ERISTÄ OIKEIN! Eristämisen taskutieto 26.1.2015
Turvallista asumista viisaasti rakentamalla Lämmöneristämisen ja ilmanvaihdon oikeanlainen toteuttaminen on eräs keskeisimmistä tekijöistä rakennuksen asumisviihtyvyyden kannalta. Tehokkaaseen lämmöneristämiseen sijoitetut eurot palautuvat pienentyneinä lämmityskuluina muutamassa vuodessa. Rakenteet tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että lämmöneriste pysyy kuivana eikä sen läpi kulje hallitsemattomia ilmavirtauksia. Terveellinen ja turvallinen asuinympäristö Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy:n valmistamilla ISOVER-rakennuseristeillä on paras mahdollinen rakennusmateriaalien päästöluokitus M1. Yhdessä hallitun ilmanvaihdon sekä vähäpäästöisten pinta- ja sisustusmateriaalien kanssa tämä tarkoittaa terveellistä ja miellyttävää sisäilmaa ja siten parempaa asumisviihtyisyyttä. Kierrätyslasia luontoystävällisesti Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy on Suomen suurin kierrätyslasin käyttäjä. Tuotteiden raaka-aineesta jopa 80 % on kierrätyslasia. Kierrätyslasin käyttö alkoi jo vuonna 1983 heti Hyvinkään tehtaan valmistumisen jälkeen ja on kasvanut siitä lähtien tasaisesti. Kierrätyslasia käytetään vuodessa keskimäärin 40 000 tonnia, joka vastaa yli tuhatta täyttä rekallista jätelasia. 2
Sisällysluettelo Minkä kohteen eristämistä suunnittelet? 4 Asiaa lämmöneristämisestä 6 Rakennusfysiikkaa yksinkertaisesti 8 Passiivitalo ja nollaenergiatalo 10 Ratkaisut Ulkoseinät, uudisrakentaminen 12 Ulkoseinät, korjausrakentaminen 14 Yläpohja, uudisrakentaminen 18 Yläpohja, korjausrakentaminen 20 Ilmanvaihtokanavien eristäminen 22 Ääneneristäminen 24 Väliseinät 26 Kosteat tilat 27 Välipohjat 28 Alapohjat 29 Maanvastaiset rakenteet 30 Tuotteet Kevyet eristeet 32 Tuulensuojaeristeet 34 Puhallusvilla 38 Höyrynsulku- ja tiivistystuotteet 40 Paloeristeet 42 IV-eristeet 44 Rappauseristeet 46 Sauna- ja saneerauseristeet 48 Ohjeita varastointiin ja asentamiseen 50 3
3 5 4 1. Ulkoseinä, s. 12 2. Yläpohja, s. 18 3. IV-kanavat ja savuhormit, s. 22 4. Ääneneristäminen, väliseinät ja -pohjat, s.26 4
Minkä kohteen eristämiseen tarvitset ohjeita? Katso oikea sivunumero sivun alareunasta. 2 1 7 6 5. Pesutilat ja sauna s. 27 6. Alapohjat ja maanvastaiset rakenteet, s. 29 7. Tiivistystuotteet, s. 40 5
Lämmöneristämisestä Lämmöneristäminen kannattaa Rakentamismääräykset ovat muuttuneet U-arvovaatimusten osalta vuonna 2010 ja energiamääräysten osalta kesällä 2012, jolloin astui voimaan uusi ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta. Jatkossa määräykset tulevat muuttumaan taas lähemmäs nollaenergiarakentamista. Rakennusta suunniteltaessa kannattaakin harkita tämänhetkisiä määräyksiä energiatehokkaampia rakenteita. Rakenteiden lisäeristäminen myöhemmässä vaiheessa tulee kalliiksi ja vaatii usein esimerkiksi julkisivun purkamista. Rakennuksen kokonaisenergiatehokkuutta suunniteltaessa kannattaa U-arvojen lisäksi ottaa huomioon muut energiatehokkuuteen vaikuttavat tekijät: esimerkiksi ilmatiiviys, lämmöntalteenotto, lämmitystapa ja oman energian tuotanto. Näiden suunnitelmien kautta varmistutaan parhaasta lopputuloksesta sekä mahdollistetaan tulevaisuudessa rakennuksen energiatehokkuuden parantaminen esimerkiksi lisäämällä rakennukseen aurinkopaneelit. Lämmöneristysvaatimukset RakMK C3 mukaan, U-arvoina (W/m 2 K) Lämpimän tilan ja ulkoilman välillä +20 C -20 C Vaatimus Seinä 0,17 0,10 Yläpohja ja ulkoilmaan rajoittuva alapohja 0,09 0,06 Ryömintätilaan rajoittuva alapohja 0,17 0,08 Maata vasten oleva rakennusosa 0,16 0,10* Ikkuna, ovi 1,0 0,8 Lämpimän ja puolilämpimän tilan välillä +20 C +5 17 C Vaatimus Seinä 0,6 0,15 Välipohja 0,6 0,15 Ikkuna, ovi 2,8 1,0 Puolilämpimän tilan ja ulkoilman välillä +5 17 C -20 C Vaatimus Passiivitalo** Passiivitalo** Passiivitalo** Seinä 0,26 0,15 Yläpohja ja ulkoilmaan rajoittuva alapohja 0,14 0,12 Maata vasten oleva rakennusosa 0,24 0,15* Ikkuna, ovi 1,4 1,0 * Kiinnitä erityistä huomiota routaeristämiseen. ** Ohjearvo passiivitalon suunnitteluun. Lue lisää passiivitalosta sivulta 10. 6
