Swimming Jyväskylä ry TOIMINTA- LINJA

2 Sisällysluettelo 1 Seuran historia lyhyesti... 3 2 Visio ja arvot... 3 3 Toiminnan tavoitteet... 4 4 Seurayhteisö... 4 4.1 Joukkueenjohtaja... 5 4.2 Urheilija... 5 4.3 Vanhempi... 5 5 Seuran organisaation kuvaus... 6 5.1 Puheenjohtaja... 6 5.2 Taloudenhoitaja... 6 5.3 Seurakoordinaattori... 6 5.4 Valmennuspäällikkö... 6 5.5 Juniorivalmennuspäällikkö... 7 5.6 Seuratyöntekijä... 7 5.7 Valmentaja... 7 5.8 Ohjaaja... 7 6 Tiedotus... 8 7 Maksuasiat... 8 8 Jäsenyys... 9 9 Yhteistyökumppanit... 9 10 Kahvio... 9 11 Kilpauinnin valmennuksen linja... 10 11.1 Seuran tasojärjestelmä... 10 11.2 Harjoittelun rytmitys... 11 11.3 Valmennuksen lähtökohdat... 12 11.4. Uusien ryhmien perustaminen... 12 12 Rekrytointi ja kouluttaminen... 13 13 Uimakoulut ja kurssitoiminta... 14 14 Pelisäännöt... 14 15 Terveiden elintapojen edistäminen... 14 16 Antidoping-toiminta... 14 17 Ohjeet pulmatilanteisiin... 15 18 Seuran toimintamuodot... 15

3 1 Seuran historia lyhyesti Swimming Jyväskylä on vuonna 2000 perustettu uintiseura, jonka juuret ovat 1990- luvun loppupuolella. Jyväskylässä toimi kaksi vahvaa uimaseuraa; vuonna 1914 perustettu Jyväskylän Uimaseura ja vuonna 1947 perustettu Jyväskylän Saukot. Seurojen edustusuimarit olivat harjoitelleet saman valmentajan johdolla jo useamman vuoden ajan. Taloudellisten ja urheilullisten syiden vuoksi toiminnan yhdistäminen kasvoi valmentajien unelmaksi. Aktiiviset seuraihmiset ja valmentajat kartoittivat tilanteen ja vuoden 1999 lopulla päätettiin yhdistää seurojen kilpauintitoiminnat. Perustettiin uusi uimaseura Swimming Jyväskylä. Jyväskylän Saukot jatkaa edelleen vahvana vesipalloseurana. Vuoden 2013 alussa Swimming Jyväskylään yhdistyivät Jyvässeudun taitouimarit ja uimahyppääjät tuoden seuraan uusina lajeina taitouinnin ja uimahypyt. 2 Visio ja arvot Swimming Jyväskylän keskeisiin arvoihin kuuluvat terveet elämäntavat, päihteettömyys, yleinen hyvinvointi ja elämänhallinta. Seura kuuluu Nuorisokasvatussäätiön jäsenseuroihin ja kasvattaa lapsia ja nuoria uimareita ottamaan vastuuta myös omasta terveydestään ja valinnoistaan. Seura auttaa urheilijoitaan myös koulun, vapaa-ajan sekä kilpa- ja huippu-urheilun yhteensovittamisessa. Seura on myös yksi Valon sinettiseuroista. Seuralla on pitkän ajan toimintasuunnitelma, jota seurataan säännöllisesti. Tarkoituksena on muuttaa heikkoudet vahvuuksiksi, käyttää mahdollisuudet hyväksi ja minimoida uhat. Kilpailullisesti seura haluaa vakiinnuttaa paikkansa Suomen kärjessä aikuisten tasolla ja nostaa nuorten tasoa lähemmäksi valtakunnan kärkeä. Swimming Jyväskylä toteuttaa seurayhteisössä elämänkaari-ajattelua: vesiurheilu voi olla läpi koko elämän jatkuva prosessi, lapsesta ja nuoresta aikuiseen ja aina vanhuusikään saakka, harrastajasta huippukilpailijaan ja edelleen aktiiviseksi senioriksi, erityisryhmiä unohtamatta. Seurassa on mahdollista harrastaa uintia sekä kilpailijana että harrastajana. Elämänkaareen sisältyy erilaisia solmukohtia : kasvu lapsesta aikuiseksi, opiskelun ja työelämän haasteet, huippu-urheilun jälkeinen elämä, ikääntymisen tuomat muutokset ja niin edelleen. Näissä seura pyrkii osaltaan olemaan tukena jäsenilleen tarjoamalla tutun ja turvallisen yhteisön, jossa jokainen on hyväksytty omana itsenään, jossa jokaisella on oma paikkansa ja tehtävänsä. Urheilullisten tavoitteiden ja liikunnallisen elämäntavan lisäksi seuralla on yhteiskun-

