Ilmanlaatuselvitys - Hiukkaspitoisuudet nykytilanteessa

YH Länsi Oy Aleksis Kiven katu 26 33200 Tampere Hatanpään puistokuja 23, Tampere Ilmanlaatuselvitys - Hiukkaspitoisuudet nykytilanteessa 1.12.2010 Enwin Oy Tarja Tamminen Ari Tamminen ENWIN OY ALV -rek Kivipöytälänkuja 2 Y- tunnus 33920 Pirkkala 1721084-8 Puh/Fax: 03-2664396 www.enwin.fi ari.tamminen@enwin.fi puh: 040-5127006 tarja.tamminen@enwin.fi puh: 040-8409570

12/2010 2/26 SANASTOA Ohjearvo Ohjearvot ilmaisevat ilmansuojelutyön päämääriä ja ilmanlaadun tavoitteita ja ne on tarkoitettu ensi sijassa ohjeeksi viranomaisille. Ohjearvot eivät ole luonteeltaan sitovia, vaan niitä sovelletaan mm. alueidenkäytön, kaavoituksen, rakentamisen ja liikenteen suunnittelussa ja ne tulee ottaa huomioon ympäristölupaa koskevassa lupaharkinnassa. Raja-arvo Raja-arvot määrittelevät suurimmat hyväksyttävät ilman epäpuhtauksien pitoisuudet, joita ei saa ylittää. Raja-arvoja on annettu sekä terveyshaittojen ehkäisemiseksi alueilla, joissa asuu tai oleskelee ihmisiä, että erikseen kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelualueilla. EU:n ilmanlaatudirektiivissä (2008/50/EY) on säädetty ilmanlaadun raja-arvot ihmisen terveyden suojelemiseksi. PM 10 ( Particulate matter diam.<10 µm) PM 10 tarkoittaa läpimitaltaan alle 10 µm (0.010 mm) hiukkasia. Tämän kokoluokan hiukkasia kutsutaan myös ns. hengitettäviksi hiukkasiksi, koska ne voivat päästä hengitysilman kautta ihmisen keuhkoihin asti. PM 2.5 ( Particulate matter diam.<2.5 µm) Pienhiukkasiksi kutsustaan läpimitaltaan alle 2.5 µm (PM2.5) hiukkasfraktiota. PM 2.5 katsotaan olevan terveysvaikutuksiltaan vaarallisempia, koska ne voivat tunkeutua syvälle hengityselimiin ja aina verenkiertoon asti. Osa pienhiukkasista on peräisin kaukokulkeutumasta. YHTEYSTIEDOT Rakennuttajapäällikkö Arto Teittinen YH Länsi Oy Aleksis Kiven katu 26 33200 Tampere Enwin Oy, puh. 03-2664396 Kivipöytälänkuja 2, 33920 Pirkkala Ari Tamminen, ari.tamminen@enwin.fi Tarja Tamminen, tarja.tamminen@enwin.fi www.enwin.fi

12/2010 3/26 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Ilmanlaatu... 5 2.1 Ilmanlaadun raja- ja ohjearvot... 5 2.2 Sisäilman laatutavoitteista... 8 2.3 Taustapitoisuus ja kaukokulkeutuminen... 8 3. Leviämismallinnuksen lähtötiedot... 10 3.1 Leviämismalli... 10 3.2 Havaintopisteverkosto... 10 3.3 Sääaineisto... 12 4. Päästötiedot mallissa... 13 4.1 Liikennepäästöt... 13 4.2 Metso Lokomo Steels Oy:n päästöt... 14 5. Päästöjen leviäminen aluejakaumakuvina... 15 6. Tulokset ja niiden tarkastelu... 15 6.1 PM 2.5 -pitoisuudet... 16 6.2 PM 10 -pitoisuudet... 17 7. Yhteenveto ja suositukset... 19 8. Mallin epävarmuuden arviointi... 21 LIITE 1. PM 2.5 hiukkaspäästöjen leviäminen... I LIITE 2. PM 10 hiukkaspäästöjen leviäminen... II

12/2010 4/26 1. Johdanto Hatanpään valtatien ja Hatanpään puistokujan risteyksessä olevan tontin (Hatanpään puistokuja 23) ilmanlaatua ja ilman hiukkaspitoisuuksia selvitettiin mallintamalla tieliikenteestä peräisin olevien hiukkaspäästöjen ja lähellä sijaitsevan teräsvalimo Metso Lokomo Steels Oy:n hiukkaspäästöjen leviäminen. Kohteesta mallinnettiin hengitettävien hiukkasten pitoisuudet (PM 10 ) ja pienhiukkasten pitoisuudet (PM 2.5 ). Mallinnustyö tehtiin nykyliikennemäärillä ja Metso Lokomo Steels Oy:n v. 2007 mitatuilla päästötiedoilla. Työn tarkoituksena oli selvittää, minkälaiset ovat Hatanpään puistokuja 23:ssa sijaitsevan suunnittelukorttelin ilman hiukkaspitoisuudet. Tontille on suunniteltu 6-7 kerroksisia asuinkerrostaloja. Työn tarkoituksena on selvittää, voidaanko ilmanlaadun puolesta monikerroksiset asuinkerrostalot sijoittaa suunnitelluille paikoilleen lähelle tieväyliä ja valimoa niin, että terveysperusteiset ilmanlaadun ohje- tai raja-arvot eivät ylity. Kuva 1. Selvitysalueen rajaus Hatanpään puistokuja 23. Ilmanlaatumallissa on huomioitu maaston muoto (korkeusmalli) ja myös tontille suunnitellut kerrostalot, jolloin huomioidaan maaston lisäksi myös rakennusten vaikutukset päästöjen leviämiseen. Metso Lokomo Steels Oy:n päästöissä on huomioitu sekä suodatinlaitosten päästöt että ns. hajapäästöt vuoden 2007 päästömittausten tulosten perusteella. Myös päästölähteiden lähellä olevien teollisuusrakennusten vaikutus päästöjen leviämiseen on mallissa huomioitu. Tilaajan, YH Länsi Oy yhteyshenkilönä selvityksessä on rakennuttajapäällikkö Arto Teittinen. Metso Lokomo Steels Oy:n lähtötiedot saatiin ympäristöpäällikkö Jouni Järviseltä. Enwin Oy:ssä mallinnustyön suorittamisesta vastaa tekn. lis. Tarja Tamminen.