Eristämisen perussääntöjä Sisäpuolisen vesihöyryntiiviyden tulee olla vähintään 5-kertainen ulkopintaan verrattuna (rakenteen tulee harveta ulospäin). Mikäli höyrynsulku sijoitetaan rakenteen keskelle tulee höyrynsulun ulkopuolisen rakenteen olla vähintään 3 kertaa eristävämpi, kuin sisäpuolisen. Puurunkoisen ulkoseinärakenteen rakennekerrokset 1. Ulkoverhouksen on estettävä tuulen ja sadeveden pääsy rakenteeseen. Ulkover houksen takana on oltava tuuletus rako, jotta sinne mahdollisesti päässyt kosteus tuulettuu pois. 2. Lämmöneristeen ulkopuolella tulee olla haitallisia ilmavirtauksia estävä tuulensuoja, joka on kuitenkin riittävästi vesihöyryä läpäisevä, esim. ISOVER RKL-31 Facade. 3. Paras lämmöneristysarvo saadaan, kun runkoväli eristetään riittävän hyvällä eristeellä esim. ISOVER KL-33. 4. Lämmöneristeiden lämpimälle puolelle asennetaan tiivis ilmanja/tai höyrynsulkukerros. Tärkeää on, että ilman-/höyrynsulku on kauttaaltaan täysin tiivis. Huomiota on kiinnitettävä erityisesti saumojen ja läpivientien tiivistykseen. 7
Rakennusfysiikkaa yksinkertaisesti Rakennusfysiikkaa yksinkertaisesti Pidetään rakenteet kuivina Liiallinen kosteus altistaa rakenteet ennenaikaiselle vaurioitumiselle ja tästä voi olla myös rakennuksen käyttäjälle terveydellistä haittaa. Toimiakseen lämpö- ja kosteusteknisesti oikein, tulee rakenteiden pysyä kuivina. Kosteuden pääsyä rakenteisiin rajoitetaan ja niiden kuivuminen mahdollistetaan rakenteellisilla toimenpiteillä. Kosteus voi joutua rakenteisiin ja aiheuttaa siellä ongelmia kaikissa kolmessa esiintymismuodossaan eli kiinteänä (lumi, jää), nesteenä (sade, roiskevesi, kapillaarinen maakosteus) tai kaasuna (vesihöyry sisäilmassa). Veden ja lumen muodossa tulevan kosteuden pääsemistä rakenteisiin hallitaan rakennuksen vaipalla, johon kuuluu niin vesikatto, kuin seinät kaikkine ikkuna- ja oviliitoksineen. Maakosteus pidetään kurissa mm. salaojilla, patolevyillä ja kapillaarisorakerroksilla. Vaikeimmin jokamiehen ymmärrettävissä on ilmassa vesihöyryn muodossa oleva kosteus, jota ei yleensä näe. Suomen ilmastossa sisäilma on lähes poikkeuksetta ulkoilmaa kosteampaa johtuen asumisesta ja elämisestä syntyvistä kosteuskuormista (ruuanlaitto, pyykin pesu ja -kuivaus, peseytyminen). Ilman sisältämä kosteus voi siirtyä rakenteisiin kahdella tavalla, ilmavuotojen mukana rakenteen raoista (konvektio) tai rakenteiden lävitse suotumalla (diffuusio). Konvektio voidaan estää laittamalla rakenteeseen ilmatiivis kerros, joka yleensä Suomessa sijaitsee rakenteen sisäpinnassa tai lähellä sitä. Tätä kerrosta kutsutaan puurakenteiden yhteydessä usein ilmansulkukerrokseksi. Tiili- tai harkkorakenteissa ilmansulkukerroksena toimii rappaus tai tasoitekerros. Riippuen ilmansulkukerroksen materiaalista, se voi toimia myös diffuusiota rajoittavana tai estävänä kerroksena ja tällöin voidaan puhua höyrynsulusta. Edellisellä aukeamalla esitetyissä eristämien perussäännöissä onkin tähän liittyvä nyrkkisääntö; jotta rakenteeseen ei kertyisi kosteutta, täytyy sen sisäpinnan olla vesihöyrynvastukseltaan vähintään viisi kertaa tiiviimpi kuin ulkopinnan. Näin rakenteeseen päässyt kosteus haihtuu nopeammin pois, kuin uutta tulee tilalle. Rakennuksen ilma pitää vaihtaa sen käyttötarkoituksen mukaan niin, että elämisen mukana sisäilmaan joutuvat epäpuhtaudet, hajut ja kosteus kulkeutuvat ulos ja tilalle saadaan raitista ilmaa. Oli ilmanvaihto järjestetty koneellisesti tai painovoimaisesti, tulisi ilman kulkea sitä varten varattuja reittejä pitkin eikä hallitsemattomasti satunnaisista epätiiviyskohdista rakenteiden läpi. Näin korvausilma säilyy puhtaana. 8
