Riihimäen kaupungin ympäristöraportti 1 2005 RIIHIMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 2006
2 Riihimäen kaupunki 2006 Riihimäen kaupunki PL 125 11101 Riihimäki www.riihimaki.fi Lisätietoja: Elina Mäenpää, ympäristönsuojelupäällikkö puh. 020 758 4160, 040 330 4160 elina.maenpaa@riihimaki.fi Tilaukset: Tietotupa puh. 020 758 4000 Layout ja kannen piirros: Juha Ilkka Taitto: Jaana Hodju Piirrokset: Luontokoulu Sinitiaisen kummiluokkien oppilaat Valokuvat: Riihimäen kaupunki, Luontokoulu Sinitiainen ja Ympäristönsuojeluyksikkö, ellei toisin mainita ISBN 952-5571-12-2 Painopaikka: Riihimäen kaupungin monistamo 2006
Esipuhe 3 Ympäristöasioihin panostaminen on jo 1990-luvun alusta lähtien ollut Riihimäen kaupungin strateginen valinta. Ympäristönäkökulmaa on painotettu myös kaupungin strategiassa ja ympäristövastuullisuus on tunnistettu kaupungin toimintojen kehittämisessä korostettavaksi vahvuudeksi. Kaupungin ympäristötyö näkyy myös viimeisimmässä Kuntaliiton ympäristöbarometrissa, jonka mukaan Riihimäen kaupunki on onnistunut ympäristöpolitiikassaan kolmanneksi parhaiten Suomen kunnista. Sisällysluettelo 3 Esipuhe 4 Yleistietoa Riihimäestä 6 Kaupungin ympäristövastuu 7 Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmä 10 Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikka 12 Ympäristöpolitiikan toteutuminen vuonna 2005 24 Kaupungin yhteiset merkittävät ympäristönäkökohdat 34 Ympäristönsuojelun taloudelliset mittarit 40 Tytäryhteisöt 41 Riihimäen ympäristön tila 44 Ympäristöntilan ja kesätävän kehityksen indikaattorit 45 Yhteenveto ja kehittämistarpeita 46 Ympäristöohjelmat vuonna 2005 Kaupungin ympäristövastuullisuutta ylläpidetään ja vahvistetaan koko Riihimäen kaupungin hallinnon kattavan ympäristöjärjestelmätyön avulla. Riihimäen kaupungin ympäristöraportti liittyy kaupungin ympäristöjärjestelmään, ja se laaditaan vuosittain osana kaupungin tilinpäätösasiakirjoja. Raportti on suunnattu ennen kaikkea kaupungin päättäjille ja kaupungin työntekijöille, mutta myös kaikille riihimäkeläisille. Tämä julkaisu on Riihimäen kaupungin kuudes ympäristöraportti. Raportissa on kerrottu Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikan toteutumisesta vuonna 2005. Koko kaupungin yhteisiksi ympäristönäkökohdiksi ovat nousseet jätehuolto, energiankäyttö, ympäristötietoisuus, hankintojen ympäristövaikutukset, kuljetukset ja kaupunkirakenne. Raportissa on eri hallintokeskusten arviot oman toimialansa ympäristöpolitiikan painotuksista vuonna 2005. Esiin on nostettu esimerkkejä ympäristönsuojelua tukevista hankkeista ja tapahtumista vuoden varrelta, ja raportin lopussa on yhteenveto hallintokuntien ympäristöohjelmista työyksiköittäin. Raportissa tarkastellaan lisäksi hallintokuntien ympäristönsuojelun kuluja ja tuloja. Raportin tiedot on kerätty eri hallintokunnissa ja koottu raportiksi työryhmässä, jonka työskentelyyn ovat osallistuneet suunnitteluinsinööri Sirpa Aulio vesihuoltolaitokselta, viestintäsihteeri Päivi Lazarov kaupunginkansliasta, monistamon hoitaja Jaana Hodju kaupungin monistamosta sekä ympäristönsuojelupäällikkö Elina Mäenpää, ympäristösihteeri Markku Kyöstilä ja vs. ympäristönsuojelusuunnittelija Jenni Nissinen ympäristönsuojeluyksiköstä. Kaupungin ympäristötiimi on kommentoinut raporttiluonnosta, ja tietojen keruuseen on osallistunut suuri joukko ihmisiä eri työyksiköistä. Kiitämme kaikkia raportin tekoon osallistuneita hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä. Riihimäellä 24.5.2006 Seppo Keskiruokanen kaupunginjohtaja Elina Mäenpää ympäristönsuojelupäällikkö
4 Yleistietoa Riihimäestä Väkiluku 27 069 Pinta-ala 126 km 2, josta vesipinta-alaa 5 km 2 maapinta-alaa 121 km 2 asemakaavoitettu pinta-ala 2129 ha rantakaavoitettu alue 232 ha kaupungin omistuksessa 1869 ha rakennettuja viheralueita (puistot ja katuvihreys) 105 ha muita viheralueita (puistometsät, maisemapellot ja niityt) 358 ha peltoa 2500 ha metsää (kaupungin omistamaa) 5000 ha (843 ha) Luontopolkuja 5 kpl Valaistuja ulkoilureittejä 16,9 km Kytöjärvi Ryttylä Kara Karhi KESKUSTAAJAMA Erkylä Kernaala Hiivola Herajoki Arolammi Kytäjärvi Riihimäki sijaitsee Salpausselkien harjuselänteiden välissä, osin sekä Kokemäenjoen että Vantaanjoen vesistöalueella. Kaupunkia halkoo itä-länsi-suunnassa läosien metsäalueet. Riihimäen maisemaa luonnehtii nykyisellään kiinteä kes- Laajimmat, rakentamattomat mäkiset alueet ovat Riihimäen lounais- ja ete- valtakunnallinen vedenjakaja. Kaupungin keskusta sijoittuu vedenjakaja-alueen kustaajama, suuret tielinjat sekä pohjois-etelä- että itä-länsisuunnassa, ja taajaman ulkopuolinen viljelymaisema sekä suot. Vantaanjoen kapea uoma kulkee päälle. Riihimäen varsin tasaisessa korkokuvassa tärkeimmät mäkialueet ovat Hatlamminmäki, Korttionmäki ja Vahteriston-Huhtimonmäen metsäiset moreenimäet, joista Korttionmäki on jo otettu aktiiviseen maankäyttöön kaavoittamalla läpi Vantaanjoki virtaa, on ojitettu ja metsitetty. halki kaupungin. Keskustaajaman eteläpuolella sijaitseva Silmäkenevan suo, jonka sitä asuinalueeksi. Sammalistonsuo kaupungin pohjoisosassa on turvetuotantoalueena. Luonnontilaisimpana on säilynyt kaupungin koilliskulmassa Hatlamminsuo, joka on maankäyttösuunnitelmissa luonnonsuojelualueena. Elinkeinorakenne on Riihimäellä palvelupainotteinen. Palveluelinkeinoista hallintopalvelut mukaan lukien saa elantonsa 74 % asukkaista, jalostuksesta 24 %, alkutuotannosta vajaa 1 %. Suurin työnantaja on Riihimäen kaupunki, vakinaisen henkilökunnan määrä vuonna 2005 oli 1114 (vakinaisen henkilöstön osuus 78 % koko henkilöstöstä). Riihimäellä on vähän suurteollisuutta. Ympäristön kannalta merkittävimmät ovat Fortum Oy:n Riihimäen voimalaitos, Versowood Riihimäki Oy:n sahateollisuus, Ekokem Oy Ab:n valtakunnallinen ongelmajätteiden käsittelylaitos, Sako Oy:n asetehdas, Kumera Oy:n voimansiirtolaitetehdas, Valio Oy Herajoen meijeri, Degussa CC Finland Oy:n maali- ja pinnoitetehdas sekä Aga Oy:n kaasujen tuotantolaitos.