12/2010 5/26 2. Ilmanlaatu 2.1 Ilmanlaadun raja- ja ohjearvot Ulkoilman laadun arvioinnissa on käytössä ns. ilmanlaadun raja- ja ohjearvoja. Raja-arvot määrittelevät suurimmat hyväksyttävät ilman epäpuhtauksien pitoisuudet, joita ei saa ylittää. Raja-arvoja on annettu sekä terveyshaittojen ehkäisemiseksi alueilla, joissa asuu tai oleskelee ihmisiä, että erikseen kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelualueilla. Ohjearvot ilmaisevat ilmansuojelutyön päämääriä ja ilmanlaadun tavoitteita ja ne on tarkoitettu ensi sijassa ohjeeksi viranomaisille. Ohjearvot eivät ole luonteeltaan sitovia, vaan niitä sovelletaan mm. alueidenkäytön, kaavoituksen, rakentamisen ja liikenteen suunnittelussa ja ne tulee ottaa huomioon ympäristölupaa koskevassa lupaharkinnassa. Euroopan Unionin uusi Ilmanlaatudirektiivi (2008/50/EY) määrittelee Euroopan unionin laajuisen järjestelmän sitovien ilmanlaatutoimien määräämiseksi nimetyille ilmansaasteille. Ilmanlaatudirektiivissä on sitovat ilmanlaadun raja-arvot mm. tässä mallinnettaville komponenteille, typpidioksidille (NO 2 ) ja hiukkasille (PM 10, PM 2.5 ). Typpidioksidin raja-arvot tulee alittaa vuoden 2010 alusta ja hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) raja-arvot jo vuoden 2005 alusta lähtien. Pienhiukkasten (PM 2.5 ) sitovat vuosiraja-arvot tulee alittaa v. 2015 (I vaihe) ja v. 2020 (II vaihe). Suomessa myös kansallisessa lainsäädännössä on huomioitu EU:n asettamat ilmanlaadun raja-arvot (mm. VNA 711/2001). Taulukossa 1. on NO 2 :n, NOx:n ja PM 10 :n ilmanlaadun rajaarvot. Taulukko 1. Hengittävien hiukkasten ja typpidioksidin (PM 10, NO 2 ) ilmanlaadun raja-arvot terveyshaittojen ehkäisemiseksi. NOx-vuosiraja-arvo on annettu kasvillisuuden suojelemiseksi. Lähde: VNA 711/2001 ja EU ilmanlaatudirektiivi 2008/50/EY Aine Hiukkaset (PM 10 ) Typpidioksidi (NO 2 ) Typen oksidit (NOx) kasvillisuus Keskiarvon laskenta-aika 24 tuntia kalenterivuosi 1 tunti kalenterivuosi Raja-arvo, µg/m 3 (293 K, 101,3 kpa) 50 µg/m 3 * 40 µg/m 3 Sallittujen ylitysten määrä kalenterivuodessa 35-200 µg/m 3 18 40 µg/m 3 - Ajankohta, jolloin pitoisuuksien viimeistään tulee olla rajaarvoa pienemmät 1.1.2005 1.1.2005 1.1.2010 1.1.2010 kalenterivuosi 30 µg/m 3-1.1.2010 *Tulokset ilmaistaan ulkoilman lämpötilassa ja paineessa. EU:n ilmanlaatudirektiivissä on myös PM 10 -hiukkasten osalta poikkeussäännös, minkä mukaan jäsenvaltiot voivat nimetä alueita tai taajamia, joiden alueella PM 10 -hiukkasten raja-arvot ylittyvät, koska teiden talvihiekoitus tai -suolaus aiheuttaa ilmassa leijuman. Jäsenvaltioiden on lähetettävä komissiolle luettelo kyseisistä alueista ja taajamista sekä niiden PM 10 -pitoisuuksista ja -lähteistä. Jäsenvaltioiden on esitettävä tarvittavat todisteet, jotka osoittavat, että ylitykset johtuvat kyseisestä leijumasta ja että pitoisuuksien pienentämiseksi on toteutettu kohtuullisia toimenpiteitä.

12/2010 6/26 EU:n ilmanlaatudirektiivissä on pienhiukkasten(pm 2.5 ) osalta kaksi elementtiä: pienhiukkasten ehdoton vuosiraja-arvo ja toisena elementtinä altistuksen vähentämistavoitteet, jotka perustuvat viimeistään v. 2009 aloitettuihin PM 2.5 - mittauksiin. Taulukossa 2. on direktiivin raja-arvot ja ajankohdat, jolloin ne tulee viimeistään saavuttaa. Pienhiukkaset (PM2,5) aiheuttavat merkittäviä haitallisia vaikutuksia ihmisten terveydelle. PM 2,5 -hiukkasille ei tähän mennessä ole voitu määrittää kynnysarvoa, jonka alittuessa ne eivät aiheuttaisi riskiä. Sen vuoksi tätä epäpuhtautta ei pitäisi säädellä samalla tavoin kuin muita ilman epäpuhtauksia. Tämän lähestymistavan tavoitteeksi olisi asetettava kaupunkien taustapitoisuuksien yleinen alentaminen, jotta voidaan varmistaa, että suuri osa väestöstä hyötyy paremmasta ilmanlaadusta. Jotta kuitenkin voidaan varmistaa vähimmäistason terveydensuojelu kaikkialla, olisi kyseiseen lähestymistapaan yhdistettävä raja-arvo, jota edeltäisi ensimmäisessä vaiheessa tavoitearvo. Taulukko 2. Pienhiukkasten (PM2.5) EU:n uuden direktiivin tavoitearvo, rajaarvot ja arviointikynnykset. (2008/50/EY) Ajankohta, jolloin pitoisuuksien Pitoisuus viimeistään tulee olla raja-arvoa pienemmät PM 2.5 vuositavoitearvo 25 µg/m 3 v. 2010 1. vaihe PM 2.5 vuosiraja-arvo 2. vaihe PM 2.5 vuosiraja-arvo Ylempi arviointikynnys 70 % 1. vaiheen raja-arvosta Alempi arviointikynnys 50 % 1. vaiheen raja-arvosta 25 µg/m 3 v. 2015 20 µg/m 3 v. 2020 17 µg/m 3 12 µg/m 3 PM 2.5 altistuksenvähentämistavoitteet perustuvat mittauksiin ja ns. altistusindikaattoriarvoihin (Average Exposure Indicator=AEI). PM 2.5 kaupunkitaustaasemat tulee perustaa 1.1.2009 mennessä. Altistusindikaattoriarvot lasketaan kaupunkitausta-asemien mittaustuloksista ja arvioidaan kolmen vuosikeskiarvon liukuvana keskiarvona. Altistuksenvähentämistavoite (ETR= Exposure Reduction Tarket) on esitetty taulukossa 3. ja se tulisi saavuttaa vuoteen 2020 mennessä. Taulukko 3. Altistuksenvähentämistavoitteet v. 2020 mennessä (perustuvat kaupunkitaustan mittauksiin) AEI (µg/m 3 ) / (vuosika.) Vähennystavoite (%) <8.5 µg/m 3 0 % 8.5-13 µg/m 3 10 % 13-18 µg/m 3 15 % 18-22 µg/m 3 20 % >22 µg/m 3 tulee vähentyä 18 µg/m 3 :iin

