... 4... 6 3 Kunnossapitovastuu ja remontit... 9 4 Vakuutukset... 10

Kodin käyttöopas

2 Sisällysluettelo 1 Asunto-osakeyhtiö... 2 Uudessa kodissa............. 4.......... 6 3 Kunnossapitovastuu ja remontit......... 9 4 Vakuutukset......... 10 5 Kodin huolto ja kodissa tehtävät korjaukset... 11 6 Ripustusten tekeminen... 13 7 Kiinteistön yhteistilojen käyttö... 14 8 Pihan käyttö......... 14 9 Kodin pintojen, kalusteiden ja teknisten laitteiden hoito. 10 Jätehuolto 11 Poikkeustilanteisiin varautuminen... 25 Liitteet... Asunnon pintamateriaalikortti Vastuunjakotaulukko Asunnon huoltokortti

3 Lukijalle Kodin käyttöopas kertoo kiinteistön ja asunnon kunnossapidosta. Se käsittelee myös uuteen asuntoon muuttamiseen liittyviä kysymyksiä sekä antaa perustietoja asunto-osakeyhtiöstä, uuden asunnon kauppaan liittyvistä kysymyksistä ja poikkeustilanteissa toimimisesta. Nykyaikainen asunto on runsaasti tekniikkaa sisältävä tuote, joka vaatii määräaikaista hoitoa ja huoltoa. Säännöllinen huolto edesauttaa asumisviihtyvyyden ja -terveellisyyden säilymistä sekä asunnon markkina-arvon pysymistä korkeana. Opas on tarkoitettu säilytettäväksi osana Kodin kansiota, joka on jaettu asunnon luovutuksen yhteydessä. Kansion tietoihin on syytä perehtyä oman asunnon kunnossapitoa suunniteltaessa. Turvallista ja terveellistä asumista toivottaen Tuiran Tili Talot Oy / Markku Niemi isännöitsijä

4 1 Asunto-osakeyhtiö Toimielimet Asunto-osakeyhtiö omistaa rakennukset ja niihin kuuluvat asunnot. Osakkaat eivät omista suoraan asuntoa, vaan asunnon hallintaan oikeuttavat osakkeet. Osakeomistus käsittää niin oikeuksia kuin velvollisuuksiakin. Asunnon hallinnan lisäksi tärkein oikeus on mahdollisuus osallistua yhtiön päätöksentekoon yhtiökokouksessa. Velvollisuuksista merkittävin on yhtiövastikkeen maksuvelvollisuus yhtiölle sen menojen kattamiseksi. Yhtiökokous Asunto-osakeyhtiön ylin päättävä elin on yhtiökokous. Yhtiökokouksessa päätetään kaikista yhtiön toiminnan kannalta tärkeimmistä asioista, kuten tilinpäätöksen vahvistamisesta, vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja isännöitsijälle, vastikkeen määrästä sekä hallituksen ja tilintarkastajien valinnasta. Osakas käyttää puhe/äänivaltaa kokouksessa joko henkilökohtaisesti tai valtuuttamansa edustajan välityksellä. Osakkaalla on oikeus saada asioita käsiteltäväksi yhtiökokouksessa, kunhan on vaatinut sitä kirjallisesti hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Suurin osa päätöksistä voidaan tehdä yksinkertaisella enemmistöllä. Määräenemmistöä tai kaikkien osakkaiden suostumusta tarvitaan tietyissä erityistapauksissa. Määräenemmistöä tarvitaan aina muutettaessa yhtiöjärjestystä. Kaikkien osakkaiden suostumusta tarvitaan silloin, jos esimerkiksi hallitus ehdottaa vastikeperusteen muuttamista siten, että kaikkien osakkaiden maksuvelvollisuus muutoksen seurauksena kasvaisi. Jokainen osake tuottaa yhtiökokouksessa yhden äänen. Isännöitsijän tai hallituksen puheenjohtajan on esitettävä yhtiökokouksen pöytäkirja sitä pyytävälle osakkaalle viimeistään kuukauden kuluttua kokouksesta. Hallitus huolehtii yhtiön hallinnon ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallituksen jäsenten lukumäärä ja toimikausi on mainittu yhtiöjärjestyksessä. Hallituksen puheenjohtaja huolehtii hallituksen kokoon kutsumisesta. Kokouksista pidetään pöytäkirjaa. Tilintarkastajilla on oikeus tutustua kaikkiin yhtiön asiakirjoihin, mutta muutoin hallituksen päätösvaltaan jää, missä laajuudessa sen kokousten pöytäkirjoja halutaan julkistaa. Hallitus valitsee yhtiölle isännöitsijän. Isännöitsijä Isännöitsijä hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Isännöitsijä valmistelee hallituksen kokouksissa käsiteltävät asiat ja tekee ehdotuksia hallitukselle yhtiön asioiden hoitamisesta. Asunto-6sakeyhtiön isännöitsijäksi on nimettävä luonnollinen henkilö, vaikka sopimus isännöinnistä tehtäisiin isännöintipalveluita tarjoavan yrityksen kanssa. Tilintarkastaja Tilintarkastajan tehtävänä on valvoa isännöitsijän ja hallituksen toimintaa ja antaa yhtiökokoukselle tilintarkastuskertomus. Yhtiökokous päättää vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja isännöitsijälle yhtiön hallinnon ja tilien hoidosta. Tilintarkastajien lukumäärä määrätään yhtiöjärjestyksessä. Kiinteistönhoitopalvelut Osittain kiinteistön huoltoa voidaan tehdä talkoilla. Usein kiinteistön huolto- ja puhtaanapitopalveluista vastaavat alalle erikoistuneet yritykset. Isännöinnistä sekä huolto- ja puhtaanapitopalveluista on syytä aina sopia kirjallisesti. Sopimuksessa määritellään tehtävien laajuus ja sovitaan palkkioperusteista. Sopimusmalleja on saatavissa esim. Suomen Kiinteistöliitosta.

