ORIMATTILAN ERITYISLIIKUNNAN PERUSKARTOITUS

2014 ORIMATTILAN ERITYISLIIKUNNAN PERUSKARTOITUS Orimattilan Liikuntapalvelut Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke

YHTEENVETO Orimattilassa oli vuonna 2011 karkeasti arvioiden noin 3 300 4 100 henkilöä, jotka kuuluivat erityisliikunnan piiriin eli olivat joko pitkäaikaissairaita, vammaisia tai iäkkäitä, joilla toimintakyky on heikentynyt selvästi. Orimattilassa järjestettiin syksyllä 2013 yhteensä 27 erityisryhmille suunnattua tai heille soveltuvaa liikuntaryhmää. Eniten ryhmiä järjestivät yhdistykset (9 ryhmää), Wellamo-opisto (7 ryhmää) ja liikuntapalvelut (6 ryhmää). Ryhmistä yli puolet oli suunnattu ikäihmisille (15 ryhmää), viisi pitkäaikaissairaille, neljä vammaisille, kaksi erityislapsille sekä yksi päihde- ja mielenterveyskuntoutujille. Orimattilan kaupunki myöntää erityisryhmien liikunta-avustusta yhdistyksille. Yli 65-vuotiaille kuntalaisille myönnettiin seniorikortteja ja erityisryhmille sekä näiden avustajille tai vanhemmille uimakortteja. Erityisryhmät saavat myös alennusta uimahallin maksuista. Erityisryhmien liikuntaa on pyritty kehittämään Orimattilassa vähintään 15 vuoden ajan esimerkiksi osallistumalla Erityisliikuntaa kuntiin -hankkeisiin. Edistysaskelia on otettu vuosien varrella, kun esimerkiksi ymmärrys erityisliikunnasta on kasvanut, uusia ryhmiä on käynnistetty ja yhteistyötä on tehty eri toimijoiden kanssa. Kehittämistyöllä ei ole saavutettu kuitenkaan merkittävää muutosta Orimattilan erityisliikuntapalveluihin. Orimattilan olennaisin ongelma on se, että kaupungista puuttuu selkeä ja pysyvä toimintamalli, jolla erityisliikuntapalvelut järjestettäisiin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Vastuu- ja työnjaot erityisliikunnan järjestämiseksi eivät ole selvät ja toiminnasta puuttuu suunnitelmallisuus. Orimattilan liikuntapalveluissa on osaamista ja kokemusta erityisliikunnasta, mutta niukkojen henkilöstöresurssien takia liikuntapalveluista ei löydy toiminnalle organisoijaa ja koordinoijaa. Orimattilassa ei ole myöskään niin aktiivista kolmatta sektoria, että erityisliikunnan järjestäminen voitaisiin jättää kolmannen sektorin vastuulle. Yhdistykset eivät koe erityisliikuntaa osaksi yhdistyksen toimintaa tai erityisliikunnalle ei ole nähty tarvetta. Orimattila hyötyisi monen muun kaupungin tavoin päätoimisesta erityisliikunnan osaajasta, mikä mahdollistaisi toiminnan pitkäjänteisen suunnittelun ja toteuttamisen. Etenkin näin toiminnan kehittämisvaiheessa kaupungin liikuntapalveluilta tarvittaisiin aktiivista roolia niin toiminnan käynnistäjänä, koordinoijana kuin kouluttajana. Kaikki tämä tulee tehdä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Pysyvän toimintamallin puuttumisen lisäksi muita esille nousseita Orimattilan erityisliikunnan ongelmia ovat sopivien ryhmien puute (esim. kehitysvammaiset ja sosiaalityön asiakkaat), ohjaajapula, toiminnan rahoitusongelmat sekä kuljetusongelmat. Kaiken kaikkiaan Orimattilan erityisliikuntapalvelut ovat järjestäytymättömät ja asukaslukuun suhteutettuna melko kehittymättömät.

SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO... 1 1. JOHDANTO... 3 1.1. Taustaa... 3 1.2. Liikunnan erityisryhmäläiset... 4 1.3. Erityisryhmien liikunnan merkitys... 5 1.4. Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke... 6 2. ERITYISRYHMÄLÄISTEN MÄÄRÄ ORIMATTILASSA... 7 3. ERITYISLIIKUNNAN RYHMÄT JA OHJAAJARESURSSIT ORIMATTILASSA SYKSYLLÄ 2013... 9 3.1. Liikuntapalvelut... 9 3.2. Sosiaali- ja terveyspalvelut... 10 3.3. Koulujen soveltava liikunnanopetus... 11 3.4. Vammais-, kansanterveys- ja eläkeläisjärjestöt sekä urheiluseurat... 12 3.5. Kansalais- tai työväenopisto... 13 3.6. Muut toimijat... 13 3.7. Yhteenveto Orimattilan ryhmistä... 13 4. ERITYISRYHMILLE SOVELTUVAT PÄÄLIIKUNTATILAT... 14 4.1.Liikuntahallit ja -salit... 14 4.2. Kuntosalit... 14 4.3. Uimahalli ja uimapaikat... 15 4.4. Ulkoliikuntapaikat... 15 4.5. Muut... 16 5. KYSELY ERITYISLIIKUNNASTA... 16

1. JOHDANTO 1.1. Taustaa Orimattilan Erityisliikunnan peruskartoituksessa esitetään erityisliikuntapalveluiden nykytila, voimavarat ja kehittämistarpeet, kuten arvio erityisryhmiin kuuluvien kuntalaisten määrästä, erityisliikuntaryhmät, ohjaajaresurssit ja yhdistysten tarpeet. Lisäksi kartoituksessa esitellään perustietoa erityisliikunnasta, kuten alan käsitteistöä. Peruskartoitus on osa Erityisliikunta kuntiin 2013 2015 -hanketta, johon Orimattilan kaupunki lähti mukaan keväällä 2013 kuuden muun kunnan kanssa. Kyseessä on kolmas kerta, kun Orimattila on mukana erityisliikunnan kehittämishankkeessa. Ensimmäisen kerran Orimattila oli mukana vuonna 1997 1999 toteutetussa Erityisliikuntaa kuntiin - hankkeessa. Orimattilaan syntyi hankkeen tuloksena Erityisryhmien liikuntaa Orimattilan kaupungissa, perusselvitys ja kehittämissuunnitelma 1999. Hankkeen myötä Orimattilassa lisääntyi selvästi erityisliikunta-alan ymmärrys. Myös käytännön parannuksia saatiin aikaan esimerkiksi uimahallin saneerauksen yhteydessä, ryhmien lisääntyessä viidestä ryhmästä kymmeneen ja osallistujamäärien kasvaessa 70 liikkujasta 150 liikkujaan. 1 Orimattila osallistui myös toiseen Erityisliikuntaa kuntiin -hankkeeseen, joka toteutettiin vuosina 2004 2006. Orimattilan tavoitteena oli perustaa erityisliikunnanohjaajan virka, jonka perustamista perusteltiin muun muassa edellisessä hankkeessa toteutetun peruskartoituksen tietojen avulla. Hankkeen toimintamahdollisuudet Orimattilassa kuitenkin muuttuivat heti hankkeen alussa, kun keväällä 2005 liikuntatoimea uhkasi liikunnanohjaajan viran lakkauttaminen. Selvitysten avulla virka kuitenkin pysyi Orimattilassa. Liikunnanohjaajan toimenkuvaan saatiin myös sisällytettyä 40 % erityisliikunnan ohjausta. Myöhemmin ikäihmisten liikuntaryhmät lisääntyivät Orimattilassa, minkä takia erityisliikunnan ohjauksen määrä nousi noin puoleen liikunnanohjaajan työajasta. Erityisliikuntapalveluiden kehityttyä kaupungin järjestämiin erityisliikuntaryhmiin tuli osallistujia muun muassa kansalaisopiston ryhmistä. Kansalaisopiston ryhmät muokkautuvat koskemaan enemmän keski-ikäistä väestöä. Liikuntatoimi budjetoi myös seura-avustuksista jettavan vuosittain 10 % toimintaavustuksina erityisliikuntaan. Kuitenkin päätavoite eli erityisliikunnanohjaajan viran perustaminen jäi hankkeen aikana saavuttamatta. 2 Kolmannen kerran Orimattilan kaupunki lähti mukaan Erityisliikuntaa kuntiin -hankkeeseen keväällä 2013 silloisen nuoriso- ja liikuntatoimenjohtaja Antti Nousiaisen päätöksellä. Nousiainen esitteli hanketta 11.6.2013 Orimattilan sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan kokouksessa. Tämän jälkeen Nousiainen siirtyi Orimattilan kaupungilta toisiin tehtäviin, minkä takia kehittämistyö oli Orimattilassa loppukesän ja alkusyksyn 2013 pääosin 1 Vuokko Ponsi: Erityisliikuntaa kuntiin kehittämis- ja konsultointiprojekti 1997 1999. Helsinki 2000. 2 Toni Piispanen: Yhdessä kehittäen paikallisiin ratkaisuihin Erityisliikuntaa kuntiin 2004 2006 -kehittämis- ja konsultointiprojekti. Loppuraportti. Helsinki 2007.