12/2010 7/26 Ilmanlaadulle on annettu Suomessa myös kansallisia ohjearvoja -Valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvoista, VNp 480/1996. Ohjearvojen tarkoituksena on ehkäistä ilman epäpuhtauksista aiheutuvat terveydelliset haitat ja luonnon vaurioituminen sekä vähentää viihtyisyyshaittoja. Lyhytaikaispitoisuuksien ohjearvot on annettu ensisijaisesti terveydellisin perustein. Niiden asettamisessa on pyritty ottamaan huomioon muun muassa ilman epäpuhtauksien vaikutukset herkkiin väestöryhmiin, kuten lapsiin, vanhuksiin ja hengityselinsairaisiin. Pitkäaikaispitoisuuksien ja laskeuman ohjearvojen tavoitteena on ensisijaisesti kasvillisuuteen ja muuhun luontoon kohdistuvien haittojen ehkäiseminen. Typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten ilmanlaadun ohjearvot on esitetty taulukossa 4. Ilmanlaadun raja- ja ohjearvojen tilastolliset määrittelyt poikkeavat toisistaan. Esimerkiksi ohjearvoissa käytetty aineiston 99.prosenttipiste on se pitoisuusarvo, jota pienempiä tai yhtä suuria pitoisuusarvoja on aineistossa 99%:ia. Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annetuissa ilmanlaadun raja-arvoissa keskiarvon laskenta-aika on tunti, vuorokausi tai kalenterivuosi. Lyhytaikaisissa (tunti- tai vrk-keskiarvoissa) sallitaan tietty määrä ylityksiä kalenterivuoden aikana epäpuhtaudesta riippuen. Esim. PM 10 hiukkasten osalta sallitaan 35 vuorokausiraja-arvon lukuarvon ylitystä, kun taas NO 2 :n tuntiraja-arvon ylityksiä sallitaan kalenterivuodessa 18 kappaletta. Taulukko 4. Ilmanlaadun ohjearvot hengitettäville hiukkasille (PM 10 ) ja typpidioksidille (NO 2 ). Lähde: VNp 480/1996 Aine Ohjearvo (20 0 C, 1atm) Tilastollinen määrittely Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ) Typpidioksidi (NO 2 ) 150 µg/m 3 70 µg/m 3 kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo 70 µg/m 3 kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Myös Maailman terveysjärjestö WHO 1 on antanut PM 2.5- ohjearvot pienhiukkasten vuosi ja vuorokausipitoisuudelle (Taulukko 5). Taulukko 5. Pienhiukkasten (PM2.5) WHO:n ohjearvot. Pitoisuus WHO / PM 2.5 vuorokausiohjearvo 25 µg/m 3 WHO PM 2.5 vuosiohjearvo 10 µg/m 3 1 WHO 2006. Air Quality Guidelines: Global Update 2005. World Health Organization.

12/2010 8/26 2.2 Sisäilman laatutavoitteista Suomen rakentamismääräyskokoelmassa D2 2 (Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto, Määräykset ja ohjeet 2003) on sisäilman laadusta sanottu seuraavaa: "Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, että sisäilmassa ei esiinny terveydelle haitallisessa määrin kaasuja, hiukkasia tai mikrobeja eikä viihtyisyyttä alentavia hajuja." 2.3.1.2 Sisäilman epäpuhtauksien aiheuttamien terveyshaittojen ehkäisemiseksi rikkidioksidin, typpidioksidin, hiukkasten, lyijyn, hiilimonoksidin tai bentseenin pitoisuudet ovat yleensä enintään ilmanlaadusta annetun valtioneuvoston asetuksen (711/2001) mukaisia. Yllä mainituissa määräyksissä ja ohjeissa PM 10 -hiukkasille on erikseen annettu arvo 50 µg/m 3, mikä on myös PM 10 :n ulkoilman laadun sitova vuorokausiraja-arvo. Muiden yllä olevassa listassa mainitsemattomien epäpuhtauksien osalta epäpuhtauspitoisuus sisäilmassa saa olla enintään 1/10 HTP-arvoista (HTP= haitalliseksi tunnetut pitoisuudet työpaikoilla). 2.3 Taustapitoisuus ja kaukokulkeutuminen Tamperetta lähinnä oleva ilmanlaadun taustapitoisuuden mittausasema on Ähtärissä. Siellä mitataan mallinnettavista epäpuhtauksista vain typpidioksidia (NO 2 ). Lähin tausta-asema, jossa on mitattu sekä hengitettäviä hiukkasia (PM 10 ) että pienhiukkasia (PM 2.5 ) sijaitsee Espoon Luukissa. Vuonna 2003 Luukissa mitattiin vielä PM 10 - pitoisuuksia, minkä jälkeen siellä on siirrytty PM 2.5 hiukkasten mittaukseen. Taulukossa 6 on esitetty Ähtärin, Virolahden ja Luukin tausta-asemilla mitattuja typpidioksidin, hiukkasten ja otsonin vuosipitoisuuksia. Lisäksi vertailussa ovat Helsingin Kallion kaupunkitausta-aseman pitoisuudet ja Tampereen kaupungin mittaustuloksia. Kallio on nk. kaupunkitausta-asema, joka kuvaa kaupunkikeskustan yleistä ilmanlaatua ja siellä mitatut pitoisuudet vastaavat tasoa, jolle ihmiset keskimäärin altistuvat Helsingin keskustan asuinalueilla. Erityisesti pienhiukkasissa (PM 2.5 ) kaukokulkeuman osuus voi olla ajoittain merkittävää. 2 Suomen rakentamismääräyskokoelma D2,Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto, Määräykset ja ohjeet 2003

12/2010 9/26 Taulukko 6. Tausta-asemien, Helsingin Kallion kaupunkitausta-aseman ja Tampereen mittausasemien NO 2 -, PM 10, PM 2.5 ja O 3 -pitoisuuksia. Vertailuna myös NO 2 - ja PM 10 / PM 2.5 -pitoisuudet. (Lähteet: YTV 2004 3, 2007 4 ja Treen kaupunki 2007 5 ja 2008 6 2009 7 ja AirView 8 ) NO 2 vuosikeskiarvo (RA 40 µg/m 3 ) PM 10 vuosikeskiarvo (RA 40 µg/m 3 ) PM 2.5 vuosikeskiarvo (EU:n RA 25 µg/m 3 ) O 3 vuosikeskiarvo (µg/m 3 ) Ähtäri 2006 3 - - 65 Virolahti 2006 6 11 8 60 Luukki 2003-05-06-07- 08-09 Helsinki, Kallio 2003-05-06-07- 08-09 Tampere, Pirkankatu 2006-07-08-09 Tampere, Linja-autoas 2009. Tampere, Kaleva 2009 Tampere Santalahti 2006-07-08-09 Tampere Lielahti 2001-02-03-04 8-6-8-6-6-6 12----- 25-23-24-22-19 16-15-17-17-14-15 26-20-17-19 17-17-17-17 -- 8.2-7.3-7.0 8.8-8.3-9.8-9.0-8.6-8.2 52-54 -58-50- 52-49 45-48 -51-45- 48-46 19 8-10 7 33 12-14-13-12 15-21-17-18 3 Myllynen M. et al., Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2003, B2004:5, YTV, Hki 2004, p. 93 4 Myllynen M. et al., Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2006, YTV, Hki 2007, p. 109 5 Tampereen ilmanlaatu 2006- Päästöt ja ilmanlaadun mittaustulokset, Tampereen kaupunki Ympäristöpalvelujen julkaisuja 2/2007 6 Tampereen ilmanlaatu 2007- Päästöt ja ilmanlaadun mittaustulokset, Tampereen kaupunki Ympäristöpalvelujen julkaisuja 1/2008 7 Tampereen ilmanlaatu 2009, Päästöt ja ilmanlaadun mittaustulokset, Tampereen kaupunki Ympäristönsuojelun julkaisuja 1/2010 8 http://dataservice.eea.europa.eu/dataservice