5 Riihimäen kaupungin organisaatio vuonna 2005 Luottamushenkilöorganisaatio Kaupunginvaltuusto Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Kaupunginhallitus Ympäristölautakunta Perusturvalautakunta Koulutuslautakunta Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Tekninen lautakunta Vesihuoltolaitoksen johtokunta Edustajat kuntayhtymissä Viranhaltijaorganisaatio Johtava viranhaltija Kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen Hallintokeskus Jouko Grönroos Kaupunginkanslia Talous- ja suunnitteluyksikkö Henkilöstöyksikkö Museoyksikkö Ympäristökeskus Seppo Lehtonen Ympäristönsuojeluyksikkö Rakennusvalvontayksikkö Perusturvakeskus Marja-Liisa Lindfors Yhteispalvelut Sosiaalityö Päivähoito Vammaispalvelut Koti- ja vanhuspalvelut Koulutuspalvelukeskus Esa Santakallio Peruskoulut Lukiot Ammatilliset oppilaitokset Muut oppilaitokset Kaupunginkirjasto Keskuskeittiö Kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus Annina Ranta-Häti Toimisto- ja hallintopalvelut Ohjauspalvelut Tekniset palvelut Laitospalvelut Tekninen virasto Pertti Isokangas Hallintopalvelut Kaavoituspalvelut Kartta- ja tonttipalvelut Tila- ja yhdyskuntatekniset palvelut Asumispalvelut Pesula Vesihuoltolaitos Pertti Isokangas
6 Kaupungin ympäristövastuu Kuntalain mukaan kunta on osaltaan vastuussa asukkaidensa hyvinvoinnista ja kestävän kehityksen edistämisestä alueellaan. Kunnanhallitus johtaa toimia ympäristönsuojelun huomioon ottamiseksi kunnan toiminnassa. Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Kuntalaki 365/1995 1 Riihimäen kaupungin kehittämisstrategiassa ympäristövastuullisuus on katsottu yhdeksi kaupungin vahvuuksista. Kuntaliiton viimeisimmän, vuonna 2004 julkaiseman kuntien ympäristöbarometrin mukaan Riihimäen kaupunki oli edistynyt ympäristöpolitiikassaan vuoden 2001 tilastotietojen perusteella kolmanneksi parhaiten tutkimukseen osallistuneesta 214 Suomen kunnasta. Ympäristönsuojelun yleissuunnittelua ja toimia ympäristönsuojelun huomioon ottamiseksi kunnan toiminnassa johtaa kunnanhallitus. Laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta 64/1986 4 Kaupungin vastuu ympäristöstä on lakisääteinen tehtävä. Kuntalaissa, laissa kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta, ympäristönsuojelulaissa, maankäyttö- ja rakennuslaissa, jätelaissa ja monissa muissa säädöksissä annetaan kunnan vastuulle lakisääteisiä ympäristönsuojeluun ja kestävän kehityksen edistämiseen liittyviä tehtäviä. Lakien asettamat vaatimukset ovat vähimmäisvaatimus kunnan toiminnalle. Lakisääteisten vaatimusten täyttämisen lisäksi Riihimäen kaupunki edistää ympäristönsuojelua monin vapaaehtoisin keinoin. Riihimäen kaupunki koko organisaationa kantaa vastuutaan ympäristöstä erityisesti ympäristöjärjestelmän avulla, energiansäästösopimuksen kautta, osallistumalla ilmastonsuojelukampanjaan sekä tukemalla sidosryhmiensä ympäristötietoisuutta kehittämishankkeillaan.
7 Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmä Riihimäen kaupungin organisaatiossa ympäristön hyväksi tehtävät toimet koordinoidaan ympäristöjärjestelmän avulla. Kaupungin ympäristöjärjestelmä on kevennetty, käytännönläheinen versio kansainvälisen ISO 14001 -standardin mukaisesta ympäristöjärjestelmästä. Ympäristöjärjestelmän perusperiaatteita ovat muun muassa toiminnan jatkuva ja järjestelmällinen parantaminen, lainsäädännön noudattaminen ja ympäristön pilaantumisen ennaltaehkäisy. Ympäristöpolitiikka ohjaa toimintaa Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmän ytimenä on valtuustokausittain vahvistettava ympäristöpolitiikka ympäristöpäämäärineen. Ympäristöpolitiikka on osa koko kaupungin kehittämisstrategiaa ja -ohjelmaa. Ympäristöpolitiikka ja -päämäärät ohjaavat kaupungin merkittävimpien ympäristöön vaikuttavien toimien (ympäristönäkökohtien) huomioon ottamista toiminnassa ja päätöksenteossa. Ympäristöpolitiikan ohjaamana ympäristön tilaa pyritään parantamaan lisäämällä kaupungin myönteisiä ympäristövaikutuksia ja vähentämällä kielteisiä vaikutuksia. Saavutusten raportointi Hallintokunnissa saavutetut tulokset kirjataan vuosittain kaupungin ympäristöraporttiin. Raportin tarkoitus on seurata ympäristöpolitiikan toteutumista sekä tukea hallintokuntien välistä yhteistyötä ja organisaation sisäisen ympäristöjärjestelmän ylläpitoa ja kehittämistä. Ympäristöraportti jaetaan valtuustolle ja hallintokunnille tilinpäätöksen yhteydessä. Kunkin valtuustokauden lopussa, seuraavan kerran vuoden 2008 ympäristöraportissa, raportoidaan laajemmin ympäristöasioiden kehityksestä kaupungin organisaatiossa. Lisätietoja Ympäristöjärjestelmän käsikirja ja muita järjestelmätyöhön liittyviä asiakirjoja löytyy kaupungin intranetistä. Myös kaupungin internetsivuilla on perustietoa järjestelmästä, ja tarkempaa tietoa voi kysyä kaupungin ympäristönsuojeluyksiköstä. Järjestelmätyö käytännössä Riihimäen kaupungissa ympäristöjärjestelmä on osa kaupungin suunnittelujärjestelmää ja siten myös osa normaalia työn kehittämistä. Hallintokunnat ottavat ympäristöpolitiikan huomioon kaikessa toiminnassaan sekä laativat vuosittain ympäristöpolitiikkaa tukevat ympäristöohjelmansa osana talouden ja toiminnan suunnittelua. Luottamushenkilöelimet seuraavat suunnitelmien toteutumista tilinpäätöskäsittelyn yhteydessä. Eri hallintokuntien edustajista koostuva ympäristötiimi koordinoi järjestelmätyötä ja järjestää koulutusta yksiköiden ympäristövastaaville ja muille työntekijöille. Kaupungin johtoryhmä ohjaa ympäristöjärjestelmän toteuttamista ja kehittämistä.
