Senioriopettaja Nro 4/2015 18.9.2015 Suunnaksi Turku OSJ:n hallitus tutuksi
VEO1504_01.indd 1 8/28/2015 2:41:05 PM Senioriopettaja Nro 4/2015 18.9.2015 Päätoimittaja/toimitussihteeri Anneli Rajaniemi Kytöpolku 33, 00740 Helsinki puh 040 768 8436 senioriopettaja@osj.fi Piirtäjä Helmer Räty, puh. 050 363 8255 Ilmestyy kuusi numeroa vuodessa Painos 21 200 kpl ISSN 1798-6885 441 612 Painotuote Kuva: Anneli Rajaniemi OSJ:n hallitus vuosina 2015 2017. Tutustu päättäjiin tässä lehdessä. Tässä numerossa 4 OSJ:n hallitus tutuksi 7 Puheenjohtaja: Poliitikkojen lupaukset löyhässä 9 Lemmetty: Lobbareita oli jo ennenkin 10 Turun senioripäivien ohjelma 13 Kilpirauhanen on ihmisen moottori 14 OSJ:n golfmestari ratkesi 15 Niveaa ja muita kauneusvinkkejä 16 Perhoskeräilijän harvinaisuudet 19 Vahtokari: Tarvitaanko koulussa oppiaineita? 21 Keinutuoli: Miksi kellot soivat? 25 Seniorikokki: Syysherkkuja sienistä Julkaisija: Opetusalan Seniorijärjestö OSJ ry Undervisningssektorns Seniororganisation rf Puheenjohtaja Erkki Kangasniemi Bredantie 40 02700 Kauniainen erkki.kangasniemi@gmail.com Toiminnanjohtaja Kirsti Lehtinen 020 748 9736 kirsti.lehtinen@oaj.fi Postiosoite Opetusalan Seniorijärjestö OSJ ry Rautatieläisenkatu 6, 00520 Helsinki 020 748 9736 Kaikki lehteen tuleva aineisto päätoimittajalle: senioriopettaja@osj.fi Käyntiosoite Maistraatinportti 2, Länsi-Pasila Osoite- ja jäsentietojen muutokset Opetusalan Seniorijärjestön toimisto 020 748 9678 seniorit@oaj.fi www.osj.fi Sivulle pääset joko omalla tai esimerkiksi kirjastosi tietokoneella. Toimitusneuvosto: Liisa Fräki (pj), 040 701 6107 liisa.fraki@gmail.com Erkki Kangasniemi erkki.kangasniemi@gmail.com Kari-Veli Lehtonen, 050 582 3105 kariveli.lehtonen@gmail.com.fi Sinikka Anneli Rahikainen, 040 824 6048 sinikkaanneli.rahikainen@gmail.com Osmo Ukkonen, 040 763 7202 osmoukk@suomi24.fi Anneli Rajaniemi (siht.) päätoimittaja Taitto: Tuula Koivula ja Anneli Rajaniemi Kirjapaino: Forssa Print, Esko Aaltosen katu 2, 30100 Forssa puh. 03 42351 sähköposti: fkp@forssaprint.fi Ilmoitushinnat, neliväri-ilmoitus Koko 1/1 (199 x 244 mm) 1000 1/2 (97 x 244 tai 199 x 120 mm) 600 1/3 (63 x 244 tai 199 x 78 mm) 400 1/4 (97 x 120 tai 199 x 57 mm) 350 1/6 (97 x 78 mm) 250 1/8 (97 x 57 mm) 200 Takakansi 1200 Alennus: Vuosi-ilmoitus (6 numeroa) 25 % Lehti julkaisee OSJ ry:n jäsenten pikkuilmoituksia maksutta. Tilaushinta sisältyy jäsenmaksuun. Toimituksellinen aineisto pyydetään lähettämään päätoimittajalle PC-muodossa kirjoitettuna ilman rivinvaihtoja tai pakkotavutuksia. Naputa kolme tyhjää lyöntiä kpl-jaon merkiksi! Kuvat suositellaan ottamaan mahdollisimman suuressa koossa. Käytä mieluimmin sähköpostia, tekstit esimerkiksi Word tai RTF muodossa. Konekirjoitettu paperikäsikirjoitus käy myös. Tekstit ja kuvat voi lähettää myös CD-levyllä. Aineisto palautetaan vain pyydettäessä. 16. vuosikerta Ilmestymisaikataulu 2015 Numero Aineisto Ilmestyy 5 1.10. 6.11. 6 4.11. 11.12. Kansi Syksyn omenasatoa Kuva: Matton Senioriopettaja Nro 4/2015 18.9.2015 Suunnaksi Turku OSJ:n hallitus tutuksi 2
Pääkirjoitus Eläkekatolla nurjat puolensa Eläkkeisiin liittyvissä keskusteluissa on ainakin yksi vakioaihe: eläkekatto. Se pomppaa upoksista pinnalle kuin kumiankka, kuten kuluneena kesänä jälleen kävi. Eläkekatto tarkoittaa lakisääteiselle työeläkkeelle asetettavaa euromääräistä ylärajaa. Tällöin ansaitut eläkkeet voisivat olla enintään tietynsuuruiset. Yleisimmin eläkekattoa on toteutettu asettamalla työansioon palkkaraja, jonka ylittävältä osalta eläkettä ei kerry. Näin rajoitetaan eläkettä kartuttavaa ansiota ja siten myös eläkkeen suuruutta. Eläkekatto kulminoituu kysymykseen siitä, mikä on oikeudenmukainen eläke. Vastauksia on luonnollisesti monenlaisia. Kesällä eläkekattokeskustelu nousi esiin Helsingin Sanomien uutisoitua eläköityneiden yritysjohtajien muuttamisesta Portugaliin. Suomalaisessa eläkejärjestelmässä on lähdetty liikkeelle siitä, että eläke on jatkopalkkaa. Yksilö maksaa palkastaan eläkemaksuja ja saa eläkevuosinaan niitä vastaan korvauksen. Olennaista on myös se, I samband med diskussionerna om pensionerna finns åtminstone ett standardämne: pensionstaket. Det dyker upp ur djupet som en gummianka. Så skedde också efter denna sommar. Med pensionstaket avser man den lagstadgade övre eurogränsen för arbetspensioner. På så vis kan de införtjänade pensionerna uppgå till högst en bestämd summa. Allmänt har pensionstaket förverkligats genom att ställa en lönegräns för arbetsinkomsten. För den överskjutande delen utbetalas inte pension. På detta sätt begränsas den inkomst som påverkar pensionen och på så sätt också vis storleken på pensionen. Frågan om pensionstaket kulminerar i vad en rättvis pension är. Det finns naturligtvis många olika svar. Under sommaren dök diskussionen om pensionstaket upp i Helsingin Sanomats nyheter om pensionerade företagsledares flyttning till Portugal. I det finska pensionssystemet har man utgått ifrån, att pensionen är en fortsättettä eläkettä kertyy kaikesta palkasta kaikille samojen periaatteiden mukaan. Eläkekatto kuulostaa ensituntumalta tasa-arvoiselta ratkaisulta. Tutkimus ja käytännön esimerkit muualta osoittavat kuitenkin toista. Eläkekatto ei ole poistanut erittäin suuria eläkkeitä, sillä työnantajat ja työntekijät ovat keksineet keinot maksaa lisää eläketurvaa. Tämä on johtanut esimerkiksi sopimuseläkkeiden ja yksityisten vakuutusten käyttöön. Naapurimaassamme Ruotsissa on eläkekatto. Siellä eläkekatto on synnyttänyt ammatillisten sopimuseläkkeiden kirjon. Tästä taas on seurannut se, ettei työvoima liiku toimialojen välillä. Suomessa työpaikkojen syntymistä ja työvoiman liikkumista ei ole syytä hankaloittaa uusilla rajoitteilla. Yleistäen voitaneen sanoa, että mitä matalammalla tasolla eläkekatto on, sitä useammin käytetään erilaisia katon puhkaisevia lisäeläkkeitä. Tällä voi olla kohtalokkaat seuraukset suomalaiselle eläkejärjestelmälle. Meillä lakisääteisestä eläketurvasta huolehditaan ja riskit kannetaan yhdessä. Jos kansalaiset eivät tunne hyötyvänsä yhteisestä maksutavasta, alkaa eläkejärjestelmämme rapautua. Lopputulemana on, että Suomessa eläkekatto synnyttäisi pikemminkin uusia ongelmia kuin poistaisi entisiä. Eläkekaton todellisia voittajia olisivat lähinnä vakuutusyhtiöt, joille avautuisi uudenlaisten lisäeläkkeiden markkinarako. Kirsti Lehtinen toiminnanjohtaja kirsti.lehtinen@oaj.fi Pensionstakets avigsidor ning på lönen. Individen betalar pensionsavgifter på sin lön och får under pensionsåren en mot dessa avgifter motsvarande ersättning. Väsentligt är också det, att pensionen samlas från all lön och enligt samma principer för alla. Det låter som om pensionstaket är en jämliklösning. Forskningen och praktiska exempel visar dock något annat. Pensionstaket har inte eliminerat de mycket stora pensionerna eftersom arbetsgivare och arbetstagare har funnit på metoder att betala ett större pensionsskydd. Detta har till exempel lett till avtalspensioner och ibruktagandet av privata försäkringar. I vårt grannland Sverige har man ett pensionstak. Där har pensionstaket medfört en brokig mängd av branschvisa avtalspensioner. Detta i sin tur har gjort, att arbetskraften inte rör sig mellan olika branscher. I Finland bör man inte försvåra grundandet av nya arbetsplatser och arbetskraftens rörlighet genom nya begränsningar. Generellt kan man säga att ju lägre nivån på pensionstaket är, desto oftare används olika tilläggspensioner för att sticka hål på taket. Detta kan leda till katastrofala följder för det finska pensionssystemet. Hos oss sköter man om den lagstadgade pensionstryggheten och riskerna bärs tillsammans. Om medborgarna inte tycker att de har nytta av det gemensamma betalningssättet börjar vårt pensionssystem förfalla. Slutresultatet är, att pensionstaket snarare skulle skapa nya problem än ta bort gamla i Finland. Pensionstakets verkliga vinnare skulle närmast vara försäkringsbolagen som skulle få en fot in i en ny marknad för tilläggspensioner. Kirsti Lehtinen verksamhetsledare Ulla Bäck översättning 3