Hallittu ilmanvaihto takaa miellyttävän sisäilman 1. Painovoimainen ilmanvaihto toimi ennen, kun taloja lämmitettiin uuneilla ja ilma liikkui uunin aikaansaaman alipaineen ansiosta hatarien seinärakenteiden läpi aiheuttaen vedon tunnetta. 2. Painovoimainen ilmanvaihto nykyaikaiseen lämpimään ja vedottomaan taloon edellyttää aina huolellista suunnittelua. 3. Hallittu koneellinen ilmanvaihto ja oikeat rakenteet takaavat puhtaan sisäilman. 9
Passiivitalo ja nollaenergiatalo Passiivitalo Passiivitalo kuulostaa ihmeelliseltä asumismuodolta, mutta kyse voi olla aivan tavallisen näköisestä ja oloisesta talosta, jonka energiankulutus vain on hyvin pieni ja asumismukavuus suuri. Suomessa (etelärannikolla) passiivitaloksi luokitellaan talo, jonka tilojen lämmittämiseen tarvitaan korkeintaan 20 kwh/m 2 energiaa vuodessa. Normaalissa nykyisten määräysten mukaisessa talossa lämmitysenergiaa kuluu noin 4 5 kertaa enemmän. Passiivitalon tärkein ominaisuus on sen runko, jonka lämmöneristävyys on erittäin hyvä. Eristekerros on normaalia paksumpi ja vaippa todella tiivis, mikä takaa sen, että ilmavuodot jäävät hyvin vähäisiksi. Taatun ilmatiiviyden takia passiivitalon ilmanvaihto voidaan toteuttaa energiatehokkaasti ja hallitusti. Passiivitalo pähkinänkuoressa: Hyvä lämmöneristäminen Ilmatiivis vaippa Tehokas ilmanvaihdon lämmöntalteenotto Hyvin lämpöä eristävät ikkunat ja ovet Esimerkki passiivitalosta Passiivitalo Kaukovaara on 1 ½-kerroksinen, puurunkoinen talopakettiratkaisu, joka toteutettiin precut-menetelmällä paikalla rakentaen. Kohteen talopakettiratkaisun toimittaja oli Herrala Talot. Rakennuksen ulkoseinä poikkeaa normaalista talopakettitoimituksesta siten, että runko on 50 mm paksumpi ja sen ulkopuolella on 80 mm yhtenäinen lämmöneriste ja tuulensuoja. Näillä muutoksilla rakenteen U-arvoksi saadaan 0,10 W/m 2 K. 10
Nollaenergiatalo Nettonollaenergiatalo on rakennus, joka tuottaa uusiutuvaa energiaa käytettäväksi talon ulkopuolella yhtä paljon kuin se käyttää taloon tuotua energiaa. Nettonollaenergiatalo voi perustua joko käytettävään energiaan tai käytettävään primäärienergiaan. Talon ulkopuolisella käytöllä tarkoitetaan energian syöttämistä esimerkiksi sähköverkkoon, sähköauton lataamista tai aurinkolämmön käyttöä viereisissä rakennuksissa samassa taloyhtiössä. Lähes nollaenergiatalo (Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD) on rakennus, jonka energiantarpeesta katetaan merkittävä osa rakennuksessa tai sen läheisyydessä tuotettuna uusiutuvana energiana. Uusiutuviin polttoaineisiin perustuva kaukolämpö lasketaan rakennuksen läheisyydessä tuotetuksi uusiutuvaksi lämpöenergiaksi, mutta sähkön ja lämmön yhteistuotannon sähköä ei lasketa uusiutuvaksi sähköenergiaksi. Uusiutuvia energialähteitä ovat mm. aurinkolämpö, aurinkosähkö, talossa tai sen läheisyydessä talon tarpeisiin tuotettu tuulivoima ja maalämpöjärjestelmällä maasta tuotettava maalämpö. Esimerkki nollaenergiatalosta Villa ISOVER rakennettiin Hyvinkään asuntomessuille vuonna 2013. Se on laskennallinen nollaenergiatalo. Laskennallinen tarkoittaa sitä, että vuoden aikana ostetun ja itse tuotetun energian määrän tulisi olla yhtä suuri. Villa ISOVERin energiatarvetta on vähennetty passiivisin keinoin mm. rakennuksen suuntaamisen ja rakenteiden tiiveyden ja energiatehokkuuden avulla. Villa ISOVERin rakenteet ovat erittäin tiiviit: sen yläpohjan U-arvo on 0,06 W/m 2 K ja ulkoseinärakenteen 0,09 W/m 2 K. Ville ISOVERin energiantuotannosta huolehtii hybridienergiajärjestelmä. Lämpöä otetaan ja siirretään kaksoisvaippavaraajaan sekä maasta että suoraan auringosta. Aurinkokeräimiä katolla on 6 m 2. Koneellisen ilmanvaihdon lämmöntalteenotto on tehokas. 11