8 Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmä Kaupungin toiminnot aiheuttavat sekä myönteisiä että kielteisiä ympäristövaikutuksia. Esimerkiksi jätevesien puhdistus on ympäristön kannalta hyödyllistä, mutta esimerkiksi kuljetuksissa tai rakennusten lämmityksessä syntyvät päästöt aiheuttavat ympäristön kuormittumista. Kaupungin vaikutukset ympäristöönsä ovat kuitenkin näitä suoria vaikutuksia laajemmat. Kaupunki luo edellytykset muiden toiminnalle mm. ylläpitämällä vesihuoltoa ja katuverkostoa sekä järjestämällä jätteenkuljetuksen. Lisäksi kaupunki vaikuttaa kuntalaisten, yritysten, yhteisöjen ja monien muiden sidosryhmien toimintaan esimerkiksi tiedotuksen, kasvatuksen, yhteistyöhankkeiden ja valvonnan avulla. Tytäryhteisöjensä toimintaa kaupunki säätelee konserniohjeilla, joihin ympäristöasioiden hallinta on sisällytetty. Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmä Kehittäminen RIIHIMÄEN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Ympäristöpäämäärät: Maankäytön suunnittelu ja rakentamisen vaikutusten hallinta Energiankäytön tehostaminen ja seuranta sekä ilmastonmuutos Liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen Luonnonvaroista huolehtiminen Ympäristöriskien hallinta Ympäristökasvatus ja -tiedotus Kaupungin toiminnan kehittäminen: Ympäristöohjelmat: tavoitteet, toimenpiteet, vastuut, resurssit ja mittarit Ympäristöasioiden huomioon ottaminen kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa Seuranta, raportointi Merkittävien ympäristönäkökohtien huomioiminen omassa toiminnassa: Jätehuollon toimivuus, kierrätys Energian käyttö (lämpö, sähkö, vesi) Ympäristötietoisuus Hankintojen ympäristövaikutukset Kuljetukset (henkilöt, tavarat, työkoneet) Kaupunkirakenne Sidosryhmiin vaikuttaminen (Asukkaat, yritykset, yhteisöt, järjestöt) Tiedon ja yhteistyön lisääntyminen Asenteiden muutos Toimintatapojen muuttuminen Ympäristön tilan paraneminen Pilaantumisen ennaltaehkäisy
9 Sanasto Ympäristöpolitiikka Koko kaupungin ja kaikkien sen hallintokuntien ympäristönsuojelutyötä ohjaava sitoumus. Ympäristöpolitiikka sisältää ympäristöpäämäärät, jotka hallintokunnat ottavat huomioon toiminnassaan ja sen suunnittelussa ja seurannassa. Kaupunginvaltuusto vahvistaa ympäristöpolitiikan valtuustokausittain. Ympäristöohjelma Tavoitteet, toimenpiteet, aikataulut, resurssit ja vastuut sisältävä suunnitelma, jonka avulla kukin hallintokunta edesauttaa ympäristöpolitiikan ja -päämäärien toteutumista. Kukin yksikkö laatii ympäristöohjelmansa vuosittain taloussuunnittelun yhteydessä ja sen toteutumista seurataan tilinpäätöskäsittelyn yhteydessä. Ympäristöpäämäärät Kaupungin ympäristöpolitiikassa määritetyt aihealueet, joiden suhteen kaupunki haluaa parantaa toimintaansa, esimerkiksi liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen. Päämäärät otetaan huomioon hallintokuntien toiminnassa ja ympäristöohjelmissa. Ympäristötiimi Ympäristötiimi toimii johtoryhmän ja työyksiköiden välissä ja koostuu hallintokuntien edustajista. Ympäristötiimin tehtävänä on välittää tietoa ja koordinoida hallintokuntien ja työyksiköiden ympäristöön vaikuttavaa toimintaa sekä kehittää ympäristöjärjestelmää. Ympäristönäkökohta Ympäristönäkökohtia ovat kaikki eri toiminnot, joilla on vaikutusta ympäristöön, esimerkiksi henkilö- ja tavarakuljetukset ja työkoneiden käyttö. Kaupungin yhteiset merkittävät ympäristönäkökohdat on otettu huomioon ympäristöpolitiikassa. Jokaisella kaupungin yksiköllä voi olla myös muita, omalle toiminnalle tyypillisiä ympäristönäkökohtia. Ympäristövastaava Hallintokunnat nimeävät kaupungin jokaiseen työyksikköön/rakennukseen ympäristövastaavan. Ympäristövastaavan tehtävänä on muun muassa hoitaa käytännön ympäristöasioita, kuten organisointia, opastamista ja tiedottamista yksikkötasolla. Ympäristövastaava toimii yhteistyössä hallintokunnan ympäristötiimin jäsenen kanssa. Ympäristövastaavia on yhteensä noin 80. Ympäristövaikutus Ihmisen toiminnasta aiheutuva hyvä tai huono muutos ympäristössä, esimerkiksi ilman epäpuhtauksien lisääntyminen liikenteen seurauksena. Toimintaansa kehittämällä kaupunki pyrkii vähentämään haitallisia ympäristövaikutuksiansa ja vahvistamaan myönteisiä vaikutuksiansa. Ympäristöjärjestelmä Sovittu tapa, jonka avulla ympäristöasiat sisällytetään kaupungin hallintokuntien ja työyksiköiden tavanomaiseen toimintaan ja sen suunnittelu-, toteutus- ja seurantamenettelyihin. Järjestelmän avulla toteutetaan kaupungin ympäristöpolitiikkaa.
10 Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikka Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 11.3.2002. Se sisältää kaupungin ympäristöpäämäärien tärkeimmät teemat ja painotukset sekä menettelytavat. Ympäristöpolitiikan perustana ovat koko kaupungin strategia, siinä määritelty ympäristövastuun käsite ja ympäristöjärjestelmätyön yhteydessä tunnistetut kaupungin merkittävät yhteiset ympäristönäkökohdat, joita ovat jätehuollon toimivuus ja kierrätys, energia, ympäristötietoisuus, hankintojen ympäristövaikutukset, kuljetukset ja kaupunkirakenne. Ympäristöpolitiikka tarkistetaan valtuustokausittain. Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikka hyväksytty kaupunginvaltuustossa 11.3.2002 Tämä ympäristöpolitiikka on osa Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmää. Ympäristöpolitiikan tarkoituksena on huolehtia ympäristön tilasta. Tavoitteena on Riihimäen kaupungin hallinnon ja myös ympäristön tilaan vaikuttavien muiden tahojen, kuten asukkaiden, järjestöjen ja yritysten hyvä tietämys ja yhteisvastuu ympäristöasioista. Riihimäen kaupunki sitoutuu koko hallinnossaan ympäristön pilaantumisen ehkäisyyn, jatkuvaan ympäristönsuojelutason parantamiseen sekä lainsäädännön velvoitteiden täyttämiseen. Kaupungin keinoja ympäristöpolitiikan toteuttamiseksi ovat koko hallinnon läpäisevä ympäristöjärjestelmä, ympäristönsuojelun viranomaistyö sekä kampanjat ja projektit, joilla vahvistetaan yhteistyötä kaupungin organisaation ulkopuolella. Tämän politiikan hyväksyy Riihimäen kaupunginvaltuusto, ja se on osa koko kaupungin kehittämisstrategiaa ja -ohjelmaa. Riihimäen kaupungin ympäristöpäämäärät 1. Luonnonvaroista huolehtiminen Luonnonvarojen käytössä otetaan huomioon tulevien sukupolvien tarpeet säilyttämällä luonnonvarat monipuolisina, elinvoimaisina ja maisema- ja virkistyskäytöltään laadukkaina. Riihimäen kaupungin pohjavesien suojelutoimenpitein turvataan riihimäkeläisille puhdas juomavesi ja edistetään metsien ja virkistysalueiden sekä muiden luontokohteiden luonnon monimuotoisuutta. Riihimäen kaupunki säästää luonnonvaroja myös jätteiden määrää vähentämällä, jätteiden hyötykäyttöä lisäämällä, jäteneuvonnalla ja alueellista jätehuoltoyhteistyötä kehittämällä sekä kiinnittämällä huomiota kaupungin hankintojen ympäristövaikutuksiin. 2. Energiankäytön tehostaminen ja seuranta sekä ilmastonmuutos Riihimäen kaupunki tehostaa energiankäyttöään ja energiankulutuksen seurantaa omissa toiminnoissaan. Riihimäen kaupunki seuraa kasvihuonekaasupäästöjään ja pyrkii vähentämään niitä yhteistyössä muiden päästöjä aiheuttavien toimijoiden kanssa. 3. Ympäristöriskien hallinta Riihimäen kaupunki ehkäisee ennalta omilla toimillaan maankäytön suunnittelussa ja elinkeinopolitiikassa sekä elinkeinoelämän ohjauksessa ja ympäristövalvonnassa tuotantoelämän ympäristöhaittoja sekä pienentää olemassa olevia haittoja. Riihimäen kaupunki havaitsee myös oman toimintansa ympäristöriskit ja huolehtii niiden hallinnasta. 4. Maankäytön suunnittelu ja rakentamisen vaikutusten hallinta Riihimäen kaupungin harjoittamalla maankäytön suunnittelulla, rakennetun ja kulttuuriympäristön suojelulla ja parantamisella luodaan Riihimäelle hyvää koko-
11 naisympäristöä, joka on yhdyskuntarakennetta eheyttävä, toimiva, turvallinen, viihtyisä ja virikkeellinen. Uusien asuinalueiden kaavoituksessa meluntorjuntaan ja maaperän pilaantumiseen kiinnitetään erityistä huomiota. 5. Liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen Liikenteen suunnittelulla ja ohjaamisella luodaan turvallinen ja sujuva liikenne sekä tarkoituksenmukainen liikennöintitapajakauma. Liikenneverkko suunnitellaan siten, että turhaa liikennetarvetta ei ole ja liikenteestä aiheutuvat ilmansaaste-, melu- ja muut haitat minimoidaan. Riihimäen kaupunki turvaa kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen toimintaedellytykset ja siten vähentää liikenteen kokonaishaittoja. 6. Ympäristökasvatus ja -tiedotus Riihimäellä ympäristökasvatus on osa koulujen ja päivähoidon oppisisältöä. Riihimäen kaupungin henkilöstöä koulutetaan ympäristöasioissa ja kaupunkilaisille tiedotetaan heidän ympäristönsä laatuun ja vastuullisen kuluttamisen teemoihin liittyvistä asioista. Ympäristöpolitiikan hyväksyminen ja toteutumisen seuranta Tämä ympäristöpolitiikka hyväksytään Riihimäen kaupunginvaltuustossa valtuustokausittain. Toteuttaminen sisällytetään kaupungin kehittämisstrategiaan ja -ohjelmaan. Kunkin hallintokunnan tähän politiikkaan liittyvät toiminnalliset tavoitteet ja toimenpiteet valmistellaan vuosittaisen talousarvion yhteydessä, ja niiden toteutumista selvitetään ympäristöraportissa kaupunginvaltuustolle tilinpäätöksen yhteydessä.
