada vähintään 150 puolen tunnin suoritusta: 300 suorituksen raja täyttyi lähes kaikkien henkilökunnan jäsenten osallistuttua. Toiminnallinen stressinhallintapäivä järjestettiin Nuuksiossa. Ohjelmassa oli muun muassa joogaa ja Tai Chitä. Kiinteistö Säätiön toimistorakennus Katajanokan rannassa on vuonna 1897 rakennettu makasiinirakennus, jonka sisätilat rakennettiin vuonna 1985 tiloiksi Suomen elokuvasäätiön käyttöön. Vuoden 2012 aikana toteutettiin laajamittainen kiinteistön kuntokartoitus, jossa selvitettiin seuraavan viiden kymmenen vuoden osalta kiinteistön edellyttämät kunnostustyöt. Samassa yhteydessä suoritettiin sisätilojen kosteusmittaus. Kiireisimmät kunnostustyöt hoidettiin välittömästi ja marraskuussa 2012 aloitetut kiinteistön merenpuolisten ikkunoiden kunnostustyöt valmistuivat 2013 keväällä. Kesällä korjattiin kiinteistön itäpäädyn rappaus, joka on erityisen altis meri-ilmaston vaikutuksille. Lähivuosien aikana odotettavissa oleva normaalia suurempi mahdollinen kunnostustyö on kiinteistön peltikaton uusiminen. Runsaslumiset talvet ovat painaneet kattoa, joka on siten löystynyt ja vuotaa kevätlumien sulettua. Jatkoaikaa katon uusimiselle antanee loppukesästä tehty kattosaumojen tiivistys. Säätiö pyrkii kiinteistön huollossa ja toiminnassaan huomioimaan ympäristönsuojelun näkökohtia kiinnittämällä huomiota ympäristökuormitukseen ja kierrätykseen. Samalla saavutetaan säästöjä materiaali- ja energiakustannuksissa. Säätiön kiinteistön vuokralaisina ovat edelleen SES Auditorio Oy, Meguru Film Sound Oy sekä SoundeFilm. Elokuvasäätiön kiinteistö 2013 Kiinteistön tilat m² Omat 1 547 SES Auditorio Oy 404 Meguru Film Sound Oy 512 20% 1% Elokuvasäätiö SES Auditorio Oy Soundefilm 37 Vuokratut yhteensä 953 Kiinteistö yhteensä 2 500 16% 62% Meguru Film Sound Oy Soundefilm 40

2.2 TALOUS Tulos 2013 Elokuvasäätiö sai toimintavuonna valtionavustusta 2 075 000 euroa säätiön toiminnasta aiheutuvien menojen kattamiseen. Avustus oli 10 000 euroa enemmän kuin vuonna 2012. AVEK rahoitti säätiön lyhyt- ja dokumenttielokuvien kulttuuriviennin toimintaa 25 000 eurolla, kun osuus vielä vuonna 2010 oli 90 000 euroa. AVEKin ja säätiön välinen sopimus on aikanaan lähtenyt siitä, että toimintaa rahoitetaan 50/50 pohjalta, nyttemmin AVEKin rahoitusosuus toiminnasta on enää noin 15%. Elokuvasäätiön toiminta-avustus suhteessa tukivaroihin 2005 2014 2005 2006 2007 2008 SES toiminta-avustus SES tukimäärärahat 2009 2010 2011 2012 2013 2014/ budjetti 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014/ budj Säätiön toiminnan rahoitus (1 000 ) 1 700 1 811 1 905 1 747 1 866 2 032 2 295 2 273 2 187 2 132 Säätiöön kanavoidut tukimäärärahat (1 000 ) 13 715 16 340 16 049 17 970 26 098 25 920 27 436 28 525 28 034 26 574 Hallintokulujen osuus 12 % 11 % 12 % 10 % 7 % 8 % 8 % 8 % 8 % 8 % Näiden lisäksi säätiö rahoittaa omaa toimintaansa säätiön tiloissa toimivilta yhtiöiltä saaduilla vuokratuotoilla sekä sijoitustoiminnan korkotuotoilla. Vuoden 2013 kokonaistuotot muodostuivat noin 90 000 euroa arvioitua pienemmiksi ja edellisvuoden tuotoista jäätiin 85 000 euroa. Alitus aiheutui korkotuottojen puoliintumisesta. Varhaisessa vaiheessa vuotta jouduttiin kulubudjettia karsimaan vastatoimena korkotuottojen hiipumiseen. Vuoden 2013 toteutuneet kulut alittivatkin budjetoidut noin 70 000 eurolla. Suurimmat leikkaukset tehtiin matkustuksessa, jossa alitus oli noin 36 000 euroa. Myös suurimpien festivaalien, Cannesin ja Berliinin budjetit alittuivat yhteensä noin 20 000 eurolla. Säästöjä aikaansaatiin myös kiinteistön kuluissa; puhtaanapitokustannuksia karsittiin ja energiakustannuksiakin onnistuttiin pienentämään. Muut toiminnan kulut yhteensä muodostuivat 8 prosenttia budjetoitua ja 7 prosenttia vuoden 2012 toteutuneita kuluja pienemmiksi. 41