He päättävät OSJ:n hallituksessa Tutustu keväällä valittuun OSJ:n hallitukseen: hallituksen jäsenet kertovat mm. miksi he haluavat olla mukana senioriopettajien edunvalvonnassa. Hallitus kokoontui yhteispotrettiin Tirvalla pidetyssä suunnitteluseminaarissa, jonka yhteydessä pidettiin hallituksen kokous. Kuvassa ovat istumassa Unto Sippola, Arja Sore, Hely Kalkkinen, Erkki Kangasniemi, Terttu Möttönen, Liisa Fräki, ja takana seisovat vasemmalta lukien Kari Jääskeläinen, Jouni Palonen, Osmo Kahila, Helkky Vesterinen, Marja-Terttu Halpio-Huttunen, Kirsti Lehtinen, Erkki Kukkonen ja Osmo Ukkonen. Hallituksen varsinaisille jäsenille esitettiin seuraavat kysymykset: Mitä aluetta edustat ja mitä yhdistyksiä siihen kuuluu? Järjestävätkö yhdistykset lähinnä omaa toimintaansa vai onko alueen yhdistyksillä yhteistä toimintaa? Millaisia luottamustehtäviä sinulla on? Miksi haluat olla mukana senioriopettajien edunvalvontatyössä? Miten vietät kesääsi? Huhtikuussa vuosiksi 2015 2017 valittu Opetusalan Seniorijärjestön hallitus piti ensimmäisen kokouksensa jo toukokuussa. Uudet jäsenet Hely Kalkkinen, Terttu Möttönen, Unto Sippola ja Osmo Ukkonen pääsivät syvemmin perehtymään toimintaan elokuussa Tirvalla pidetyssä suunnitteluseminaarissa ja kokouksessa. Hallituksen ohjia pitää käsissään vuonna 2013 puheenjohtajaksi valittu Erkki Kangasniemi. OSJ:n hallitus toimii OAJ:n senioritoimikuntana. Emojärjestön terveiset tuo ja viestinviejänä toimii OAJ:n hallituksen jäsen Aleksi Tervamaa. Hallituksen sihteerinä toimii toiminnanjohtaja Kirsti Lehtinen. Taloudenhoitaja Hilkka Mäkelä ja Senioriopettaja-lehden päätoimittaja Anneli Rajaniemi esittelevät oman vastuualueensa asiat hallitukselle. Jotta hallituksen varsinaiset jäsenet tulisivat tutuiksi, kultakin kysyttiin viisi kysymystä, joihin he vastasivat mm. seuraavaa: Liisa Fräki Edustan Uudenmaan aluetta. Siihen kuuluu kahdeksan yhdistystä: Espoon seudun senioriopettajat, Helsingin senioriopettajat, Helsingin seudun ammatilliset senioriopettajat, Hyvinkään-Nurmijärven senioriopettajat, Keski-Uudenmaan senioriopettajat, Lohjan seudun senioriopettajat, Porvoon senioriopettajat ja Vantaan senioriopettajat. Yhdistykset järjestävät pääasiassa omaa toimintaa, mutta retkiä, teatterikäyntejä ja matkoja tarjotaan usein myös naapuriyhdistyksille, jotta saadaan riittävä osallistujamäärä mukaan. Toivoisin, että alueelta tulisi vierailukutsuja yhdistyksiin! Matkailen mielelläni Uudellamaalla! Toisilta yhdistyksiltä saa vihjeitä toimintaan. Olen Helsingin seudun ammatillisten senioriopettajien puheenjohtaja, nyt on menossa viides vuosi. Olen edelleen myös Valtakunnalliset eläkeläisjärjestöt Venk ry:n hallituksen jäsen ja sihteeri. Siinä pääsen tutustumaan ikääntyviä koskeviin edunvalvonta-asioihin ja joskus tapaamaan päättäjiäkin. Lisäksi kuulun muutamaan muuhun yhdistykseen. Haluan olla mukana, koska senioriopettajissa on niin mukavia ja fiksuja ihmisiä! Osa on vanhoja tuttuja jo ammattijärjestötoiminnan ajoilta. Aina silloin tällöin joku jäsen sanoo, että on hyvä juttu, kun on hallituksessa mukana henkilö ammatilliselta puolelta. Minun työnihän oli kieltenope- Liisa Fräki Marja-Terttu Halpio-Huttunen Kari Jääskeläinen Otso Kahila Hely Kalkkinen Erkki Kukkonen 4
tusta ammatillisessa oppilaitoksessa, sitä ennen aikuiskoulutuksessa pitkään ja pikkuisen peruskoulua ja lukiota. Toivon, että Venk järjestöjen järjestönä löytää uusia vaikutusmahdollisuuksia edunvalvontaan. Alkukesä oli viileänpuoleinen, mutta hauskaa on silti ollut, kun kuusi lastenlasta on ollut maisemissa. Kolme poikaa vanhempineen tuli Australiasta lähes kuukaudeksi Suomeen. Mökkijuhannus oli vauhdikas ja lasten kesäolympiakisatkin pidettiin. Olen myös purjehtinut tavallista vähemmän, koska vene on välillä seuraavien sukupolvien käytössä. On hienoa, että vanhempien harrastus periytyy! Yhteystiedot: 040 701 6107 liisa.fraki@gmail.com Marja-TERTTU Halpio-Huttunen Edustan Satakuntaa, johon kuuluvat Porin Seudun ja Rauman Seudun Senioriopettajat. Olen Porin Seudun Senioriopettajien hallituksen jäsen. Kumpikin yhdistys järjestää jäsenilleen omat tilaisuusuutensa, mutta vuorovuosina järjestämme yhteisen ison tapahtuman. Senioriopettaja-aktiviteettien lisäksi teen jonkin verran Naisten Pankin vapaaehtoistyötä. Senioriopettajat ovat osa suurta eläkeläisten joukkoa. Haluan vielä olla aktiivisena yhteiskunnan jäsenenä mukana opettajien yhteisten asioiden hoitamisessa. Näen erittäin tärkeänä senioriopettajien yhteisöllisyyden ja kulttuuripalvelujen ja -kokemusten tarjoamisen sekä jäseniä koskevan tiedon välittäjän tehtävän. Kesäni kului Tampereella lasten ja lastenlasten tapaamisessa. Olimme auttamassa poikamme perheen uuden asunnon remontoinnissa ja muutossa. Alkukesästä osallistuin senioriopettajien golfin SM-kisoihin Vierumäellä. Kotona Porissa olen golfannut, tehnyt puutarhatöitä, mm. maalannut aitoja. Jazzviikolla kuuntelin Suomi Areenan keskusteluja ja 50 vuotta täyttäneen Pori Jazzin konsertteja ja jameja sekä tutustuin Porin Museon jazzien 50-vuotisnäyttelyyn. Sukulaisten, ystävien ja entisten luokkatoverien tapaamiseen on myös riittänyt aikaa. Yhteystiedot: 044 293 3839 mthalpio@gmail.com Kari Jääskeläinen Olen OSJ:n hallituksessa Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan edustajana. Alue tunnetaan vanhana Vaasan lääninä. Yhdistyksiä alueella on 14. Yhdistyksien jäsenet kokoontuvat parillisina vuosina alueemme yhteiseen palaveriin, jossa on esillä ajankohtaisia asioita, kokoontumispaikkakunnan historiaa ja kulttuuria. Tällöin valitaan myös tulevat ehdokkaat OSJ:n hallitukseen. Tällä hetkellä toimin myös muutamissa opetusalan ulkopuolisissa mm. musiikkia ja sukuperinnettä koskevissa yhdistyksissä. Kaupunki- ja maaseutukeskuksissa on paljon opetustyöstä vapautuneita, monitaitoisia eläkeläisiä. Paikallisyhdistyksessä voidaan tuoda esille noita tietäjiä ja taitajia yhteiseksi iloksemme ja eduksemme. OSJ:ssa voin vaikuttaa valtakunnallisesti kaikkien senioriyhdistystemme hyväksi. Yhdistykset jäsenineen saavat kattavat keskusjärjestöpalvelut hyvin edulliseen hintaan. Tärkeä osa-alue toiminnassa on myös eläkeläisten taloudellisesta hyvinvoinnista ja palveluista huolen kantaminen. Suomen lyhyestä kesästä en malta hukata kaukolomaan viikkoja. Harrastuksiini kuuluu ruohonleikkuuta Seinäjoella, saunomista ja kalastusta Ähtärinjärvellä. Puikkasin pikavierailun Tarton laulujuhlille. Monarkilla pyöräillen tavoitin kesätunnelmaa. Mikä parasta nämä matkat päättyvät tutulle koti-bonnelille. Yhteystiedot: 040 591 5215 kari.jaaskelainen@netikka.fi Otso Kahila Olen hallituksessa Uudenmaan edustaja. Uudenmaan alueeseen kuuluvat Espoon seudun opettajaseniorit, Helsingin senioriopettajat, Helsingin seudun ammatilliset senioriopettajat, Hyvinkään-Nurmijärven senioriopettajat, Keski-Uudenmaan senioriopettajat, Lohjan Seudun Senioriopettajat - Seniorlärarna i Lojonejden, Porvoon senioriopettajat ja Vantaan senioriopettajat. Toiminta on ollut etupäässä oman yhdistyksen järjestämiä tilaisuuksia. Jonkin verran on osallistuttu alueen toisen yhdistyksen järjestämiin matkoihin tai tilaisuuksiin. Luottamustehtävät ovat jääneet taakse. Nyt olen Lohjan senioriopettajien varapuheenjohtaja ja Lohjan vanhusneuvoston varajäsen. Olen ollut opettajien edunvalvontatyössä vuodesta 1968 lähtien ja edelleen se jatkuu hyvien ystävien ja samanhenkisten ihmisten parissa. Osallistuminen pitää vireänä ja antaa mukavasti sisältöä eläkepäiviin. Toiveena on eläkeläisten edunvalvonnan yhtenäistäminen samaan järjestöön, jolloin 1.5 miljoonan ihmisen ääni kuuluisi ja painoarvo olisi nykyistä paljon parempi. Ei vain taida tapahtua minun aikanani! Toivossa on hyvä elää! Vietin kesän kotimaassa matkaillen ja lapsenlapsia hoidellen. Yhteystiedot: 040 554 0135 otso_kahila@hotmail.com Hely Kalkkinen Edustan Lapin aluetta, johon kuuluu kaksi yhdistystä: Länsi-Pohjan senioriopettajat ja Lapin senioriopettajat. Lapin yhdistys koostuu 15 kunnasta. Alue ulottuu Ranualta pohjoiseen Utsjoelle ja Enontekiölle, idässä Sallaan ja lännessä Pelloon, Ruotsin rajalle. Pääpaikka on Rovaniemi. Länsi- Pohja puolestaan käsittää 6 kuntaa Simosta Kemin ja Tornion kautta Ylitorniolle ja Tervolaan. Terttu Möttönen Jouni Palonen Unto Sippola Arja Sore Osmo Ukkonen Helkky Vesterinen 5
Toiminta kohdistuu pääasiassa oman yhdistyksen alueelle. Mahdollisuuksien mukaan yritetään järjestää yhteisiä tapahtumia. Esimerkiksi Lapin senioriopettajat ovat kutsuneet paitsi Länsi-Pohjan senioreita myös lähiyhdistyksiä Pohjois-Pohjanmaan alueelta saneerattuun Lappia taloon katsomaan lokakuussa Jari Tervon Esikoista. Pitkät matkat vaikeuttavat laajempaa yhteistyötä. Yhdistykseni hallitukselle yhteistyö on totuttua jo OAJ:n ajoilta. Olen karsinut rankalla kädellä aktiivista osallistumistani, olen luopunut mm. poliittisista luottamustehtävistäni ja jättänyt itselleni vain pari mielenkiintoista tehtävää. Senioriopettajatoimintaan varaan eniten aikaa. Lisäksi olen mukana Lapin yliopiston Ikääntyvien yliopiston opiskelijatoimikunnassa suunnittelemassa mm. ikääntyville tarkoitettua lukuvuoden luento-ohjelmaa. Erittäin tärkeää minulle on myös Lyskan alumnien hallitustyöskentely. Siinä minua työllistää Lyseonpuiston lukion 100-vuotishistoria; kuulun sen nelihenkiseen historiakirjoitustoimikuntaan. Yhdistystoiminta on kai minulla verissä. Lappilaisena olen tottunut ja joutunutkin aina pitämään alueeni puolia. Omassa yhdistyksessäni pidän tärkeänä edunvalvontana ihmisten saamista koolle, sillä erakoituminen ei ole hyväksi kenellekään. Olen kesäihminen. Elän auringosta. Vietin kotona Rovaniemellä päivät pihalla hoidellen kukkia ja läpsin sääskiä, join kahvia syreenin oksien alla ja läpsin sääskiä tai luin ja kuuntelin uutisia ja läpsin sääskiä. Olin vain ja läpsin sääskiä. Mikään kesämökki-ihminen en ole koskaan ollut, mutta nyt vanhoilla päivillä olen antanut periksi. Vietin mieheni kanssa heinäkuussa mökillä Heinävedellä, josta on lyhyt matka Savonlinnaan. Ooppera kuului kesääni. Yhteystiedot: 040 095 0310 hely.kalkkinen@gmail.com Erkki KUKKOnen Olen Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntien edustaja. Alueella toimii seitsemän yhdistystä: Kuopion seudun, Varkauden seudun, Leppävirran, Ylä-Savon, Joensuun seudun, Keski-Karjalan ja Pielisen Karjalan senioriopettajayhdistykset. Toiminta on tähän saakka perustunut yhdistysten omaan toimintaan. Joissakin matkahankkeissa ja kulttuuritapahtumissa on tehty yhteistyötä naapurien kanssa. Olen Kuopion vanhusneuvoston puheenjohtaja ja Kuopion Vesi Liike-laitoksen johtokunnan jäsen. Tällä vaalikaudella olen kaupunginvaltuuston vara-valtuutettu. Seurakuntayhtymän luottamustehtävissä olen kirkko-valtuutettu sekä oman seurakunnan