12 Ympäristöpolitiikan toteutuminen vuonna 2005 Riihimäen kaupungin hallintokuntien päälliköt ovat arvioineet ympäristöpolitiikan toteutumista vuonna 2005 oman hallintokuntansa osalta. Arvioissa on mainittu oleellisimmat toimenpiteet, jotka ovat edistäneet kaupungin ympäristöpolitiikan tavoitteiden toteutumista vuonna 2005 sekä kerrotaan suunnitelmista vuodelle 2006. Arvioinnit sekä yksityiskohtaisempia esimerkkejä toteutuneesta toiminnasta on koottu hallintokunnittain Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikan päämäärien alle. Hallintokeskus Luonnonvaroista huolehtiminen Vuonna 2004 suunnitellut toimenpiteet paperinkäytön kasvun vähentämiseksi ovat toteutuneet 2-puoleisuuskopioinnin lisääntymisen myötä vuonna 2005. Atk-laitteiden kierrätyksen osalta toimenpiteet ovat vuonna 2005 toteutuneet suunnitellulla tavalla. Käytöstä poistetuista atk-laitteista on otettu käyttöön varaosia ja käyttökelpoiset osat kierrätetään kaupungin omissa yksiköissä. Korjauskelvottomat toimitetaan PC-netille hävitettäväksi. Hymonet -hankintojen ympäristötietokanta on ollut käytössä syksystä 2001 alkaen ja tietokannan käyttö on todettu hyödylliseksi. Kaupungin keskitetyissä hankinnoissa ja päätöksenteossa on huomioitu hankinnasta riippuen kokonaistaloudelliset ja ympäristöystävälliset hankinnat. Tarjouspyynnöissä on pyydetty tai edellytetty erinäisten ympäristövaatimusten täyttymistä ja ympäristöasiat ovat olleet myös yhtenä kokonaistaloudellisuuden kriteerinä. Vuonna 2006 uuden hankintalain voimaantulon myötä julkisyhteisöjen pitää ilmoittaa EU-kynnysarvon alle jäävistä hankinnoista julkisessa ilmoitusportaalissa. Mm. tästä johtuen Riihimäen kaupungin internetsivuille tullaan laittamaan entistä useammin sähköisiä tarjouspyyntöjä (kokeiltu jo vuonna 2005). Energiankäytön tehostaminen ja seuranta sekä ilmastonmuutos Sähkön kulutuksen vähentäminen monistamon osalta on toteutunut. Monistamon kopiokoneet on ajastettu sulkeutumaan virransäästötilaan, jos konetta ei käytetä 10 minuuttiin. Illalla koneet sammuvat klo 17 ja käynnistyvät aamulla klo 7.45. Työasemien sulkeminen töiden päätyttyä on toteutunut hyvin. Valaistus on kelloohjattu kaupungintalolla ja sen ulkoalueella. Saneeratulla puolella ovat lähes kaikki lamput energiasäästölamppuja. Ympäristökasvatus ja -tiedotus RHL-Datan antamia ohjeita työasemien ja näyttöjen sulkemisesta on noudatettu hyvin. Hallintokunnille on annettu ohjeita käytöstä poistettujen tavaroiden kierrätyksestä ja myymisestä. Tekninen virasto ja Vesihuoltolaitos Luonnonvaroista huolehtiminen Kaupungin omistamat pellot on vuokrattu viljelykäyttöön. Kaupungin metsäomaisuutta on hoidettu vuonna 1997 hyväksytyn metsäsuunnitelman mukaan. Myrskyt ovat aiheuttaneet ylimääräisiä korjuutöitä. Vuoden 2006 talousarvioon on hyväksytty määräraha metsäsuunnitelman uudistamiseen. Energiankäytön tehostaminen ja seuranta sekä ilmastonmuutos Vesihuoltolaitos: Jätevedenpuhdistamolla on tehostettu lietteen mädätyksessä syntyvän biokaasun hyödyntämistä asentamalla laitokselle kaasumoottori sähkön ja lämmön tuotantoa varten. Riihimäen kaupunki on jatkanut energiansäästösopimusta vuoden 2007 loppuun. Energiakatselmus on tehty Suomen lasimuseolla joulukuussa 2005, raportointi tammikuu 2006. Suunnitteilla Patastenmäen koulun energiakatselmus vuoden 2006 aikana. Peruskorjausten yhteydessä rakennukset liitetty rakennusautomaatioon (Pohjoinen koulu, Istuinkiven liikuntahalli, Jukolan monitoimitalo ja Lasitehtaan koulu). Rakennusautomaation tavoitteena on määräysten mukainen sisäilma ja tehokkaampi energiankäyttö.