12/2010 10/26 3. Leviämismallinnuksen lähtötiedot 3.1 Leviämismalli Hiukkaspäästöjen leviämisen mallinnus tehtiin uusimmalla USEPAn matemaattisfysikaalisella AERMOD mallilla (AERMOD7). Malli olettaa, että epäpuhtauksien leviäminen tuulen suunnassa noudattaa normaalijakaumaa sekä vaakatasossa että pystytasossa. Malli soveltuu sekä hiukkasmaisten että kaasumaisten epäpuhtauskomponenttien leviämisen tarkasteluun ja sillä voidaan tarkastella yhtä aikaa useamman päästölähteen yhteisvaikutusta alueen ulkoilmapitoisuuksiin. Malli huomioi myös maaston muodon todellisien maastokoordinaattien mukaisesti. Mallissa huomioitiin myös kerrostalot ko. suunnittelutontilla. Uusimpien US EPA:n tekemien mittausten mukaan rakennuksilla ja suurimmilla meluesteillä on selvästi vaikutusta tien lähialueiden epäpuhtauspitoisuuksiin, mm. tieliikenteestä peräisin oleviin pienhiukkasten pitoisuuksiin verrattuna avoinna olevaan maastoon. Pienhiukkapäästöjen (PM 2.5 ) tulosvertailu tehtiin sekä pienhiukkasten WHO:n ohjearvoihin sekä EU:n PM 2.5 vuosiraja-arvoihin. Hengitettävän pölyn osalta tulosvertailu tehtiin nykyisiin PM 10 ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin. Hiukkasten nykyiset taustapitoisuudet huomioitiin mallissa. 3.2 Havaintopisteverkosto Liikennepäästöjen leviämistä ja ulkoilmapitoisuuksien muodostumista tarkasteltiin havaintopistejoukossa (x,y,z), jotka sijoitettiin 10 metrin välein alueelle. Käyttöoikeus 2010 Maanmittauslaitos. Uuden kaavasuunnitelman havainnepiirros on päivätty 24.2.2010 (KSOY arkkitehtuuria, Tampere). Kuvassa 2 on maastohavaintopisteet ja alueen tiet, sekä tehtaan rakennukset ja päästölähteet. Kuvassa 3 on havainnekuva 3D-kuvakulmasta.

12/2010 11/26 Kuva 2. Mallissa mukana olevat tiet, tehtaan päästölähteet, rakennukset ja laskentapisteet. Kuva 3. 3D-havainnekuva uusista kerrostaloista suunnittelualueella ja läheisestä valimosta.

12/2010 12/26 3.3 Sääaineisto Mallilaskelmien meteorologisena sääaineistona käytettiin tunnin välein kerättyä vuoden 2006-2008 Tampereen lentosääaineistoa. Vertikaaliset mittaustiedot tuulen nopeudesta ja lämpötilasta saatiin Jokioisten observatorion luotauksista vuodelta 2006-2008. Tyypilliset tuulen ja potentiaalilämpötilan profiilit poikkeavat toisistaan neutraaleissa, konvektiivisissa ja stabiilisti kerrostuneissa olosuhteissa. AERMOD mallin säätietojen esiprosessointiohjelmalla laskettiin konvektiiviset ja mekaaniset rajakerrokset huomioiden Boven ratio (=the ratio of the sensible and latent heat fluxes), albedo (=surface reflectivity of sun s radiation) ja maanpinnan rosoisuus (roughness) Suomen maantieteellisessä asemassa. Päästöjen pääasiallinen leviämissuunta vuoden 2006-2008 tuulitietojen mukaan oli koilliseen (lounaistuuli, Kuva 4). Kuvassa 4 on kolmen vuoden tuntisääaineiston (v. 2006-2008) tuuliruusu Tampereen säätietojen mukaan. Kuva 4. Tuuliruusu (mistä tuulee=blowing from) v. 2006-2008.

12/2010 13/26 4. Päästötiedot mallissa 4.1 Liikennepäästöt Mallinnuksessa käytetyt tieliikenteen nykyiset liikennemäärä- ja ominaisuustiedot perustuvat Tampereen kaupungin 17.3.2009 suoritettuun liikennelaskentaan Hatanpään valtatien ja Hatanpään puistokujan risteysalueella. Taulukossa 7 on tiekohtaiset liikennemäärät ja raskaan liikenteen osuudet sekä PM 2.5 - ja PM 10 -hiukkaspäästöt. Mallinnuksessa huomioitiin myös liikenteen vuorokautinen vaihtelu (aamu- ja iltahuipputunnit, Kuva 5). Taulukko 7. Mallissa käytetyt liikennemäärät ja raskaan liikenteen osuudet nykytilanteessa. Tie/Katu Nyky 2009 Raskas % PM 2.5 kg/m/a PM 10 kg/m/a Hatanpään valtatie 15500 3.6% 0.21 2.3 Hatanpään puistokuja (Hatanpäälle) 3500 1% 0.04 0.5 Hatanpään puistokuja (Lokomon suuntaan) 650 1% 0.007 0.1 Vuorokausiliikenteen tuntijakauma mallissa tuntiliikenne % KVL:stä / q/q 10% 9% 8% 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% Kuva 5. Tuntiliikenne vuorokauden aikana prosentteina keskimääräisestä vuorokausiliikenteestä (q/q). Ajoneuvojen pienhiukkasten (PM 2.5 ) yksikköpäästöjä laskettaessa lähtötietoina käytettiin VTT:n Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan osaston uusimpia nykyliikenteen eri ajoneuvoluokkien päästökertoimia / 2009 LIISA- laskentajärjestelmä (http://vtt.lipasto.fi). Ajoneuvojakaumissa huomioitiin mm. linja-autojen määrä liikennelaskennan mukaisesti. Henkilöautojen päästöjä laskettaessa huomioitiin bensiinikäyttöisten