Ulkoseinät, uudisrakentaminen Ulkoseinän eristäminen Uudisrakentaminen Pien- ja rivitalojen ulkoseiniin suosittelemme erityisesti tuulettuvia rakenneratkaisuja, varsinkin puurunkoisiin seinärakenteisiin. Tuulettuvilla seinärakenteilla varmistutaan rakenteen kosteusteknisestä toiminnasta, sillä tuuletusraosta rakenteesta tuleva kosteus pääsee poistumaan ja samalla vältytään ulkoisten kosteusrasitusten haitallisilta vaikutuksilta. Myös hyvä ilmatiiviys on tärkeää energiatehokkuuden ja rakenteen kosteusteknisen toiminnan varmistamiseksi. Puurunkoisissa rakenteissa rungon ulkopuolisella tuulensuojaeristeellä estetään kosteuden tiivistyminen rankarakenteeseen, mutta ilmatiiveydestä on silti huolehdittava höyrynsululla, jotta ilmavirran mukanaan tuomaa kosteutta ei rakenteeseen pääsisi. Puurunkoisten ulkoseinien ilmatiiviyteen ja kylmäsillattomuuteen pystytään helposti vaikuttamaan sisäpuolisella ristikoolauksella tai asennuskerroksella, jonka alla höyrynsulkukalvo pysyy ehjänä, ja rungon ulkopuolisella tuulensuojaeristeellä, jolla puolestaan katkastaan tehokkaasti kylmäsillat ja saadaan ulkovaipasta tuulenpitävä sekä tiivis. Kivirunkoisissa seinissä ei tarvita erillistä höyrynsulkukalvoa, mutta eristeen ja kosteusteknisen toimivuuden kannalta rakenteen ilmatiiviys on tärkeää, jotta seinä on suojattu haitallisilta ilmavirroilta ja kosteuskuormilta. Tuotetiedot löydät sivulta 34 alkaen. Puurunkoinen seinärakenne, U-arvo 0,17 Ulkoverhous Tuuletusrako ja koolaus 22 x 100 k600 30 mm ISOVER RKL-31 Facade*, saumat teipataan 125 mm ISOVER KL-33 ja kantava runko 50 x 125 k600 Höyrynsulku ISOVER VARIO 50 mm ISOVER KL-33 ja vaakakoolaus 50 x 50 k600 Kipsilevy GYPROC GN 13 tai GEK 13 Paloluokka REI60 *matalaenergiaratkaisu helposti: ISOVER RKL-31 Facade 75 mm. U-arvo 0,14 12
Puurunkoinen passiiviseinärakenne, U-arvo 0,09 Ulkoverhous Tuuletusrako ja koolaus 22x100 k600 75 mm ISOVER RKL-31 Facade, saumat teipataan Kipsilevy GYPROC GTS 9 300 mm ISOVER KL-33 ja kantava runko 50 x 300 k600 Höyrynsulku ISOVER VARIO 50mm ISOVER KL-33 ja vaakakoolaus 50 x 50 k600 Kipsilevy GYPROC GN 13 tai GEK 13 Kivirunkoinen seinärakenne, U-arvo 0,17 Poltettu tiili, Kahi-tiili tai rapattu Kahi Facade-harkko tiilisitein runkoon 40 mm tuuletusrako 25 mm ISOVER RKL-31 Facade*, saumat teipataan 150 mm ISOVER KL-32 Tiilirunko, Kahi runkoponttiharkko *matalaenergiaratkaisu helposti: ISOVER RKL-31 Facade 75 mm, U-arvo 0,14 Kivirunkoinen passiiviseinärakenne, U-arvo 0,08 Poltettu tiili, Kahi-tiili tai rapattu Kahi Facade-harkko tiilisitein runkoon 40 mm tuuletusrako 100 mm ISOVER RKL-31 Facade, saumat teipataan 300 mm ISOVER KL-32 Tiilirunko, Kahi runkoponttiharkko 13
Ulkoseinät, korjausrakentaminen Ulkoseinän lisäeristäminen Korjausrakentaminen Ulkopuolinen lisäeristäminen on turvallisempi vaihtoehto kuin sisäpuolinen lisäeristäminen, ja siksi ISOVER tarjoaa tähän tarkoitukseen markkinoiden tehokkaimman mineraalivillaratkaisun. Ratkaisussa vanha rakenne jää lämpimämpään tilaan, jolloin sen suhteellinen kosteus pienenee, eriste kuivuu ja vanhan rakenteen eristyskyky paranee. Ulkopuolisessa lisäeristämisessä on tärkeää käyttää hyvin vesihöyryä läpäiseviä eristeitä, jotta vältytään mahdollisilta rakennevaurioilta. Ulkopuolisen lisäeristämisen etuna on myös se, ettei se haittaa asumista. Remontin aikana sisätilat pysyvät ennallaan. ISOVERilta löydät ratkaisun myös sisäpuoliseen lisäeristämiseen. Kun seinärakenteen sisäpuolista lisäeristämistä aletaan suunnittelemaan, tulee olemassa oleva seinärakenne kartoittaa tarkasti, jotta rakenteessa käytetyt rakennusmateriaalit tunnetaan hyvin. Sisäpuolisessa lisäeristämisessä on erinomaisen tärkeää, ettei rakenteeseen tule useita tiiviitä rakennekerroksia. Ratkaisuissa tulee kiinnittää huomiota vanhan rakenteen kuntoon, eristeisiin ja etenkin ilman-/höyrynsulkuun, jottei eristeitä lisätä ilman-/höyrynsulkukerrosten sisäpuolelle. Katso eristämisen perussäännöt sivulta 6 ja rakennusfysiikasta sivulta 8. Purueristetyn seinän ulkopuolinen lisäeristys Vanha rakenne: Sisäverhous Vinolaudoitus Ilmansulkupaperi, höyrynsulku tai vastaava Runko k600 purueristetty Ilmansulkupaperi, tuulensuoja tai vastaava Vinolaudoitus Uusi rakenne: ISOVER RKL-31 FACADE (30, 50, 75 tai 100 mm välikkeineen) Koolaus k600 (tuuletusrimotus) Julkisivuverhous 14