13 Ympäristöriskien hallinta Teknisen viraston edustajat ovat osallistuneet Vantaanjoen tulvasuojelun toimintaohjelman laatimista ohjaavan työryhmän toimintaan. Työ tehdään Uudenmaan ympäristökeskuksen johdolla ja työryhmässä on edustajat Vantaanjoen varren kunnista sekä Hämeen ympäristökeskuksesta. Atomi-korttelin suunnitteluun liittyen on tehty alustava selvitys alueen maaperän likaantumisesta. Selvitystyötä jatketaan vuonna 2006. Lisäksi laaditaan rankkasadetilanteita varten korttelin pintavesien hallintasuunnitelma. Tilhi-korttelin ja sitä ympäröivän alueen rakentamisen yhteydessä on Hämeen ympäristökeskuksen edellyttämällä tavalla poistettu alueella ollut öljyllä pilaantunut maa-aines. Vesihuoltolaitos: Jätevedenpuhdistamolla on tehty selvitykset laitoksen aiheuttamasta melusta ja hajusta. Lisäksi on tehty tutkimussuunnitelma ympäristölle tai terveydelle vaarallisten aineiden esiintymisestä jätevesissä. Suunnitelma on hyväksytty Hämeen ympäristökeskuksessa 16.11.2005 ja selvitys tehdään kevään 2006 aikana. Teollisuuslaitosten kanssa solmitaan teollisuusjätevesisopimuksia, joilla rajoitetaan laitosten jätevesien haitta-ainepitoisuuksia. Olemassa olevien sopimusten noudattamista valvotaan ja uusia sopimuksia tehdään. Uusien sopimuksien laatimiseen liittyy riskikartoituksen laatiminen yrityksiin. Maankäytön suunnittelu ja rakentamisen vaikutusten hallinta Jalankulkua suosivan keskustan rakentaminen edistyi vuoden aikana, mutta ei täysin aiemmin tehtyjen päätösten mukaisesti. Välikadun ja osaksi Kauppakujan rakentaminen kävelykaduiksi aloitettiin samanaikaisesti Ragnar Granitin aukion rakentamisen kanssa. Sen sijaan kaupunginvaltuusto päätti 12.12.2005 poistaa Hämeenkadun kävelykaturakentamisen osuuden keskustan kehittämishankkeen määrärahasta. Joukkoliikenteen suosion edistämisen kannalta tärkeä matkakeskushanke edistyi. Kaupunginhallitus päätti 18.10.2005 anoa osallisuutta liikenne- ja viestintäministeriön Matkakeskus 2007-hankkeeseen. Kaupunginhallitus hyväksyi 7.11.2005 tehtäväksi asemakaavamuutoksen, joka mahdollistaa mm. linja-autoaseman vaatimien tilojen rakentamisen rautatieaseman yhteyteen. Riihimäen kaupunkiseudun kaupan mitoitus- ja sijoitusselvitys valmistui 22.4.2005. Kaupunginhallitus merkitsi selvityksen 30.5.2005 tiedokseen ja päätti käynnistää välittömästi Atomi-korttelin ja Piikinmäen alueen yleissuunnitelman laatimisen. Kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan 10.10.2005 yleissuunnitelman alueen asemakaavoituksen ohjeelliseksi pohjaksi. Kauppakeskuksen ja muiden kaupan tilojen sekä asuntojen rakentaminen aivan keskustan tuntumaan tuottaa vähemmän liikennettä kuin toimintojen hajauttaminen laajalle alueelle tuottaisi. Mitoitus- ja sijoitusselvityksen mukaan aluetta kehitettäessä keskustan viherverkoston kehittäminen tulee olla keskeinen lähtökohta. Samoin asumisen kehittäminen eri ikäryhmille ja elämänvaiheisille tulee olla jatkosuunnittelun lähtökohtana. Riihimäen uusien asuinalueiden kasvusuuntavertailu valmistui 15.11.2005. Kaupunginhallitus päätti raportin perusteella vuoden 2006 alussa, että Kalmun ja sitä ympäröivän vaikutusalueen osayleiskaavan laatiminen ohjelmoidaan vuoden 2006 kaavoitusohjelmaan. Käräjäkosken uuden omakotialueen asemakaava valmistui. Asemakaavassa ensimmäisen kerran esitettiin määräys hulevesien käsittelystä tonteilla. Liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen Kevyen liikenteen toimintamahdollisuuksia ja turvallisuutta parannettiin saattamalla Kalevankadun katusaneeraus loppuun sekä rakentamalla kevyen liikenteen väylä Jupiterinkadulle. Keskustan osalta käynnistettiin uuden keskustatorin ja siihen liittyvän kävelyalueen työt, jotka valmistuvat v. 2006. Liikenneympäristön muun parantamisen kannalta merkittävimmät kohteet olivat Meijerintien rakentaminen siihen liittyvine kevyen liikenteen järjestelyineen sekä kaupungin opastusjärjestelmän saneerauksen käynnistäminen. Joukkoliikenteen osalta ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Liikenteen painopistealueena olivat edelleen työmatkat ja koululaisliikenne sekä näiden aikojen ulkopuolella harvemmalla vuorovälillä asiointimatkojen palveleminen. Liikenneturvallisuudessa tilanne säilyi edelleen kohtuullisen hyvänä, vaikka Riihimäellä kahden nollavuoden jälkeen tapahtui yksi kuolemaan johtanut onnettomuus. Kaikkiaan onnettomuusmäärät ovat korkeammat kuin v. 2003 mutta pienemmät kuin v. 2004.
14 Vuonna 2006 toiminta jatkuu edellisvuosien tapaan. Tavoitteena on, että keskustatorin ja kävelyalueen saneeraus saadaan valmiiksi ja vilkasliikenteinen Et. Viertotien ja Lopentien liittymä saneerataan ja varustetaan liikennevaloilla. Kaupungin opastusjärjestelmän kehittämistä jatketaan ja edelleen on myös tarkoitus jatkaa pieniä toimenpiteitä erityisesti kevyen liikenteen turvallisuuden parantamiseksi. Ympäristökasvatus ja -tiedotus Tekninen virasto on tiedottanut toimintansa ympäristövaikutuksista asianmukaisesti. Hiekoitushiekan poiston tehostaminen Riihimäen kaupungin puistometsien hoitosuunnitelma Puistotoimisto tilasi vuonna 2004 Keski-Uudenmaan Metsänhoitoyhdistykseltä puistometsiään koskevan hoitosuunnitelman. Suunnitelman tarkoituksena on helpottaa virkistysmetsäalueiden hoidon suunnittelua pitkällä tähtäimellä ja se sisältää metsäkuvioittain ohjeet puuston ja aluskasvillisuuden käsittelystä (puuston poisto, harvennus, istutus sekä pohjakasvuston raivaus). Suunnitelmaluonnos valmistui vuonna 2005. Kuitenkin viime vuonna uusien alueiden kaavoittaminen oli erittäin vilkasta, joten viheralueiden määrä kasvoi huomattavasti. Tämän takia hoitosuunnitelmaluonnosta päätettiin saman tien täydentää mukaan lukien uudet kaavoitetut puistometsät. Hoitosuunnitelma kattaa yli 400 ha viheralueita. Sen on tarkoitus tulla käyttöön vuoden 2006 aikana, jolloin se myös esitellään ao. tahoille. Suunnitelma on laadittu painottaen metsien virkistyskäyttöä sekä maisemallisia arvoja. Tarkoitus on toteuttaa sitä vuosittain laaditun kiireellisyysjärjestyksen mukaan, mutta määrärahojen niukkuus todennäköisesti vaikeuttaa ohjelman läpivientiä. Ympäristönsuojeluyksikön toimeksiannosta on tehty ulkoilman hiukkasmittauksia Hämeenkadulla. Mittauksista tehdyn väliraportin mukaan hiekoitushiekan osuus hiukkasista on merkittävä. Vuoden 2006 painopistealueena yhdyskuntateknisten palveluiden osalta onkin hiekoitushiekan poiston tehostaminen. Tavoite on huomioitu sekä katujen kunnossapidon rahoituksessa että kalustohankinnoissa.
15 Jätevedenpuhdistamon hajunpoisto Jätevedenpuhdistamon esikäsittely-yksikkö on aiheuttanut ajoittain hajuhaittoja ympäristöön. Haittojen poistamiseksi on puhdistamolle rakennettu biologinen hajusuodatin. Suodatin on rakennettu vanhaan, käytöstä poistettuun käsittelyaltaaseen esikäsittely-yksikön viereen. suodattimen rakenne ja toiminta ovat hyvin yksinkertaiset. Altaan pohjalle on sijoitettu ilmaputkisto ja allas on täytetty puuhakkeen ja kuorikkeen seoksella. Lisäksi altaassa on vesiputkisto täyteaineen kostutusta varten. Esikäsittelyallas on katettu ja ilma imetään katteen alta ja johdetaan suodattimen ilmaputkistoon, mistä ilma nousee suodatinmassan läpi ja hajut suodattuvat massaan. Suodatin on otettu käyttöön tammikuun lopulla ja ainakin aistinvaraisesti haistellen se toimii. Hajunäytteet on otettu, mutta niiden tuloksia ei ole vielä saatu. Suodattimen toimintaa on vielä tarkoitus säätää näytteistä saatujen tulosten perusteella. Hulevesien hallintaa Hulevesillä tarkoitetaan rakennetuissa ympäristöissä sade- ja sulamisvesistä kertyvää pintavettä. Rakentaminen nopeuttaa pintavesien johtumista vesistöihin ja myös ravinteiden sekä kiintoainesten huuhtoutuminen vesiin lisääntyy. Tulvien riski kasvaa ja jo pienet sateet nostavat vedenpintaa kun aiemmin maasto sitoi sadevedet pidemmäksi ajaksi. Erityisesti laajat kattopinta-alat ja pihojen päällystäminen vaikuttavat voimakkaasti pintavesien nopeaan kulkeutumiseen pois rakennusalueelta. Kauppakeskukset ja teollisuusalueet ovat tyypillisesti suuria muutoksia aiheuttavia. Omakotirakentamisessa on ollut tarvetta pienentää kosteuden tuomia riskejä ja hulevedet halutaan johtaa pois rakennuksen läheisyydestä mahdollisimman tehokkaasti. Kaupungin sadevesiverkostoa ei ole kuitenkaan mitoitettu nopeasti syntyville suurille sadevesimäärille. Vuonna 2005 asemakaava laadittiin uudelle Käräjäkosken omakotialueelle. Käräjäkoskella on ensimmäisen kerran tonttien haltijoille ja rakentajille annettu velvollisuudeksi ensisijaisesti imeyttää hulevedet oman tontin alueella. Katualueilta pintavedet johdetaan rakennettaviin kosteikkoihin, joista ne imeytyvät vähitellen viereiseen Vantaanjokeen. Viivyttämällä vesien kulkeutumista Vantaanjokeen pienennetään osaltaan tulvariskiä ja vähennetään kiintoainesten ja mahdollisten ravinteiden joutumista suoraan jokeen.