pysähdyksissä. Ainoana toimenpiteenä tuona aikana hankkeen projektipäällikkö alkoi kerätä tietoja tätä erityisliikunnan peruskartoitusta varten. Kehittämistyö käynnistyi uudestaan marraskuussa 2013, kun uutena nuoriso- ja liikuntatoimenjohtajana aloitti Teemu Mäkipaakkanen. Ensimmäisenä toimenpiteenä Orimattilassa oli kasata erityisliikunnan kehittämistyöryhmä ja saada pidettyä ensimmäinen kokous, lähettää orimattilalaisiin yhdistyksiin kysely näiden erityisliikuntapalveluista sekä saattaa peruskartoitustyö loppuun helmikuuhun 2014 mennessä. 1.2. Liikunnan erityisryhmäläiset Erityisryhmien liikunnalla tarkoitetaan niiden väestöryhmien liikuntaa, joilla on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan, ja joiden liikunta vaatii soveltamista ja erityisosaamista. Määritelmällä tarkoitetaan erityisesti vammaisia, pitkäaikaissairaita sekä niitä yli 65-vuotiaita henkilöitä, joiden toimintakyky on heikentynyt selvästi iän, vamman tai pitkäaikaissairauden takia. 3 Erityisryhmien liikunnan kohderyhmään voidaan arvioida kuuluvan noin 20 25 prosenttia väestöstä, mikä tarkoittaa noin miljoonaa suomalaista. 4 Osa heistä voi käyttää yleisiä liikuntapalveluja, mutta osa tarvitsee heidän erityistarpeensa huomioonottavia liikuntapalveluita. Ohjatussa erityisliikunnassa arvioidaan liikkuvan nykyisin noin 250 000 henkilöä. Suurimmat erityisryhmäläisten liikuttajat ovat erityisliikuntajärjestöt, kuntien liikuntatoimet, sosiaali- ja terveysalan laitokset sekä eläkeläisjärjestöt. 5 Väestön ikääntymisen myötä erityisryhmien liikuntapalvelujen merkitys vain kasvaa tulevaisuudessa. Tarkempi määrittely erityisryhmäläisistä Vammaiselle henkilölle ei ole yksiselitteistä määritelmää. Kansainvälisessä määritelmässä vammaisiin henkilöihin kuuluvat ne, joilla on pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma. Vuorovaikutuksessa erilaisten toimintaympäristön esteiden kanssa vamma voi estää yksilön täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisen yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa. 6 Kuntien toimintaa ohjaavassa vammaispalvelulaissa vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai sairauden johdosta pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. Ulkopuolelle on rajattu sairauden 3 Erityisryhmien liikunta 2000-toimikunnan mietintö 1996. 4 Erityisryhmien liikunta 2000-toimikunnan mietintö 1996. 5 Kari Koivumäki: Erityisliikunnan perustiedosto 2012. 6 YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus 2008.

aiheuttama vähäisempi tai lyhytaikainen vajaakuntoisuus. Haittaa voidaan pitää pitkäaikaisena aina, kun se arvioidaan kestävän yli vuoden. 7 Pitkäaikaissairaalla on yksi tai useampi pitkäaikaissairaus. Pitkäaikaissairaudet voidaan määritellä monin eri tavoin, kuten sairauden ja hoidon keston sekä sairauden vaikutusten perusteella. Pitkäaikaissairauksiksi voidaan luokitella niin pysyvät ja pysyvää vammautumista aiheuttavat sairaudet kuin myös sairaudet, joiden oireet tai hoidon tarve kestävät vähintään puoli vuotta. Pitkäkestoisuuden lisäksi pitkäaikaissairaudet voivat vaatia kuntoutumista varten erityistä koulutusta, pitkäaikaista ohjausta, tarkkailua tai hoitoa. 8 Pitkäaikaissairauksille on myös tyypillistä, että ne haittaavat sairastuneen jokapäiväistä elämää. 9 Yleisimpiä pitkäaikaissairauksia ovat astma, reuma, sydänsairaudet, diabetes, syöpä ja mielenterveyshäiriöt. 10 Iäkkäillä henkilöillä tarkoitetaan yleisesti yli 65-vuotiaita henkilöitä. Ihmiset ovat erilaisia vanhenemisen suhteen, joten iäkkäiden ryhmä muodostuu toimintakyvyltään hyvin erilaisista yksilöistä. Elämänsä aikana hyvin kunnostaan huolta pitäneen 70-vuotiaan toimintakyky voi olla sama kuin 40-vuotiaan. 11 Toisaalta on arvioitu, että noin puolella 75 vuotta täyttäneistä on ongelmia liikkumisessaan 12. Erityisliikunnan kohderyhmänä ovat ne iäkkäät, joiden toimintakyky on heikentynyt selvästi iän, vamman tai pitkäaikaissairauden takia. 1.3. Erityisryhmien liikunnan merkitys Liikunnasta on todistetusti hyötyä jokaisen yksilön terveydelle, mutta erityisryhmiin kuuluvat voivat hyötyä liikunnan harrastamisesta terveydentilansa ja toimintakykynsä kannalta vielä enemmän kuin muut liikkujat. Yksilötasolla erityisryhmien liikunnalla pyritään parantamaan liikkujien terveyttä ja toimintakykyä sekä edellytyksiä selviytyä mahdollisimman itsenäisesti arjessa 13. Erityisliikunnalla pystytään vaikuttamaan fyysisen terveyden lisäksi myös psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Erityisliikunta muun muassa vähentää ihmisten eristäytymistä, opettaa ryhmässä toimimista, edistää mielenterveyttä ja kehittää itseluottamusta. Yksilön kannalta liikuntamuoto on sitä parempi, mitä useampaan toimintakykyä rajoittavaan tekijään liikuntamuodolla on mahdollista vaikuttaa samanaikaisesti. Eri 7 Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista ja Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista HE 219/1986 vp. 8 Pitkäaikaisiin hoitoihin sitoutuminen Näyttöä toiminnan tueksi. Lääketietokeskus 2004 ja Hopia, Hanna: Somaattisesti pitkäaikaissairaan lapsen perheen terveyden edistäminen. Tampereen yliopisto 2006. 9 Vaarama, Marja Moisio, Pasi ja Karvonen, Sakari (toim.): Suomalaisten hyvinvointi 2010. THL 2010. 10 Mälkiä, Esko - Rintala, Pauli: Uusi erityisliikunta. Liikunnan sovellukset erityisryhmille. Liikuntatieteellinen Seura 2002. 11 Rintala, Pauli Huovinen, Terhi Niemelä, Satu: Soveltava Liikunta. Liikuntatieteellinen Seura 2012. 12 Ikäihmisten liikunnan kansallinen toimenpideohjelma. OKM 2011. 13 Erityisryhmien liikunnan kehittämisohjelma 2003.