seurakuntaneuvoston jäsen. Olen kokenut OSJ:n toiminnan tulokselliseksi ja edunvalvonnan tärkeäksi. Yhdessä saamme aikaan enemmän! Kaikenlainen puuhailu mökillä vie suurimman osan ajastani. Marjastus ja ravustus ovat loppukesän "hittejä". Saunominen ja uiminen hikisen päivän päätteeksi kruunaa kaiken. Yhteystiedot: 050 341 8302 erkki.k-nen@dnainternet.net TERTTU Möttönen Edustan Keski-Suomen alueetta. Siihen kuuluvat Jyvässeudun senioriopettajat, Jämsän seudun senioriopettajat, Keski-Suomen ammatilliset senioriopettajat, Läntisen Keski-Suomen senioriopettajat, Ääneseudun senioriopettajat sekä oma yhdistykseni, Saarijärven seudun opetusalan seniorit, jossa toimin sihteerinä. Alueellamme järjestetään yhteinen senioriopettajien syyspäivä joka toinen vuosi. Seuraavan syyspäivän järjestävät vuonna 2016 Ääneseudun senioriopettajat. Yhdistykset vierailevat toisissaan tutustuen naapurien toimintaan, jäsenistöön ja paikallisiin nähtävyyksiin. Aluetoimikunta on kokoontunut harvakseltaan, lähinnä vaaliasioissa. Viitasaarella senioriopettajien kerho kokoontuu säännöllisesti. Keski- Suomessakin etäisyydet ovat melko pitkiä, joten painopiste on kunkin yhdistyksen omassa toiminnassa. Kuulun mm. Kannonkoskella sijaitsevan Nuorisokeskus Piispalan johtokuntaan, Pohjoisen Keski-Suomen ammatillisen koulutuskuntayhtymän (POKE) kaupan ja hallinnonalan neuvottelukuntaan. Olen toiminut pitkään Pohjola-Norden- ja Lionsjärjestöissä sekä muutamissa poliittisissa luottamustehtävissä. Mielestäni seniori-ikäisten edunvalvontatyön kehittäminen on erittäin tärkeää. Se saattaa tuntua vielä ehkä uudeltakin: ihmiset eivät pidä itsestään selvänä sitä, että myös työvuosien jälkeen tarvitaan määrätietoista yhteisistä eduista huolehtimista. Senioriopettajat ovat iso, vireä joukko. Opetusalan eläkeläisten ääni kuuluu oman järjestön OSJ:n kautta, mutta tavoitteenamme tulee olla mahdollisimman kattava 6 ja yhtenäinen seniori-ikäisen väestön äänen kuuluville saaminen ja etujen ajaminen. Eläkeläisjärjestöjen raja-aitoja pitää madaltaa. Yhteistyötä pitää järjestää kaikilla tasoilla. Olen erityisen iloinen, että Saarijärvellä on paikallisten eläkeläisyhdistysten yhteiskokouksia, joissa opetusalan seniorit ovat mukana. Meillä on myös edustaja Saarijärven vanhusneuvostossa. Järjestötoiminnassa tapaa upeita ihmisiä, vanhoja tuttuja ja uusia ystäviä. Näistä kohtaamisista saa iloa ja virkistystä. Asumme puolisoni kanssa synnyinkylällämme Karstulassa. Rakkaita kesävieraita ovat tyttäret perheineen; 8 ja 11-vuotiaat tyttärenlapset ovat yökylässä tuon tuostakin. Hoitelen puutarhaa ja kasvihuonetta, säilön marjoja, kestitsen läheisiä ja ystäviä, joille kesällä on kiireettömästi aikaa. Liikun paljon luonnossa kesät talvet kasveja ja lintuja tarkkaillen. Lisäksi hoivaan päivittäin 92-vuotiasta äitiäni, joka asuu omassa kodissaan. Lähellä sijaitsee suvun kesäkäytössä oleva puolisoni syntymäkoti. Se on vanha maalaistalo lukuisine piharakennuksineen, joissa riittää kunnostustöitä joka kesälle. Karstulassa ja lähikunnissa on myös kesäteattereita, konsertteja ja monenlaisia muita kesätapahtumia, joihin osallistuimme. Yhteystiedot: 040 744 4021 terttu.mottonen@gmail.com Jouni Palonen Edustan Pirkanmaan aluetta, johon kuuluu Tampereen seudun senioriopettajien lisäksi Oriveden seudun ja Valkeakosken seudun senioriopettajat. Järjestämme pääosin omaa toimintaa, mutta kaksi kertaa vuodessa on yhteinen aluepalaveri. Tiedotuskirjeitä vaihdetaan muistettaessa ja tarjotaan mahdollisuus osallistua tapahtumiin. Muut luottamustehtävät ovat jääneet. Aktiivinen toiminta OAJ:ssä jäi ilmeisesti päälle. Eläkeläisiä koskevat epäoikeudenmukaiset päätökset harmittavat. Kun en kuulu poliittisiin eläkeläisjärjestöihin, koen että OSJ:n kautta voin vaikuttaa ja levittää tietoa jäsentemme keskuuteen. Kesä kului mökkeillessä ja omakotitalon huoltohommissa. Mökillä asuu myös tyttären perhe. Kolme lastenlasta viihdyttää vaaria ihan riittävästi, joskus liikaakin. Yhteystiedot: 040 549 8558 jopa@elisanet.fi Jatkuu sivulla 8
Puheenjohtaja Takin kääntäjiä Aloitin päätoimisen työmarkkinatoimintani ja edunvalvontatehtäväni jo vuonna 1975. OAJ:n puheenjohtajana ja Akavan 1. varapuheenjohtajanakin ehdin olla lähes 20 vuotta. Tänä aikana olen ollut neuvottelemassa maahamme lukuisia tulopoliittisia työmarkkinaratkaisuja ja toiminut yhteistyössä eri hallitusten ja oppositioiden edustajien kanssa. Vuodesta toiseen tilanne näyttää menevän saman kaavan mukaan. Ennen vaaleja poliitikot antavat vastuuttomasti suuren määrän lupauksia, jotka toteutuessaan merkitsisivät valtavasti lisämenoja kunnille ja valtiolle. Vaalien jälkeen voittajat yrittävät hallituksessa selvitä ainakin osasta antamistaan lupauksista. Oppositiopuolueet arvostelevat hallitusta lupausten pettämisestä ja "takin kääntämisestä". He kertovat miten asioita olisi pitänyt hoitaa ja miten paljon lisäetuja heidän mielestään äänestäjille pitäisi antaa. Kaikki on väärin hoidettu. Tämän vastuuttoman "huutokauppatoiminnan" tuloksena maahamme on kehitetty sellainen menoautomaatti, että Suomi ei siitä mitenkään selviä. Rahaa menee vuodesta toiseen paljon enemmän kuin sitä kyetään hankkimaan. Valtion velka on noussut jo yli sadan miljardin euron. Ja mikä pahinta se kasvaa koko ajan lisää. Tällä hetkelläkin lisävelkaa joudutaan ottamaan vähintään viiden miljardin euron vuosivauhtia. Myös työmarkkinajärjestöjen on syytä katsoa peiliin ja ottaa osavastuu ongelmasta itselleen. Järjestöt kertovat jäsenilleen, mitä upeita lisäetuja heidän vaatimuksistaan on kyetty hoitamaan. Näiden ratkaisujen rahoituksesta ei ole kannettu riittävää huolta. Tämän toiminnan seurauksena maassamme joudutaan toteuttamaan jatkuvia kustannusten leikkauksia ja verojen kiristyksiä. Esimerkiksi eläkeläiset ovat joutuneet kohtuuttomasti synnytettyjen talousongelmien maksumiehiksi. Eläkeindeksejä on leikattu ja eläkeläisille on suunnattu ylimääräisiä ja perusteettomia veroja. Näillä toimenpiteillä heikennetään ostovoimaa ja talouskasvua maassamme. Tämä puolestaan aiheuttaa työttömyyden kasvamista ja sen seurauksena ongelmia ja lisämenoja yhteiskunnalle. Pääministeri Sipilän hallitus tavoittelee maamme kilpailukyvyn parantamista ns. yhteiskuntasopimuksella. Se olisi eräänlainen tupo, jolle on taas kerran keksitty uusi nimi. Pääosa tämänkin esityksen tavoitteista on ehditty tyrmätä jo etukäteen opposition ja SAK:n toimesta. Kaiken lisäksi SDP on tekemässä omaa kilpailevaa yhteiskuntasopimustaan, joka varmasti myötäilee SAK:n näkemyksiä. Siis ei mitään uutta aikaisempaan verrattuna. Poliittisesti ajatellaan jo seuraavia vaaleja ja niissä menestymistä. Toimenpiteet suunnitellaan sitä vaalimenestystä silmällä pitäen. Näyttää taas kerran siltä, että politikointi on tärkeämpää kuin maamme talouden vakaalle pohjalle saattaminen. Kaava toistuu vuosi vuodelta riippumatta siitä ketä on hallituksessa ja ketä oppositiossa. Oppositiossa arvostellaan niitä samoja asioita, joita muutamaa kuukautta aikaisemmin oltiin itse ajamassa hallituksen riveissä. Ja hallituksessa ollaan toteuttamassa sitä, mitä itse oltiin oppositiossa kritisoimassa. SAK ja SDP toki löytävät toisensa usein silloinkin, kun SDP on hallituksessa. Tämä asetelma on kuitenkin 7 muuttunut, kun perussuomalaiset ovat tulleet vahvasti mukaan politiikkaan ja demareiden kannatus huomattavasti laskenut. Maamme taloustilanne on tällä hetkellä useimmilla mittareilla mitattuna todella vakavassa kriisissä. Sitä ei pidä vähätellä. Nyt tarvitaan vastuullisuutta sekä työmarkkinajärjestöiltä että poliittisilta puolueilta. Lähiaikojen toiminnassa meille kaikille on tärkeintä saada maamme talouskasvu nousu-uralle. Kauniaisissa 16.8.2015 Erkki Kangasniemi puheenjohtaja erkki.kangasniemi@gmail.com
He päättävät... Unto Sippola Olen Oulun Seudun Senioriopettajien puheenjohtaja. Edustan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueen yhdistyksiä. Pohjoispohjanmaan yhdistykseen kuuluvat Oulun seudun, Koillismaan, Raahen Seudun, Pudasjärven, Kalajokilaakson, Oulaisten ja Merijärven, Limingan ja Lumijoen, Selänteen, Haapaveden seudun senioriopettajien yhdistykset. Kainuun yhdistykseen kuuluvat Sotkamon, Kajaanin, Kuhmon ja Ylä-Kainuun senioriopettajat. Yhdistyksillä on ensisijaisesti omaa toimintaa. Yhteisesti tehdään esimerkiksi retkiä ja vierailuja. Joka toinen vuosi järjestetään koko alueen yhteistapaaminen. Tällä hetkellä minulla ei ole muita luottamustehtäviä kuin Oulun Seudun senioriopettajien puheenjohtajuus. Kiersin viikon Suomea omalla autolla ja tapasin tuttuja; yövyin tutuilla, hotellissa, teltassa, campingin-mökissä. Muuten vietin aikaa omalla mökillä Hailuodon Marjaniemessä. Kesääni kuuluivat myös festarit ja kesäteatteri. Yhteystiedot: 050 053 8088 unto.sippola@dnainternet.net Arja Sore Olen toista kautta Kanta- ja Päijät-Hämeen edustajana OSJ:n hallituksessa. Alueeseen kuuluu viisi yhdistystä: Heinolan seudun Senioriopettajat, Hämeenlinnan seudun senioriopettajat, Lahden seudun senioriopettajat, Nastolan Senioriopettajat ja Riihimäen seudun senioriopettajat. Ensi vuoden alusta tapahtuvan kuntaliitoksen myötä Lahti ja Nastola yhdistyvät, joten vuoden 2016 alusta alueellamme on vain neljä yhdistystä. Kaikki alueemme yhdistykset ovat varsin itsenäisiä ja järjestävät runsaasti ohjelmaa omilla alueillaan. Yhteistyötä on ollut lähinnä siten, että tarjoamme toisillemme mahdollisuuden osallistua omaan toimintaamme