16 Piikinmäki ja Atomin alue kohentuvat Havainne kuva Piikinmäen Atomin alueesta Lähde:YKR/SYKE 2003 Riihimäen keskusta-alueelle on tulossa huomattavia kaupunkikuvallisia ja toiminnallisia muutoksia Atomi-korttelin, Piikinmäen ja uuden matkakeskuksen rakentamisen myötä. Näin laaja rakennettavissa oleva alue on suomalaisen kaupungin keskustassa harvinainen kokonaisuus. Alue tarjoaa merkittävän mahdollisuuden kehittää ja täydentää kaupunkia. Kaupungin keskusta-alueen asukasmäärä on viimeiset vuosikymmenet selkeästi vähentynyt. Myös palveluilla on ollut taipumus sijoittua keskustan ulkopuolelle. Tällainen muutossuunta aiheuttaa osaltaan liikenteen kasvua, matkoihin käytetyn ajan lisääntymistä ja se heijastuu aina katujen kunnossapitotarpeen kasvuun saakka. Tähän suuntaan haetaan harkituilla suunnitelmilla nyt selkeää muutosta. Keskusta-alueen täydennysrakentaminen parantaa palveluiden saavutettavuutta. Uudelle Piikinmäen alueelle muuttavien asukkaiden palvelut sijoittuvat suureksi osaksi jalankulkuetäisyyden päähän ja julkiset kulkuvälineet ovat helposti saavutettavissa. Uusi kauppakeskus tukee kohtuullisesti kaupallisen ydinkeskustan kehittymistä. Jos ydinkeskustan kaupallista toimivuutta parannetaan aiemmin suunnitelluilla toimenpiteillä, syntyy sinne riittävän vahva ja kilpailukykyinen vastine kauppakeskukselle. Vahva ydinkeskusta, uusi kauppakeskus ja matkakeskus yhdessä saavat kiinni seutukunnan asukkaita ja ostovoiman siirtymää seudun ulkopuolelle saadaan vähennettyä. Kaikki suunnitelmien mukainen rakentaminen on arvioitu toteutuvan vuoteen 2025 mennessä. Aluetta kehitettäessä kaupungin viherverkoston kehittäminen tulee olla keskeisenä lähtökohtana. Samoin asumisen kehittäminen eri ikäryhmille ja elämänvaiheisille tulee olla jatkosuunnittelun lähtökohtana. Näin todetaan Riihimäen kaupunkiseudun kaupan mitoitus- ja sijoitusselvityksessä, joka laadittiin konsulttityönä vuonna 2005.
17 Ympäristökeskus Luonnonvaroista huolehtiminen Ympäristölautakunta vastaa jätelainsäädännön valvonnasta sekä omalta osaltaan myös jäteneuvonnasta. Riihimäen kaupungin yleiset jätehuoltomääräykset uusittiin vuoden 2005 aikana. Jätehuollon muutoksista tiedotettiin kirjeitse sekä tiedotusvälineiden ja asukastilaisuuksien avulla. Kiertokapula Oy:n valmisteleman kuntien jätestrategian käsittely ja työstäminen ei resurssipulan vuoksi edennyt. Kierrätyskeskuksen toiminta jatkui ennallaan, myynti on edelleen hieman lisääntynyt. Rakennusvalvonta hoitaa maa-ainesten oton valvontaa. Ottamistoiminta oli vuoden 2005 aikana vähäistä. Pilaantuneiden maiden puhdistamisessa tehtiin entiseen tapaan yhteistyötä Hämeen ympäristökeskuksen kanssa. Pilaantuneen pohjaveden puhdistaminen jatkui vuonna 2005 Oy Teboil Ab:n jakeluasemalla. Ympäristölautakunta päätti kesäkuussa 2005 olla myöntämättä jakeluaseman toiminnalle ympäristölupaa, mistä päätöksestä on valitettu Vaasan hallinto-oikeudelle. Pohjavesien laatua seurataan yritysten velvoitetarkkailujen sekä vesihuoltolaitoksen tekemän pohjaveden tarkkailun avulla. Pohjavesien suojeluun on kiinnitetty huomiota myös Riihimäen kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä, joiden valmistelua jatkettiin vuoden 2005 aikana ympäristönsuojeluyksikön vetämänä. Ympäristönsuojeluyksikkö osallistuu Riihimäen seudun pohjavesialueiden suojelusuunnitelmaa seuraavan työryhmän työskentelyyn. Vuonna 2005 ympäristönsuojeluyksikkö osallistui Kanta-Hämeen kuntien Järvet kestävään kehitykseen -hankkeeseen, jossa on mukana Riihimäeltä Paalijärvi ja sen aktiivinen suojeluyhdistys sekä Hämeen ympäristökeskuksen vetämään Kanta-Hämeen luonnon monimuotoisuuden tilan seurantahankkeeseen. Maaliskuussa 2005 käynnistynyt keskustan ulkoilman hiukkasmittaus jatkuu toukokuun 2006 loppuun asti. Mittauksen toteuttaa ympäristölautakunnan tilaamana Ilmatieteen laitos. Korkeiden keväisten hiukkaspitoisuuksien alentamiseksi tehtävistä toimenpiteistä on sovittu teknisen viraston kanssa. Riihimäen pintavesien seurantaohjelma valmistui loppuvuodesta 2005, seuranta käynnistyy ohjelman mukaisesti vuonna 2006. Energiankäytön tehostaminen ja seuranta sekä ilmastonmuutos Riihimäen kaupunki on liittynyt kuntien ilmastonsuojelukampanjaan ja jatkanut energiansäästösopimusta kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa. Ympäristönsuojeluyksikössä on laadittu Riihimäen kasvihuonekaasupäästöjen kehitysennuste vuosille 2010 ja 2020, toimintasuunnitelma on hyväksytty valtuustossa ja raportti julkaistu ympäristölautakunnan julkaisusarjassa vuonna 2003. Ympäristönsuojeluyksikkö osallistui syksyllä 2005 kolmanteen kansalliseen ilmastokonferenssiin. Ympäristövastaaville järjestetään energia-aiheista koulutusta, seuraavan kerran syksyllä 2006. Ympäristöriskien hallinta Ympäristökeskuksen koko ympäristönsuojelun viranomaistoiminta mm. ympäristölupien käsittely ja valvonta sekä ympäristötarkastukset tähtäävät ympäristöriskien hallintaan ja ympäristövahinkojen ennaltaehkäisyyn. Ympäristölautakunta antoi vuonna 2005 päätöksen neljän laitoksen ympäristöluvasta. Vuonna 2005 lupakäsittelyn ruuhka saatiin suurelta osin purettua. Ympäristöluvallisille toiminnoille laadittiin valvontasuunnitelma, jonka mukaisesti toimintoja jatkossa valvotaan. Teollisuuslaitosten