erityisryhmillä on omia erityistavoitteita, joita liikunnalla halutaan tavoittaa. Esimerkiksi ikäihmisillä tavoitteena on toimintakyvyn ylläpito, reumaatikoilla nivelten liikkuvuuteen vaikuttaminen, liikuntavammaisilla toimivien ruumiinosien lihasvoima ja cp-vammaisilla pakkoliikkeiden vähentäminen ja kehonhallinta. 14 Yhteiskunnan tasolla hyvin järjestetyllä erityisryhmien liikunnalla saavutetaan taloudellisia etuja. Erityisliikunnan avulla voidaan vähentää tarvetta sosiaali- ja terveyspalveluille, lykätä laitoshoitoon joutumista ja nopeuttaa työhön kuntoutumista. Liikunnan järjestäminen ja ylipäänsä ennalta ehkäisevä toiminta on aina halvempaa kuin korjaavat toimenpiteet 15. 1.4. Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 hankkeen taustalla ovat aikaisemmat Liikuntatieteellisen Seuran toteuttamat samannimiset hankkeet vuosilta 1997 1999, 2004 2006 ja 2007 2009. Aikaisemmilla hankkeilla on onnistuttu muun muassa vahvistamaan erityisliikunnan asemaa kuntien liikuntatoimen osana, kasvattamaan erityisliikuntaryhmien, -tapahtumien ja -ohjaajien määrää, parantamaan toimijoiden osaamista sekä lisäämään yhteistyötä muiden hallinnonalojen kanssa. Neljäs kuntien erityisliikunnan kehittämiseen kohdistuva hanke on käynnistynyt huhtikuussa 2013 ja hankkeen on tarkoitus kestää joulukuuhun 2015. Hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Hanke on kohdennettu niihin jäljellä oleviin yli 10 000 asukkaan kuntiin, joissa ei ole vielä erityisliikunnanohjaajaa tai joiden erityisliikunnan palveluita kannattaa erityisesti kehittää. Hankkeen yhteistyökunniksi ovat lähteneet mukaan Eura, Huittinen, Loviisa, Orimattila, Mänttä-Vilppula, Alajärvi ja Kalajoki. Hankkeessa tehdään yhteistyötä myös muiden liikunnan kehittämishankkeiden, kuten Liikkuva Koulu -ohjelman kanssa. Valtakunnallisen hankkeen keskeisenä tavoitteena on luoda erityisryhmille nykyistä tasaarvoisemmat liikuntaedellytykset. Tavoitteena on yhteistyökunnissa toteutettavilla kehittämistoimilla: - Lisätä erityisliikuntatoimijoiden yhteistyötä sekä selkiinnyttää työn- ja vastuunjakoa. - Lisätä ammattitaitoisten erityisliikunnan-ohjaajien määrää ja varmistaa tuntiohjaajien laatu. - Lisätä erityisliikuntaryhmien määrää. - Luoda perusteita resurssien kohdentamiseksi erityisliikuntaan. - Luoda pysyviä toimintakäytäntöjä ja levittää hyviä toimintatapoja kuntatasolla. 14 Kari Koivumäki: Erityisliikunnan perustiedosto 2012. 15 Kari Koivumäki 2004. Liikunnan erityisryhmät. Teoksessa Kimmo Aaltonen (toim.): Urheilun ja liikunnan oikeus käytännössä.

Näiden valtakunnallisten tavoitteiden lisäksi yhteistyökunnat asettavat omat tavoitteet erityisliikunnan kehittämiselle. 2. ERITYISRYHMÄLÄISTEN MÄÄRÄ ORIMATTILASSA Liikunnan erityisryhmiin voidaan siis arvioida kuuluvan noin 20 25 prosenttia väestöstä. Orimattilassa oli vuonna 2011 asukkaita noin 16 400 16, joten karkeasti arvioiden erityisliikunnan piiriin kuului noin 3 300 4 100 henkilöä. Vertailun vuoksi Orimattilassa oli vuonna 2012 väestöstä 21 % alle 18-vuotiaita, mikä tarkoittaa 3 483 lasta ja nuorta. Erityisryhmäläisistä puhuttaessa puhutaan siis suurin piirtein samankokoisesta ryhmästä kuin lapsista ja nuorista, kenties jopa isommasta. Erityisryhmiin kuuluvien kuntalaisten määrää voidaan arvioida myös tarkemmin kohderyhmittäin (ikäihmiset, pitkäaikaissairaat ja vammaiset) hyödyntämällä tilastoja. Kovin tarkkaa ja yksiselitteistä arviota ei voida antaa tilastojenkaan perusteella, sillä yksi erityisryhmäläinen voi olla mukana useammassa tilastossa (esimerkiksi vammainen pitkäaikaissairaissa). Iäkkäät Orimattilassa oli vuonna 2011 noin 3 200 yli 65-vuotiasta henkilöä eli noin 20 prosenttia asukkaista. Vanhuseläkkeellä oli vuonna 2011 Orimattilassa 3 568 henkilöä. Vuonna 2020 yli 65-vuotiaita on väestöennusteen mukaan yli 4 100 henkilöä, mikä tarkoittaa noin 25 prosenttia Orimattilan asukkaista. Iäkkäistä henkilöistä erityisryhmiin lasketaan vain henkilöt, joiden toimintakyky on heikentynyt selvästi iän, vamman tai pitkäaikaissairauden takia. Iäkkäistä henkilöistä heikentynyt toimintakyky voidaan katsoa olevan niillä, jotka kokevat vaikeuksia liikkumiskykyä edellyttävissä toiminnoissa. Tällaisia toimintoja ovat esimerkiksi puolen kilometrin kävely tai yhden kerrosvälin nouseminen portaita pitkin. Maan keskiarvoihin suhteutettuna tällaisia iäkkäitä oli Orimattilassa vuonna 2011 arviolta noin 750 900. 17 Pitkäaikaissairaat Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen määrä on kohtalaisen hyvä pitkäaikaissairastavuuden indikaattori. Orimattilassa oli vuonna 2011 Kansaneläkelaitoksen tilastojen mukaan 4 043 henkilöä, jotka olivat oikeutettuja erityiskorvattaviin lääkkeisiin. 18 16 Käytetään vuoden 2011 väestömäärää, koska moni uusimmista tilastoista koskee vuotta 2011. 17 Käytetty lukuja teoksesta Koskinen, Seppo - Lundqvist, Annamari - Ristiluoma, Noora (toim.): Terveys, hyvinvointi ja toimintakyky Suomessa: Liikkumiskykyä edellyttävistä toiminnoista vaikeuksia kokevien osuus. 18 Luvut on saatu Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen SOTKAnet - tilasto- ja indikaattoripankista.