silloin, kun on vaarana että tapahtuma/matka ei näyttäisi muutoin toteutuvan. Aluepalaverit ovat osoittaneet, että enempään yhteistyöhön ei tunnu olevan tarvetta. Koemme kuitenkin olevamme yhtenäinen alue ja saavamme tarvittaessa tukea toisiltamme. Olen ollut Lahdessa puheenjohtajana vuodesta 2009. OSJ:ssä olen toista kautta työvaliokunnan jäsenenä. Olen jättänyt muut luottamustoimeni voidakseni hoitaa mahdollisimman hyvin nämä senioriopettajiin liittyvät tehtävät. On tärkeää, että OAJ:n aloittama edunvalvonta jatkuu tehokkaasti myös sen jälkeen kun olemme siirtyneet pois työelämästä. OSJ:n toiminta on luonteva jatko sille työlle, mitä OAJ tekee ja on tehnyt opettajien hyväksi. Olin pari kuukautta mökillä, satoi tai paistoi. Lämpöä ja aurinkoa oli vähänlaisesti tarjolla tänä kesänä, mutta valoa onneksi riittää joka kesä yhtä paljon. Kesällä en matkusta pois Suomesta, ellei ole tarjolla jotain todella mielenkiintoista. Yhteystiedot: 044 325 1141 ajsore@gmail.com Osmo UKKOnen Edustan Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson muodostamaa yhteisaluetta. Tällä alueella toimivat Imatran seudun senioriopettajat, Kotkan Seudun Senioriopettajat, Kouvolan senioriopettajat, Lappeenrannan seudun senioriopettajat, Mikkelin seudun Opetusalan Seniorit, Mäntyharjun senioriopettajat, Pieksämäen senioriopettajat ja Savonlinnan seudun opetusalan seniorit. Yhdistykset keskittyvät lähinnä oman toimintansa pyörittämiseen, mutta yhteisiäkin tapahtumia on ollut. Uutena hallituksen jäsenenä aion vierailla alueen yhdistysten kokouksissa ja kartoittaa erilaiset toimintamallit. Olen OSJ:n hallituksen jäsen ja Senioriopettaja-lehden toimitusneuvoston jäsen. Mikkelissä olen kaupungin valtuutettu ja Kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtaja. Toimin lisäksi SDP Mikkelin kunnallisjärjestön puheenjohtajana, olen Mikkelin kirjoittajien hallituksen jäsen, Seurakuntalehti Kahtamoisen toimitusneuvoston jäsen, Mikkelin seudun Opetusalan Seniorit ry:n hallituksen jäsen sekä Mikkelin Suomi Saksa yhdistyksen sihteeri. Aktiiviurani aikana olin vahvasti mukana OAJ:n järjestötyössä. Eläkkeelle siirryttyäni tuntui luonnolliselta jatkaa edunvalvontatyötä senioriopettajien keskuudessa. Eläkeläiset yleensä ja senioriopettajat erikseen ansaitsevat nykyistä paremman arvostuksen ja kohtelun. Maailman johtavaksi koulumaaksi Suomen rakentaneet eläkeläisopettajat ansaitsevat muutakin kuin vain eläke-etujen jatkuvia leikkauksia! Oikeastaan kesäni ei juuri eroa muista vuodenajoista muuten kuin siinä, että 8 vaimoni on vielä kiinni työelämässä (tietenkin opettajana) ja hänen kesälomansa mahdollistaa runsaamman yhteisen ajan. Kirjailijana sain valmiiksi alkukesästä ammattiliike PRO:n paikallisen historiikin, sain valmiiksi ihka ensimmäisen lyhytelokuvakäsikirjoitukseni (kuvaukset alkavat elokuun loppupuolella, olen paisi käsikirjoittaja niin myös pääosan näyttelijä), neljäs romaani on tuloillaan. Kesään kuulivat mm. Mikkelin musiikkijuhlat, Savonlinnan oopperajuhlat, Työväen musiikkijuhlat ja pari lähialueen kesäteatteriesitystä. Niin, tietysti iso osa ajasta kului mökkeilemällä ja tavanomainen ulkomaan matkakin tehtiin, tällä kertaa Kreikan saaristoon, Santoriinille. Loppukesästä keskityn marjastamaan ja sienestämään. Yhteystiedot: 040 763 7202 osmoukk@suomi24.fi Helkky Vesterinen Edustan Varsinais-Suomea ja alueeni yhdistyksiä ovat Turun seudun senioriopettajat, Lounaisrannikon senioriopettajat, Salon senioriopettajat, Uudenkaupungin senioriopettajat, Someron senioriopettajat ja Laitilan veteraaniopettajat. Yhdistyksillä on pääasiassa omaa toimintaa, mutta esimerkiksi retkiä ja teatterimatkoja tehdään joidenkin kesken yhdessä. Olemme tehneet myös vierailuja toisiin yhdistyksiin. Olen Turun seudun senioriopettajien hallituksessa ja tällä hetkellä sen varapuheenjohtaja. Toimin lisäksi Turku Inner Wheelin hallituksessa sen 2. sihteerinä. OSJ:n hallituksen kokouksissa käsitellään tärkeitä eläkeläisten asioita ja tiedotan niistä alueellani. Senioriopettajat ovat aktiivista joukkoa ja voivat vaikuttaa omissa verkostoissaan epäkohtien korjaamiseksi. Vietän kesää mökkeillen ja tehden pieniä matkoja sekä kotimaassa että ulkomailla. Matkojen kohteina on ollut taidenäyttelyjä ja konsertteja. Yhteystiedot: 040 514 1054 helkkyvesterinen@gmail.com Anneli Rajaniemi, tekstin koonti ja kuvat
Lemmetty Menneisyyden haamuja Kesän keskustelusatoa korjatessani nousivat esille muutamat kiihkeät teemat. On muutettu ulkomaille veroja pakoon, esitetty eläkekattoa ja tehty pohjia yhteiskuntasopimukselle (lue tuposopimukselle). Sateen ropistessa silmäilin englantilaisen William Hurrell Mallockin (1849 1923) kirjaa Labour and The Popular Welfare vuodelta 1893. Sieltä löytyi eräitä sopivia viisauksia ja ennustuksia. Kuka oli W H Mallock? Jos aloitan saavutuksista, niin häntä pidetään esimerkiksi Margaret Thatcherin oppi-isänä ja vaikutteet näkyvät aina Björn Walhroosin ajatuksiin asti. Hän oli konservatiivinen ajattelija, jonka näkemyksistä otan muutaman esimerkin. Hän oli yhteiskunnallinen vaikuttaja ja haamukirjoittaja, joka teki Lontoossa eri puhujille puherunkoja ja jonka kirjallisesta tuotannosta tuli politiikan oppikirjoja. Yhtään hänen 40 kirjastaan ei tosin ole käännetty suomeksi. Mallock oli nykykielellä sanottuna lobbari. Mallockin mielestä palkkaa piti maksaa kyvykkyyden (ability) perusteella, koska Eläkekatto se on tärkein tuotannontekijä. Hän nosti eläkemaksuja vaikuttaisi inhimillisen pääoman maan, työn ja pääoman (Land, Labour, korottavasti. Capital) rinnalle. Hän painotti koulutuksen merkitystä. Koulutuksella voimme oppia kielioppisäännöt, mutta meistä kaikista ei tule hyviä runoilijoita. Kaikki työ on tärkeää. Yhteiskunta kehittyy kuitenkin vain kyvykkäiden yksilöiden ponnistelujen avulla. Ammattiyhdistysliikkeeseen Mallockilla oli vissi mielipide: se on työntekijöille vahingollinen palkankorotusvaatimuksineen. Hän ohjaisi liittoja parantamaan työolosuhteita. Mallock koki kyvykkäiden ihmisten maastamuuton uhkana yhteiskunnalle. Pääoma tehtaat, koneet eivät voi vapaasti liikkua, mutta kyvykkyys voi. Valtion tehtävänä on luoda olosuhteet valvonnasta vapaalle talouspolitiikalle. Ja valtio ja poliitikot pysykööt poissa yrittäjien asioista. Eläkekattoon Mallockilla ei taida olla mielipidettä, ja jos olisi, niin tuskin kannattaisi. Eläkekattoa ei näyttänyt kannattavan Eläketurvakeskuskaan, jonka osastopäällikkö Ismo Risku antoi kesällä radiohaastattelussa madonluvut koko ajatukselle. Jos eläkekatto tulisi lainsäädäntöön, niin se ei voisi koskea jo maksussa olevia eläkkeitä eikä myöskään jo ansaittuja eläkkeitä. Eläkekatto vaikuttaisi eläkemaksuja korottavasti, jos eläkemaksuja kerättäisiin, kuten nykyisin, vain eläkettä kartuttavista ansioista. Pienten työeläkkeiden ansainta kallistuisi. Maissa, joissa on eläkekatto, on usein myös kattavat työmarkkinasopimuksiin perustuvat tai vapaaehtoiset eläkejärjestelmät, josta suuret eläkkeet rahoitetaan. Palkkaneuvotteluista Mallock sen sijaan kantaa huolta. Työläiset saisivat parempia tuloksia ilman lakkoja. Hän yhdisti järjestäytyneen työväenliikkeen ja ammattiyhdistykset. Jos ammattiyhdistykset lisääntyvät, niin myös työnantajien tulisi järjestäytyä. Mallock suosittelee kaikille Varatuomari Markku Lemmetty markku.lemmetty@helsinki.fi neuvottelumenettelyä palkoista, mutta toteaa, ettei kukaan kummalla puolella tahansa voi saada kaikkia tavoitteitaan lävitse. Kompromissi löytyy neuvottelemalla ja omista tavoitteista joudutaan aina tinkimään. Hyvä lobbari käyttää aina tilastoja ja esimerkkejä niin myös Mallock. Demokratiassa poliitikot joutuvat käyttämään suostuttelujen taitojaan saadakseen massat mukaansa. Ensin kansalaiset herätetään huomaamaan, että he kärsivät jostain epäkohdasta ja sitten siihen tarjoillaan pikalääkettä, annetaan mahdottomia lupaksia ja politiikka alkaa muistuttaa lahjontaa. Mallock löysi jopa sopivan poliitikkotyypin: ayjohtaja pubin edessä villitsemässä oluen voimalla joukkoaan lakkoon. Ou mai gaad. Unohdetaan sittenkin koko herra Mallock Hyde Parkin kulmille höpisemään omiaan. Eihän hän mikään ennustajaeukko sittenkään ollut. Äkkiä kirjan kannet kiinni etteivät menneisyyden haamut pääse pilaamaan alkavaa neuvottelusyksyä. 9