5 Yhtiöjärjestys Yhtiöjärjestyksen pakolliset määräykset on lueteltu asunto-osakeyhtiölaissa. Pakollisia ovat mm. yhtiön toiminimi, kotipaikka, osakepääoma, huoneistoselitelmä, yhtiön omistamien rakennusten sijainti ja kiinteistön hallintaperuste. Yhtiöjärjestyksessä on oltava vastikkeen määräytymisperuste ja kuka määrää vastikkeen suuruuden ja maksutavan. Lisäksi yhtiöjärjestyksessä määrätään varsinaisessa yhtiökokouksessa käsiteltävät asiat sekä yhtiön tilikausi. Osakkaan velvoitteet Asunto-osakeyhtiön menot rahoitetaan osakkailta kerättävillä vastikkeilla. Asunto-osakeyhtiölaissa on määritelty, mihin tarkoituksiin vastikkeita voidaan periä. Kaikki kustannukset jaetaan osakkaiden maksettavaksi vastikeperustetta noudattaen. Vastikkeet on maksettava ajallaan ja yhtiön edellyttämällä tavalla. Laiminlyöntitapauksessa yhtiöllä on oikeus periä viivästyskorkoa ja ryhtyä perintätoimiin. Rästeihin on syytä puuttua nopeasti, jotta velka yhtiölle ei ala heikentää yhtiön maksuvalmiutta. Asuntokaupan yhteydessä on syytä muistaa, että ostaja on vastuussa myyjän ohella kolmen kuukauden maksamattomista vastikkeista. Kiinteistöjen pitkäjänteinen kunnossapito on tärkeää sekä arvonsäilymisen että turvallisuuden ja terveellisyyden kannalta. On suositeltavaa, että yhtiössä ryhdytään jo varhaisessa vaiheessa varautumaan tuleviin korjauksiin ja huoltoihin erillisellä korjausvastikkeella.

6 2 Uudessa kodissa Muuttomuistio Muuttomuistiossa esitetään asioita, joita muuttajan on syytä muistaa tehdä. Muistio ei ole täydellinen, mutta sisältää tärkeimmät viranomaisten edellyttämät velvoitteet. Mesta Oy on lähettänyt asukkaille valmistumisilmoituksen yhteydessä väestörekisteriin lähetettävän muuttoilmoituksen sekä postinkääntölomakkeen. > muuttoilmoitus väestörekisteriin on tehtävä viimeistään viikon kuluttua muutosta voi hoitaa myös puhelimitse numeroon 010 2710 330 (englanniksi 010 2710 334) osoitteenmuutoksen voi tehdä myös internet-osoitteissa www.vaestorekisterikeskus.fi tai www.posti.fi osoitetieto välittyy automaattisesti KELA:lle, eläketurvakeskukseen, verohallintoon, ajoneuvohallintokeskukseen ja seurakunnalle 0 > osoitteenmuutosilmoitukset tehdään lisäksi erikseen TV-lupaa varten (postipalvelupisteessä) lehtien osoiterekisterit pankit vakuutusyhtiöt luottokorttiyhtiöt kirjastot yhdistykset, seurat yms. ystävät, sukulaiset > Sähkö-ja vesimittarien lukeminen o ilmoitus energialaitokselle sähkönmittauksen lopettamisesta vanhan asunnon osalta o edellisen asunnon vesimittarin lukeminen ja mahdollisen sopimuksen irtisanominen, mikäli vesimaksut on maksettu kulutuksen mukaan > Puhelin o muutosta ilmoitetaan puhelinyhtiöön, samalla sovitaan kiinteän liittymän siirrosta / kytkennästä o matkapuhelimen käyttäjän on ilmoitettava uusi osoite operaattorille liittymäsopimuksessa esitetyllä tavalla > Tuloilmoitus isännöitsijälle o tehtävä myös kaupan yhteydessä kaikista muuttajista mm. vesimaksujen oikean määrän perimiseksi.

