Yksityismetsien FSC-sertifiointi



Samankaltaiset tiedostot
Satu Leppänen. FSC -sertifiointi metsänomistajille. FSC merkki vastuullisesta metsänhoidosta

Mitä metsäsertifiointi on ja mihin sitä tarvitaan?

Sertifiointi suomalaisessa metsätaloudessa

FSC ja vaihtoehtoiset metsänhoidon tavat metsänomistajan näkökulmasta

FSC-SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ KANNATTAVAN JA VASTUULLISEN METSÄNHOIDON

Perustietoa FSC:stä pienmetsänomistajalle

Metsäsertifiointi. Päättäjien metsäakatemia Aluejohtaja Pekka Vainikka

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana

Ympäristömerkit helpottavat hankkijan työtä

Metsäsertifiointijärjestelmien metsänhoidon standardien vertailua pähkinänkuoressa. PEFC-standardityöryhmän kokous

Suomeksi. Metsien sertifiointi MITÄ SE ON?

Metsän sertifiointi kestävyyden todentajana

FSC Alkuperäketjun sertifiointi yrityksille. FSC merkki vastuullisesta metsänhoidosta

Sertifiointijärjestelmät FSC PEFC

PEFC-webinaarit 21., 23. ja Kestävän Metsätalouden Yhdistys ry, Aija Tapio

Paperin alkuperän hallinnan sertifiointi

Metsäsertifiointi osoitus metsänhoidon kestävyydestä ja puun alkuperästä

Puutavaran kestävä alkuperä metsäsertifiointi pähkinänkuoressa

PEFC FI -kriteereiden uudistustyön tavoitteet ja sisältö. PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry Auvo Kaivola

Mhy:t edistämässä vastuullista yksityimetsätaloutta. Petri Takalo Toiminnanjohtaja, Päijänteen Metsänhoitoyhdistys

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Puutarhakalusteita tropiikista?

Metsäsertifiointi puupohjaisten tuotteiden vastuullisuuden osoittamisessa

PEFC:n metsäsertifioinnin toteutuksen vaihtoehdot

PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY

PEFC-projektisertifiointi VASTUULLISTA PUUTA RAKENTAMISEEN PEFC/

Metsäsertifiointi vastuullisuuden ja kestävyyden osoittamisessa Auvo Kaivola PEFC Suomi

PEFC-sertifioinnin vaikutukset

Metsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen

Metsäsuunnittelu. Annika Kangas Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos

Uudet metsänhoidon suositukset

Metsähallitus Metsätalous Oy. Hyvinvointia monikäyttömetsistä

PEFC-projektisertifiointi VASTUULLISTA PUUTA RAKENTAMISEEN PEFC/

PEFC palveluita koko yhteiskunnalle Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry

Teema 2: Ajankohtaista akateemikoille. 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Suomen metsäpolitiikka 3. Metsien ilmastoroolin peruskäsitteet

Kestävä metsätalous. ja metsäsertifiointi. Kaikki puu ei ole samanlaista PEFC/

PIRKANMAALAISTEN METSÄNOMISTA- JIEN FSC-SERTIFIOINNIN TUNTEMUS JA SERTIFIOINTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTA- VIA TEKIJÖITÄ

Puun laillisen ja kestävän alkuperän osoittaminen PEFC Suomi Auvo Kaivola

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ

Puuta metsästä tehtaalle Operaatiopäällikkö Arto Tähkävuori Metsä Group

METSÄNOMISTAJALLE. Metsänomistajat

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Metsävaratietojen ja digitalisaation hyödyntäminen biotalouden kasvussa Etelä- Savossa-hanke

Metsien maakunta Pohjois-Savo. Tuottoa ja iloa metsistä

Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle ( alkaen)

Metsätalouden ympäristöseuranta 2017

PEFC-merkin käyttöoikeutta ja käyttöä koskevia ohjeita

Metsätalouden ympäristöseuranta 2018

kannattava elinkeino?

PEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa. Syksy 2016

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen. Juha Siitonen Metla, Vantaa. Alustuksen sisältö

TIIVISTELMÄ LAPIN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTIARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014

MITÄ MAAKUNTAKAAVA 2040 TARKOITTAA MINULLE?

Metsätalouden ympäristöseuranta 2016

Luonnonhoito Suomen talousmetsissä

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila

Usein kysyttyjä kysymyksiä kontrolloituun puuhun ja kansalliseen riskiarvioon liittyen

PEFC-sertifioinnin vaikutukset seminaari kooste käydystä keskustelusta

Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsän siimeksessä seminaari Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön. Mikko Kurttila

Mhy Pohjois-Pirkka. Pauliina Salin, metsäasiantuntija

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa

Monimetsä -hanke työsuunnitelma Timo Vesanto

Metsäsektorin toimintaympäristö Romaniassa

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,

FSC-sertifiointi ja taimituotanto

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.