12/2010 14/26 katalysaattoriautojen sekä dieselautojen katusuoriteosuudet v. 2008 VTT:n arvioiden mukaisesti (Taulukko 9) (LIISA2008-raportti) 9. Tieliikenteen aiheuttamista epäsuorista hiukkaspäästöistä mallinnettiin arvioitu katupölyn osuus (PM 10 ) sekä siinä oleva PM 2.5 -hiukkasten osuus (Piltti-projekti), joka lisättiin ajoneuvojen suoriin PM 2.5 pienhiukkaspäästöihin. Katupölyksi laskettiin renkaiden nostattama hienojakoinen pöly tienpinnasta (resuspensio). Tämä voi olla tienpintamateriaalista irtoavaa pölyä tai rengas- ja jarrupölyä. Katupölyn vuodenajoista riippuvat päästömäärät riippuvat paikallisista liukkauden-torjuntamenetelmistä (mm. suolaus vs. hiekoitus, käytetyn hiekan ominaisuudet) sekä autoissa käytetyistä rengastyypeistä (nasta/kitka, kesä) ja tienpinnan materiaalista sekä ajonopeuksista. Varsinaiset hiekoitushiekasta johtuvat katupölyepisodit keskittyvät yleensä lyhytaikaisesti keväälle ja niihin voidaan vaikuttaa mm. tien pesulla. Katu- ja asfalttipölyn ominaispäästötietoa (= kuinka paljon yksi auto aiheuttaa resuspensiota) Suomesta on vielä vähän. Lähtötietoina mallissa on asfalttipölyn osalta käytetty Tervahattu et al 10 raporteissa ja Kaarle Kupiaisen väitöskirjassa 11 esitettyjä tutkimustuloksia, missä on mitattu PM 10 -pitoisuuksia renkaiden vieressä. Lisäksi on huomioitu PILTTI-projektissa esitetyt päästökertoimet katupölylle (PM 10 ) sekä rengas- ja asfalttipölyn PM 2.5- osuudet kevyille ja raskaille ajoneuvoille. 12 Asfalttipöly/katupöly on hiukkasia, jotka lähtevät liikkeelle tienpinnasta autojen liikkeen seurauksena. Kokonaishiukkaspitoisuus kasvaa liikennetiheyden kasvaessa. Osittain sama pöly voi kuitenkin liikehtiä ilmavirtausten mukana. Kokonaisuutena ns. resuspensio eli epäsuorat ajoneuvojen nostattamat hiukkaspäästöt ovat suuremmat kuin pelkästään autojen pakokaasuista tulevat hiukkasten massapäästöt. Toisaalta ajoneuvojen suorat hiukkaspäästöt ovat nimenomaan pienhiukkasia (<PM 2.5 ), joiden lukumäärä voi olla suuri, kun taas katu- ja asfalttipölyssä hiukkaskoko vaihtelee enemmän ja pölyn koostumuskin ja haitallisuus voi olla erilainen. Pienhiukkasten on arvioitu olevan terveysvaikutuksiltaan haitallisempia kuin isommat hiukkaset. 4.2 Metso Lokomo Steels Oy:n päästöt Metso Lokomo Steels Oy:n päästötiedot perustuvat vuoden 2007 päästömittauksiin (3.- 5.12. ja 7.12.2007). Teräsvalimon hiukkaspäästöt ovat noin 4.7 t/a, josta n. 2.5 t/a on ns. hajapäästöjä. Hiukkasmallinnuksessa on huomioitu sekä suodatinlaitosten päästöt että tehtaan hajapäästöt. Päästökohteita oli mallissa yhteensä 45, joista 11 on suodatinlaitoksia ja loput ns. ilmanvaihdon yleispoiston kattoluukkuja ja hitsaus- ja hiontapisteiden koppien ilmanvaihtopisteitä (vrt. kuva 2). 9 Mäkelä K., Laurikko J., Kanner H. Suomen tieliikenteen pakokaasupäästöt - LIISA 2008laskentajärjestelmä Tutkimusraportti VTT-R 08700-09, Espoo 23.11.2009 10 Tervahattu H., Kupiainen K., Räsänen M., Tutkimuksia katupölyn koostumuksesta ja lähteistä, YTV, Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B 2005:12, Hki 2005 p. 64 11 Kupiainen Kaarle, Road dust from pavement wear and traction sanding, Monographs of the Boreal Environment Research No. 26, Finnish Environment Iinstitute, Finland, Helsinki 2007 12 Ahtoniemi P. et al., Health Risks from Nearby Sources of Fine Particulate Matter: Domestic Wood Combustion and Road Traffic (PILTTI), 3/2010, National Institute for Health and Wellfare, Hki, 2010

12/2010 15/26 Päästömallinnuksessa on huomioitu myös tehtaan päästöjen jaksollisuus vuoden aikana. Tehdas käy kahdessa vuorossa (klo 6-22) viitenä päivänä viikossa paitsi sulatto, joka käy kolmessa vuorossa viitenä päivänä viikossa. Hajapäästöjen, esim. hitsaus- ja hiontakoppien osalta on myös huomioitu päästötietojen mukaiset jaksollisuudet, ns. tuotantoajat, jotka on jaettu vuoden ajalle. Metso Lokomo Steels Oy:n kokonaishiukkaspäästöistä arvioitiin olevan n. 85 % PM 10 - hiukkasia (alle 10 µm:n hiukkaskokoa) ja pienhiukkasia PM 2.5 75 % (alle 2.5 µm:n hiukkaskokoa). Arvio perustuu USA EPA:n päästökertoimiin AP42 teräsvalimojen hiukkaspäästöistä (Steel foundries, emission factors, aerodynamic particle diameter). 5. Päästöjen leviäminen aluejakaumakuvina Leviämismallinnuksessa aluejakaumakuvat osoittavat pitoisuuden, joka voi käyrän sisäpuolisilla alueilla ajoittain ylittyä. Huomioitavaa on, että aluejakaumakuvat eivät aina kuitenkaan esitä ajallisesti yhtenäistä tilannetta, vaan pitoisuuksien suurimmat arvot voivat esiintyä eri laskentapisteissä eri ajankohtina vuoden aikana (mm. tuulen suunnasta ja sekoitusolosuhteista riippuen). Mallinnuskuvissa on mukana nykytiedon mukainen alueellinen tausta (vrt. kohta 2.2). Liitteessä 1 on esitetty ajoneuvojen suorista hiukkaspäästöistä ja katupölyn PM 2.5 jakeesta sekä Metso Lokomo Steels Oy:n pienhiukkaspäästöistä aiheutuvat PM 2.5 ulkoilmapitoisuudet aluejakaumakuvina nykytilanteessa. Pienhiukkasten (PM 2.5 ) pitoisuusvertailu tehtiin WHO:n PM 2.5 ohjearvoihin (vrk ja vuosi) sekä EU:n PM 2.5 vuosiraja-arvoihin. Liitteessä 2 on esitetty autojen nostattamasta asfalttipölystä ja Metso Lokomo Steels Oy:n PM10-hiukkaspäästöistä aiheutuvat PM 10 ulkoilmapitoisuudet aluejakaumakuvina nykytilanteessa. Hengitettävien hiukkaspäästöjen (PM 10 ) leviäminen laskettiin PM 10 :n ilmanlaadun EU:n raja-arvoihin ja kansallisiin ohjearvoihin. 6. Tulokset ja niiden tarkastelu Kuvassa 6 on taulukoissa esitettyjen pitoisuuksien vertailupisteiden sijainnit. Toinen vertailupiste on suunnittelukjorttelin oleskelupihalla ja toinen Hatanpään valtatien varressa. Tienvieruspiste kuvaa asuinkorttelien korkeinta pitoisuustasoa suhteessa ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin (=korkein pitoisuusalue kerrostalon alin kerros Hatanpään valtatien varressa). (vrt. Aluejakaumakuvat liitteissä 1-2). Mallinnuksessa korttelin kerrostalot on mallissa huomioitu. Korkeilla rakennuksilla on vaikutusta epäpuhtauksien leviämiseen mm. talojen sisäpihoille, koska tieltä leviävän ilman on kierrettävä ne maastoesteiden tavoin. Kerrostalojen kohdalla pitoisuusarvot ovat suluissa, tarkoittaen kerrostalon ylimmän kerroksen pitoisuustasoa. Muualla pitoisuudet on laskettu maanpinnan tasoon 1-2 m korkeuteen.