Uusi eriste purujen tilalle ja lisäeristys tuulensuojaeristeellä Vanha rakenne: Sisäverhous Vinolaudoitus Ilmansulkupaperi, höyrynsulku tai vastaava Runko k600 Uusi rakenne: ISOVER KL-33 (vanhaan k600 runkoon) Tuulensuojalevy tai muu vanha rungon jäykistys ISOVER RKL-31 FACADE (30, 50, 75 tai 100 mm välikkeineen) Koolaus k600 (tuuletusrimotus) Julkisivuverhous Villaeristetyn seinän ulkopuolinen lisäeristys Vanha rakenne: Sisäverhouslevy Höyrynsulku Runko k600 eristyksineen (Tuulensuojalevy) Uusi rakenne: ISOVER RKL-31 FACADE (30, 50, 75 tai 100 mm välikkeineen) Koolaus k600 (tuuletusrimotus) Julkisivuverhous 15
Ulkoseinät, korjausrakentaminen Kivirunkoisen seinän ulkopuolinen lisäeristys Tuulettuva lisäeristys: Uusi rakenne: Tuulettuva julkisivujärjestelmä (esim. Weber tuulettuvat rappausratkaisut) Tuuletusrako ISOVER RKL-31 Facade (ISOVER KL-33 ja puukoolaus k600) Vanha rakenne: Teräsbetoni, kevytbetoniharkko tai kevytsoraharkko Sisärappaus Lämpörapattu lisäeristys: Uusi rakenne: Paksu-/ohutrappaus valmistajan ohjeiden mukaan (esim. Weber eristerappausratkaisut) ISOVER FS5+ (paksurappaus) tai ISOVER FL (ohutrappaus) Oikaisulaasti Vanha rakenne: Teräsbetoni, kevytbetoniharkko tai kevytsoraharkko Sisärappaus Hirsirunkoisen seinän ulkopuolinen lisäeristys lisäkoolauksella ja tuulensuojaeristeellä Uusi rakenne: Ulkoverhous Tuuletusrako ja koolaus 22x100 k600 ISOVER RKL-31 Facade ISOVER KL-33 ja koolaus k600 ISOVER KH 15mm Vanha rakenne: Kantava hirsirunko Uusi rakenne: Höyrynsulku ISOVER VARIO Sisäverhouslevy 16
Hirsirunkoisen seinän ulkopuolinen lisäeristys tuulensuojaeristeellä Uusi rakenne: Ulkoverhous Tuuletusrako ja koolaus 22x100 k600 ISOVER RKL-31 Facade ISOVER KH 20-30 mm Vanha rakenne: Kantava hirsirunko Uusi rakenne: Höyrynsulku ISOVER VARIO Sisäverhouslevy Ulkoseinän sisäpuolinen lisäeristys Vanha rakenne: Ulkoverhous Tuuletusrako ja koolaus Tuulensuojalevy/vinolaudoitus Puurunko ja vanha eriste Uusi rakenne, vaihtoehto 1: 50 mm ISOVER KL-33 ja 50x50 k600 koolaus 25 mm ISOVER REK-31 Ilmarako ja koolaus k600 Sisäverhouslevy (esim. kipsilevy Gyproc GN/GEK13) Uusi rakenne, vaihtoehto 2: 25-45 mm ISOVER REK-31 Ilmarako ja koolaus k600 Sisäverhouslevy (esim. kipsilevy Gyproc GN/GEK13) 17
Yläpohjat, uudisrakentaminen Yläpohjan eristäminen Uudisrakentaminen Pien- ja rivitalojen yläpohjien rakenneratkaisuissa tyypillisimpiä ovat ristikkorakenteiset (sisältä tasakattoiset) ja palkkirakenteiset (sisäverhous vesikatteen suuntaisesti) yläpohjat. Kuten muissakin rakennusosissa, myös ylöäohjissa korostuu ilmatiiviys ulko- ja sisäpuolelta. Tuulensuojaus ja tuulenohjaimien oikeaoppinen asennus (ristikkorakenteiset yläpohjat) ovat erittäin tärkeitä rakenteen lämpö- ja kosteusteknisen toimivuuden kannalta. Kaikista rakennusosista juuri yläpohjasta lämpöä pyrkii poistumaan rakenteen läpi eniten. Myös sisä- ja ulkoilman välinen paine-ero pyrkii tasoittumaan, mikä tarkoittaa, että eristävyyden lisäksi myös ilmatiiviys on suuressa roolissa energiatehokkuuden kannalta. Hyvin eristetty ja ilmatiivis yläpohja toimii myös kosteusteknisesti oikein. Ilmatiiviyden merkitystä rakenteen lämpö- ja kosteustekniselle toiminnalle ei voi korostaa liikaa, sillä huolimaton tuulensuojaus/-ohjaus heikentää eristeiden toimintaa ja höyrynsulun ilmavuodot altistavat rakenteen tarpeettomille kosteuskuormille. On suositeltavaa eristää ristikkorakenteisen yläpohjan alapaarteiden väli levy- tai rullavillalla (KL- tai KT-eristeet), vaikka yläpohja muuten eristettäisiinkin puhallusvillalla. Näin lämmintä pintaa vasten