Pitkäaikaissairaiden määrää voidaan arvioida myös tutkimustulosten perusteella. Tutkimusten mukaan Etelä-Suomen väestöstä oli noin 31 prosentilla vuonna 2009 jokin pitkäaikainen fyysinen tai psyykkinen sairaus tai vamma, joka haittasi heidän jokapäiväistä elämää. Orimattilan asukasmäärään suhteutettuna tämä tarkoittaisi noin 5 000 henkilöä. 19 Orimattilassa oli vuonna 2011 työkyvyttömyyseläkkeellä 771 henkilöä. 20 Pitkäaikaissairaita voi siis arvioida olevan Orimattilassa noin 4 000 5 000 henkilöä, joista yli 65-vuotiaita on arviolta noin 1 900 2 000 henkilöä. Vammaiset Vammaisuudesta ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, minkä takia vammaisten määristä esiintyy erilaisia arvioita. Määrittelytavasta riippuen eri tavalla vammaisia henkilöitä arvioidaan olevan suomalaisesta väestöstä noin 5 10 prosenttia. Tämän arvioin mukaan Orimattilassa olisi ollut vuonna 2011 vähimmilläänkin noin 800 henkilöä, jolla on jokin merkittävää haittaa aiheuttava vamma tai toiminnan vajaus. Määrä voi joidenkin arvioiden mukaan nousta jopa noin 1 500 henkilöön. Vammaisten määrää voi arvioida myös Kansaneläkelaitoksen myöntämien vammaisetuuksien perusteella. Orimattilassa etuuksia jaettiin vuonna 2011 yhteensä 795 henkilölle seuraavasti: - Lasten vammaistukia 137 henkilölle - Aikuisten vammaistukia 22 henkilölle - Eläkkeensaajien hoitotukia 636 henkilölle 21 Kaikki oikeutetut eivät välttämättä ole hakeneet Kelan vammaisetuuksia, joten vammaisten määrä voi olla todellisuudessa suurempi. Eri tavalla vammaisia voi siis arvioida olevan Orimattilassa vähintään noin 800, mutta määrä voi nousta reilusti yli 1 000 henkilöön. ERITYISRYHMÄ ARVIO Iäkkäät/Joilla toimintakyky on heikentynyt 3 200/750 900 Pitkäaikaissairaat 4 000 5 000 Vammaiset 800 1 500 Karkea arvio erityisryhmäläisistä yhteensä 3 300 4 100 Arvio erityisryhmäläisistä Orimattilassa 19 Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut 2009 kysely. 20 Tilastot Suomen eläkkeensaajista kunnittain. Kela 2012. 21 Vammaisetuuksien saajat ja väestöosuudet kunnittain. Kela 31.12.2011.

3. ERITYISLIIKUNNAN RYHMÄT JA OHJAAJARESURSSIT ORIMATTILASSA SYKSYLLÄ 2013 3.1. Liikuntapalvelut Orimattilan liikuntapalvelut järjesti syksyllä 2013 yhteensä 13 liikuntaryhmää työikäisille ja senioreille sekä neljä uimakouluryhmää lapsille eli yhteensä 17 liikuntaryhmää. Liikuntapalveluiden ryhmiä vetää pääasiassa kaupungin liikunnanohjaaja. Yhteen ryhmään osallistuminen maksaa alle 65-vuotiailta 15 euroa per kausi ja kahteen ryhmään tai useampaan 25 euroa per kausi (pois lukien uimakoulu). Jos ryhmässä kävijä on yli 65- vuotias, hän voi ostaa +65-kortin, minkä jälkeen hänen ei tarvitse maksaa erikseen kertamaksuja. Poikkeuksena ryhmien hinnoittelussa ovat monitoimisalin ryhmät (venyttely ja seniorijumppa), joista ei kenenkään tarvitse maksaa kuin kausimaksu (15 ). Keskeisin Orimattilan liikuntapalveluiden erityisryhmille suunnattu liikuntaryhmä on erityisryhmien oma uintivuoro lauantaisin. Vuoro järjestetään ulkopuolella uimahallin aukiolojen. Vuoroa käyttävät invalidit, sydänyhdistys ja kehitysvammaiset. Liikuntapalveluiden varsinaisista ryhmistä yksikään ei ole varsinaista erityisliikuntaa. Esimerkiksi ikäihmisten ryhmissä liikkuu osaksi myös erittäin aktiivisia ikäihmisiä, joilla ei voida sanoa toimintakyvyn heikentyneen selvästi. Kaikki voivat kuitenkin liikkua ryhmissä oman tason ja tahdin mukaan. Liikuntapalvelun ryhmiin onkin mahdollista osallistua myös henkilöiden, joilla on erityistarpeita. Orimattilan liikuntapalvelun erityisryhmille soveltuvia liikuntaryhmiä ovat: Papparyhmä, alkeet Seniorikuntosali, alkeet Senioriryhmä Kehonhuolto ja venyttely Vesijumppa, alkeet Uimakoulu Orimattilan liikuntapalveluissa työskentelee yksi liikunnanohjaaja. Tällä hetkellä liikuntapalveluissa työskentelee liikunnanohjaajan sijainen, jolla on liikuntaneuvojan koulutus sisältäen erityisliikunnan peruskurssit. Kokemusta liikunnanohjaajan sijaisella on niin lasten kuin aikuisten kehitysvammaisten liikuntaryhmistä sekä seniori-ikäisten kuntosalista ja vesijumppa ryhmistä. Liikunnanohjaajan työajasta kuluu 17 tuntia liikuntaryhmien ohjaamiseen. Loppu työaika jakaantuu ylimääräisiin uimakouluihin tai muihin lisäohjauksiin, tuntien suunnitteluun, toimistotöihin ja palavereihin. Orimattilan liikuntapalveluilla on käytettävissään tällä hetkellä liikuntaneuvoja, joka myös ohjaa muutamaa ryhmää. Liikuntaneuvoja ei ole liikuntapalveluiden vakituinen resurssi vaan toimii Päijät-Hämeen Liikunnan ja Urheilun (PHLU) hankerahoituksella vuoden 2014 loppuun asti. Liikuntaneuvoja tarjoaa orimattilalaisille henkilökohtaista, maksutonta ja vapaaehtoista terveyskuntoa edistävää liikuntaneuvontaa, kuten henkilökohtaisia