7 Varainsiirtovero uuden asunnon kaupassa Asunto-osakkeiden kaupassa ostajan on suoritettava varainsiirtovero sekä esitettävä verolaskelma ja maksukuitti verotoimistossa kahden kuukauden kuluessa omistusoikeuden siirtymisestä. Omistusoikeus siirtyy kun koko kauppahinta on maksettu. Varainsiirtovero on 1,6 % asunnon kauppahinnasta, ei velattomasta hinnasta. Ensiasunnon ostajan (18-39 -vuotias) ei tarvitse maksaa saannostaan varainsiirtoveroa. Myyjä/välittäjä on toimittanut ostajalle viimeistään muuton yhteydessä valmiiksi täytetyn verolaskelman ja maksulomakkeen ohjeineen. Ostaja maksaa veron tilisiirtona suoraan lääninverovirastolle ja käy esittämässä laskelman paikallisessa verotoimistossa, jossa virkailija merkitsee laskelmaan tilisiirtokuitin numeron ja kuittaa lomakkeen vastaanotetuksi. Verotoimistossa käydessä on paras ottaa mukaan kauppakirja ja kuitti viimeisen kauppahintaerän maksamisesta, jotta omistusoikeuden siirtyminen voidaan todeta. Yhtiölainaosuutta Ei PIDÄ maksaa pois ennen omistusoikeuden siirtymistä, muuten verottaja perii veron asunnon velattomasta hinnasta. Ilman suoritettua varainsiirtoa uutta osakkeenomistajaa ei merkitä osakeluetteloon. Rekisteröintipyyntö varustettuna tositteella varainsiirtoveron maksamisesta on sen vuoksi syytä toimittaa isännöitsijälle pikaisesti veron maksamisen jälkeen. Myyjän kappale varainsiirtoverolomakkeesta on toimitettava Tuiran Tili Talot Oy:lle. Uuden asunnon myyjän virhevastuu Asunnon virheellisyyttä arvioidaan asuntokauppalain virhesäännösten mukaan. Asunnon tulee mm. vastata sopimusta, annettuja tietoja, säädöksissä asetettuja vaatimuksia ja asianmukaista terveellisyys- ja turvallisuustasoa. Asuntojen mahdolliset virheet käsitellään kootusti edellä mainitussa vuositarkastuksessa, jonka aikana ostajan on ilmoitettava kaikki havaittavissa olevat virheet. Vuositarkastuksen jälkeen myyjä vastaa mahdollisista piilevistä virheistä, jotka ovat olleet rakennuksessa jo, kun asunnot ovat luovutettu ostajille, mutta jotka ovat ilmenneet myöhemmin. Uuden asunnon myyjän vastuu ei ole rajoittamatonta. Virheenkorjaamisvelvollisuutta tai rahallista hyvitysvelvollisuutta ei ole mm. seuraavissa tapauksissa: > kyseessä on virhe, joka olisi pitänyt havaita vuositarkastuksessa, eikä siitä ole silloin reklamoitu > vuositarkastuksen jälkeen on havaittu myyjän vastuulle kuuluva virhe, mutta siitä ei ole reklamoitu kohtuullisessa ajassa (yleensä kuukauden kuluessa havaitsemisesta) > virhe on aiheutunut osakkaan käyttö- tai huoltovelvoitteen laiminlyönnistä > rakennusosan tai -materiaalin tai kojeen tai laitteen käyttöikä on kulunut umpeen (ellei muuta ole sovittu, käytettyjen materiaalien ja laitteiden on vastattava tavanomaisen hyvää laatua) > virhe on ollut ostajan tiedossa ennen kauppaa. 3 Kunnossapitovastuu ja remontit Yleistä kunnossapitovastuusta Sekä osakkaalla että yhtiöllä on omat vastuualueensa yhtiön rakennusten hoidossa, huollossa ja kunnossapidossa. Yhtiön ja osakkaan välinen kunnossapitovastuun jako on määritelty asuntoosakeyhtiölaissa. Asunto-osakeyhtiölain mukainen jako ilmenee vastuunjakotaulukosta. Asunto-osakeyhtiölain mukaan yhtiö vastaa rakennusten ulkopuolisista osista, rakenteista, eristeistä ja huoneistoihin samantasoisina asennetuista vesi- ja sähköjohdoista, tietoliikenneyhteyksistä, ilmanvaihtokanavista ym. kanavista. Osakas vastaa kustannuksellaan hallitsemansa huoneiston sisäosista, kiinteistä kalusteista, keittiön laitteista, pintamateriaaleista ja muista hallinnassaan olevista tiloista.