tuleva tärkein eristekerros tulee hyvin ja tiiviisti käsin asennettua ja se saadaan myös esim. yläpohjaontelossa kulkevien ilmanvaihtokanavien ja tuulijäykisteiden alle, jonne puhallusvilla ei täydellisesti aina pääse tunkeutumaan. Tämä asennustapa antaa myös työmaalle joustavuutta puhallusvillan asennusajankohtaan, koska rakennukseen voidaan laittaa lämmöt päälle ja rakenteet alkavat kuivumaan vaikka sesonkiluonteinen puhallusvillan asennus ruuhkaisimpina aikoina viipyisikin. ISOVER KL-33 100 mm + ISOVER Puhallusvilla U-arvo W/m 2 K ISOVER KL-33 mm ISOVER Puhallusvilla mm Paksuus yhteensä mm 0,14 100 190 290 0,09 100 350 450 0,07 100 450 550 Huom! Laskelmissa ei ole huomioitu kantavien rakennusosien lämmöneristyskykyä mahdollisesti heikentävää vaikutusta. 18
Ristikkorakenteinen yläpohja, U-arvo 0,09 Palkkirakenteinen yläpohja, U-arvo 0,09 Ruoteet ja vesikate aluskatteineen Reuna-alueilla kattokannattajien välissä tuulenohjain, noin 1,2 m ulkoseinältä harjan suuntaan Tuuletettu ilmatila 350 mm ISOVER InsulSafe* 100 mm ISOVER KL-33 Kattokannattajat rakennesuunnitelmien mukaan, tässä k900 Höyrynsulku ISOVER VARIO Harvalaudoitus 22 x 100 k300 Kipsilevy Gyproc GN 13 *passiiviratkaisu helposti: ISOVER InsulSafe 450 mm, U-arvo 0,07 Ruoteet ja vesikate aluskatteineen 100 mm tuuletusrako 50 mm ISOVER RKL-31, kattokannattajien välissä 350 mm ISOVER KL-33* Kattokannattajat rakennesuunnitelmien mukaan, tässä k900 Höyrynsulku ISOVER VARIO 50 mm ISOVER KL-33 + koolaus 50 x 50 k400 Kipsilevy Gyproc GN 13 *passiiviratkaisu helposti: ISOVER KL-33 475 mm, U-arvo 0,07 Tee se itse... Vuokraa ISOVER Puhallusvillakone ja osta ISOVER InsulSafe -puhallusvillaa lähimmästä rautakaupasta. Yhteen peräkärryyn mahtuu puhalluskoneen lisäksi 10 pakettia puhallusvillaa....tai teetä ammattilaisella Puhallus suoritetaan aina ISOVERin valtuuttaman ja VTT:n sertifioiman sopimusurakoitsijan toimesta, millä taataan luotettava ja laadukas lopputulos. www.isover.fi/ yhteystiedot/ puhallusvillaurakoitsijat 19
Yläpohjat, korjausrakentaminen Yläpohjan lisäeristäminen Korjausrakentaminen Ristikkorakenteisissa yläpohjissa lämmöneristeenä on yleisimmin jonkinlainen mineraalivilloilla toteutettu puhallusvillaeristys tai puukuitueristeellä vastaavasti toteutettu lämmöneristys. 1940-1950-lukujen välisenä aikana yläpohjissa on yleisesti käytetty purueristystä, useimmiten sahan- ja kutterinpurun yhdistelmä. Kuten purueristeisissä ulkoseinissä, myös yläpohjissa käytettiin ilmansulkuna tervapaperia ja/tai oksapahvia. Myöhemmässä vaiheessa rakennettujen mineraalivilloilla eristettyjen talojen ilman- ja höyrynsulkuna käytettiin tervapaperin (ilmansulku, ei varsinainen höyrynsulku) tilalla muovia, jota myös nykyisin käytetään mineraalivillallaeristettyjen rakenteiden höyrynsulkuna. Ristikkorakenteinen yläpohja Lisäeristys jo olemassa olevan eristeen päälle Ruoteet ja vesikate aluskatteineen Reuna-alueilla kattokannattajien välissä ISOVER Tuulenohjain Tuuletettu ilmatila 200-400 mm ISOVER InsulSafe puhallusvilla (tai levyvilla ISOVER KL-33) ~ 200 mm vanha eristys ja kattokannattajat/ristikkorakenne Olemassa oleva höyrynsulku tai rakennuspahvi Olemassa oleva koolaus Olemassa oleva sisäverhous Vanhan eristeen poisto, uusi eristys tilalle: Vanha rakenne: Ruoteet ja vesikate aluskatteineen Reuna-alueilla kattokannattajien välissä ISOVER Tuulenohjain Tuuletettu ilmatila Kattokannattajat/ristikkorakenne Uusi rakenne: 200-500 mm ISOVER Insulsafe puhallusvilla ja/tai KL-33 levyvilla kattokannattajien/ ristikkorakenteen välissä 25 mm ISOVER REK-31 (yhdistetty höyrynsulku ja lämmöneriste) tai ISOVER VARIO höyrynsulkukalvo Koolaus 22 x 100 mm k300 13 mm kipsilevy Gyproc GN 20