12/2010 16/26 Kuva 6. Alueen vertailupisteet taulukkovertailussa (=korkein pitoisuusalue kerrostalon alin kerros Hatanpään valtatien varressa). 6.1 PM 2.5 -pitoisuudet Taulukossa 8 on esitetty korkeimmat mallinnetut PM 2.5 -pitoisuudet mallinnusalueen vertailupisteissä (vrt. Liite 1). Tulokset ovat verrattavissa pienhiukkasten EU:n vuosiraja-arvoihin ja WHO:n pienhiukkasten ilmanlaadun ohjearvoihin. Tuloksissa on mukana nykytilan taustapitoisuus (7.0 µg/m 3 Luukki 2009). Taulukko 8. Korkeimmat mallinnetut PM 2.5 -pitoisuudet nykytilanteessa (Liite 1). Taustapitoisuus (7.0 µg/m 3 ) huomioitu tuloksissa. PM 2.5 -pitoisuudet vertailupisteissä Vertailu PM 2.5 Hatanpään valtatien Oleskelupiha ohje- ja raja-arvoihin: reuna WHO:n pienhiukkasten (PM 2.5 ) vuorokausiohjearvo (25 µg/m 3 ) 12.4 µg/m 3 (49.6%) 13.6 µg/m 3 (54.4%) WHO:n pienhiukkasten (PM 2.5 ) vuosiohjearvo (10 µg/m 3 ) 7.4 µg/m 3 (74%) 7.8 µg/m 3 (78%) EU:n pienhiukkasten (PM 2.5 ) I. vaiheen vuosiraja-arvo (25 µg/m 3 ) 7.4 µg/m 3 (29.6%) 7.8 µg/m 3 (31.2%) v. 2015 EU:n pienhiukkasten (PM 2.5 ) II. vaiheen vuosiraja-arvo (20 µg/m 3 ) 7.4 µg/m 3 (37%) 7.8 µg/m 3 (39%) v. 2020 (suluissa korkein pitoisuus prosentteina ohje- tai raja-arvosta). Hatanpään puistokuja 23 tontilla pienhiukkasten PM 2.5 -pitoisuudet eivät ylitä WHO:n PM 2.5 :n ilmanlaadun ohjearvoja tai EU:n vuosiraja-arvoja (vrt. Taulukko 8 ja Liite 1). Taustapitoisuus (v. 2009 Luukki 7.0 µg/m 3 ) aiheuttaa suurimman osan ko. alueen pienhiukkaspitoisuudesta. Pienhiukkasista suurin osa tulee Suomeen kaukokulkeumana

12/2010 17/26 ja mm. metsäpalot Venäjällä tai Keski-Euroopassa voivat ajoittain nostaa pienhiukkaspitoisuuksia. EU:n ilmanlaatudirektiivin pienhiukkaspitoisuuksien yleinen alentamistavoite Euroopassa voi vaikuttaa taustapitoisuuteen tulevaisuudessa. Metso Lokomo Steels Oy:n pienhiukkaspäästöjen vaikutus näkyy PM 2.5 - vuorokausipitoisuuksien aluejakaumakuvassa samanarvokäyrien muodossa, mutta suurimmaksi osaksi Metson päästöjen vaikutus kohdistui tehdasalueelle matalista päästölähteistä johtuen. Liikenteen ja valimon yhteisvaikutuspitoisuudet taustapitoisuus huomioituna olivat suunnittelualueella n. 50 % WHO:n ilmanlaadun vrk-ohjearvosta (25 µg/m 3 ). Vuosipitoisuuksissa sekä liikenteen että valimon aiheuttamat PM 2.5 - pitoisuudet jäivät suunnittelualueella alhaisiksi ja taustapitoisuus (kaukokulkeuma) oli siinä hallitseva elementti. Liitteen 1 aluejakaumakuvista nähdään, että muurimaisilla korkeilla kerrostaloilla tienreunassa on vaikutusta myös pienhiukkaspitoisuuksiin rakennusten sisäpihoilla. Tulos on samantyyppinen, mitä mm. US EPA on saanut koejärjestelyissä, joissa on mittaamalla selvitetty mm. isojen meluesteiden vaikutuksia pienhiukkaspitoisuuksiin. Korkeilla rakennuksilla ja isommilla meluesteillä on pienentävä vaikutus tien lähialueiden pienhiukkaspitoisuuksiin verrattuna avoinna olevaan maastoon. Ilma ja sen mukana epäpuhtaudet joutuvat kiertämään rakennukset ja samalla epäpuhtauksien pitoisuudet laimenevat edelleen. Pelkästään autojen päästöistä aiheutuvat PM 2.5- pitoisuudet ovat taustapitoisuuteen nähden hyvin alhaiset. Ne eivät yksin voi aiheuttaa WHO:n tai EU:n ohje- tai rajaarvojen ylityksiä. Tässä mallinnuksessa on huomioitu myös katupölyn sekä läheisen valimon päästöjen pienhiukkasfraktiot. 6.2 PM 10 -pitoisuudet Taulukossa 9 on esitetty korkeimmat mallinnetut PM 10 -pitoisuudet mallinnusalueen vertailupisteissä (vrt. Liite 2). Tulokset ovat verrannollisia ilmanlaadun PM 10 - pitoisuuden ohje- ja raja-arvoihin. Tuloksissa on mukana arvioitu taustapitoisuus (12 µg/m 3 Luukki). Taulukko 9. Korkeimmat mallinnetut ohje- ja raja-arvoihin verrannolliset PM 10 -pitoisuudet nykytilanteessa vertailupisteissä (Liite 2). Taustapitoisuus (12 µg/m 3 ) huomioitu tuloksissa. PM 10 -pitoisuudet vertailupisteissä Vertailu PM 10 ohje- ja rajaarvoihin: reuna Hatanpään valtatien Oleskelupiha Vuorokausiohjearvo (70 µg/m 3 ) 25 µg/m 3 (36%) 41 µg/m 3 (59%) (kk:n 2.korkein vrk) Vuorokausiraja-arvo (50 µg/m 3 17 µg/m 3 (34%) 25 µg/m 3 (50%) ),(36.vrk) Vuosiraja-arvo (40 µg/m 3 ) 14 µg/m 3 (35%) 18.6 µg/m 3 (37%) (suluissa korkein pitoisuus prosentteina ohje- tai raja-arvosta) Hatanpään puistokuja 23 tontilla PM 10 -pitoisuudet eivät ylitä PM 10 :n ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoja. (vrt. Taulukko 9 ja Liite 2).