ABOA VETUS ET NOVA Senioriopettajapäivät Turussa 10. 11.10.2015 Lokakuussa Turussa vietettävillä senioriopettajapäivillä on monenlaista uutta sekä rakenteessa että sisällössä. Vuosikokous pidettiin jo huhtikuussa eikä enää siis senioriopettajapäivien yhteydessä. Sen sijaan OSJ kutsuu yhdistysten edustajia lauantaina 10.10. koulutuspäivään, joka pidetään Valtion virastotalossa täll pual jokke, ja sen jälkeen alkavat omat juhlamme. Toki jo iltapäivällä ne, jotka eivät osallistu koulutukseen, voivat osallistua Turku-aiheiseen kiertoajeluun. Illalla kokoonnumme joen rannalle Marina Palaceen perinteiseen iltajuhlaan, jossa illallisen lomassa meitä viihdyttävät mm. Retrotytöt ja Eleonora Finckenberg. Ja lopuksi pannaan tietenkin tanssiksi. Sunnuntaina on Turun Tuomiokirkossa juhlamessu, jonka toteutukseen myös senioriopettajat osallistuvat. Saarnan pitää Turun piispa Kaarlo Kalliala. Messusta lähetetään seppelpartio sankarihaudoille. Sunnuntaina aamupäivällä on myös mahdollisuus tutustua Turun Taidemuseoon. Yhden kerran viemme vieraamme myös kouluun, nimittäin sunnuntain lounas nautitaan Klassikon koulussa aivan kaupungin keskustassa. Sieltä onkin lyhyt matka juhlaan, jonka olemme nimenneet Iloiseksi iltapäiväksi. Sitä vietetään koulua vastapäätä olevalla VPK:n talolla eli Brankulla. Ohjelman olemme suunnitelleet sellaiseksi, että se vastaa juhlan nimeä tämä muutos jäsentemme ja järjestömme toivomuksesta. Juhlien kaikki tapahtumapaikat sijaitsevat melkein näköetäisyydellä toisistaan, joten kaikki ehtivät mainiosti eri juhlapaikkoihin. Viereisen sivun kartasta huomaat, että hotellit ja tapahtumapaikat ovat kaikki aivan Turun keskustassa ja joen tuntumassa. Kirkko on vähän sivussa, mutta sieltä olemme järjestäneet halukkaille bussikuljetuksen lounaspaikalle. Joki, syysruskan kaupunki ja järjestäjät toivottavat Sinut tervetulleeksi Turkuun! OHJELMA Lauantaina 10.10. Ilmoittautuminen Valtion virastotalolla, Itsenäisyydenaukio 2 10.00 16.00 Ilmoittautuminen senioriopettajapäiville 10.00 12.30 Ilmoittautuminen OSJ:n koulutuspäivään 11.00 12.45 Lounas Valtion virastotalolla 13.00 17.00 OSJ:n koulutuspäivä 13.00 15.30 Opastettu Turku-aiheinen kiertoajelu, joka sisältää tutustumisen Pyhän Henrikin ekumeeniseen taidekappeliin, lähtö ja paluu virastotalolta 19.00 23.00 Iltajuhla Radisson Blu Marina Palacessa Ohjelmassa mm. Turun kaupungin tervehdys, lisämaustetta antavat Retrotytöt ja Eleonora Finckenberg, tanssimusiikkia soittaa turkulainen tanssiorkesteri Semites solistina Tiina Uutela Sunnuntaina 11.10. 8.30 11.30 Ilmoittautuminen sunnuntaina tulijoille Klassikon koululla, Eskelinkatu 4 9.00 9.45 Opastettu tutustuminen vanhan kirkkokorttelin alueeseen, kokoontuminen Tuomiokirkon edessä 10.00 Tutustuminen Turun Taidemuseoon ja näyttelyyn Sadan vuoden kuvia. Kokoontuminen Taidemuseon edessä. 10.00 Juhlamessu Turun Tuomiokirkossa, saarnaa Turun piispa Kaarlo Kalliala, messusta lähetetään seppelpartio sankarihaudoille 11.30 13.00 Lounas Klassikon koululla. Eskelinkatu 4 13.00 15.00 Iloinen iltapäivä Brankulla Vastaanottajina Paraatitytöt, juontajana Tryggve Forssell, reippaan ohjelman lomassa tervehdyksiä ja kutsu Hämeenlinnaan 15.00 Lähtökahvit Turun seudun senioriopettajat ry 10
Ruokailut Lauantaina 10.10. lounas noutopöydästä klo 11.00 12.45 Valtion virastotalolla Juhlaillallinen klo 19.00 Radisson Blu Marina Palace Hotel Syysmenu Kurpitsakeittoa, rosmariinigrissiini ja paahdettuja kurpitsansiemeniä Paahdettua karitsanfileetä, muhennettua mustajuurta ja herukkakastiketta G, L Tyrni-vaniljajäädykettä, karhunvadelmasorbettia ja kinuskikastiketta G Kahvi/haudutettu tee Menu sisältää lasin (12 cl) viiniä Sunnuntaina 11.10. lounas noutopöydästä klo 11.30 13.00 Klassikon koululla, Eskelinkatu 4 MAJOITTUMINEN Osallistuja varaa majoituksen itse. Senioriopettajapäiville on varattu huoneita kolmesta s-etukorttihotellista. Huonevaraukset tehdään myyntipalvelusta 26.9.2015 mennessä arkisin 8.30 16.30. Varaustunnus: Senioriopettajapäivät Radisson Blu Marina Palace Hotel Linnankatu 32 puh. 020 1234 710 sp info.turku@radissonblu.com 1 hh 83 /yö 2 hh 93 /yö (jokinäkymällinen huone + 10 ) Original Sokos Hotel Seurahuone Eerikinkatu 23 puh. 02-337 3800 sp sales.turku@sokoshotels.fi 1hh 61 /yö 2 hh 71 /yö Original Sokos Hotel Hamburger Börs Kauppiaskatu 6 puh. 02 337 3800 sp sales.turku@sokoshotels.fi 1 hh 72 /yö 2 hh 82 /yö MINNE AUTOT? Hotellien parkkipaikoilla on maksullista tilaa autoilla saapuville. Varsinaiseksi paikoitustilaksi olemme varanneet Klassikon koulun pihan, joka on Marina Palacen, VPK:n talon ja hotelli Seurahuoneen välittömässä läheisyydessä. JÄRJESTÄJIEN YHTEYSTIEDOT Turun seudun senioriopettajat ry puh. 050 514 1910 Mirjam Sandell 050 342 7195 Annukka Syrjänen http://turun-seudun-senioriopettajat henk. OHEISOHJELMA Lauantaina klo 13.00 15.30 opastettu kiertoajelu niille, jotka eivät osallistu OSJ:n koulutuspäivään. Kiertoajelu kestää 2,5 tuntia ja sen aikana tutustutaan monipuolisesti Turkuun. Kierron alussa käydään Pyhän Henrikin ekumeenisessa taidekappelissa Hirvensalossa. Sieltä matka jatkuu katsomaan kaupungin tunnettuja kohteita, mm. Vanhaa Suurtoria, Portsan puutalokaupunginosaa ja Piispankadun kulttuurimiljöötä. Föri-ajelullekin on mahdollista päästä. Kiertoajelu alkaa ja päättyy Valtion virastotalolta. Sunnuntaina klo 9.00 9.45 maksuton tutustuminen vanhan kirkkokorttelin alueeseen oppaan johdolla. Kokoontuminen Tuomiokirkon edessä. Klo 10.00 opastettu tutustuminen Turun Taidemuseoon ja näyttelyyn Sadan vuoden kuvia. Ohjelma on vaihtoehto-ohjelma niille, jotka eivät osallistu juhlamessuun. Kokoontuminen Taidemuseon edessä. Osallistuminen ja hinnat A Lounas la 14 B Kiertoajelu ja kahvi la 12 (ei koulutuspäivän osallistujille) C Iltajuhla ja illallinen la 45 D Taidemuseo su 10 E Lounas su 12 F Pääjuhla ja kahvi su 15 Valitse itsellesi sopivat vaihtoehdot ohjelmaasi. Maksa yhteissumma henkilökohtaisella tilisiirrolla pankkiin 24.9.2015 mennessä. Tilisiirron viestikohtaan seuraavat tiedot: nimi ja puhelinnumero/sähköpostiosoite mahdollisia tarkistuksia varten valitsemasi ruokailut ja ohjelma (esim. A, C, E, F) mahdolliset erikoisruokavaliot Ilmoittautumistiedot kerätään näistä tilisiirtolomakkeista ja ne ovat sitovia. Tietojen perusteella kootaan etukäteen jokaiselle oma ohjelmapaketti. OSJ maksaa lauantaipäivän lounaan ja kahvin koulutuspäivään kutsutuille, muu ohjelma on maksullinen. Maksut Turun seudun senioriopettajat ry FI18 8146 9710 0886 58 Ratapihankatu Koulukatu Puistokatu Humalistonkatu rink. Puol a Läntinen Pitkäkatu Puutarhakatu Käsityöläiskatu Ursininkatu lan- puisto Puola lankatu Tuurintie Yliopistonkatu Eskelink. Linnankatu yahd e W. Aaltosen museo 11 3 5 2 Paavo Nurmen puistotie 6 7 Torninkatu Tuurepo Aurakatu Eerikinkatu Kristiinankatu Sibe Maariankatu Itäinen Rantakatu 1 Itsenäisyydenaukio Biologinen museo Kauppatori Kauppahalli Neitsytpolku Kauppiaskatu 4 Aurajoki Brahenk. Apteekkimuseo ja Qwenselin talo Rettiginrinne Samppalinnan vuori Nahku- erunk. Aninkaistenkatu Olavint. Luostarink. Se Pääkirjasto Gezeliuksenk. Mustain- velj.kj. Vuori- katu Sirkkalankatu It.Rantak. Vanha Suurtori Nunnank. Vartiokj. Kaskenkatu Aur Vartiovuorenkatu 8 Agrico Porthaninkatu Piispankatu Rothoviuksenk. Hämeenkatu Vartiovuori Teininkj.Uudenmaankatu Tähtitornin 1. Valtion virastotalo 2. Radisson Blue Marina Palace Hotel 3. Sokos Hotel Seurahuone 4. Sokos Hotel Hamburger Börs 5. Klassikon koulu ja pysäköinti 6. VPK talo 7. Taidemuseo 8. Tuomiokirkko Itäinen Pitkäkatu
Terveellinen elämäntapa suojaa muistia Muistisairauksien ehkäisystä on saatu hyviä tuloksia tutkimuksella, jossa ohjattiin elintapoja. Muistihäiriöiden riskiä voidaan pienentää tarjoamalla elintapaohjausta ja kiinnittämällä monipuolisesti huomiota terveellisiin elintapoihin, muistiharjoitteluun sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden hallintaan, osoittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoima FINGER-tutkimus. Samoilla keinoilla voidaan myös parantaa iäkkäiden henkilöiden muisti- ja ajattelutoimintoja. FINGER on kansainvälisesti ensimmäinen muistisairauksien ehkäisyyn pyrkivä laaja ja pitkäkestoinen tutkimus. Sen tuloksia pidetään erittäin rohkaisevina ja positiivisina. Tehostettu elintapaohjaus ehkäisee muistihäiriöitä FINGER-tutkimukseen osallistui liki 1 300 kotona asuvaa 60 77-vuotiasta henkilöä Helsingistä, Vantaalta, Kuopiosta, Oulusta, Seinäjoelta ja Turusta. Heillä oli kohonnut riski sairastua muistisairauteen. Osallistujat jaettiin satunnaisesti kahteen ryhmään, josta toiselle ryhmälle annettiin tavanomaista elintapaneuvontaa ja toiselle tehostettua elintapaohjausta kahden vuoden ajan. Tehostettuun elintapaohjaukseen sisältyi ravitsemusneuvontaa, liikuntaharjoittelua, muistiharjoittelua sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden hallintaa. Tehostetun elintapaohjelman tavoitteena oli kohentaa osallistujien elintapoja monipuolisesti ja saada aikaan kokonaisvaltainen muutos. Tehostettu ravitsemusneuvonta opasti syömään suositusten mukaan: tarpeeksi proteiineja ja kuituja, vähän suolaa, alkoholia ja sokeria, voin sijasta rypsiöljyä ja kasvimargariinia sekä kalaa kaksi kertaa viikossa. Liikuntaa tuli harrastaa monipuolisesti. Lihaskuntoharjoituksia pitäisi tehdä 1 3 ja aerobista kuntoa kohottavaa liikunta 2 5 kertaa viikossa. Myös tasapainon kohentaminen kuului harjoitteisiin. Lisäksi aivoja häirittiin tiedonkäsittelyä ja muistia parantavilla tehtävillä. Kotona pi- ti tehdä harjoituksia tietokoneella kolme kertaa viikossa, kerrallaan 10 15 minuuttia. Muistihäiriöiden ennaltaehkäisy voidaan tutkimuksen mukaan nostaa muiden kroonisten sairauksien ennaltaehkäisyn joukkoon. Aktiivisella elämäntapaohjauksella voisi mahdollisesti lykätä muistisairauden puhkeamista 5 10 vuodella. FINGER-hankkeen tutkimusryhmän johtajan, professori Miia Kivipellon mukaan tutkimusryhmien välillä ollut ero oli huomattava jo kahden vuoden intervention jälkeen. Tehostetun elintapaohjauksen hyödyt olivat havaittavissa niin muistin kuin muidenkin ajattelutoimintojen kohdalla. Osallistujien kokemukset ohjauksesta olivat erittäin positiivisia. Kokonaisvaltainen lähestymistapa olennaista Kokonaisvaltaisen lähestymistavan positiiviset vaikutukset tukevat uusien interventioiden ja jatkotutkimuksen kehittämistä. Miia Kivipellon mukaan oli todella positiivista nähdä, että jo kahden vuoden elintapainterventio paransi merkittävästi muistitoimintoja, ja tämä näkyi myös vanhemmissa ikäryhmissä. Ennaltaehkäisy ei ole siis koskaan liian myöhäistä. Muistitoimintojen lisäksi seurattiin osallistujien masennusoireita, sydän- ja verisuonitauteja ja niiden riskitekijöitä, elämänlaatua, terveyspalveluiden käyttöä sekä osalle tutkittavista tehtävissä aivojen magneettikuvauksissa ja PETkuvauksessa todettuja muistihäiriöihin liittyviä muutoksia. 12 Seuranta jatkuu useita vuosia FINGER-tutkimus jatkuu siten, että tähän mennessä mukana olleita kahta verrokkiryhmää seurataan vielä usean vuoden ajan. Jatkoseurannan aikana selvitetään erityisesti intervention vaikutuksia Alzheimerin taudin ilmaantumiseen sekä muun muassa elämänlaatuun ja toimintakykyyn. Lisäksi tehdään kustannusvaikuttavuusanalyysi. Muistisairauksien ennaltaehkäisy on saanut lisääntyvää huomiota väestön ikääntyessä. FINGER-tulokset tuovat tukea sille, että muistihäiriöitä voidaan ainakin osittain ehkäistä. Tutkimus tarjoaa myös käytännönläheisen mallin, jota voi tulevaisuudessa soveltaa muistisairauksien ehkäisyssä. FINGER-tutkimuksen tulokset julkaistiin maaliskuussa 2015 lääketieteen arvovaltaisessa Lancet-lehdessä. Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kuva Matton