Isännöitsijän ja hallituksen on huolehdittava kiinteistön jatkuvasta ja riittävästä kunnossapidosta. Jokaisen osakkaan ja huoneiston haltijan tulee toiminnallaan varmistaa rakennuksen pitäminen hyvässä kunnossa. Yhtiössä ja huoneistossa tehtävien korjausten yhteydessä kannattaa selvittää, onko kustannuksista mahdollista saada korvauksia esimerkiksi kiinteistövakuutuksesta tai kotivakuutuksesta. Remontit asunnossa Osakkaalla on oikeus omalla kustannuksellaan tehdä remonttia ja muutoksia hallitsemissaan tiloissa. Osakkaan on huolehdittava siitä, etteivät muutokset aiheuta vahinkoa yhtiölle tai muille osakkaille. Osakas on vastuussa huolimattomasti tehdystä remontista aiheutuvista vahingoista. Osakkaan on hankittava yhtiön hallituksen suostumus, jos muutos tai remontti on sen laajuinen, joka edellyttää taloyhtiön kirjallista lupaa tai voi vahingoittaa rakennusta tai tuottaa muuta haittaa yhtiölle tai toiselle osakkaalle. Kantaviin rakenteisiin, talon eristyksiin, taloon asennettuihin vesi-, sähkö- tai vastaaviin johtoihin tai ilmanvaihtojärjestelmään tehtävistä muutoksista osakkaan on aina joka tapauksessa ilmoitettava hallitukselle tai isännöitsijälle. Jos epäilee, onko oma remontti ilmoitusvelvollisuuden piirissä vai ei, ilmoitus kannattaa tehdä. Hallituksella ja isännöitsijällä on oikeus valvoa, että työ suoritetaan rakennusta vahingoittamatta ja hyvän rakennustavan mukaisesti, ja päästä tätä varten huoneistoon. Hallitus voi myös kieltää työn jatkamisen, jos sitä ei suoriteta asianmukaisesti. Tarvittavat rakennus- tai toimenpideluvat hankkii taloyhtiö osakkaan kustannuksella tai antaa valtakirjan osakkaalle. 4 Vakuutukset Itse rakennuksen on asunto-osakeyhtiö vakuuttanut kiinteistövakuutuksella. Huoneistossa oleva irtaimisto on suojattava kotivakuutuksella. Vahinkotapaukset Kuten edellä on mainittu, yhtiön vastuulle kuuluvat rakenteet ja osakkeenomistajan on pidettävä kunnossa hallitsemansa huoneiston sisäosat. Jos kiinteistössä sattuu suurehko vahinko, esimerkiksi putkivuoto tai tulipalo, korvaa taloyhtiön ottama kiinteistövakuutus taloyhtiön vastuulla olevien rakenteiden vahingot. Kiinteistövakuutus ei sen sijaan korvaa osakkeenomistajan kunnossapitovastuulla olevalle omaisuudelle sattuneita vahinkoja, vaan sille sattuneet vahingot jäävät osakkaan itsensä kannettavaksi. Edellä mainittu koskee myös tilannetta, jossa osakkaalla ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia vaikuttaa vahingon estämiseen. Jos vahinko on syntynyt jonkun henkilön tuottamuksellisen menettelyn (varomattomuuden tai laiminlyönnin) seurauksena, on vahingon kärsineen mahdollista vaatia tältä vahingonkorvausta. On kuitenkin mahdollista, että vahingon aiheuttajaa ei voida osoittaa tai hän on varaton, jolloin korvausta ei häneltä saada perittyä. Toisaalta jos vahinko on syntynyt ilman kenenkään henkilön moitittavaa menettelyä, ei vahingonkorvausvaatimuksen esittäminen ole mahdollista. Asumisen keskeytyminen Vuoto- tai palovahinko kiinteistössä voi aiheuttaa tilanteen, jossa asunto on sen sisusteille aiheutuneen vahingon seurauksena tilapäisesti asumiskelvoton. Asukkaan on tällöin järjestettävä tilapäinen asunto korjaustöiden ajaksi. Useita viikkoja tai kuukausiakin jatkuvan tilapäisasumisen kustannukset voivat olla merkittävät. Kiinteistön vakuutus ei korvaa näitä asukkaalle syntyneitä tilapäisasumisen kustannuksia. Kotivakuutus sen sijaan korvaa asumisen keskeytymisestä johtuneet vahingot ja vakuutusyhtiö voi lisäksi auttaa tilapäisen majoituksen järjestämisessä.