jätevesisopimusten valmistelu ja niihin liittyvät riskikartoitukset on yksi tapa ehkäistä viemäriin joutuvia, jätevedenpuhdistamolle ja sen purkuvesistölle Vantaanjoelle vahingollisia päästöjä. Tätä työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä vesihuoltolaitoksen kanssa. Ympäristönsuojeluyksikkö osallistuu vuonna 2005 käynnistyneeseen Vantaanjoen riskikartoituksen päivitykseen. Yrityksille suunnattua tietopakettia, Yrityksen ympäristökansiota, jaetaan toimialoittain Riihimäen yrityksille. Keväällä 2005 kansiota postitettiin noin sadalle pienyritykselle. Yrityksille suunnattua sähköistä tietopalvelua on jatkettu yhteistyössä Hausjärven ja Lopen kunnan kanssa. Vuoden 2004 alusta voimaan tullut asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla tuo parannusta talousjätevesien käsittelyyn uusien rakennusten osalta heti ja vanhojen osalta siirtymä-
18 kauden aikana. Jätevesijärjestelmien suunnittelun ja rakentamisen neuvonta ja rakentamisen ja käytön valvonta toteutetaan yhteistyönä rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun ja vesihuoltolaitoksen kesken. Ympäristökeskuksessa on laadittu lomake ja ohjeet, joiden avulla jätevesisuunnitelmien ja selvitysten laadinta selkiytyy ja yhdenmukaistuu. Ympäristökeskus on järjestänyt tiedotustilaisuuden jätevesijärjestelmien suunnittelijoille ja yleisötilaisuuden asiasta kiinnostuneille. Myös ulkopuolisten tahojen järjestämiin jätevesiasiaa käsitteleviin tilaisuuksiin on osallistuttu. Tietoa asetuksesta ja sen vaatimista toimenpiteistä on kerätty myös internetsivuille. Ympäristökasvatus ja -tiedotus Ympäristötietokeskuksen toimintamalli valmistui vuoden 2005 lopussa päättyneessä HÄMY, eli Ympäristöviestintää Yhteistyönä Hämeessä -hankkeessa. Luontokoulu Sinitiaisen toiminta jatkui vuoden 2005 loppuun asti. Riihimäen, Lopen ja Hausjärven yhteinen ympäristöasioiden tiedotuslehti Ekokaari ilmestyi entiseen tapaan kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmätyöstä kertova 5. ympäristöraportti koottiin ympäristönsuojeluyksikön ja ympäristötiimin sekä Hämy-hankkeen yhteistyönä. Matkalla Suomen kaupungeissa internetpeli julkaistiin autottomana päivänä. Peli on pelattavissa osoitteessa www.ytv.fi/matkapeli. Pelin avulla voi vertailla kulkutapojen ympäristö- ja muita vaikutuksia yhdeksässä Suomen kaupungissa. Maankäytön suunnittelu ja rakentamisen vaikutusten hallinta Ympäristölautakunta on ottanut kantaa mm. kaavalausunnoissaan esimerkiksi kaupunkimetsien ja puistojen säilyttämiseen, meluntorjuntaan ja uuden rakentamisen suuntaamiseen. Sekä kaavoituksen että rakentamisen yhteydessä nousee usein esiin pilaantuneita maa-alueita, joiden selvittämisessä tehdään yhteistyötä Hämeen ympäristökeskuksen sekä teknisen viraston kanssa. Rakennuslupamenettelyssä sekä maisematyöluvista päätettäessä otetaan huomioon arvokkaiden rakennusten, kaupunkikuvan ja maisemakokonaisuuksien säilyttäminen. Liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen Tärkeä peruste ympäristölautakunnan ja -keskuksen kannanotoissa tiesuunnitelmiin, kaavoihin yms. on suunnittelualueille suuntautuvan liikenteen aiheuttamat melun ja pakokaasupäästöjen haitat. Riihimäen alueen liikenteen kokonaispäästöjä on selvitetty edellä mainitussa kasvihuonekaasupäästöraportissa. Keskustan ilmanlaadun hiukkasmittaus jatkuu toukokuun 2006 loppuun asti. Keväiseen hiekoitushiekan poistoon on jatkossa kiinnitettävä erityistä huomiota.
19 HÄMY ja luontokoulu Sinitiainen HÄMY eli Ympäristöviestintää yhteistyönä Hämeessä -hanke päättyi vuoden 2005 lopussa. Hankkeessa oli Riihimäen kaupungin ohella mukana Lopen kunta ja Suomen ympäristöopisto Sykli. Kolmivuotinen (2003 2005) hanke sai EU-rahoitustukea. Projektissa tuotteistettiin Riihimäen seudun ympäristötalon ympäristöviestintäpalveluja aiemmin tehdyn hankesuunnitelman mukaisesti ja jatkettiin muun muassa ympäristöjärjestelmätyöhön kuuluvaa kehittämistyötä. Hankkeessa käynnistettiin myös Riihimäen seudun luontokoulu Sinitiaisen toiminta. Keväällä 2005 HÄMY oli mukana Riihimäen messujen Piha & patio - messuilla, jonne toteutettiin Tunnetko eläinnaapurisi näyttelykokonaisuus. Kuvataulujen, satuseikkailujen, ötökkäaskartelun ja elävien eläinten kohtaamisen avulla tehtiin pihapiirien lähiluontoa ja sen asukkeja tunnetuksi. Luontokoulu Sinitiainen järjesti yleisölle Tintin retkelle -satuseikkailuja. Hankkeessa valmistui ympäristötietokeskuksen toimintamalli, joka löytyy sähköisenä hankkeen internetsivuilta. Luontokoulu Sinitiainen käynnisti toimintansa syksyllä 2003. Luontokoulun tärkeimmät kohderyhmät olivat esi- ja perusopetuksen opettajat ja oppilaat. Luontokoulu toimi kiertävänä eli luontokoulupäiviä vietetään luontokoulunopettajan johdolla koulun tai päiväkodin lähimaastossa. Luontokoulupäiviä toteutettiin noin 120 vuodessa. Kesällä 2005 luontokoulu järjesti yhteistyössä nuorisokeskus Monarin kanssa päiväleirin Hatlamminsuolle. Tintin retkellä -esite ilmestyi toukokuussa. Esite kannustaa erityisesti perheitä omatoimiseen lähiluontoretkeilyyn. Luontokoulu Sinitiaisen kootut palat 2003 2005 materiaalipaketti valmistui. Materiaaliin on koottu luontokoulutoiminnan kokemukset ja kehitetyt ohjelmat. Materiaalipaketti löytyy sähköisenä luontokoulun internetsivuilta.