Varmista nämä kuusi kohtaa ennen puhallusvillan asentamista: 1. Yläpohjassa on riittävästi tilaa lisäeristeen asentamiselle. Reunaalueella tulee olla vapaata tilaa korkeussuunnassa vähintään lisäeristyksen asennuspaksuuden verran. Jos reuna-alue on liian matala puhaltamalla asennattavalle lisäeristeelle, voi reunalle levittää kaistan esimerkiksi ISOVER KT-37 tai KL-33 eristettä. 2. Reuna-alueille on asennettu ISOVER Tuulenohjaimet, jotka estävät tuulen vaikutuksen eristekerrokseen. Tuulenohjaimia ei välttämättä tarvita, mikäli reuna on yli 300 mm lisäeristeen pinnan yläpuolelle. Katvealueet ja alueet, joihin puhaltaja ei pääse, tulee olla etukäteen eristettyjä. Jos reuna-alueet eristetty valmiiksi, esim. levyvillalla, ei tuulenohjaimien asennus enää välttämätöntä. 3. Yläpohja on puhdistettu kaikenlaisesta jätteestä sekä muusta säilytettävästä tavarasta. 4. Höyrynsulun tiiviys on tarkistettava erityisesti seinien ja katon liittymäkohdissa sekä läpivientien juurikohdissa. Korjaa höyrysulun vuotokohdat tarvittaessa teippaamalla. 5. Tarkista savupiipun sekä ilmastointikanavien eristykset. Hormien juureen asennetaan 100 mm kerros paloeristettä (2 x 50 mm, UPWM 4.0 Alu 1 verkkomattoa, UPS 2.0 N tai FireProtect 150 levyä), eristeen ulotuttava vähintään 100 mm tulevan lisäeristeen yläpuolelle. Myös tulevan eristeen sisään jäävät kanavat on hyvä eristää vähintään 50 mm mineraalivillaeristeellä. 6. Kulkusillat asennusta ja myöhempää liikkumista varten ovat kunnossa. Tarvittaessa korota aikaisempia kulkusiltoja niin, että ne jäävät vähintään tulevan lisäeristeen pinnan tasalle. Jos kulkusiltoja ei asenneta, lisäeristetyllä alueella ei voi liikkua enää asennuksen jälkeen. Lisäeristäessä ISOVER Puhallusvilla sopii minkä tahansa vanhan eristeen päälle.! 21
IV-kanavien ja savuhormien eristäminen Ilmanvaihtokanavien ja savuhormien eristäminen Keittiön poistoilmahormin eristämisessä on huomioitava sekä paloettä kondenssieristys. UPWM 4.0 Alu1 -tuote on testattu EN-standardien mukaan ilmanvaihdon paloeristeeksi. Rakennusmateriaalin päästöluokka M1. Eristys tehdään kahdessa kerroksessa, jolloin uloimmaksi kerrokseksi tulee CLIMCOVER ROLL CR2 Alu1 -matto saumat teipattuna. Tiilipiipun eristämiseen suosittelemme ISOVER ULTIMATE Protect Palonsuojalevyä, joka on taipuisa uuden sukupolven mineraalivillalevy lämpöeristyksiin ja rakenteellisiin paloeristyksiin. Erittäin joustavan kuiturakenteen ansiosta tuote kestää taivutuksen eristettävän kohteen kulman yli kuitujen rikkoontumatta. Levyllä on korkea lämpötilankesto, sulamislämpötila yli 1000 C. Rakennusmateriaalin päästöluokka on M1. Vaihtoehtoisesti suosittelemme FireProtect 150 levyä. Teräspiipun eristämiseen suosittelemme U PROTECT WM 4.0 Alu1, joka on uuden sukupolven mineraalivillaverkkomatto ilmanvaihdon lämpö-, palo-, ääni- ja kondenssieristykseen. Tuote on testattu EN-standardien mukaan ilmanvaihdon paloeristeeksi. Tuote soveltuu myös savuhormien eristämiseen. U PROTECT 4.0 Alu1 Verkkomatto on päällystetty verkkovahvistetulla alumiinifoliolla ja teräsverkolla. Tuotteen sulamislämpötila on yli 1000 C. Rakennusmateriaalin päästöluokka on M1. 22
Keittiön erillisen poistoilmahormin paloeristäminen, paloluokkavaatimus EI 30 ULTIMATE verkkomatto UPWM 4.0 Alu1 50 mm kylmässä tilassa 100 mm eristys, esim. UPWM 4.0 Alu1 50 mm + CLIMCOVER CR2 Alu1 50 mm Tiilipiipun eristäminen suojaetäisyys palavista rakenteista 100 mm eristys 2 x 50 mm, saumojen limitys 50 mm paloeristys ulottuu vähintään 100 mm muun yläpohjaeristeen ylä puolelle tuote: ULTIMATE palonsuojalevy UPS 2.0 N 50 mm (tai FireProtect 50 mm) Teräspiipun eristäminen (tulisijan teho alle 120 kw) suojaeristys liiallista pintalämpötilaa vastaan (t < 80 C) eristys sisäkuoren ympärillä vähintään 2 x 50 mm, saumojen limitys 50 mm. Hormin eristys päällystetään min. 0,5 mm paksuisella metallilevyllä. eristys palavista rakenneosista 2 x 50 mm läpimenokohdalla tuote: verkkomatto UPWM 4.0 Alu1 23