12/2010 18/26 Eniten hengitettäville hiukkasille altistuvat kohteet ovat Hatanpään valtatien varteen sijoitettujen kerrostalojen alimmat kerrokset (59 % vrk-ohjearvosta, Taulukko 9). Kaikki mallinnetut PM 10 -pitoisuudet korttelissa jäivät alle ilmanlaadun ohje- ja raja-arvopitoisuuksien. Metson PM 10 -hiukkaspäästöjen vaikutukset eivät näy erityisesti aluejakaumakuvien samanarvokäyrien muodossa, koska tieliikenteen katupölypäästöt dominoivat korkeimpia tienvieripitoisuuksia. Liikenteen päästöt muodostuvat matalalla ja lähellä ko. suunnittelualuetta. Metson päästöjen vaikutukset jäävät suurimmaksi osaksi tehdasalueelle suhteellisen matalien piippujen ja päästöaukkojen takia ja kauempana pitoisuudet ehtivät laimeta. Korkeilla kerrostaloilla on PM 10 -pitoisuuksienkin osalta ilmanlaatu parantava vaikutus talojen sisäpihoilla, koska ilma joutuu kiertämään rakennukset maastoesteiden tavoin ja epäpuhtauspitoisuudet samalla laimentuvat enemmän verrattuna avoimeen maastoon. Ilmanlaatuasiat huomioiden lasten leikkipaikat ja pihojen oleskelualueet tuleekin sijoittaa sisäpihoille, kuten kaavasuunnitelmassa on tehty. Autopaikkoja on suunniteltu myös sisäpihalle, joten ne tulee selkeästi erottaa oleskelualueista esim. monikerroksellisen kasvillisuuden avulla. Katupölyn päästökertoimissa on käytetty uusinta tutkimustietoa, mm. PILTTI-projektista 13. Resuspensioon on mahdollista vaikuttaa mm. renkaiden tuotekehityksellä, liukkaudentorjuntamenetelmillä ja tien pesun ajoittamisella. Myös tienvarsien kasvillisuus sitoo osan suuremmista hiukkasista. Mallinnuksessa on mukana ajoneuvojen hiukkaspäästöjen ja asfalttipölyn, (katupöly eli resuspensio =autojen nostattama rengas- ja asfalttipöly) lisäksi myös Metso Lokomo Steels Oy:n PM 10 -hiukkaspäästöt. 13 Ahtoniemi P. et al., Health Risks from Nearby Sources of Fine Particulate Matter: Domestic Wood Combustion and Road Traffic (PILTTI), 3/2010, National Institute for Health and Wellfare, Hki, 2010

12/2010 19/26 7. Yhteenveto ja suositukset Ilmanlaatuselvityksessä mallinnettiin nykytilanteen ilmanlaatu valmiiksi rakennetun tontin mukaisesti kohteessa Hatanpään puistokuja 23, Tampere. Liikenteen määrän ja hiukkaspäästöjen lisäksi mallissa huomioitiin läheisen teräsvalimon Metso Lokomo Steels Oy:n hiukkaspäästöt. Tontille suunniteltujen kerrostalojen muodostaman ns. tienvarsimuurin vaikutukset sisäpihan ilmanlaatuun arvioitiin. Yhteenveto tuloksista Ilmanlaatu suunnittelualueella - Hatanpään puistokuja 23, Tampere: Ajoneuvoliikenteen pienhiukkaspäästöistä (pakokaasupäästöt ja katupölyn PM 2.5 osuus) sekä Metso Lokomo Steels Oy:n teräsvalimon pienhiukkaspäästöistä aiheutuvat PM 2.5 -pitoisuudet alittavat suunnittelukorttelissa WHO:n PM 2.5 :n ilmanlaadun ohjearvot ja EU:n vuosiraja-arvot. Taustapitoisuudella mm. kaukokulkeumalla on suuri vaikutus pienhiukkasten vuosipitoisuuksissa. Taustapitoisuus on malleissa arvioitu nykytilanteen mukaiseksi (n. 7 µg/m 3 ). Metso Lokomo Steels Oy:n hiukkaspäästöjen ja liikenteen nostattaman resuspension/ katupölyn aiheuttamat hengitettävien hiukkasten PM 10 -pitoisuudet jäivät suunnittelualueella alle ilmanlaadun ohje- ja raja-arvopitoisuuksien. Kokonaisuutena eniten mallinnetuille epäpuhtauksille altistuva kohde ko. tontilla on Hatanpään valtatien varteen sijoitettujen kerrostalojen alin kerros. Siellä pitoisuudet ovat korkeimmillaan taulukkovertailujen (Taulukot 8-9) pitoisuustasoa, mikä on kuitenkin alle hiukkaspitoisuuksien ohje- ja raja-arvojen. Sisäpihojen ilman epäpuhtauspitoisuuksiin vaikuttavat alentavasti korkeat muurimaiset kerrostalot Hatanpään valtatien varressa. Ilmavirtaukset joutuvat kiertämään rakennusmassat, jolloin pitoisuudet ehtivät laimeta enemmän kuin ilman rakennuksia avoimessa maastossa. Myös US EPA:n tekemien uusimpien mittaustulosten mukaan korkeilla rakennuksilla ja isommilla meluesteillä on vaikutusta mm. tien lähialueiden epäpuhtauspitoisuuksiin verrattuna avoinna olevaan maastoon.

12/2010 20/26 Suositukset: Ilmanlaatumallinnuksen mukaan Hatanpään puistokuja 23, Tampere asemakaavasuunnitelma voidaan toteuttaa seuraavin suosituksin: Kerrostalojen raitisilmanotto tulee sijoittaa joko katolle tai lähelle katonrajaa, jossa mallin mukaan ilma on puhtaampaa kuin maanpinnantasossa. Hiukkassuodatusta tulee suositella rakentamistapaohjeissa mm. läheisen valimon takia, vaikka ilmanlaadun nykyiset pienhiukkasten ohje- ja raja-arvot eivät ylittyneet. Vaikka pitoisuudet asuin- ja koulukortteleissa eivät ylittäneet WHO:n ohjearvoja tai EU:n raja-arvoja voidaan suositella pienhiukkassuodatusta perustuen EU:n Ilmanlaatudirektiiviin (2008/50/EY) : Pienhiukkaset (PM2,5) aiheuttavat merkittäviä haitallisia vaikutuksia ihmisten terveydelle. PM 2,5 -hiukkasille ei tähän mennessä ole voitu määrittää kynnysarvoa, jonka alittuessa ne eivät aiheuttaisi riskiä. Tavoitteena on pienhiukkasten taustapitoisuuksien yleinen alentaminen erityisesti kaupunkitaajamissa ja siten annetut raja-arvot ovat vähimmäistaso terveydensuojelun kannalta ilmanlaadultaan huonoimmille alueille. Lasten leikkipaikkojen ja piha-alueiden oleskelualueiden sijoituksessa ilmanlaatumallinnus tulee huomioida ja sijoittaa oleskelualueet sisäpihalle, kuten nykyisessä suunnitelmassa on tehty. Monikerroksellinen kasvillisuus (havu- ja lehtikasveja) sitoo isompia katupölyhiukkasia ja on sen tähden suositeltavaa pihasuunnitelmissa. Autopaikat tulee erottaa selvästi oleskelualueista ja autoliikennettä tulee sisäpihalla olla mahdollisimman vähän. Suosituksen mukaan lasten leikki- ja oleskelualueet tulee sijoittaa ilmanlaatumallinnuksen eri epäpuhtauksien (NO 2, PM 10, PM 2.5 ) aluejakaumakuvien mukaan kaikkein puhtaimmille alueille ko. kortteleissa, koska tällöin vältetään herkkien väestöryhmien turhaa altistumista. Hatanpään valtatien varteen suunniteltujen kerrostalojen alimmat kerrokset ovat tämän korttelin eniten epäpuhtauksille altistuva asuinkohde. Mallin mukaan ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot eivät kuitenkaan ylittyneet ko. kohteessa. Altistumista voidaan kuitenkin vähentää siten, että alin kerros on ns. teknisiä tiloja tai liiketiloja. Kokonaisuutena asuinkerrosten olisi hyvä ns. avautua sisäpihalle (mm. parvekkeet), jossa ilma on puhtaampaa. Kerrostalojen sijoittaminen Hatanpään valtatienvarteen yhtenäisenä ns. muurina parantaa asuinkerrostalojen sisäpihan ilmanlaatua verrattuna avoimeen maastoon. Alueen viihtyisyyden lisäämiseksi ja ilmanlaadun parantamiseksi suositellaan, että tienvarsille istutetaan tiheää ja monikerroksista kasvillisuutta (pensaikkoa, puita). Kasvillisuus sitoo etenkin isompia katupölyhiukkasia. Hiukkasmaisten epäpuhtauksien pidättyminen suojavyöhykemetsikköön on kaikkein voimakkainta aivan tien vieressä suunnilleen 10-15 metrin matkalla. Pienhiukkasiin (PM 2.5 ) ja kaasumaisiin epäpuhtauksiin kasvillisuusvyöhykkeen vaikutus on vähäisempi.