liikuntasuunnitelmia ja tietoa paikallisista liikuntaryhmistä. Maakunnallisen liikuntaneuvontaprojektin päätavoitteina on 20 64 -vuotiaiden työkyvyn ylläpitäminen ja syrjäytymisen ennaltaehkäiseminen. Neuvonta on tarkoitettu terveytensä kannalta liian vähän liikkuville ja liikuntaa aloittaville asiakkaille. Asiakkaista lähes jokaisella on jokin TULES-vaiva tai jokin elintavoista johtuva perussairaus/-sairauksia taustalla, joten henkilökohtainen liikuntaneuvonta on osittain myös erityisliikunnanohjausta. 22 3.2. Sosiaali- ja terveyspalvelut Orimattilan liikuntapalvelut ja PHLU:n Maakunnallisen liikuntaneuvontaprojektin (alkaen syksy 2012 31.12.2014) järjestää yhdessä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän kanssa kaksi matalan kynnyksen liikuntaryhmää: Alaselkäongelmaisten jatkoryhmä Diabetes-riskitunnistettujen liikuntaryhmä Alaselkäongelmaisten ja diabetes-riskitunnistettujen ryhmiä vetää liikuntaneuvoja. Ryhmät ovat maksuttomia ja suljettuja ryhmiä. Asiakkaat ohjautuvat ryhmiin joko liikuntaneuvojan vastaanotolta tai fysioterapiasta liikkumis-lähetteellä. Myös 2. tyypin diabetesta ennalta ehkäisevistä elintaparyhmistä tarjotaan asiakkaille mahdollisuutta osallistua Diabetesriskitunnistettujen liikuntaryhmään. Liikuntaneuvoja saa elintaparyhmien ohjaajilta tiedon halukkaista liikuntaryhmään osallistujista, joihin liikuntaneuvoja on yhteydessä. Alaselkäongelmaisten ja diabetes-riskitunnistettujen liikuntaryhmien tarkoituksena on tutustua eri lajeihin, kuten kuntosaliharjoitteluun, vesiliikuntaan, erilaisiin jumppiin sekä ulkoliikuntaan (sauvakävely, kävely, ulkojumppa jne.). Näin saadaan madallettua asiakkaiden kynnystä jatkaa omatoimista liikkumista, kun eri liikuntapaikat ja -lajit ovat tulleet asiakkaille tutuiksi. 23 Orimattilan liikuntapalvelut järjestää lisäksi yhdessä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän kanssa matalan kynnyksen ryhmänä Sporttiklubin. Ryhmä on tarkoitettu Sarastuksen asumisyksikössä ja kotona asuville päihde- ja mielenterveyskuntoutujille. Sosiaalitoimen aikuissosiaalityössä on toiminut kevään 2013 aikana sosiaalitoimen ja Sarastuksen asiakkaille niin sanottu työttömien palloiluryhmä, jossa pelattiin sählyä kerran viikossa Nikke-areenalla. Liikuntaryhmä koettiin sosiaalityössä monella tapaa tärkeäksi sen asiakkaille ja ryhmälle oli selkeästi kysyntää, mutta ryhmä ei jatkunut kuitenkaan syksyllä 2013. Jatkuakseen ryhmälle tarvittaisiin vetäjä ja paikka. Sarastuksen vastaavan ohjaajan mukaan heidän asiakaskunnassa olisi erityisen suuri tarve tarjota nuorille miehille liikuntaa, 22 Liikuntaneuvojalta sähköpostitse saadut tiedot. 23 Liikuntaneuvojalta sähköpostitse saadut tiedot.

jolla ehkäistäisiin syrjäytymistä ja tuettaisiin mielen sekä kehon hyvinvointia. Sarastuksen resurssit eivät tällä hetkellä anna myöten tällaisen ryhmän vetämiseen. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän alaisuudessa toimiva Kuntoutuskeskus tarjoaa fysio- ja toimintaterapiaa, mutta heillä ei ole oman näkemyksensä mukaan käynnissä varsinaisia erityisliikuntaryhmiä. Fysioterapiassa järjestetään lähinnä diagnoosipohjaisesti potilaille ryhmäliikuntaa. Toki joissakin Kuntoutuskeskuksen ryhmissä on myös pitkäaikaissairaita. Orimattilan kaupunki aloitti viime vuonna tuki- ja liikuntaelinsairaille tarkoitetun liikuntaryhmän, jonne Kuntoutuskeskuksen fysioterapeutit ovat voineet ohjata potilaita sen jälkeen, kun he eivät tarvitse enää terapeutin välitöntä ohjausta ja ryhmää. Tämä toiminta on lähtenyt kuntoutuskeskuksen mielestä erittäin hyvin liikkeelle. Suunnitteluvaiheessa vuonna 2012 puhuttiin myös toispuolihalvauspotilaiden ryhmästä, mutta tämän ryhmän käynnistäminen kaupungin liikuntatoimessa on vielä tekemättä. Toispuolihalvauspotilaille olisi tarvetta saada ryhmätoimintaa myös kaupungin liikuntatoimeen. Potilaita on paljon, eivätkä he tarvitse terveystoimen ryhmää ja terapiaa enää vuosien kuluttua sairastumisestaan. Alkuvaiheessa pitää tietenkin järjestää fysio- ja toimintaterapiaa, mutta kun tilanne vakiintuu, riittää liikuntaharrastus. 24 Kehitysvammahuollolla on Nastolassa Kaarisillan tiloissa uinti noin neljä kertaa vuodessa, sählykerho joka toinen viikko ja kesällä Pajulahdessa nelipäiväinen liikuntaleiri. Näihin tapahtumiin on osallistunut muutama henkilö Orimattilasta. Tapahtumien ohjaajat on koottu Nastolan ja Orimattilan asumisyksiköiden ohjaajista. Kehitysvammaisten liikuntamahdollisuudet ovat jakautuneet Orimattilan alueella niin, että jokainen toimintaryhmä tavoittaa osan asiakkaita, mutta mitään kaikkia tavoittavaa ja kaikille yhteistä isompaa kokonaisuutta ei ole tarjolla. Osa kohderyhmästä pystyy osallistumaan itsenäisesti erilaisiin Wellamo-opiston ja esimerkiksi naisvoimistelijoiden liikuntaryhmiin. Orimattilassa olisi kuitenkin tarvetta omalle kehitysvammaisten ryhmälle. 25 Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän alaisuudessa toimiva Veteraanikuntoutus ei järjestä erityisliikuntaryhmiä veteraaneille vaan kyse on yksilöterapiasta ja laitoskuntoutuksesta. 3.3. Koulujen soveltava liikunnanopetus Valtaosa vaativampaa luokkamuotoista erityisopetusta tarvitsevista oppilaista on Orimattilassa Jokivarren koulussa. Koulussa on 13 erityisluokkaa, joista kolmessa opetus on järjestetty toiminta-alueittain (valtaosa oppilaista kehitysvammaisia). Luokkamuotoisen 24 Kuntoutuskeskukselta saatu sähköpostivastaus erityisliikuntakyselyn yhteydessä. 25 Sähköpostiviestit Jarno Häggmannin ja Kati Inkisen kanssa.