Ääneneristys Väliseinän eristäminen ja ääneneristyksen parantaminen Paksu kivinen seinärakenne on tunnetusti hyvin ääntä eristävä, mutta samalla se on raskas ja huonetilojen muunneltavuus on vaikeaa. ISOVER-eristeet ovat huokoisia ja hyvin ääntä vaimentavia. Väliseinärakenteissa kevyet ISOVER-eristeet toimivat parhaimmalla mahdollisella tavalla molemmilta puolilta levytetyissä seinärakenteissa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että ISOVER-eristeiden tiheys ja kuiturakenne ovat optimaalisia äänenvaimennusominaisuuksiltaan. Ääneneristyksen perusasiat: Rakenteen on oltava tiivis, koska ääni siirtyy pienistäkin raoista Rakenteet tulee suunnitella niin, että kaikki äänen siirtymäreitit on katkaistu Täyttämällä rankaväli villalla, seinän ääneneristävyyteen saadaan merkittävä parannus. Ääneneristyksen kannalta metalliranka on hieman puurankaa parempi. Ääneneristämisellä tarkoitetaan kahden eri tilan välistä ääneneristämistä (ilma- tai askelääni). Äänenvaimennuksella voidaan vaikuttaa tilan jälkikaiunta-aikaan eli kuinka kaikuisa tila on. Mineraalivillojen tiheydellä ei ole vaikutusta rakenteen ääneneristävyyteen. Huom! Hyvä huoneakustiikka ei ole sama, kuin hyvä ääneneristäminen. Kipsilevyseinän ääneneristysarvoja Huom! Tulokset ovat R w eli käytännön arvoja. Selitykset: Välitila on täytetty kokonaan villalla (KL-AKU), runko/rankajako k600. Taulukon R w -arvot Gyproc Käsikirjan 2012 ja Gyproc Äänikirjan mukaan. Levytys Gyproc GN 13 Yksinkertainen runko R w (db) Vaatimus Rungon paksuus Yksinkertainen levytys Puurunko Kaksinkertainen levytys Yksinkertainen levytys Teräsranka Kaksinkertainen levytys 70 mm 35 35 40 44 95 mm 35 40 44 48 24
Ääneneristyksen parantaminen väliseinässä Vanha rakenne Uusirakenne: Runko ja mineraalivilla Gyproc AP 25 Jousiranka 2 x 12,5 mm Gyproc-kipsilevy Parannus n. 7 db R w = 52 db Ääneneristyksen parantaminen välipohjassa R w = 60 db L n,w = 58 db (laskennallinen) REI 60 laatta tai parketti 160 mm betoni 50 mm ilmaväli 70 mm ISOVER KL-37 ja runko kipsilevyt, 2 x Gyproc GN 13 (tai alempi levy Gyproc GPL Platinum) 25
Väliseinät ja ääneneristys Puurunkoinen väliseinä sisäverhouslevy, Gyproc GN13 tai GEK 13 puurunko + ääneneristys ISOVER KL-AKU tai KL-37 sisäverhouslevy Gyproc GN 13 tai GEK 13 Teräsrankainen väliseinä sisäverhouslevy, Gyproc GN 13 tai GEK 13 Teräsranka + ääneneristys ISOVER KL-AKU tai KL-37 sisäverhouslevy Gyproc GN 13 tai GEK 13 26
Kosteat tilat Kosteat tilat Kuivan ja kostean tilan välinen seinä sisäverhouslevy Gyproc GN 13 tai GEK 13 teräsranka + lämmöneriste ISOVER KL-AKU tai KL-37 märkätiloihin soveltuva levy vedeneristys laasti/liima keraaminen laatoitus Saunan ja pesuhuoneen välinen seinä keraaminen laatta laasti/liima vedeneristys märkätiloihin soveltuva levy ilmarako teräsranka + ääneneriste ISOVER KL-AKU tai KL-37 lämmöneriste ISOVER Sauna (saumat teipataan alumiiniteipillä) pystyrimat + tuuletusrako panelointi ja saunasuoja 27
Välipohjat Välipohjat Kivitalon välipohja Puutalon välipohja 20-40 mm pumpattava tasoite Vetonit tai 30 mm levylattia (2 x Gyproc GL 15 mm) Valusuoja (suodatinkangas tai muovikalvo, valitaan kosteuden siirtymissuunnan mukaan) 30 mm askelääneneriste ISOVER FLO 265 320 mm kantava rakenne, ontelolaatta P27 tai P32 (saumattuna > 380 kg/m 2 ) Pintakäsittely/-materiaali 2 x Gyproc GL 15 Lapikas, levysaumat limitetään Harvalauta 22 x 100, k300 Lattiakannattajat, korkeus > 175 mm 150 mm ISOVER KL-AKU Harvalaudoitus 22 x 100 k400 Kipsilevy Gyproc GN 13, paloluokkaan REI30 Gyproc GF 15 Pintakäsittely Pintakäsittely/-materiaali 2 x Gyproc GL 15 Lapikas, levysaumat limitetään Askeläänieriste ISOVER FLO 18 mm vaneri tai 22 mm lastulevy Lattiakannattajat, korkeus > 175 mm 150 mm Ääneneriste ISOVER KL-AKU Koolaus 45 x 45 k600 Akustinen jousiranka Gyproc AP25 k400 Kipsilevy Gyproc GN 13 tai GEK13 Kipsilevy Gyproc GF 15, levysaumat limitetään. Pintakäsittely 28