ASC ONKO SUOMESSA KOHTA SERTIFIOITUA KIRJOLOHTA? Riitta Myyrä Oy WAI Consulting Ltd

Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa

Metsäsertifioinnin sanasto

Olli Eeronheimo

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Metsäympäristön hyödyntäminen luontomatkailun tarpeisiin. Lauri Saaristo Tapio Oy

Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana

Metsävaratietojen jatkuva ajantasaistus metsäsuunnittelussa, MEJA. Pekka Hyvönen Kari T. Korhonen

Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS :2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille

Perustietoa metsänomistajalle

Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön. Mikko Kurttila

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Suometsien hoitohankkeet yksityismetsissä

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN POHJOIS-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013

Metsäpolitiikka ja monimuotoisuuden edistäminen talousmetsissä. Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, MMM Metsäpolitiikkafoorumin loppuseminaari 19.3.

Monimuotoisuuden turvaaminen metsänomistajien neuvontaorganisaatioiden toiminnassa

Metsähallitus Metsätalous Oy Metsänkäsittelyn hyväksyttävyys. Antti Otsamo Kestävän kehityksen päällikkö, MMT

hakkuut rakent am ja monimuotoisuus

Tietoa FSC -tavaramerkeistä ja pikaoppaasta

Monimuotoisuuden suojelu

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys?

Metsäsertifioinnin toteutustavat

Zonation ja luonnonhoidon tilatason suunnittelu yksityismetsissä

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN KAAKKOIS-SUOMEN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013

Metsäsertifioinnin uudistetut vaatimukset

Jyväskylän kaupungin metsät

Monikäyttö ja monimuotoisuus Metsähallituksessa

Metsäsertifioinnin toteutustavat

Metsätalouden kannattavuus ja laatu. Lappi

Metsätalouden näkymät

Transkriptio:

Yksityismetsien FSC-sertifiointi Aktiivisen metsänomistajan valinta 1 Toukokuu 2014

FSC (Forest Stewardship Council) eli Hyvän metsänhoidon neuvosto on maailmanlaajuinen jäsenjärjestö - Ympäristön kannalta hyvää - Sosiaalisesti hyödyllistä - Taloudellisesti kannattavaa metsänhoitoa

Useissa maissa lainsäädäntö riittämätön FSC sisältää korkeatasoiset eri kestävyyden osa-alueita koskevat vaatimukset Metsäsertifiointi tarkoittaa laatujärjestelmää, joka määrittää miten metsätyöt tehdään ja mitkä asiat on siinä huomioitava

FSC-sertifikaatteja myönnetään: metsänomistajille puutuotteiden tuotantoketjussa oleville Sertifikaatti on kolmannen riippumattoman osapuolen antama todiste Puolueettomalla järjestelmällä voidaan osoittaa, että tuotteeseen käytetty materiaali on peräisin vastuullisesti hoidetuista metsistä

Maailmassa on jo yli 180 miljoonaa hehtaaria FSC-sertifioitua metsämaata yhteensä 80 maassa. Suomessa FSC-sertifiointi kattaa reilut 460 000 hehtaaria metsämaata Alkuperäketjun sertifikaattien määrä maailmassa on 27,766 kpl, joista Suomessa noin 100

FSC lähtökohtana yhteiset Periaatteet Vaatimuksia sovelletaan maan olosuhteiden mukaan erityispiirteet huomioon ottaen Suomen FSC-standardi on laadittu suomalaisista lähtökohdista eri vaatimuksia pien- ja suurmetsänomistajille Pienmetsänomistajat = alle 500 ha metsää

SUOMEN FSC Vastuullisen metsänhoidon yhdistys ry Ympäristökamari: SLL, WWF, Luonto-Liitto, Greenpeace, Natur och Miljö, Birdlife Talouskamari: Metsäteollisuus ry, Metsäliitto, Stora Enso, UPM, Metsäteho Sosiaalikamari: Porosaamelaiset, Saamelaisneuvosto, Kuluttajaliitto, Puuliitto

FSC kasvaa markkinoilla FSC kiinnostaa kuluttajia yhä enemmän ja enemmän Kasvun taustalla ympäristöjärjestöjen hyväksyntä Ympäristötietoiset kuluttajat haluavat vastuullisesti tuotettuja, FSC-merkittyjä tuotteita FSC:hen luotetaan kestävyyden osoittajana