erityisopetuksen ryhmiä on lisäksi Orimattilan yhteiskoulussa, Myllylän koulussa ja Vuorenmäen koulussa. Jokivarren koulussa on toiminut erityisryhmille Mopa- eli Motoriikka paremmaksi -kerho. Kerho on suunnattu 0-2 -luokkalaisille oppilaille, joilla on motorisia ongelmia. Kerhoa ovat pitäneet pääasiassa erityisopettajat. Kerhoon on saanut ilmoittautua vapaasti ja sen lisäksi terveydenhoitaja tai oma opettaja on saattanut suositella kerhoa lapsille, joilla on huomattavia haasteita motoriikassa. Kerhoa vetävä opettaja on kartoittanut lasten motorista kehitystä. Lisäksi tietoa on kartoitettu motorisista häiriöistä ja lasten terapioista sekä kuntoutuksesta. Kerhoa varten on otettu käyttöön arviointilomake tukemaan motoristen taitojen arviointia, seurantaa sekä tuokioiden suunnittelua. Kerhossa on harjoiteltu perusliikkumisen taitoja, kehontuntemusta, tasapainoa ja erilaisia liikunnan osa-alueita oppilaiden kehitystason mukaan. Kerho on kokoontunut kerran viikossa aamuisin. Kerhon toiminnasta on saatu hyviä tuloksia ja palautetta, mutta kerho ei ole toiminut tänä lukuvuotena. 26 3.4. Vammais-, kansanterveys- ja eläkeläisjärjestöt sekä urheiluseurat Orimattilalaiset yhdistykset järjestivät kaupungin alueella syksyllä 2013 seuraavia erityisliikuntaryhmiä tai erityisryhmille soveltuvia liikuntaryhmiä: Orimattilan Invalidit ry Orimattilan Eläkkeensaajat ry Eläkeliiton Orimattilan yhdistys Orimattilan Seudun Sydänyhdistys ry Päijät-Hämeen Epilepsiayhdistys Orimattilan Voimistelijat ry Orimattilan Sotaveteraanit Vammaisuinti ja mölkky Boccia Mölkky Allasvoimistelu Keilaus Senioriasahi ja kevyt kuntojumppa Kuntosali Näiden ryhmien lisäksi Kehitysvammaliitto järjesti Orimattilassa kerran viikossa kokoontuvaa kerhoa, jossa on harrastettu joskus myös liikuntaa. Lisäksi joissain yhdistyksissä/seuroissa erityisliikunta ryhmä on sijoitettuna normaaliryhmään. Esimerkiksi Orimattilan Judoseuralla kaikki Dysfasia ja muut vammaisjunioriharrastajat ovat samoissa ryhmissä muiden kanssa (eivät ole kuitenkaan vaikeasti vammautuneita). Yhdistysten ohjaaja- ja vertaisohjaajaresursseista tai heidän koulutustasostaan ei ole tietoa. Tämän kartoituksen perusteella yhdistyksissä toimii joitain eritaustaisia ohjaajia ja ainakin yksi ryhmä toimi ilman varsinaista ohjaajaa. 26 Tiedot saatu sähköpostitse Jokivarren koulun rehtori Antti Ketoselta ja erityisopettaja Päivi Paakkari-Niemeltä.

3.5. Kansalais- tai työväenopisto Wellamo-opisto on Lahden kaupungin ylläpitämä kansalaisopisto, jolla on Lahden lisäksi toimintaa muun muassa Orimattilassa. 27 Wellamo-opistolla on erityisliikuntaryhmiä, joita vetävät erityisliikunnanohjaaja Merja Palomäki ja fysioterapeutti Raila Nieminen: Artjärven senioreiden kuntojumppa 60+ miesten ja naisten kuntojumppa Senioritanssi Artjärven senioritanssi Artjärven kehitysvammaisten liikuntakerho Musiikkia, liikuntaa, kuvataidetta kehitysvammaisille Heinämaan kuntojumppa 3.6. Muut toimijat Torikulman fysioterapiassa toimii kerran viikossa kokoontuva Selkävoitto-ryhmä, joka on tarkoitettu selkäongelmista ja selästä aiheutuvista alaraajaongelmista kärsiville. Ryhmään voi tulla joko lääkärin kirjoittamalla fysioterapialähetteellä tai ilman lähetettä. Ryhmää ohjaa virallisen koulutuksen saanut henkilö. 28 Orimattilan seurakunnan Anninkammari on vapaaehtoisille suunnattu kahvila, jossa toimii erilaisia vapaaehtoisten vetämiä ryhmiä. Keskiviikkoisin Anninkammarissa kokoontuu lenkkiporukka, jossa osallistujat ovat iäkkäitä. Silloin tällöin Anninkammarilla järjestetään kuukausitapahtumien yhteydessä jumppahetkiä, kuten tuolijumppaa iäkkäille osallistujille. Myös seurakunnan mielenterveyskuntoutujille tarkoitetuissa ryhmissä voidaan joskus järjestää liikunnallisia hetkiä. 29 3.7. Yhteenveto Orimattilan ryhmistä JÄRJESTÄJÄ Liikuntapalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Koulutuspalvelut RYHMÄT Kuusi (6) erityisryhmille soveltuvaa ryhmää, joista: viisi (5) oli suunnattu pääasiassa ikäihmisille ja yhdessä (1) kävi erityislapsia. Lisäksi uintivuoro, jota hyödyntävät Invalidit, Sydänyhdistys ja Kehitysvammaiset. Kolme (3) varsinaista erityisliikuntaryhmää, joista kaksi (2) oli pitkäaikaissairaille ja yksi (1) päihde- ja mielenterveyskuntoutujille Yksi (1) ryhmä/kerho erityislapsille 27 Wellamo-opiston internetsivut www.wellamo-opisto.fi. 28 Torikulman fysioterapian internetsivut. 29 Orimattilan seurakunnasta sähköpostitse saadut tiedot.

Kansalaisopisto Yhdistykset Seurakunta/Anninkammari Yksityiset toimijat YHTEENSÄ Seitsemän (7) ryhmää, joista viisi (5) oli suunnattu ikäihmisille ja kaksi (2) kehitysvammaisille Yhdeksän (9) ryhmää, joista viisi (5) oli suunnattu ikäihmisille, kaksi (2) vammaisille ja kaksi (2) pitkäaikaissairaille Yksi (1) ryhmä iäkkäille Yksi (1) ryhmä pitkäaikaissairaille 28 ryhmää, joista: 16 ryhmää ikäihmisille 5 ryhmää pitkäaikaissairaille 4 ryhmää vammaisille 2 erityislapsille 1 päihde- ja mielenterveyskuntoutujille 4. ERITYISRYHMILLE SOVELTUVAT PÄÄLIIKUNTATILAT 4.1. Liikuntahallit ja -salit Orimattilan kaupungin keskeisimmät liikuntahallit ja -salit ovat Orimattilan urheilutalon palloiluhalli ja monitoimisali, Artjärven liikuntahallin palloiluhalli sekä kahdeksan koulun salit (Jokivarren koulu, Myllylän koulu, Pennalan koulu, Virenojan koulu, Tönnön koulu, Luhtikylän koulu, Kuivannon koulu ja Erkko-lukio). Näiden lisäksi Koulutuskeskus Salpauksella on oma salinsa ja muutamalla yksityiselle toimijalla omat salinsa (Salibandyhalli Nikke -areena ja Gyn23:n kamppailusali). Urheilutalon alakerran monitoimisaliin on suhteellisen helppo päästä alakerran ovista, jolloin ei tarvitse käyttää portaita. Samoista ovista pääsee kätevästi myös palloiluhalliin. Yläkerran ovista pääsee uimahallin sekä kuntosalin tiloihin. Kuntosali on melkoisen ahdas, koska laitteita on paljon pienessä tilassa. Kokonaisuudessaan urheilutalon tiloissa on kuitenkin suhteellisen helppo liikkua niin kävellen kuin vaikka pyörätuolilla. 30 Urheilutalon soveltuvuudesta on tarkemmin kohdassa 5.3. Uimahalli ja uimapaikat. 4.2. Kuntosalit Orimattilan kaupungilla on kaksi kuntosalia: urheilutalon kuntosali ja Artjärven kuntosali. Urheilutalon kuntosali soveltuu erityisryhmille jossakin määrin. Artjärven kuntosali on pieni ja ahdas. Erityisryhmäläiset pystyvät kuitenkin toimimaan saleilla. 31 Lisäksi kaupungissa on yksi yksityinen Gym23:n kuntosali. 30 Liikunnanohjaajalta sähköpostitse saadut tiedot. 31 Nuoriso- ja liikunnanohjaajalta sähköpostitse saadut tiedot.