Kotivakuutus kuntoon Vahinkoihin voi varautua irtaimistolle otettavalla kotivakuutuksella, josta korvataan myös kiinteille sisusteille sattuneet vahingot. Kun osakkaalla on irtaimiston kotivakuutus, voi hän suoraan kääntyä vakuutusyhtiön puoleen vahingon sattuessa. Asukkaalla on siis aina oltava kotivakuutus. 5 Kodin huolto ja kodissa tehtävät korjaukset Säännöllisen huollon merkitys Säännöllinen huolto tarkoittaa sitä, että rakennusosan tai teknisen laitteen toimintakunto varmistetaan säännöllisesti. Huoltoa ovat mm. ovien saranoiden voitelu, lukkojen ja ovipainikkeiden kiristäminen, vesikalusteiden poresuuttimien tai tiivisteiden vaihtaminen, ilmanvaihtokoneen suodattimien pesu tai vaihtaminen, ilmanvaihtoventtiilien puhdistus jne. Huoltoa on myös märkätilojen laatoitusten saumojen kunnon tarkkailu ja korjaaminen ennen kuin sauman halkeamasta pääsee vettä rakenteeseen. Kodissa tapahtuvan huollon merkitys asumisterveydelle on suuri. Ilmanvaihtolaitteiston ja liesituulettimen toiminta estyy käytännössä täysin, ellei suodatinta pestä tai uusita säännöllisesti. Ilmanvaihtoventtiileihin kertyvä lika ja pöly heikentävät ilmanvaihtoa ja saattavat olla myös huoneilmaa pilaavien mikrobien kasvualusta. Siksi säännölliseen huoltoon uhrattu aika tulee moninkertaisena takaisin hyvänä asumismukavuutena. Perushuolto kannattaa tehdä asunnossa keväällä ja syksyllä. Perushuollon sisältö Asunnon perushuolto voi olla sisällöltään esimerkiksi seuraava: > sisäovien lukkojen ja saranoiden voitelu > ovenpainikkeiden toiminnan tarkastus ja tarvittaessa kiristys > ikkunoiden pesu > ikkunoiden käynnin tarkastus (myös lukituslaitteet ja saranat) > ikkunoiden, tuuletusluukkujen ja ulko- ja parvekeovien tiiviyden tarkastus > liesituulettimen suodattimen pesu > poistoilmanvaihtoventtiilin puhdistus imuroimalla ja pesemällä > tuloilmaventtiilien puhdistus > kylmälaitteiden taustan imurointi > hajulukkojen puhdistus > vesikalusteiden liitäntöjen ja viemäröintien tiiviyden tarkastus > vesikalusteiden poresuuttimien puhdistus > laattasaumojen kunnon tarkastus erityisesti pesuhuoneessa > lattiakaivojen puhdistus > saunan ja pesuhuoneen perussiivous > kiuaskivien vaihtaminen, kiukaan toiminnan tarkkailu > ilmanvaihtokoneen suodattimien tarkastus, puhdistus ja vaihto > palovaroittimen toiminnan testaus kuukausittain, tarvittaessa vaihto > kalusteiden saranoiden kiristys Osa toimista tehdään keväällä, osa syksyllä. Huoltokorttiin on merkitty suositus vuosittaisten huoltokertojen määrästä. Osa edellä mainituista huoltotoimista saattaa olla taloyhtiön huoltokirjan mukaisissa huoltotoimissa.

Vaurioista ja vioista ilmoittaminen Asumisviihtyisyyden kannalta on tärkeää, että asunnossa tai yhteisissä tiloissa havaituista vaurioista tai vuodoista ilmoitetaan heti kiinteistön hoitajalle tai isännöitsijälle. Vesikalusteen tai -johdon rikkoutuessa ensimmäinen tehtävä on estää lisävahinkojen syntyminen sulkemalla asunnon pääsulkuventtiili. Vesijohdon pääsulkuventtiili sijaitsee lämminvesivaraajan alla olevassa laitetilassa tai välittömästi varaajan vieressä. Sulun sijainti ja sulkeminen on syytä näyttää myös lapsille. Seuraavaksi vahingosta ilmoitetaan isännöitsijälle tai kiinteistön huoltoyhtiölle. Vesikalusteiden tai WC-istuimen vuodoista on ilmoitettava joko isännöitsijälle tai kiinteistön huoltoyhtiölle viipymättä. Vuotava kaluste aiheuttaa turhia ylimääräisiä kustannuksia. Kosteusvaurioiden ennalta ehkäisemisen kannalta on tärkeää tarkkailla jatkuvasti, että > jääkaapin lauhdutusvesikaukalo ei tulvi lattialle ja rakenteisiin > pesukoneen ja astianpesukoneen poistoputki on ehjä eikä vuoda rakenteiden sisälle > keittiön pesualtaan hajulukon liitokset eivät vuoda 6 Ripustusten tekeminen Yleistä ripustamisesta Taulut, kattovalaisimet ja seinäkellot painavat yleensä alle 5 kg. Ryijyt ja paksut seinävaatteet painavat yleensä 5 kg/m 2 ja peilit sekä lasitetut taulut 10 kg/ m 2. Vaatenaulakot vaatteineen painavat noin 20 kg/juoksumetri. Täyden kirjahyllyn paino on noin 40 kg/juoksumetri. Ennen esineiden kiinnittämistä on selvitettävä seinä- ja kattopintojen materiaalit. Materiaalit