Lääkärin lausumia Kilpirauhasesta Mikael Rajaniemi Jostain syystä kilpirauhanen on ollut esillä viime aikoina. Ilmeisimmin sen vuoksi, että tietyt tahot ovat riidelleet kilpirauhasen vajaatoiminnan lääkityksen yksipuolisuudesta Suomessa. Tosin tietääkseni muuallakaan ei käytetä juurikaan muuta kuin Thyroxinia. Noihin kiista-asioihin en ota kantaa, koska ne ovat erikoislääkäreiden ongelmaa. Tässä pieni info kilpirauhasesta, joka on tavallaan ihmisen toimintakykyä ylläpitävä moottori: Kilpirauhanen sijaitsee edessä, kaulan keskivaiheilla. Yleensä se on varsin huomaamaton, mutta taudit voivat tuoda sen esille. Tuolloin sen koko kasvaa tai siihen ilmaantuu sormin tuntuvia kyhmyjä. Pallo kurkussa -tunne on kuitenkin äärimmäisen harvoin kilpirauhasen aiheuttama vaiva. Tunne tulee enemmänkin stressistä. Kilpirauhasen vajaatoiminta on yleisempää kuin liikatoiminta. Kilpirauhasen toimintaa säätelee aivolisäke, joka on eräänlainen hormonitoiminnan komentokeskus aivoissa. Vajaatoiminta on yleensä seurausta itse kilpirauhasen sairastumisesta. Tuolloin ihminen syystä tai toisesta on alkanut kehittää vasta-aineita kilpirauhasta kohtaan. Riski sairastua vajaatoimintaan on suurempi niillä, joilla on jo muita autoimmuunitauteja, tai jos sellaisia on lähisukulaisilla. Vajaatoiminta voi tulla kilpirauhasen leikkauksen jälkeen tai silloin, kun kilpirauhasen liikatoimintaa hoidetaan radiojodihoidolla. Joskus potilas saa muun syövän hoitona sädehoitoa kaulalle ja se vahingoittaa kilpirauhasta. Vajaatoiminta on selkeästi yleisempää naisilla kuin miehillä ja esiintyvyys kasvaa iän myötä. Toisaalta tutkimuksissa on todettu, että ikääntyvillä veren kilpirauhasarvot muuttuvat ilman, että potilaalla on mitään sairautta. Kilpirauhasen vajaatoiminnan aiheuttamat oireet ovat niin moninaiset, ettei niiden perusteella voida todeta potilaan olevan sairas. Vasta, kun tietyt veriarvot ovat selkeästi ja toistetusti poikkeavat, niin potilaalle annetaan diagnoosi. Oireet kuvastavat kuitenkin sitä millainen moottori kilpirauhanen on: Ajatuksenjuoksu hidastuu, keskittymiskyky heikkenee ja muutoinkin ihmisen aivotoiminta lamaantuu. Väsyttää, paleltaa herkemmin, iho on kuiva, hiuksia lähtee, vatsa toimii hitaasti. Pulssitaso laskee, on hengenahdistusta ja pöhöttyneisyyttä. Kukapa meistä ei joskus kärsi noita oireita, mutta silloin kun ne pitkittyvät ja selkeästi haittaavat elämistä, kannattaa kääntyä lääkärin puoleen. Tuolloin otetaan verikokeiden ohella muitakin kokeita, mutta myös kilpirauhasarvo TSH. Nykyään TSH:n arvo on herkin mittari kuvastamaan kilpirauhasen toimintaa. Jos se on Laura Palanterä Yleislääketieteen erikoislääkäri ja Helsingin kaupungin kotisairaalan lääkäri poikkeava, niin yleensä otetaan kontrollinäyte 3 6 kk:n kuluttua. Tuolloin saatetaan katsoa myös T4-V ja jopa TPOAb-arvot. Ne antavat jonkin verran lisätietoa. Kontrollointi on tärkeää, koska TSH-arvo saattaa olla vain ohimenevästi poikkeava eikä siis olekaan oireita selittävä. Jos tauti todetaan, niin potilaalle aloitetaan lääkitykseksi Thyroxin, kilpirauhashormonia sisältävä tabletti. Annostusta sitten titrataan veriarvoja seuraten. Jos vajaatoiminta on päässyt oikein pahaksi, niin lääkitystä voidaan lisätä vain varoen. Muutoin elimistö joutuisi vakavaan stressitilaan. Potilas ei välttämättä heti huomaa lääkityksen apua ja useimmiten muut huomaavat sen ensin. Kilpirauhasen liikatoimintaa on huomattavasti vähemmän ja hoidon aloittaminen kuuluu sisätautilääkärille. Tuolloin pikku moottorimme siis oikeasti käy liian kiivaasti. Hikoiluttaa, on kuuma, janottaa, paino laskee, kädet tärisevät, sydämen rytmi on kiivas levossakin, voimat uupuvat ja ilmenee lihasheikkoutta. Ihminen voi jopa romahtaa täysin. Noita oireita liittyy toki muihinkin sairauksiin, mutta oireiden pitkittyessä kannattaa verikokein tarkistaa tilannetta. Kokeet ja alkututkimukset voi ilman muuta tehdä terveyskeskuksessa. Tuolloin TSH antaa vinkkiä, mutta usein samalla otetaan myös T4-V -kokeet ja tarvittaessa kontrolli 3 kuukauden kuluttua. Jos poikkeavuutta ilmenee, lääkitys pyritään aloittamaan mahdollisimman nopeasti. Oireen hoitona aloitetaan usein beetasalpaaja, mutta muun hoidon suunnittelee sitten sisätautilääkäri. Lopuksi sanoisin, että tunnollinen lääkäri, jollaisten potilaita te kaikki olette, kontrolloi tietyin välein verikokeita. Tuolloin usein otetaan myös nuo kilpirauhas-arvot ilman että epäillään sairautta. Valoisaa syksyä! 13
Liikuntavinkki OSJ:n golfmestariksi Lea Haapala Toista kertaa järjestetyn OSJ:n golfmestaruuskisan voitti Lea Haapala 35 pisteellään. Hän edustaa kontiolahtelaista Karelia Golfia. Kuva: Jani Kangasmiemi Viime vuoden voittaja Tapio Sahramies, Kirsti Harmaja ja Heikki Parkatti seuraavat silmä tarkkana Erkki Kangasniemen puttausta. Seikkaile sienimetsään, se virkistää. Säilö talveksi ja nauti. Heitä rapumerta veteen ja kutsu ystävät rapukesteihin. Pomi marja maasta ja omenat oksalta. Mehusta ja nauti sadosta. Polkaise pyörällä uimaan ja kuntosaleille. Kehosi kiittää. Seppo Hokkanen OSJ:n golfmestaruudesta kisattiin 5.6. Vierumäen Classic-kentällä. Toista kertaa järjestsetty kilpailu käytiin sekä pistebogey- että lyöntipelikilpailussa (scratch) naisten ja miesten sarjoissa. Mestaruusmittelöihin osallistuneiden golffareiden määrä tuplaantui viime vuoteen verrattuna. Kilpailu käytiin Opettajien mestaruuskisojen yhteydessä. Herkkä laji sai uudet mestarit. Hyvä sää suosi tänäkin vuonna mukavan yhdessäolon tapahtumaa, johon osallistui kilpailijoita ympäri Suomea. Kiertopalkinto matkasi Lea Haapalan mukana Kontiolahdelle. 14 Kunkin kisan kolme parasta sarjoittain: Miehet pistebogey 1. Lindqvist Antti, Puula Golf 34 pistettä 2. Etelämäki Matti, Ruka Golf 33 pistettä 3. Maukonen Seppo, Viipurin Golf ry 32 pistettä Naiset pistebogey 1. Haapala Lea, Karelia Golf 35 pistettä 2. Ulander Tuula, Helsingin Golfklubi 33 pistettä 3. Lehto Tuula, Aulangon Golfklubi 33 pistettä Miehet lyöntipeli 1. Etelämäki Matti, Ruka Golf 86 lyöntiä 2. Maukonen Seppo, Viipurin Golf ry 89 lyöntiä 3. Parkatti Heikki, Jyväs-Golf 90 lyöntiä Naiset lyöntipeli 1. Ulander Tuula, Helsingin Golfklubi 87 lyöntiä 2. Haapala Lea, Karelia Golf 96 lyöntiä 3. Nummenmaa Marjatta, Pickala Golf Club 100 lyöntiä
Pakina Onko Nivean voittanutta? Kauneus on katsojan silmissä, sanotaan. Mutta ennen kuin kauneus joutuu arvioitavaksi, se on käynyt läpi monenlaisia prosesseja. Menneinä aikoina tavallisten ihmisten kauneus ja komeus olivat koskematonta tai kekseliäästi korostettua luomua. Kaunottaret tulivat suoraan kaurapellolta ja komistukset heinätöistä tai tukin uitosta. Saunapuhdas Elovena- tyttö paranteli ulkonäköään maltillisesti kotikonstein. Hellan pesästä löytyi hiilimascara kalvakoille kulmakarvoille. Huulien väri syveni niitä kevyesti pureskelemalla. Hellakoululla kiertyivät osaavissa käsissä somat korkkiruuvikiharat. Hehkeä puna kohosi poskille paitsi jännittämisestä, myös poskia nipistelemällä. Nuorukaiset kävivät ennen kylille lähtöä hiuksiin kiiltoa ja geeliä ruokakomeron voipytystä. Minun äitini korosti ihonsa hehkua sinikantisesta Nivea-askista. Vielä satavuotiaana hänellä oli tasaisempi iho kuin kolmekymmentä ajastaikaa nuoremmalla tyttärellään. Niveaan kannatti luottaa, vaikka se ei mitään luvannutkaan, tai ehkä juuri siksi. Meillä, nykyisillä senioreilla on ollut runsaasti mahdollisuuksia kokeilla tieteellisesti tutkittuja, ulkonäköä parantavia valmisteita. Ensin käytettiin kuitenkin äideiltä perittyjä konsteja. Kurkkunaamiota yritettiin pitää kasvoilla, kunnes naurunpuuska lennätti viipaleet minne tahtoi. Kananmunanvalkuaisnaamio ei nauramista sietänyt, sillä se pusersi posket pakettiin. Vielä tovi naamarin poistamisen jälkeen oli hillitty ja ilmeetön olo. Hiusten pikapesu oli kikka, jonka käyttöön tuskin monikaan jäi koukkuun. Hiuksiin ripoteltiin runsaasti jauhoja. Niiden annettiin vaikuttaa ja sitten jauhot harjattiin pois. Tukasta piti tulla puhdas ja eloisa. Jauhoa jäi kuitenkin päähän, niin että niistä olisi voinut paistaa vaikka letut. Jauhoinen tukka ja puuterilla kalkittu naama ovat onneksi kadonnutta kansanperinnettä. Kauneudenhoito on tänä päivänä kovaa kaupantekoa. Tuotemerkit kilpailevat ihmisten suosiosta ja hinta pyrkii kertomaan aineiden tehokkuudesta