4 nallinen rooli yhteisössä. Seura toimii työnantajana monille seuran entisille ja nykyisille urheilijoille ja harrastajille. Innovatiivinen ajattelu on seurassa keskeinen arvo ja toiminta kehittyy jatkuvasti kohti uusia suuntia. Toimintaa kehitetään jäsenistön tarpeiden mukaan. 3 Toiminnan tavoitteet Seuratoiminnan tavoitteena on edistää eri-ikäisten uimataitoa, ylläpitää ja kehittää harrastajien fyysistä kuntoa, terveyttä sekä henkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Samalla tarjotaan liikunnallisia onnistumisen elämyksiä. Uimakoulutoiminta on merkittävä osa seuran toimintaa ja sitä pyritään kehittämään jatkuvasti. Seuran tavoitteena on järjestää valtakunnan parasta uimaopetusta. Painopisteinä ovat asiakaslähtöinen toiminta, turvallinen ympäristö, oivaltava oppiminen ja iloisuus. Näihin tavoitteisiin päästään toimivalla hallinnolla, oikea-aikaisella tiedottamisella sekä ohjaajien jatkuvalla kouluttamisella ja työhyvinvoinnista huolehtimisella. Näiden osa-alueiden kautta seuramme on hyvä paikka olla töissä ja tämä näkyy myös asiakaspinnassa laadukkaana kurssitoimintana. Kursseina, joihin on mukava tulla ja joissa on turvallista olla. Seura tarjoaa urheilijoille mahdollisuuden kilpa- ja huippu-urheiluun. Kilpailulliset tavoitteet ovat SM-tasolla sijoittuminen kolmen parhaan seuran joukkoon. Edustusuimareiden tavoitteena on saada mahdollisimman moni säilymään/nousemaan liiton valmennusryhmiin sekä alittamaan aikarajoja kansainvälisiin kilpailuihin. Kansallisella Nuorten Mestaruus- ja Ikäkausitasolla pyritään 10 parhaan seuran joukkoon. Rollokilpailuihin ja -leirille on tavoitteena osallistua isona joukkueena. Taitouinnin ja uimahyppyjen kohdalla tavoitteena on harrastajapohjan laajentaminen sekä kilpailutoiminnan kasvattaminen; uimahyppyjen kohdalla kilpailutoiminnan aloittaminen. Aktiiviuran jälkeen taitouinnissa on tuomarinpolku yksi vaihtoehto. Seuran taloudellisena tavoitteena on vakavaraisuus, joka mahdollistaa seuratoiminnan jatkumisen ja kehittymisen myös tulevaisuudessa. Toiminnan ammattimaisuuden kehittäminen sekä valmennuksen että hallinnon osalta kuuluvat myös seuran tavoitteisiin. 4 Seurayhteisö Swimming Jyväskylän toiminta pohjautuu aktiiviseen seurayhteisöön. Se muodostuu urheilijoista, valmentajista, perheistä, lasten vanhemmista sekä muista aktiiviharrastajista ja toimijoista. Seurassa on tällä hetkellä noin 138 kilpauimaria. Uimakoululaisia on yhden kauden aikana kursseilla noin 660. Lisäksi toiminnassa on mukana kunto- ja harrasteuimarei-