4.3. Uimahalli ja uimapaikat Orimattilassa on yksi uimahalli, jossa on iso allas (10x25m, 5 rataa, syvyys 1,2/2 m) ja lasten allas (5x10m, syvyys 0,6/0,8m). Ison altaan radat 1-2 on varattu vesijuoksulle, radat 3-4: kuntouimareille ja rata 5 on vapaa vesiliikunta-alue (lapset, hyppijät, sukeltelijat, opettelijat vanhempien kanssa, kuntouinti). Ison altaan matalassa päädyssä hierovat suihkut. Lisäksi altaassa on invanostin, mikä mahdollistaa erityisryhmäläisille vesiliikunnan harrastamisen. Urheilutaloon ja uimahalliin liittyy esteettömyysongelmia. Urheilutalon esteettömyyttä on selvitetty Satakunnan Ammattikorkeakoulun LIEKA-hankkeelle, joka on pyrkinyt selvittämään kaikkien Suomen kuntien pääliikuntapaikkojen (=eniten kävijöitä vuodessa) esteettömyyden. Orimattilan entisen nuoriso- ja liikuntatoimen päällikön Antti Nousiaisen LIEKA-hankkeelle antaman selvityksen mukaan urheilutalon uimahallin esteettömyysongelmiksi nousivat mm. seuraavat kohdat: Urheilutalon sisäänkäynti: - Kulkua pääsisäänkäynnille ei ole opastettu - Sisäänkäyntiä ei ole merkitty opasteella - Sisäänkäynnin välittömässä läheisyydessä ei ole kohteen opastaulua - Sisäänkäynnin yhteydessä ei ole liuskaa - Sisäänkäyntiovessa on kynnys - Sisäänkäynnin ovi ei toimi sähköisellä avauspainikkeella - Oven yhteydessä ei ole ovikelloa, summeria tai ovipuhelinta Urheilutalon kulkuväylät ja portaat: - Kulkuväylien pintamateriaali ei ole kova, tasainen ja märkänäkin luistamaton - Kulkuväylillä ei ole istuimia levähtämiseen - Portaiden askelmat eivät erotu tummuuskontrastilla arvioituna Pukeutumis- ja peseytymistilat - Pukeutumis- ja peseytymistilojen yhteydessä ei ole esteetön wc:ta/invawc:ta Uimahallin lisäksi uintia voi harrastaa kesäisin kaupungin viidellä uimarannalla (Kalliojärvi, Kylänjärvi, Virenoja, Vuorenmäki ja Pyykkinekka). Talviuintipaikkana toimii Salusjärvi. 4.4. Ulkoliikuntapaikat Orimattilan kaupungin ulkoliikuntapaikat koostuvat keskusurheilukentästä, Artjärven urheilukentästä, viidestä nurmikentästä, neljästä tekonurmesta, 16 hiekkakentästä, 13 jääkentästä ja 11 kuntoradasta. Näiden lisäksi neljän koulun yhteydessä on

lähiliikuntapaikat. Orimattilassa on myös 23 leikkikenttää. Yleisesti ottaen nämä liikuntapaikat soveltuvat erityisryhmille, mutta niiden esteettömyydestä ei ole tarkempaa tietoa. 4.5. Muut Ämmäntöyrään ja Niinikosken ampumaradat, Frisbeegolf -puisto, Motocrossrata ja Ratsastustallit (3kpl yksityisiä). Näiden liikuntapaikkojen esteettömyydestä ei ole tarkempaa tietoa. 5. KYSELY ERITYISLIIKUNNASTA Orimattilan erityisliikunnan peruskartoitustyön yhteydessä lähetettiin yhdistyksille ja eri julkisen sektorin toimijoille kysely erityisliikunnasta. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää mm. Orimattilassa toimivia ryhmiä, eri toimijoiden erityisliikuntatarpeita ja näkemyksiä erityisliikunnan kehittämiseksi. Sähköistä kyselyä lähetettiin seuraavasti: Toimija Kyselyjä Vastanneita Terveysjärjestöt 4 3 Eläkeläis- ja sotaveteraanijärjestöt 9 3 Liikunta- ja urheiluseurat 16 8 Nuorisoseurat ja -yhdistykset 10 5 Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä 7 3 Kansalaisopisto 1 1 YHTEENSÄ 48 23 Muutama kyselyyn osallistunut yhdistys, yksi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän toimija ja kansalaisopisto järjestivät Orimattilassa erityisliikuntaa vuonna 2013. Suurin osa vastanneista ei järjestänyt erityisliikuntaryhmiä. Kyselyn perusteella on monia syitä sille, mikseivät erityisesti yhdistykset ole järjestäneet erityisliikuntaa. Pääsyy on, että yhdistykset eivät koe erityisliikuntaa osaksi yhdistyksen toimintaa tai erityisliikunnalle ei ole nähty tarvetta. Vain kolmella yhdistyksellä on liikuntavastaava (3/17). Yhdistysten jäsenten erityisliikunnan tarpeita ei oltu kartoitettu kuin kahdessa yhdistyksessä (2/17). Myöskään sosiaali- ja terveysyhtymän sekä kansalaisopistolta vastanneiden parissa ei ole kartoitettu asiakkaiden erityisliikuntatarpeita. Mahdolliset yhdistysten erityisliikkujat liikkuvat muiden toimijoiden, kuten kaupungin ryhmissä. Kyselyn perusteella Orimattilassa on joitain yhdistyksiä, joilla on kenties mielenkiintoa järjestää tai on jopa suunnitelmissa käynnistää erityisliikuntaa, mutta toiminnalle ei ole vetäjiä tai paikkoja. Kysyttäessä yhdistyksiltä, sosiaali- ja terveysyhtymän toimijoilta sekä kansalaisopistolta tarvetta käynnistää tai lisätä erityisliikuntaryhmiä, vastaukset hajosivat tasaisesti. Noin reilu

kolmasosa vastanneista näkee, että Orimattilassa on tarve käynnistää tai lisätä erityisliikuntaryhmiä. Noin kolmasosa ei nähnyt uusille ryhmille tarvetta ja noin kolmasosa ei osannut vastata kysymykseen. Eniten kysyntää on kuntosaliryhmälle, pallopeli-ryhmälle ja kävelylle/sauvakävelylle. Myös uinti- ja vesiliikunta sekä tanssi saivat useampia ääniä. Valtaosa kyselyyn vastanneista ei osannut sanoa, onko heillä mielenkiintoa saada ohjaajakoulutusta erityisliikuntaryhmien ohjaamiseksi. Muutama yhdistys ja yksi sosiaali- ja terveysyhtymän toimija ilmoitti mielenkiintonsa koulutuksia kohtaan, kuten vertaisohjaajakoulutuksiin, ikäihmisten liikunnanohjaukseen liittyviin koulutuksiin, eri liikuntamuotojen ohjaamiseen sekä apuvälineiden käyttöön. Kysyttäessä suurimpia esteitä erityisliikunnan järjestämisessä, ei mikään vastausvaihtoehto noussut selvästi ylitse muiden. Tasaisesti ääniä saivat niin ohjaajapula, rahoitusongelmat, kuljetusongelmat tai pitkät välimatkat kuin yhdistysten kohdalla jäsenistön mielenkiinnon suhtautuminen muualle. Myös soveltuvien tilojen puute sai muutamia ääniä. Avoimissa vastauksissa tuotiin esille kuinka käytettyjen tilojen (NIkke-areena) kustannukset kohdistuvat kokonaisuudessaan toimijalle ja näihin toivottiin helpotusta. Erityisliikunnan järjestämistä haittasi myös se, että samassa tilassa on paljon hoito- yms. kalusteita sekä samaan aikaan tapahtuvaa hoitotoimintaa. Yhdistykset toivovat Orimattilan kaupungilta aktiivisempaa roolia erityisliikunnan järjestäjänä eri puolille Orimattilaa, toimijoiden yhteen kokoajana, kouluttajana ja tilojen tarjoajana. Osa yhdistyksistä oli kuitenkin tyytyväisiä nykyiseen kaupungin ja yhdistysten väliseen yhteistyöhön sekä kaupungin järjestämään toimintaan. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän sekä Wellamo-opiston vastauksissa toivottiin kunnalta ennen kaikkea yhteistyön tekemistä eri toimijoiden kanssa. Kaupungin toivottiin kartoittavan erityisliikunnan tarvetta ja sopivan eri toimijoiden kanssa yhteistyössä kuka järjestää mitäkin toimintaa sekä miten muiden toimijoiden ryhmistä voidaan siirtyä kunnan liikuntaryhmiin. Kaupungilta toivottiin myös isompaa roolia erityisryhmien liikunnan järjestäjänä huomioiden erityisesti liikunnan ennaltaehkäisevä merkitys esimerkiksi mielenterveyden kuntoutumisessa ja ylläpitämisessä sekä päihdehaittojen vähentämisessä. 6. ERITYISLIIKUNNAN ASEMA ORIMATTILAN LIIKUNTAPALVELUISSA Erityisryhmien liikunta on huomioitu Orimattilan liikuntapalveluissa viime vuosien aikana monilla eri tavoin: esimerkiksi erityisliikkujille on järjestetty soveltuvia ryhmiä, avustuksia on jaettu, maksupolitiikassa on huomioitu erityisryhmäläiset ja yhteistyötä on tehty eri toimijoiden kanssa erityisliikunnan järjestämiseksi. Erityisryhmien liikuntaa on pyritty myös kehittämään Orimattilassa jo vuosien ajan esimerkiksi osallistumalla Erityisliikuntaa kuntiin