selviävät tämän oppaan liitteenä olevasta asunnon sisäpintamateriaalikortista. Ripustamisessa huomioon otettavia asioita Seuraavat asiat on otettava huomioon ripustamisessa: > porattaessa, naulattaessa tai ruuvatessa rakenteisiin kiinnikkeitä, on varottava sähköjohtoja tai putkia > mitään rakennetta rikkovia kiinnityksiä ei saa tehdä kylpyhuoneen tai saunan lattiaan tai roiskevedelle alttiille seinille. Vesi pääsee kiinnitysreiästä rakenteeseen aiheuttaen kosteusvaurioita > lattiarakenteita rikkovia kiinnityksiä ei saa tehdä niissä tiloissa, joissa on lattialämmitys Ripustaminen puuseiniin Ripustaminen puuseiniin onnistuu parhaiten erilaisilla nauloilla, ruuveilla ja koukuilla. Niitä voi käyttää myös kiinnitettäessä levyseinien puurunkoihin. Tällöin kiinnikkeen on yletyttävä riittävästi levyn läpi rakenteen puurunkoon. Puurakenteisissa katoissa on käytettävä vain ruuvattavia kiinnikkeitä. Ripustaminen levyrakenteisiin seiniin Onttoihin rakennuslevyistä (esim. Gyproc) tehtyihin seiniin soveltuvat niitä varten kehitetyt kiinnikkeet ja kannakkeet, joita ovat mm. kiprokki, ruuvisokka, kumimutteri ja siipiruuvi. Kiinnitystä varten levyseinään porataan kiinnitystarvikkeen asennusohjeen mukainen reikä tai kiinnitystarvikkeessa oleva kärki tekee reiän. Raskaat esineet on kiinnitettävä levyseinän runkorakenteisiin. Huoneiston ulkoseinät ovat pääosin puurunkoisia, sisäseinissä on metallirunko. Ripustaminen tiili-, betoni-ja kevytbetoniseiniin Otsikossa kuvatuille seinille ripustamista varten on kehitetty erilaisia naulattavia kiinnikkeitä kevyille esineille. Varminta on kuitenkin porata reikä, johon sijoitettavaan "proppuun" kiinnike kierretään. Tämän tyyppisiä seiniä on kellaritiloissa ja väestönsuojassa.

7 Kiinteistön yhteistilojen käyttö Talo- ja kiinteistövarastot, tekninen tila Yhteisvarastot on tarkoitettu polkupyörien, talviurheiluvälineiden ja vastaavien varastoimiseen sekä esim. yhtiön ruohonleikkurin yms. kiinteistön hoitoon liittyvien välineiden varastoimiseen. Teknisessä tilassa sijaitsevat sähkö- ja puhelinkeskus sekä vesimittari. Tekninen tila pidetään aina lukittuna. 8 Pihan käyttö Leikkialueet Leikkialueen varusteet on tarkoitettu vain lasten käyttöön. Leikkivälineiden kuntoa on tarkkailtava ja ilmoitettava mahdollisista vioista nopeasti isännöitsijälle. Nurmikot ja istutukset Kiinteistöön kuuluvien yhteisten nurmikoiden ja istutusten hoidosta vastaa asunto-osakeyhtiö. Yhtiökohtaisesti voidaan sopia käytännössä noudatettava tapa toimia. Ohjeistus yhteisten alueiden hoidosta on kerrottu yhtiölle luovutetussa huoltokirjassa. Istutuksia tehtäessä on hyvä muistaa, että kukkapenkkejä ja istutuksia ei pidä perustaa aivan rakennuksen seinän viereen. Seinän vieressä on noin 100 cm leveä routasuojaus, jota ei saa rikkoa. Pihaurakoitsija vastaa kasvuunlähtötarkastukseen asti pihan hoidosta. 9 Kodin pintojen, kalusteiden ja teknisten laitteiden hoito Ikkunat Ikkunoiden lasipinta pestään sienellä, joka on kastettu erittäin mietoon pesuaineliuokseen. Lasi kuivataan kumilastalla tai nihkeällä, puhtaalla pyyhkeellä. Lasipinnan puhdistuksessa on otettava huomioon viereiset rakennusosat ja kalusteet, jotka saattavat vaurioitua veden sekä puhdistusaineiden vaikutuksesta. Ikkunakarmin ja -puitteiden puhdistus suoritetaan pyyhkimällä pölyt kuivalla pyyhkeellä tai imuroimalla. Tämän jälkeen karmi ja puitteet pyyhitään kostealla pyyhkeellä ja kuivataan. Avattavien ikkunoiden ja tuuletusluukkujen sisäpuitteessa on tiivistenauha. Tiivisteiden huononeminen saattaa aiheuttaa epämiellyttävää vetoa ja turhaa energiankulutusta. Mikäli tiiviste myöhemmin vaihdetaan, kiinnitetään uusi nauha vastaavalla tavalla. Tiivisteiden kunto tarkastetaan asunnon syyshuollon yhteydessä. Ovet Ovien puhdistus aloitetaan imuroimalla ja pyyhkimällä pehmeällä pyyhkeellä ovilevy, oven karmi ja ovilevyn reunat. Sen jälkeen pinnat pyyhitään kostealla pesupyyhkeellä ja kuivataan. Ovien puhdistus tehdään tarpeen mukaan. Ovien lukot voidellaan lukkoöljyllä tarvittaessa. Terassit Terassi on talon rakennetta, jonka hoidosta vastaa osakas. Kunnossapidon kannalta on tärkeää muistaa seuraavat asiat: > terassin lattian pinnan kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti, vaurioista ilmoitetaan isännöitsijälle > puunlehdet, lumi ja sohjo lakaistaan pois terassin lattialta > painekyllästetyt puuosat tulee pestä keväällä ja tarvittaessa käsitellä puuöljyllä Tullisijat Tulisijan valmistajan laatimia käyttö- ja hoito-ohjeita on syytä noudattaa erityisesti, kun tulisijaa lämmitetään ensimmäisiä kertoja. Tulisijan käytössä seuraavat turvallisuuteen liittyvät asiat on hyvä muistaa:

> tulisijan savupeltiä ei saa sulkea, jos uunissa on tulta tai hiillosta > tulisijan luukkuja ei saa pitää auki, kun tulisijassa on tulta tai hiillosta > tuhka on poistettava uunista vasta kun se on jäähtynyt, kuuma tuhka voi aiheuttaa tulipalon > tulisijan edusta on pidettävä puhtaana ja vapaana > tuhkat on säilytettävä metallisessa, kannellisessa tuhka-astiassa kaukana palo herkistä materiaaleista tulisijan toimintaa ja kuntoa on valvottava säännöllisesti > korvausilmaventtiilin on oltava auki tulisijaa käytettäessä > tulisijaa sytytettäessä 1V-koneen tulee olla pienimmällä teholla. Jos keittiön liesituuletinta käytetään, pitää keittiön tuuletusluukku avata, jotta liesituuletin saa korvausilman sitä kautta Lattiapinnat Jotta huoneiston lattiat säilyisivät mahdollisimman kauan hyvänä, kannattaa seuraaviin asioihin kiinnittää huomiota: > hiekan ja soran tulo sisään on pyrittävä estämään mahdollisimman tehokkaasti, hyvä kynnysmatto ehkäisee kivien kulkeutumista parketille > huonekalut naarmuttavat lattioita ja aiheuttavat lattiapintoihin painaumia. Petsatut huonekalujen jalat saattavat jättää päällysteeseen lähtemättömät jäljet. Päällysteen vaurioitumisen estämiseksi kannattaa huonekalujen jalkoihin laittaa esimerkiksi huopapalat > irtomattojen värinpitävyys on varmistettava ennen mattojen asentamista lattialle > hankausjauhetta tai teräsvillaa ei pidä käyttää lattiapintojen puhdistamiseen > kosteaa muovikassia ei koskaan saa jättää lattialle, kassin painatus saattaa tarttua lattiaan ja parkettilattiaan saattaa tulla vaurio Huoneistokortissa on esitetty lattioiden pintamateriaalit. Eri lattiamateriaalien yleiset hoitoperiaatteet ovat seuraavat: Parketit ja puulattiat Parketti on puuta eli elävää luonnonmateriaalia. Ilman suhteellisen kosteuden vaihteluista johtuva parketin turpoaminen tai rakoilu ovat normaalia puumateriaalin kosteuskäyttäytymistä. Suhteellisen kosteuden tulee olla huoneilmassa ympäri vuoden 40-60 % välillä, rakennustöiden yleisten laatumääräysten mukaisesti. Parketin hoidossa on otettava huomioon, että se ei siedä lainkaan vettä. Mikäli vettä joutuu parkettilattialle se on kuivattava heti, muuten parkettiin tulee vaurio. Parketin päivittäiseen puhdistukseen riittää lakaisu tai harjasuulakkeella imurointi. Nuhraantuneen lattian voi pyyhkäistä puhtaaksi nihkeällä lattiapyyhkeellä. Veden pehmentämiseen voi käyttää neutraalia tai heikosti emäksistä (ph 7-10) puhdistusainetta. Kuivien tilojen muovimatot Muovista lattianpäällystettä ei saa puhdistaa vahvoilla liuottimilla, kuten tärpätillä, talousspriillä tai asetonilla. Hankausjauheita tai teräsvillaa ei saa käyttää muovipintojen puhdistukseen. Päivittäiseen puhdistukseen riittää imurointi tai lakaiseminen. Nuhraantuneen lattian voi pyyhkäistä puhtaaksi nihkeällä lattiapyyhkeellä. Pesuaineena on hyvä käyttää neutraalia puhdistusainetta (ph 6-8). Lattian ollessa pahoin likaantunut, sen voi pestä pehmeällä harjalla emäksistä puhdistusainetta (ph 10-11) käyttäen. Pesun jälkeen matto huuhdellaan huolellisesti. Runsaan veden käyttöön liittyy aina kosteusvaurion riski. On varmistettava, että pesuvesi ei pääse lattiarakenteisiin tai jalkalistan alle. Lopuksi lattia on kuivattava huolellisesti. Kumi ja eräät väriaineet imeytyvät muovisiin päällysteisiin. Esimerkiksi kalusteiden kumiosien, kenkien kumipohjien sekä kumipohjaisten käytävämattojen aiheuttamat tahrat saattavat olla vaikeasti puhdistettavia. Lattialaatoitus Keraamiset laatat pestään neutraalilla tai heikosti emäksisellä pesuaineliuoksella, huuhdellaan ja kuivataan. Hankausjauheita tai teräsvillaa ei pidä käyttää lasitus vaurioituu.