ja paremmuudesta toisiinsa nähden. Jokaisella on mahdollisuus löytää kukkarolle sopiva oman kauneuden salaisuus. Uskoa, toivoa sekä sitkeyttä pitää vain olla riittävästi. Tuotteiden kalleutta ei sovi moittia, sillä kauneuden ylläpitämisestä puhuttaessa hinnat ovat aina kohdallaan. Eräänä päivänä se oikea tuotemerkki pistää silmää kuin miekka museossa, eikä sitä voi ohittaa. Pakkaus kiiltelee kauniisti kuin lahja. Kun sen kotona avaat, monien kääreiden sisältä löytyy pikkuriikkinen design-rasia tai suloinen pipettipullo. Aineen käyttöohje on luettavissa vähintään kymmenellä kielellä. Silloin tiedät, että se on sinun arvoisesi. Illalla tipautat tai levität kaksi pisaraa naamalle ennen nukkumaan menoa. Kun aamulla katsot itseäsi peilistä oikein silmin, niin huomaat, että ihmeiden aika ei vielä ollutkaan ohi. Ennen tehoaineiden käyttöön ottoa iho on puhdistettava perusteellisesti. Siinä sinun kannattaa turvautua kauneussalongin kosmetologien asiantuntemukseen. Heillä on myös tarvittavat välineet ja laitteet, joilla ihon syväpuhdistus voidaan tehdä. Kun osaaminen ja sopiva ihonhoitotuote kohtaavat, voi tapahtua vaikka mitä. Jotkut teettävät kauneuden yllä pitämisessä todella syvälliset pohjatyöt. He pistäytyvät vaivihkaa Tallinnassa. Palattua pidetään viikkokausia hiljaisuuden retriittiä suljettujen verhojen takana. Sitten he putkahtavat julkisuuteen uusiutuneina ihmisinä. Kuuluisat iäkkäät kaunottaret matkustavat talvikaudeksi elpymään ja lepäilemään Amerikkaan. Keväällä he palaavat kotikunnaille paikat pinkeinä ja kasvoilla hymy, joka ei koskaan hyydy. Monet estraditaiteilijat ovatkin kaukaa katsottuna nuoremman näköisiä kuin aikanaan kolmekymppisinä. Joululaulun ihme on tapahtunut. Vanha on nuortunut ja allit ja heltat ovat jo historiaa. Eikä vanhoja kannata muistella. 15 Olemuksen parantelussa on houkutus mennä liian pitkälle. Lopputulos saattaa olla säälittävän ja naurettavan välimaastosta. Kauneuskirurgia voi pelastaa hörökorvahäpeän, auttaa esiin silmät roikkuvien luomien alta ja pienentää nenän, jos se on niin iso, että sitä ei kerta kaikkiaan jaksa kantaa. Ikuista nuoruutta ei kirurgin veitsi kuitenkaan kenellekään suo. On viisautta hyväksyä elämänkaarensa asettamat rajat ja antaa lupa itselle näyttää ikäisensä näköiseltä. Vanha sananparsi opastaakin: Näkö on ku Luoja loi, mut tavat on ku ite tahtoo. Muistan erään uutiskuvan, jossa Ronald Reagan oli puolisonsa Nancyn kanssa jonkun eurooppalaisen poliitikon hautajaisissa. Nancy-parka laski arkulle seppelettä naurussa suin, kun huulet eivät taipuneet arvokkaaseen suruun. Niin murheellista. Arja Saarikoski arjaksaarikoski@gmail.com
Perhoskeräily intohimona Juhani oli äitinsä kanssa puolukassa lähisalolla, kun hänen huomionsa kiinnittyi lähellä leijailevaan perhoseen. Aikansa ihailtuaan liihottelijaa Juhani sieppasi lakin päästään ja pyydysti sen ja vei kotiin hatussaan. Juhani kysyi neuvoa perhosen käsittelyyn Lieksan Luonnonystävien puheenjohtajalta, Esko Lapilta. Tämä tuli ja antamaan ohjeita perhosten pyydystämiseen ja laudalle kiinnittämiseen. Hän kehotti Juhania jatkamaan perhoskeräilyä. Kehotus ei jäänyt turhaksi. Ensimmäinen löydös, suruvaippa (Nymphalis antiopa) on Juhani Ryynäsen kokoelman alku. Se on suurikokoinen sametinmusta perhonen, jolla on siivissä kermanvalkeat reunukset. Suruvaippa esiintyy Etelä-Suomesta Oulun korkeuteen ja talvehtii aikuisena. Nyt kun suruvaipan pyydystämisestä on kulunut liki viisikymmentä vuotta, Juhani Ryynäsen kokoelmassa on lähes pari- Lieksalainen senioriopettaja Juhani Ryynänen (75 v.) aloitti sattuman oikusta perhosten keräilyn jo 1970-luvulla. tuhatta perhosta. Kokoelma sisältää useita päiväperhoslajeja. Niitä Suomessa on huomattavasti vähemmän kuin kokoelmassa olevia mittareita ja yökkösiä. Lisäksi hänellä on kehrääjiä, kiitäjiä ja pikkuperhosia. Päiväperhosten arvellaan lennelleen Suomeen Venäjältä ja Virosta. Nyt, kun ilmasto muuttuu lämpimämmiksi, Suomesta löytyy monia uusia perhoslajeja. HARVINAISUUDEN TUNNISTAJA Juhanin laajasta ja monipuolisesta perhoskokoelmasta kuitenkin puuttuu harvinainen, Lieksasta 2002 löydetty idänsiilikäs (Borearctia menetries), joka on hänen pelastamansa. Vuonna 2002 lieksalainen Riitta Hilkkonen näki tiellä kauniin kuolleen perhosen. Hän poimi "vainajan" varovasti laukkuunsa ja kiikutti kotiin. Aikansa ihailtuaan Riitta antoi sen naapurilleen. Emäntä laittoi perhosen lasipurkkiin esitellen sitä lapsilleen ja näiden kavereille. Lopulta hän parin vuoden päästä vei perhosen Juhanille. Juhani oitis tunnisti sen idänsiilikkääksi, joka kuuluu aitosiilikkäisiin perhosiin. Kun vuonna 2004 otettiin yhteyttä Suomen Perhostutkijain Seuraan, pääsi riemu valloilleen erittäin harvinaisesta löydöstä. Idänsiilikästä on etsitty yli 60 vuotta. Sen on luultu olevan sukupuuttoon menehtymässä. Idänsiilikäs on superharvinainen, kookas perhonen. Sen vartalo on tumma, mutta pää ja niska ovat purppuranpunaiset. Selkäpuolella ja takaruumiin sivuilla on pitkittäiset keltaiset raidat. Siipiväli on 60 69 mm. (Kuollut idänsiilikäs löydettiin Kuhmossa 2009 ja pari vuotta myöhemmin sieltä löytyi elävä yksilö.) Lieksan perhonen siirrettiin Helsinkiin Eläintieteelliseen museoon. Idänsiilikkään sukunimi Borearctia tulee kreikan kielen sanasta boreos, joka Juhanin perhoskokoelmat kiinnostavat kovasti päiväkotilapsia. Kuva: Ahti Keränen 16
Eino Juhani Ryynänen - syntynyt1938 Pielisjärvellä - Puoliso: kansakoulun opettaja Kaija Ryynänen - Lapset: Juha, Janne ja Johanna - Yhdistysten taloudenhoitaja: 2015 PiKaSo ry: Lieksa-Pielisjärviseura ry, kunniajäsen Lieksan Luonnonstävät ry Ev.lut. kirkkokuoro ry Lieksan Kuuloyhdistys ry Lieksan Reserviläiset ry Lieksan Sotaveteraanit ry Lieksan Kristillinen eläkeläisyhdistys ry 14. divisioonan perinneyhdistys ry Lieksan Sotainvalidit ry Itäset Kilpeläiset suku ry Juhani Ryynänen kertomassa perhosharrastuksestaan Lieksan kirjastossa, joka järjestettiin 2015 luonnonsuojeluviikolla. Kuva: Mari Suonio odotettuja käyntihetkiä. Helmikuussa Lieksan Luonnonystävät kutsui päiväkoti Oravan Liito-oravat -ryhmän Lieksan kirjastoon tutustumaan Juhani Ryynäsen perhosiin. Lasten suosikki oli ritariperhonen. Keltainen päiväperhonen oli kiinnostava kauniin keväisen värinsä vuoksi. Joku lapsista huudahti: "Kun tulen isoksi, haluan kasvatviittaa pohjoiseen. Arctia on karhu. Lajinimi Menetrie kunnioittaa löytäjäänsä venäläistä Menetriesiä. Venäjältä, varsinkin Suojärveltä sekä Virosta lentelevät harvinaisetkin yksilöt Suomen puolelle. Lieksasta on löydetty toinenkin harvinainen perhonen: 1976 Pekka Grotenfeld löysi Idän nokiperhosen (Erebia euryale). Idän nokiperhonen on päiväperhoslajikkeisiin kuuluva, täpläperhos-heimon alalaji heinäperhoset. Idän nokiperhonen on löytäjänsä P. Grotenfeldin kokoelmissa.) Juhanin kokoelmassa on sen sijaan harvinainen melanistinen angervohopeatäplä (Brenthis ino). Sen lentoaika on heinäkuun alussa ja kestää noin kuukauden. Toukka elää mesiangervolla, joskus vadelmalla tai lillukalla. Juhani kulkee aina haavi mukanaan. Hän tainnuttaa perhoset etikka-eetterillä. perhoset kun ovat persoja alkoholille. KOKOELMAT ESILLÄ Juhanin perhoskokoelmat ovat Lieksan kaupungin koululaisten ja päiväkotilasten Juhanin maalaamassa taulussa hän on rakkaan harrastuksensa parissa metsällä, kahvitulilla. 17 taa perhosia." Perhoset kiinnostavat myös tavallisia lieksalaisia. Juhanin perhoskokoelmanäyttelyt ovat olleet esillä lukuisia kertoja. PALJON HARRASTUKSIA Perhoskeräilyn ohella Juhanilla tiedetään olevan monia muitakin harrastuksia. Ryynästen kotona seinät ovat täynnään isännän tauluja, joissa aiheina ovat maisemat, perheenjäsenet ja metsän eläimet. Maalausharrastus jatkuu yhä. Hän toimi aikoinaan 1960 1970-luvun taitteessa mm. Pielisjärven kansalaiskoulun kuvaamataidon opettajana. Lisäksi Juhani metsästää ja kalastaa. Hän laulaa kirkkokuorossa ja toimii lukuisissa yhdistyksissä taloudenhoitajana. Esimerkiksi. Pielisen-Karjalan senioriopettajien talousasiat ovat hänen kontollaan. Voi vain uskoa, ettei Juhanilla ole vapaaajan vietto-ongelmia. Terttu Heiskanen-Timonen, teksti