FSC-sertifioitua puuta tuodaan Venäjältä, kun Suomessa niin vähän Pienet tuottajat jäävät tällä hetkellä kokonaan ilman FSC-puuta FSC-sertifioidun puun kysyntä on tasaista suhdannevaihteluista riippumatta

FSC-sertifiointi parantaa puutavaran kysyntää myös silloin, kun markkinat ovat epävakaat. Metsänomistaja ja maanviljelijä, ympäristötieteiden erikoistutkija Tuomas Mattila, Pusula

FSC edistää monipuolista metsätaloutta FSC-merkittyjen tuotteiden puuraaka-aine on peräisin vastuullisesti hoidetuista FSC-sertifioiduista metsistä FSC-sertifioiduissa metsissä otetaan huomioon metsien ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset näkökulmat

Luontoarvot ja monimuotoisuus Suojelunarvoisten alueiden tunnistaminen ja huomioon ottaminen metsänhoidossa lainsäädännön turvaamat kohteet jätetään metsätalouden ulkopuolelle niiden koosta riippumatta lajien suojelun kannalta erityisen tärkeitä kohteita jätetään käsittelemättä

Edellyttää FSC:n vaatimusten mukaisen metsäsuunnitelman laatimista ja ylläpitämistä Osan metsäsuunnitelman tiedoista tulee olla julkisia Jos metsäomaisuuden laajuus on enintään 20 hehtaaria, FSC:n vaatimusten mukaisia tietoja ei tarvitse koota erilliseksi metsäsuunnitelmaksi Tällöin tietojen dokumentointi, esim. julkiseen metsävaratietoon pohjautuen, on riittävää

Esimerkkejä Suomen FSC-standardista Järeä on tärkeää monimuotoisuuden säilymisen kannalta - metsissä säilytetään järeitä eläviä säästöpuita lahopuujatkumon turvaamiseksi Vesistöjen ja pienvesien varsien - suojavyöhykkeellä voi tehdä ennallistavia tai luonnonhoidon toimia

Muita esimerkkejä Suomen FSC-standardista Metsänhoitotöissä huolehditaan Lehtipuuosuus säilytetään yli 10 prosentissa runkoluvusta sekä harvennuksissa että taimikonhoidossa Uudistamisessa suositaan, kun se on metsätaloudellisesti perusteltua

Lisää esimerkkejä Suomen FSC-standardista Metsissä ei tehdä uudisojituksia Kunnostusojituksia tehdään vain kunnostusojituskelpoisille kohteille Metsänhoidossa käytetään vain viranomaisen hyväksymiä biologisia torjunta-aineita Metsien hoidossa käytetään osaavia urakoitsijoita ja toimijoita, jotka noudattavat FSC:n ohjeistusta

FSC-sertifioiduissa metsissä suojelu- ja erityishakkuukohteita tulee olla yhteensä 5* tai 10 % metsämaan alasta 5 % metsämaasta jätetään pysyvästi metsätalouden ulkopuolelle esim. lain ja FSC:n erikseen turvaamat kohteet, vesistöjen suojavyöhykkeet sekä yksityiset suojelualueet. esim. kitumaata ja rantoja 5 % metsämaasta käsitellään erikoishakkuin talouskäytössä olevia metsiä, joille asetettu jokin normaalista käsittelystä poikkeava ympäristötavoite esim. järeän lahopuun tuottaminen tai metsän säilyttäminen peitteellisenä eli eri-ikäisrakenteisena *Jos metsäomaisuuden laajuus on enintään 20 hehtaaria, erillistä 5 prosentin suojelualan minimivaatimusta ei ole.

FSC:n suojeluvaatimukset kuulostavat ehkä aluksi pahoilta, mutta loppujen lopuksi suojeltavan osuuden saa kokoon aika näppärästi. Useimmilta metsätiloilta löytyy alueita, jotka jätettäisiin luontaisestikin metsätalouden ulkopuolelle. Metsänomistaja ja maanviljelijä, ympäristötieteiden erikoistutkija Tuomas Mattila, Pusula

Suunnitelmallista metsien hoitoa FSC-sertifioinnissa metsien käytön kulmakivenä on huolellisesti laadittu metsäsuunnitelma Suunnitelma on tärkeä metsänhoidon työkalu tietopankki metsästä väline kestävän toiminnan todentamiseen.