laattojen Pesuhuoneen laatoitetut pinnat tulee kuivata suihkussa käynnin jälkeen kumilastalla tai tarkoitukseen varatulla lattiapyyhkeellä. Seinäpinnat Seinälaatat Keraamiset laatat pestään neutraalilla tai heikosti emäksisellä pesuaineliuoksella, huuhdellaan ja kuivataan. Hankausjauheita tai teräsvillaa ei pidä käyttää, lasitus vaurioituu. laattojen Maalatut seinäpinnat Seinäpinnat on käsitelty lateksimaalilla. Lateksipintojen pesemiseen ei saa käyttää yli +60 asteista vettä. Lievästi likaantuneet pinnat puhdistetaan kosteapuhdistuksella pystysuorin vedoin ylhäältä alas. Välineeksi käy luonnonsieni tai siivouspyyhe, josta on enin vesi tai pesuaineliuos ravistettu pois. Pesuaineena voi käyttää tarkoitukseen soveltuvaa neutraalia tuotetta. Pintaa ei välttämättä tarvitse huuhdella, vaan kunnollinen kuivaaminen riittää. Vaikeimmat tahrat kuten noki- ja rasvatahrat poistetaan märkäpuhdistuksella. Työvälineinä sopivia ovat siivouspyyhe tai sienipesin. Pesuveteen sekoitetaan heikosti emäksistä (ph 8-10) pesuainetta, jota käytetään runsaasti, kuitenkin tuoteselosteen antamissa rajoissa. Puhdistus aloitetaan alanurkasta. Noin metrin korkeudelle saakka työskennellään pystysuorin vedoin ja tämän jälkeen vaakasuorin vedoin alhaalta ylöspäin kaistoittain. Pesujärjestyksen tarkoituksena on estää pesuainenorojen valuminen kuivan maalipinnan yli, sillä jäljet voivat jäädä näkyviin. Pesun jälkeen pinta on ehdottomasti huuhdeltava ja kuivattava, koska pintaan jäävä emäs ja kosteus kuluttavat maalia ajan kanssa. Maalattuja pintoja puhdistettaessa on vältettävä hankaamista ja pitkäaikaista veden vaikutusta. Maalatut pinnat saavuttavat kemiallisen- ja kulutuskestävyytensä vasta kahden viikon kuluttua maalaamisesta, joten pintojen puhdistusta on vältettävä tuona aikana. Vettä on käytettävä niin vähän, ettei vettä valu seinän ja jalkalistan väliin tai parkettilattialle. Tapettiseinät Tavalliset tapetit eivät siedä vettä. Niiden puhdistus suoritetaan sen vuoksi pölyimurilla tai harjan ympärille kiedotulla pehmeällä ja kuivalla pesurievulla. Pestävät tapetit eivät myöskään siedä paljoa vettä. Tämän vuoksi niiden puhdistuksessa käytetään niukasti kostutettua pesusientä tai -riepua. Pesuaineeksi sopii neutraali astianpesuaine. Puuverhoukset Imuroidaan ja tarvittaessa pyyhitään kostealla pesurievulla. Kattopinnat Ruiskutasoitetut pinnat eivät kestä vesipesua. Ne puhdistetaan parhaiten pehmeällä harjalla. Maalatut tai lakatut kattopinnat voidaan puhdistaa samoilla välineillä ja aineilla kuin lateksimaalatut seinäpinnat. Seinä- ja kattopintojen herkimmin likaantuva kohta on tuloilma- ja poistoilmaventtiilin ympäristö. Puhdistus on tehtävä välittömästi likaantumisen ilmaannuttua imuroimalla. Pesu voi vahingoittaa maalipintaa. Pesuhuone Pesuhuoneessa on muihin huonetiloihin nähden korkea suhteellinen kosteus. Pesuhuoneen ilmanvaihtoa on tehostettava aina suihkun tai saunomisen aikana (ks. ilmanvaihdon käyttöohje). Pesuhuoneen perusteellinen siivous on syytä tehdä saunan siivouksen yhteydessä vähintään kaksi kertaa vuodessa. Siivouksen aikana on tarkkailtava seuraavia asioita: vesi- ja viemäriputkien läpivientien tiiviyttä sekä seinä- ja lattiapintoja läpimenokohtien läheisyydessä poistoilmaventtiilin asennon säilymistä alkuperäisessä asennossaan