Pohjoismaiset senioriopettajapäivät Islannissa 22. 26.6.2015 Jos Islantiin haluat mennä nyt, niin takuulla yllätyt jääsaaren luonnon erikoisuuksista ainakin ensikertalaisena kuten tämän jutun kirjoittaja. Ensimmäinen yllätys avautuu matkustajan silmien eteen heti lentokoneen laskeuduttua Keflavikin lentokentälle, joka sijaitsee keskellä laavakenttien muodostamaa tasankoa. Kymmenien kilometrien tummanpuhuva rosoinen laavakenttä tuntuu ulottuvan taivaanrantaan saakka, jossa siintää tulivuorien muodostama siniharmaa rivistö. Toinen erikoisuus on siinä, että samassa maisemassa höyryää kuumia lähteitä ja ylempänä vuorten rinteillä loistaa sulamatonta lunta ja jäätä. Islannin eteläosien kaupungit ja kylät lämmitetään maalämmöllä. Maasta nousevassa höyryssä kypsyy jopa leipä puolessa vuorokaudessa. Kasvillisuuden niukkuus ja puuttomuus ovat leimallisia piirteitä. Pioneerikasvina lupiini on vallannut laajoja alueita kivikentillä. Vanhat laavakentät ovat muuttuneet aikojen kuluessa jo horisonttiin ulottuviksi heinäniityiksi, joilla lampaat ja hevoset laiduntavat. Maatilojen pinta-aloista puhut- taessa käytetään mittayksikkönä yleensä neliökilometriä hehtaarin sijaan, sillä tilat ovat todella pinta-alaltaan laajoja. Yksi vaikuttavimmista paikoista on Islantia jakava mannerlaattojen sauma, joka jakaa vääjäämättä saaren kahteen osaan. Toinen osa siirtyy muutaman sentin vuodessa länteen, toinen itään päin. Simulaattorissa voit kokea, miltä alueen viimeinen suuri 6,6 magnitudin maanjäristys tuntuu pimeässä yössä. Vulkaanimuseon näyttely Heimayssa Vestmannasaarilla kertoo vaikuttavasti siitä tuhosta, mitä tulivuorenpurkaus asutuskeskuksessa pahimmillaan voi aiheuttaa. Kun laavaa, tuhkaa ja kiviä purkautuu 100 000 tonnia sekunnissa, ei asukkaalle jää muuta vaihtoehtoa kuin paeta niin nopeasti kuin mahdollista. Vaikka kaupunki tuhoutui lähes kokonaan, Heimayn saaren pinta-ala kasvoi kuitenkin purkauksen seurauksena viidenneksen verran. Islantilaiset senioriopettajat olivat järjestäneet Selfossin pikkukaupunkii hyvin mielenkiintoiset päivät, joiden aikana Islannin erikoinen luonto tuli tutuksi ja kalsea kesäsääkin koetuksi. Noin sadan pohjoismaisen eläkeopettajan joukko sai tutustua ohjelman puitteissa myös tärkeimpiin nähtävyyksiin pääkaupungissa Reykjavikissa. Lukumäärältään suurimmat ryhmät kokoontumisessa olivat Norjasta ja Tanskasta. Ruotsista ja Färsaarilta oli myös osallistujia. Suomen delegaation muodosti kahdeksan senioriopettajan ryhmä puheenjohtaja Erkki Kangasniemen johdolla. Seuraavat pohjoismaiset senioriopettajapäivät järjestetään kesäkuussa 2016 Tanskassa. Erkki Kukkonen, teksti ja kuva Ihmisiä kuin muurahaisia maankuoren repeämässä. 18
Muut lehdet Eläkkeitä on helppo leikata Kreikan eläkeläiset osoittavat mieltään kaduilla. He eivät hyväksy tulojensa pienentämistä. Suomessa eläkeläiset alistuvat kuin kerittäviksi tulevat lampaat. Erityisen hiljaa ovat yksinäiset eläkeläiset, joista kolmannes elää köyhyysrajalla. Jo ennen Juha Sipilän hallituksen säästöpakettia, poliitikot ovat leikanneet eläkkeiden ostovoimaa ja lisänneet eläkeveroja. Lisäksi kuukausieläkkeen määrää pienennetään, kun eliniän uskotaan nousevan ja eläkkeen maksuvuosien lisääntyvän. Yksityisalojen työntekijät maksavat palkastaan työeläkemaksun ja työnantajat suorittavat oman osuutensa. Verorahoja ei tähän käytetä kuten työttömyyskorvauksiin. Työeläke ei ole armosta annettava sosiaalietu. Se on sopimus, jolla työssäkäyntiajan ansioita siirretään maksettavaksi myöhemmin. Työntekijällä on oikeus luottaa siihen, että sovittu eläke myös maksetaan. Eläkelupaus murenee, kun työikäisten ikäluokka ei hoida omaa osuuttaan. Kun porukka ei käy töissä eikä saa palkkaa, työeläkemaksuja ei kerry. Työttömyys vähentää maksuja, mutta vain vähän maksettaviksi tulevia eläkkeitä. Vaikka työntekijä on suorittanut eläkemaksunsa, hän tarvitsee työssäkäyvien rahoja. Eläkemaksuista rahastoidaan ja sijoitetaan noin neljäsosa, mikä merkitsee, että valtaosa kuukausittain maksettavista eläkkeistä rahoitetaan suoraan palkoista perittävistä maksuista. Etujensa turvaamiseksi eläkeläisten pitää kannattaa kaikkea, jolla vähennetään työttömyyttä. Eläkeläisten pitäisi vaatia ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston lyhentämistä. Kohta kolmannes kansasta on eläkkeellä. Eläkeleikkauksilla on merkitystä. Kansantalouden, ostovoiman, kuluttamisen ja yritysten menestyksen kannalta on tärkeää, että eläkeläiset tulevat toimeen. Eläkkeistä päättävät työssä käyvien työntekijöiden ay-johtajat, työnantajien ja hallituksen edustajat. Eläkeläisillä ei ole sananvaltaa omiin tuloihinsa. Teksti on julkaistu Helsingin Uutisissa 17.6.2015 ja sen on kirjoittanut lehden päätoimittaja A.-P. Pietilä. Oppiaineet roskakoriin? Kolumni Pasi Sahlberg, professori Harvardista, oli viikkoa ennen koulujen alkamista MTV:n aamuhaastattelussa yhdessä ICP: n maailman rehtorijärjestön puheenjohtajan, Ari Pokan kanssa. Keskustelun lähtökohta oli se, että koulua pitäisi kiireesti kehittää; olemme jo kymmenkunta vuotta myöhässä uudistusten tekemisestä. Toki todettiin, että nykyisen koulun hyvä puoli on se, että kaikilla on samat mahdollisuudet. Siihenpä plussat sitten jäivätkin. Paitsi, että opettajainkoulutus todettiin hyväksi. Nyt pitäisi Sahlbergin mukaan mitä pikimmin luopua oppiaineista ja ryhtyä opettamaan kokonaisuuksia, ottaa mukaan kaikki saatavilla oleva teknologia ja luovuttava opettajajohtoisesta opetuksesta. Tuttua tavaraa. Tätä samaa ajatusta hieman eri tavoin muotoiltuna tarjoillaan nyt lähes jokaisen "asiantuntijan" suusta. Haluaisinpa nähdä nämä uudistajat peruskoulun minkä tahansa luokan kuudennesta yhdeksänteen edessä parin kolmen vuoden ajan. Luulen, että Harvardinkin hienot ajatukset kirkastuisivat: opettajan on johdettava opetusta, muutoin kouluista tulee pelkkä lasten säilytyspaikka. Oppiminen jää helposti sivuosaan. Kokonaisuuksien opettaminen ja ainakin osittainen luopuminen oppiaineista ei suinkaan ole uutta. Jo kymmeniä vuosia sitten mietittiin laajalti kokonaisuuksien opettamista ja kokeiltiinkin. Esimerkkinä vaikkapa vesi asiakokonaisuutena. Käytiin läpi kaikki veteen liittyvät asiat, sen välttämättömyys, veden kiertokulku, siinä oleva elämä, sen tarjoamat mahdollisuudet jne. Jostakin syystä vain ajatus ei ottanut tulta. Sitä paitsi myös professori Sahlberg myönsi, että esimerkiksi matematiikan opiskelu ei voi tapahtua tällä uudella hienolla idealla. Jälleen tulee mieleen professori Kari Uusikylän ajatus: opetuksesta on tehty syntiä. Milloin vanhemmat, kouluihmiset, koko yhteiskunta uskaltavat tunnustaa sen tosiasian, että kaikki lähtee kodeista? Siinä on koko koululaitoksen ja sitä ympäröivän yhteiskunnan peruskivi! Jos lapsen ensimmäiset elinvuodet eivät ole tasapainoisia, on vaikeata korjata asioita varhaiskasvatuksen yhteydessä, peruskoulussa tai muualla. Mainittujen haastateltavien mielestä usein on niin, että peruskoulun päättäneet eivät oikein tunne osaavansa mitään eivät tunne olevansa missään hyviä. Näin varmasti on silloin, jos koulua ei ole otettu vakavasti, siellä on vain "hengailtu". Se taho, jota pitäisi kehittää, on kotien tukeminen, kasvatuksen painottaminen niin kotona kuin koulussa. Opetuksen kehittämisessä olisi tehtävä vanhemmuutta tukeva "yhteiskuntasopimus", ei luotava sekavaa lastensäilytysjärjestelmää! JuhanI Vahtokari juhani.vahtokari@kolumbus.fi Kirjoittaja on rehtori emeritus ja hän on toiminut koulumaailmassa monissa tehtävissä. 19
Keukenhofin kukkaloistoa Maailman kaunein kevätpuutarha! Yli seitsemän miljoonaa värikästä, tuoksuvaa tulppaania, narsissia ja hyasinttia 32 hehtaarin alueella Hollannissa hurmasivat minut täysin. Vincent van Gogh kukilla maalattuna. Keukenhofin puutarhassa on 15 kilometriä polkuja ja 1 600 lajiketta. Jos ei jaksa kävellen katsella kukkamerta, voi istahtaa veneeseen, joka kulkee istutusten välisissä kanavissa. Sinne mekin halusimme. Oulusta on pitkä matka Helsinkiin ja vielä paljon pidempi matka Hollantiin, jonne Oulun seudun senioriopettajat matkasivat bussilla huhtikuun puolivälissä. Miellyttävän laivamatkan jälkeen Helsingistä Tukholmaan seurasi puuduttava bussissa istuminen halki Ruotsin. Sen katkaisi sopivasti Grännassa vierailu polkagristehtaaseen (muistattehan ne punavalkoraitaiset hampaansyöjät). Juutinrauman sillan valoja ihailimme rahtilaivalta matkatessamme Travemündeen, josta teimme pikapyrähdyksen Bremenin vanhaan kaupunkiin soittajapatsasta tervehtimään. Voi niitä monikaistaisia autobaanoja. Liikenne sujui kuitenkin mallikkaasti niin Saksassa kuin Hollannissakin. Silti jouduimme kilometrien pituisiin autojonoihin Amsterdamia lähestyttäessä. Ja se hollantilainen maisema: siinä silmä lepäsi niin kuin Limingan niityillä ikään. Laajoja peltoaukeamia halkoivat kanavat ristiin rastiin ja kanavilla lipuvat laivat täydensivät kuvaa. Muutama puu siellä täällä suurien maatalojen ympärillä lisäsivät idylliä. Kanavaristeilyllä keskustassa näimme monia laiva-asuntoja, jotka saattaisivat olla hieman hankalia meille oululaisille, mutta tonttimaan puutteessa tarpeellisia hollantilaisille. Clara-Marian 150 vuotta vanhalla maatilalla näimme puukenkien valmistusta ja pääsimme juustolan saloihin maistelemalla sen seitsemää sorttia juustoja joita toimme kilokaupalla kotiinkin. Upea kukkaelämys Pääkohteemme Keukenhof oli vertaansa vailla. Voi sitä kukkien runsautta ja kauneutta upeissa istutuksissa. Vehreys, valo ja vesiaiheet lisäsivät paikan lumoa. Turisteja riitti puistossa eikä pieni viileys haitannut sesonkia. Entiset kuningattaret Wilhelmina, Juliana ja Beatrix samoin kuin nykyinen kuningas Willem-Alexander ovat saaneet omat paviljonkinsa puistoon. Niissä jokaisessa oli erilainen kukka-aihe, esimerkiksi Beatrixilla orkideat. Amsterdamissa emme päässeet valitettavasti tutustumaan maailmankuulujen hollantilaistaiteilijoiden kokoelmiin. Harmitusta lievensi hieman se, että yhdessä paviljongissa oli jäljennöksiä Vincent van Goghin töistä ja että puistoon oli loihdittu tulppaaneilla ja hyasinteilla useampikin häntä esittävä kuva. Mikä loistava idea kunnioittaa 125 vuotta sitten kuolleen mestarin muistoa. Monikohan kukkamukuloita ostaneesta kokeilee vastaavaa "maalaustyyliä"? Timanttimuseoon ehdimme mutta Anne Frankin museon edessä vain siunailimme pitkiä jonoja. Väenpaljous ja rotujen moninaisuus yllättivät niin Amsterdamin Dam-aukiolla kuin keskustan kaduillakin. Kotiin palatessamme me neljä Helsinkiin vuosikokoukseen jäänyttä kiitimme sydämestämme luotettavaa opastamme Riittaa. Suurimmat kiitokset kuuluvat kuitenkin Lyyli Juntuselle, joka oli matkan primus motor. Pirkko Toljamo, teksti ja kuvat Bremenissä poseerattiin soittajapatsaalla. 20