-hankkeisiin. Orimattilan liikuntapalveluilla ei ole kuitenkaan tällä hetkellä voimassa olevaa liikuntastrategiaa tai -suunnitelmaa, joten erityisliikunnalle ei ole määritelty toimenpiteitä tai tavoitteita. Erityisliikunnan kehittämistoiminnalla ei ole saatu vuosien mittaan merkittäviä tuloksia aikaan. Orimattilan liikuntapalveluissa on osaamista erityisliikunnasta. Orimattilan liikunta- ja nuorisotoimenjohtajalla on liikunnanohjaajan ylempi AMK-tutkinto ja opintoja erityisliikunnasta sekä lähes kahdeksan vuoden kokemus käytännöntyöstä erityisryhmien liikunnanohjauksesta eri kunnissa. Myös tällä hetkellä viransijaisena toimivalla liikunnanohjaajalla on niin ikään opintoja erityisliikunnasta ja kokemusta erityisliikuntaryhmien ohjauksesta. Orimattilan liikuntapalveluiden ohjaajaresurssien voi sanoa olevan niukat. Orimattila hyötyisi monen muun kaupungin tavoin kahdesta liikunnanohjaajasta, kuten kunto- ja terveysliikunnan osaajasta sekä erityisliikunnan osaajasta. Niissä kaupungeissa, joissa on vain yksi ohjaaja, päivät koostuvat pitkälti liikunnanohjaamisesta eikä aikaa jää juurikaan suunnitteluun. Kaksi ohjaajaa mahdollistaisi Orimattilassakin liikuntapalveluketjun pitkän tähtäimen suunnittelun ja toteuttamisen, mikä parantaisi palveluketjun toimintaa entisestään ja keventäisi kuntien terveysmenoja pitkällä tähtäimellä. 32 Orimattilan liikuntapalvelut ei järjestä itse tällä hetkellä ryhmiä, jotka olisivat suunnattu varsinaisesti erityisryhmille. Erityisliikkujille soveltuvia ryhmiä on kuitenkin käynnissä. Sen sijaan Orimattilan liikuntapalvelut järjestää yhdessä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän kanssa kolme ryhmää, jotka voidaan katsoa erityisliikuntaryhmiksi. Erityisryhmät on huomioitu myös Orimattilan liikuntapalveluissa yhdistysten avustuksissa ja liikuntapaikkojen maksuissa. Orimattilan kaupunki myöntää erityisryhmien liikunta-avustusta harkinnan mukaan orimattilalaisille vammaisyhdistyksille, urheiluseuroille ja liikuntayhdistyksille, joiden toiminnasta osa on liikuntaa, tai muille vammaisyhdistyksille, joiden järjestämä liikuntatoiminta kohdistuu orimattilalaisiin. Harkinnassa otetaan huomioon hakevan järjestön liikuntatoiminnan laajuus ja laatu. Avustusta myönnetään enintään 1 000 euroa. Vuonna 2013 sivistys- ja vapaa-aikalautakunta myönsi näitä avustuksia yhdelle yhdistykselle 200 euron verran. Orimattilan kaupunki on myöntänyt vuodesta 2011 uimakortin erityisryhmille (esimerkiksi astmaatikot, diabeetikot, lihastautia sairastavat, mielenterveyspotilaat, reumaatikot ja mspotilaat). Uimakortin hinta on 40 euroa per vuosi ja kortti neljä euroa. Kortti myönnetään orimattilalaisille ja se oikeuttaa uimiseen uimahallin aukioloaikoina. Asiakkaalle voidaan myöntää harkinnan mukaan kaksi korttia, joka oikeuttaa yhden aikuisen avustajan sisäänpääsyyn tai kolme kortti, joka oikeuttaa kahteen avustajaan. Alle 10-vuotiaille vammaisille lapsille myönnetään kaksi korttia. 32 Liikuntaneuvojan sähköpostitse antamat tiedot.

Erityisryhmäläisille myönnetään myös uimahallin kertamaksuissa ja sarjamaksuissa alennusta. Erityisryhmäläisen kertamaksu uimahalliin on kolme euroa (aikuiset neljä euroa) ja kymmenen kerran sarjamaksu 21 euroa (aikuiset 31 ). Yli 65-vuotiaat orimattilalaiset voivat hankkia seniorikortin, joka maksaa 30 euroa. Seniorikortin haltijoiden ei tarvitse maksaa kausimaksua, mutta kertamaksut täytyy maksaa. Kortti on voimassa kuusi kuukautta ja kortilla pääsee rajattomasti uimaan sekä kuntosalille omalla ajalla. Orimattilan liikuntapaikkojen esteettömyydestä ja soveltuvuudesta erityisryhmille ei ole tällä hetkellä juurikaan tietoa. Orimattilassa on tarkoitus tehdä lähitulevaisuudessa liikuntapaikkakartoitus, jossa tarkastellaan liikuntapaikkoja myös erityisliikunnan kannalta. Erityisliikunnassa on tehty Orimattila tapauskohtaisesti yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Esimerkiksi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän Kuntoutuskeskuksen kanssa on aikanaan sovittu yhteistyöstä, jossa kaupunki käynnisti tuki- ja liikuntaelinsairaille tarkoitetun liikuntaryhmän, jonne kuntoutuskeskuksen fysioterapeutit pystyivät ohjaamaan potilaita sen jälkeen, kun eivät tarvitse enää terapeutin välitöntä ohjausta ja ryhmää. Myös yhdistysten kanssa on tehty tapauskohtaisesti yhteistyötä. Orimattilaan ei ole kuitenkaan pystytty luomaan mitään yhteistoimintamallia, jolla erityisliikuntapalveluita tuotettaisiin järjestelmällisesti eri toimijoiden välisenä yhteistyönä. Orimattilan liikuntapalvelut on tiedottanut erityisryhmien liikuntapalveluista lähinnä liikuntapalveluiden internetsivuilla.