20 Kanta-Hämeen luonnon monimuotoisuuden tilan seurantaprojekti Kunausojan allas Vähä- ja Paalijärven valuma-alueella 26.7.2005. Paalijärvi kestävään kehitykseen Paalijärven puolesta tehtiin töitä vuoden 2005 aikana osana Kanta-Hämeen järvet kestävään kehitykseen -hanketta seuraavasti: Hämeen ympäristökeskuksen vetämä Kanta-Hämeen luonnon monimuotoisuuden tilan kaksivuotinen seurantaprojekti loppui vuoden 2005 lopussa. Riihimäen lisäksi projektissa oli mukana Hausjärvi, Janakkala, Jokioinen ja Loppi. Rahoitus tuli EU:n aluekehitysrahastosta, ympäristöministeriöltä ja projektikunnista. Hankkeen päätavoite oli luoda malli yhdenmukaiselle monimuotoisuuden seurannalle ja seurannan toteuttamiselle, jonka tuloksena monimuotoisuuden ylläpito, suojelu ja palauttaminen sekä mahdollisten uhkatekijöiden tunnistaminen paranee. Kesällä 2005 inventoitiin Riihimäellä 68 arvokasta luontokohdetta edellisenä kesänä inventoitujen 71 kohteen lisäksi. Yhteensä kahden vuoden aikana Riihimäellä inventoitiin siten 139 kohdetta. Inventoidut kohteet luokiteltiin arvonsa mukaisesti luokkiin (tavanomainen, paikallisesti arvokas, erityisen arvokas) ja riittävästi pisteitä saaneet kohteet valittiin seurantaohjelmaan. Kohteiden seurannasta vastaa ympäristökeskus tai kunta, seurantaväli on enintään 10 vuotta. Vähäjärveen laskevaan Kunausojaan rakennettiin laskeutusallas, altaan toimivuutta seurattiin vesinäytteenotoin. Vesikasvillisuutta niitettiin kolmantena peräkkäisenä kesänä heinäkuussa. Paali- ja Vähäjärven vedenlaatua seurattiin vesinäytteiden ja happimittauksen avulla. Paalijärvelle laadittiin hoito- ja käyttösuunnitelmaluonnos. Tiedotetaulun sisältö suunniteltiin, taulut rakennettiin ja toimitettiin sijoitettavaksi Paalijärven rannalle. Paalijärven kuormitusselvityksen julkaisemisesta ja niitosta tiedotettiin osana hankekokonaisuutta. Kassoskiven metsä
21 Koulutuspalvelukeskus Luonnonvaroista huolehtiminen Koulutuspalvelukeskuksessa on pohdittu sähköisen viestinnän ja mm. sähköisten lomakkeiden kehittämistä paperilomakkeiden sijaan. Paperin kierrätystä on tehostettu jaottelemalla erikseen toimistopaperit ja sanomalehdet/mainokset/esitteet. Keskuskeittiöllä sisäinen laskutus hoidetaan Sonetilla ilman paperilaskutusta. Pesuainehankinnoissa huomioidaan edelleen ympäristöystävälliset vaihtoehdot. Raaka-ainehankinnoissa huomioidaan mahdollisimman suuret tilauserät, jolloin säästetään pakkausmateriaaleissa ja kuljetuskerroissa. Energiankäytön tehostaminen ja seuranta sekä ilmastonmuutos Keskuskeittiöllä tarkkaillaan (ja kyseenalaistetaankin) toimintamenetelmiä jatkuvasti. Vedenkulutukseen on helppo vaikuttaa. Valojen käyttöön voisi kiinnittää enemmän huomiota. Ympäristöriskien hallinta Pesuaineet yms. säilytetään/varastoidaan oikein. Liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen Keskuskeittiön asiakasruokien kuljetuskerrat ovat järkiperäisiä. Raaka-ainehankinnat hoituvat myös asiallisilla tuontikerroilla, niihin on tarkkailumahdollisuus. Ympäristökasvatus ja -tiedotus Peruskoulun opetussuunnitelman perusteissa oleva vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta -aihekokonaisuus huomioidaan kunkin koulun omien erityispiirteiden, sijainnin, resurssien ja painotusten mukaan. Tavoitteena on kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia sekä lisätä oppilaiden valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja hyvinvoinnin puolesta. Haapahuhdan ja Hiivolan kouluissa on aloitettu syksyllä 2005 Vihreä lippu - projektit. Haapahuhdan koulussa projektia toteutetaan vesi-teemalla. Tavoitteena on veden kulutuksen vähentäminen sekä oman toiminnan seuraamusten pohtiminen. Oppilaiden toivotaan ymmärtävän puhtaan veden merkityksen ja puhtaan veden arvostamisen. Omien tutkimusten kautta pyritään lisäämään tietoisuutta arkielämän valinnoista, veden säästämisestä sekä veden kiertokulusta. Hiivolan koulussa teemana puolestaan on lähiympäristö. Erilaisten luonto- ja teemapäivien kautta oppilaat pohtivat mm. luonnon merkitystä, lähiympäristön tilaa, omaa lähiluonnon tuntemistaan sekä koulun pihan kuntoa ja viihtyisyyttä. Lähiympäristön havainnoinnilla, yhteistoiminnallisella oppimisella ja erilaisilla tiedonhankintatavoilla koulun ympäristökasvatus on enemmän irti oppikirjasidonnaisuudesta. Uramon koulu ja Oy Ekokem Ab ovat tehneet yhteistyötä nyt jo kymmenen vuoden ajan. Yhteistyön toimintamuotoja ovat mm. yritysvierailut oppilaille ja opettajille sekä asiantuntijavierailut. Yhteistyöhön opettajien kanssa on kuulunut koulutusta, tietoa ja opetusmateriaaleja kierrätys- ja ongelmajäteasioista. Yhtiö on kustantanut koululle opetusvälineitä ja materiaaleja erityisesti kemian ja fysiikan opetukseen sekä koulun tiedekerhon käyttöön. Vastavuoroisesti oppilaat ovat esiintyneet Ekokemin tilaisuuksissa sekä kirjoittaneet ja piirtäneet vierailuistaan. Osa yhteistyöstä on muodostunut jokavuotisiksi perinteiksi esimerkiksi joulukadun avaustapahtuma, kevätretki Heurekaan sekä tiedekerhon vierailu Ekokemin laboratorioon. Yhteistyö Ekokemin kanssa on tuonut koululle paljon tietoa ympäristöasioista sekä tervetullutta vaihtelua kouluarkeen.
22 Riihimäen kauppaoppilaitoksen ympäristötyö vuonna 2005 Kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus Luonnonvaroista huolehtiminen Liikuntapaikoilla on käytetty edelleen luontoystävällisiä lannoitteita ja hiekkakenttien suolausta ei ole lisätty edellisistä vuosista. Riihimäen kauppaoppilaitoksen ympäristötyö vuonna 2005 keskittyi sertifioinnin edellytysten täyttämiseen ja vuosittaisen ympäristö-ohjelman toteuttamiseen. Sertifiointiin liittyen tehtiin oppilaitoksen sisäinen ympäristöasioiden itsearviointi ja se lähetettiin tarkastettavaksi vuonna 2004 ulkoisen auditoinnin suorittaneelle Riitta Karukankaalle. Ympäristöohjelman tärkeimmät kohdat olivat tiedotus ja koulutus sekä energian ja materiaalien, varsinkin paperin, säästäminen. Suomen ympäristöopisto Sykli järjesti 6.4. koulutusiltapäivän oppilaitoksen opettajille, henkilökunnalle ja ympäristötiimin opiskelijajäsenille. Kaksi ympäristötiimin opettajajäsentä osallistui OPKE:n päätösseminaariin 28.4. ja ympäristöauditoijien täydennyskoulutukseen. Merkittävää näkyvyyttä Riihimäen kauppaoppilaitos sai World Skills -tapahtuman ympäristö-seminaarissa Helsingin messukeskuksessa 28.5.2005, kun ympäristötiimimme opiskelijajäsenet Maria Hatakka, Pekka Tiainen ja Sami Leino esittivät oppilaitoksemme ympäristötyötä englannin kielellä. Opetuksessa sellaisten opintojaksojen määrä, jossa kestävä kehitys oli huomioitu, lisääntyi lähes kolminkertaiseksi. Erityisesti lisäystä tapahtui yritystalouden, taloushallinnon ja Atk-aineiden opintojaksoilla. Paperin kulutus väheni 15,7 % edelliseen vuoteen verrattuna, lämmitys-energian kulutus laski 1,6 % ja sähkön kulutus laski 10 %, mutta veden kulutus kasvoi 27 % ollen nyt vuoden 1998 tasolla. Oppilaitoksen sähköä kuluttavia laitteita selvitettiin tarkemmin opiskelijoiden harjoitustyönä fysiikan tunnilla. Energiankäytön tehostaminen ja seuranta sekä ilmastonmuutos Liikuntapaikkojen ylläpitoon saatiin uusi traktori, mikä on varustettu nykytekniikalla ja päästöt sekä polttoaineen kulutus on minimoitu. Ympäristökasvatus ja -tiedotus Hatlamminsuon pitkospuiden korjaustyöt aloitettiin syksyllä 2005. Pitkospuut hankittiin kaupungin metsistä myrskytuhojen aiheuttamista puista ja sahautettiin lankuiksi. Kevään ja kesän 2006 aikana uudet pitkospuut asennetaan paikoilleen. Perusturvakeskus Luonnonvaroista huolehtiminen Päivähoidon eri toimintapisteissä on jatkettu jätteiden lajittelun opettamista ja materiaalikierrätystä. Askartelussa on käytetty kierrätysmateriaaleja ja luonnonmateriaaleja. Paperin käyttöön on kiinnitetty useissa yksiköissä erityistä huomiota, mutta varsinainen seuranta on vaikeaa. Energiankäytön tehostaminen ja seuranta sekä ilmastonmuutos Veden ja sähkön käytön minimointiin on kiinnitetty huomiota erityisesti päivähoidon yksiköissä opettamalle sitä lapsille. Kirjauksenmäen palvelukeskuksessa on laatukäsikirja teon alla, mukana ympäristönäkökohdat. Ympäristöriskien hallinta Turvallisuussuunnitelmat, joissa tarkastellaan myös ympäristöriskejä, toimivat mm. uuden henkilöstön perehdyttämisessä. Liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen Vanha kotipalvelun käytössä ollut pakettiauto vaihdettiin lähes uuteen pienem-