FSC:n vaatimusten mukaiseen metsäsuunnitelmaan sisältyy: Hoidon ja käytön tavoitteet Tiedot metsävaroista, kuten metsiköiden kasvupaikka- ja puustotiedot, kuvaus metsien käytön ympäristöllisistä reunaehdoista Kartat metsäkiinteistöistä kiinteistörajoineen Merkinnät suojelualueista ja FSC:n määrittämistä korkean suojeluarvon alueista (HCV-kohteet) Metsiköiden toimenpide-ehdotukset sisältäen hoito- ja hakkuuehdotukset Tiedot toteutettavista erikoistyölajeista, lannoituksista ja kunnostusojituksista Tiedot mahdollisten vierasperäisten puulajien sijainnista.

Oma sertifikaatti vai ryhmäsertifikaatti? Pienmetsänomistajille suositeltavin vaihtoehto on liittyä FSC-ryhmäsertifikaattiin Yhteisomistuksessa olevissa metsissä liittyminen edellyttää kaikkien omistajien hyväksyntää Muu sertifiointi ei estä FSC-sertifiointiin liittymistä

1 2 3 4 5 Ota yhteyttä ryhmäsertifiointia tarjoaviin yrityksiin/organisaatioihin (fi.fsc.org) Pyydä niiltä ehdotukset sertifioinnin toteuttamisesta Valitse taho, jonka kanssa solmit sopimuksen ryhmäsertifioinnin toteuttamisesta Käy valitsemasi tahon asiantuntijan tai muun metsäpalvelujen tarjoajan kanssa läpi metsätaloutesi tavoitteet ja suunnittele se FSC:n mukaiseksi Metsäsuunnitelman laadinta ja käytännön asiat Riippumaton sertifiointiorganisaatio todentaa FSC-kriteerien mukaisuuden ja sen jälkeen valitsemasi taho liittää metsäsi ryhmäsertifikaattiin FSC-sertifikaatti on voimassa viisi vuotta, jonka jälkeen se voidaan uusia. Virallisia tarkastuksia eli auditointeja tehdään kerran vuodessa, mutta vain osalla ryhmäsertifikaattiin kuuluvista metsistä

Mitä metsänomistajalta edellytetään ryhmäsertifioinnissa? Osa I Hoitaa metsiään FSC-standardin mukaisesti Merkitsee ylös metsänhoitotoimenpiteet ja pitää metsäsuunnitelman ajan tasalla Lisäksi: Jos tekee itse metsänhoitotöitä, tuntee Suomen FSC-standardin vaatimukset Metsänomistaja saa kirjallisen todistuksen siitä, että metsät kuuluvat FSC-ryhmäsertifiointiin

Mitä metsänomistajalta edellytetään ryhmäsertifioinnissa? Osa II Ryhmän vetäjän kanssa: Ryhmäsertifikaatin vetäjältä saa ohjeistukset metsänhoidosta Metsänomistaja tuntee ryhmän säännöt ja sitoutuu noudattamaan niitä Sallii sertifiointiyrityksen ja ryhmänvetäjän tekevän tarkistuksia metsissään Metsänomistaja sopii vastuista ryhmäsertifikaatin vetäjän kanssa

Mitä metsänomistajalta EI edellytetä ryhmäsertifioinnissa? Metsänomistaja saa vapaasti päättää kenelle myy puuta: ryhmäsertifikaatti ei velvoita myymään puuta ryhmäsertifikaatin taustaorganisaatiolle Ryhmäsertifikaatti ei myöskään velvoita ostamaan metsänhoitopalveluita tältä taholta Tässä tapauksessa metsänomistajan on ilmoitettava ryhmänvetäjälle tiedot suunnitelluista hakkuista ja metsänhoitotöistä ja vastattava siitä, että ne ovat FSC:n mukaiset

LISÄTIETOA FSC-sertifioinnin toteutuksesta: fi.fsc.org metsäyritykset ja -organisaatiot, jotka tarjoavat liittymistä FSC-ryhmäsertifikaattiin FSC:n Periaatteista ja kriteereistä sekä Suomen Metsänhoidon FSC-standardista: Suomen FSC:n verkkosivut fi.fsc.org Kansainvälinen FSC:n verkkosivut ic.fsc.org

FSC-sertifioidusta puuraaka-aineesta on huutava pula Suomessa FSC on merkki vastuullisesta metsänhoidosta maailmalla FSC-sertifioidun puun kysynnän voi olettaa olevan tasaista myös tulevaisuudessa

FSC Vastuullisen metsänhoidon yhdistys ry Suomen FSC PL 745 00101 Helsinki info@fi.fsc.org puh: 045 163 2924 fi.fsc.org All rights All rights reserved reserved FSC FSC International International (FSC (FSC F000100) F000100)