12/2010 21/26 8. Mallin epävarmuuden arviointi Leviämismallinnuksen epävarmuusarviointia tehdään vertaamalla saman ajankohdan ulkoilmapitoisuuksien mittausdataa ja mittauspisteeseen mallilla laskettuja pitoisuuksien aikasarjoja keskenään silloin, kun kaikki suurimmat ulkoilmapitoisuuksiin vaikuttavat päästölähteet ovat mallissa mukana. Tehtäessä mallinnuksia tulevaisuuden päästötiedoilla ei vastaavaa vertailua voida tehdä. AERMOD-mallin ja mitattujen pitoisuuksien verifiointia on tehty useissa kohteissa pääkaupunkiseudulla kaavoitustarkastelujen yhteydessä nykyliikenteellä. Näitä ovat esimerkiksi Espoossa Tiistinniitty, Miilukorpi, Marinkallio ja Helsingissä Vartiokylä. Vertailu on luotettavinta silloin, kun mittauspisteet ja mallinnuskohde sijaitsevat lähellä toisiaan ja ovat maastollisesti samankaltaisissa paikoissa ja lisäksi liikenne tieosuuksilla on samankaltainen. Vertailutulosten perusteella uuden sukupolven AERMOD-mallia voidaan pitää luotettavana ilmanlaadun kuvaajana suomalaisissa olosuhteissa. Valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (VNA 711/2001, asetuksen Liite 4) on esitetty laatutavoitteet eri ilmanlaadun seurantamenetelmille. Typpidioksidin ja typen oksidien mallintamisen sallittu epävarmuus on tuntiarvoille 50-60 %, 24 tunnin arvoille 50 % ja vuosiarvoille 30 %. Hiukkasten mallintamisen vuosiarvojen sallittu epävarmuus on 50 %. Tässä selvityksessä tehtyjen mallinnusten suurimmat epävarmuustekijät liittyvät mallin liikenteen lähtötietojen epävarmuuteen: liikennemääriin ja henkilö- ja raskaan liikenteen osuuksiin sekä toisaalta autojen yksikköpäästötietoihin, suoritejakaumiin ja ikärakenteeseen. asfalttipölyn määrään suhteessa liikennetiheyteen ja eri ajoneuvoluokkiin Liikennemalleissa lähtötietoihin liittyvät epävarmuudet ovat yleensä suuremmat kuin piippulähdemalleissa, koska pistelähteiden päästöjä mitataan joko jatkuvatoimisesti tai ainakin vuosittain tehtävissä päästömittauksissa. Liikennepäästötiedot sen sijaan perustuvat päästökertoimiin ja keskimääräisiin ajoneuvojen suoritejakaumiin ko. tieosuuksilla. Taustapitoisuudet on tässä arvioitu nykyisten ilmanlaadun mittaustietojen pohjalta. Tausta-asemaksi valittiin Espoon Luukki eikä maaseutumaisempaa Ähtäriä. Taustaaseman valintaan vaikutti kaupunkialue, jolloin taustapitoisuudetkin voivat olla liikenteen ja teollisuuden vaikutuksesta korkeammat kuin maaseudulla.

LIITE 1 LIITE 1. PM 2.5 hiukkaspäästöjen leviäminen Kuva 1. WHO:n ilmanlaadun PM 2.5 vuorokauden ohjearvoon (25 µg/m 3 ) verrannolliset PM 2.5 -pitoisuudet Hatanpään valtatien ja Hatanpään puistokujan risteyksessä (Nykyliikenne+Metson päästöt +tausta). Suluissa olevat pitoisuudet ovat kerrostalojen kattotason pitoisuuksia. Muut pitoisuudet ovat maanpinnantasoa kävelyvyöhykkeellä.

LIITE 1 Kuva 2. PM 2.5 -vuosipitoisuus Hatanpään valtatien ja Hatanpään puistokujan risteyksessä verrannollinen EU:n ilmanlaadun PM 2.5 vuosiraja-arvoon (25/20 µg/m 3 ) ja WHO:n vuosiohjearvoon (10 µg/m 3 ) (Nykyliikenne+Metson päästöt +tausta). Suluissa olevat pitoisuudet ovat kerrostalojen kattotason pitoisuuksia. Muut pitoisuudet ovat maanpinnantasoa kävelyvyöhykkeellä.

LIITE 2 LIITE 2. PM 10 hiukkaspäästöjen leviäminen Kuva 3. Ilmanlaadun PM 10 vuorokauden ohjearvoon (70 µg/m 3, 2. korkein vrk) verrannolliset PM 10 -pitoisuudet Hatanpään valtatien ja Hatanpään puistokujan risteyksessä (Nykyliikenne+Metson päästöt +tausta). Suluissa olevat pitoisuudet ovat kerrostalojen kattotason pitoisuuksia. Muut pitoisuudet ovat maanpinnantasoa kävelyvyöhykkeellä.

LIITE 2 Kuva 15. Ilmanlaadun PM 10 vuorokauden raja-arvoon (50 µg/m 3, 36.korkein vrk) verrannolliset PM 10 -pitoisuudet Hatanpään valtatien ja Hatanpään puistokujan risteyksessä (Nykyiikenne+Metson päästöt +tausta). Suluissa olevat pitoisuudet ovat kerrostalojen kattotason pitoisuuksia. Muut pitoisuudet ovat maanpinnantasoa kävelyvyöhykkeellä.

LIITE 2 Kuva 17. Ilmanlaadun PM 10 vuosipitoisuus Hatanpään valtatien ja Hatanpään puistokujan risteyksessä verrannollinen ilmanlaadun PM 10 -raja-arvoon (40 µg/m 3 ) (Nykyliikenne+Metson päästöt +tausta). Suluissa olevat pitoisuudet ovat kerrostalojen kattotason pitoisuuksia. Muut pitoisuudet ovat maanpinnantasoa kävelyvyöhykkeellä.