5 ta, Masters-uimareita sekä erityisuimareita. Seura järjestää myös vauvauinteja sekä rantauimakouluja kesällä. Aktiivisia valmentajia ja ohjaajia seurassa toimii noin 50. Vuoden 2015 alussa seuralla on jäseniä 1 248. Seurayhteisön toimintaan kuuluvat uintitapahtumien ja kilpailujen järjestäminen. Seura järjestää vuosittain kahdet kansalliset kilpailut sekä pyrkii järjestämään joka vuosi mahdollisuuksien mukaan yhdet isommat SM-tason kilpailut. Lisäksi seura pitää Jyvässeutu Cup-kilpailuita kuudesti vuoden aikana ja MuksuMeet -kilpailut kahdesti vuodessa seuran junioriuimareille. JS-Cupit järjestetään aina seuran lauantai-aamun harjoitusvuorolla. Kesäaikaan seura on järjestänyt jäsenilleen syyskauden aloituksen. Juhlaan on järjestetty yhteistä ohjelmaa uimareille ja vanhemmille. Seura järjestää myös joulujuhlan, jossa palkitaan aktiivisia toimijoita ja menestyneitä urheilijoita. Joulujuhlaan kuuluvat myös valmennusryhmien hauskat esitykset. Seuran toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen. Kaikki tapahtumat toteutetaan talkoovoimin jäsenten kanssa. Kilpailuissa tarvitaan aina toimitsijoita ja työntekijöitä. Seura kouluttaa halukkaita vapaaehtoisia ja toimitsijoita Suomen Uimaliiton tuomarikursseilla vuosittain tai tarpeen mukaan. 4.1 Joukkueenjohtaja Joukkueenjohtaja on kilpailuissa hoitamassa käytännön järjestelyjä, jotta valmentajat voivat keskittyä valmentamiseen ja urheilijat urheilemiseen. Vastuualueisiin kuuluvat majoitukseen ja ruokailuihin sekä kuljetuksiin liittyvät asiat. Joukkueen toiminnasta joukkueenjohtaja vastaa yhdessä valmentajien kanssa. Mahdolliset sairastapaukset ja peruutukset kuuluvat myös joukkueenjohtajan tehtäviin. 4.2 Urheilija Urheilija edustaa seuraa harjoitellessaan ja kilpaillessaan. Urheilijan vastuulla on toimia ryhmän sääntöjen mukaan tapahtumissa ja noudattaa urheilijalle sopivaa elämäntapaa myös vapaa-aikanaan. 4.3 Vanhempi Vanhemman tehtävä on tukea ja kannustaa lapsen harrastusta. Vanhemmalla on myös mahdollisuus osallistua toimintaan huoltajan roolissa kilpailuissa ja leireillä sekä toimia aktiivisena toimijana seurayhteisössä.

6 5 Seuran organisaation kuvaus Seurayhteisön päättävä elin on seuran johtokunta, joka kokoontuu yleensä 11 kertaa vuoden aikana. Johtokunta on taloudellisessa ja hallinnollisessa vastuussa seuran toiminnasta. Johtokunta tekee vuosittain seuralle toiminta- ja taloussuunnitelman, jonka mukaan toimintaa kehitetään eteenpäin. Johtokunta koostuu uimareiden vanhemmista ja muista aktiivisista seuratoimijoista. Johtokunta on perustanut eri työryhmiä, joiden vetäjänä toimii aina johtokunnan jäsen. Työryhmiin kuuluu jäseniä myös johtokunnan ulkopuolelta. Seuralla on tällä hetkellä päätoimisena työntekijänä seurakoordinaattori ja juniorivalmennuspäällikkö sekä seuratyöntekijä oppisopimuksella. Seuralla työskentelee lisäksi valmennuspäällikkö, ohjaajia ja valmentajia. 5.1 Puheenjohtaja Puheenjohtaja on johtokunnan puhemies ja seuratyöntekijöiden esimies. Seuran nimenkirjoittajana yhdessä taloudenhoitajan ja sihteerin kanssa hän huolehtii myös seuran ja seuran yhteistyökumppanien välisten sopimusten allekirjoittamisesta ja on neuvotteluissa mukana. 5.2 Taloudenhoitaja Taloudenhoitaja vastaa seuran tileistä ja rahaliikenteestä yhdessä seurakoordinaattorin kanssa. Tämän lisäksi taloudenhoitaja raportoi budjetin ja toteuman johtokunnan kokouksissa. 5.3 Seurakoordinaattori Seuran hallinnollisena päätoimisena työntekijänä toimii seurakoordinaattori hoitaen tehtäviä johtokunnan toiveiden ja tavoitteiden mukaisesti. Seurakoordinaattori vastaa seuran kurssitoiminnan koordinoinnista sekä kehittämisestä. Tiedottaminen ja wwwsivujen päivitys kuuluvat myös seurakoordinaattorin vastuisiin. Tämän lisäksi hän vastaa seuran maksuliikenteestä ja budjetin seuraamisesta. Seurakoordinaattori valmistelee myös avustusanomukset ym. hakemukset. Hän pitää aktiivisesti yhteyttä eri yhteistyötahoihin. Seurakoordinaattorin tehtäviin kuuluvat myös seuratoiminnan kehittäminen ja uusien harrastajien ja jäsenten saaminen seuraan. Työtehtäviin kuuluvat myös yleiset hallinnolliset tehtävät. 5.4 Valmennuspäällikkö

7 Valmennuspäällikkö vastaa seuran valmennuksen linjauksesta ja sen kehittämisestä. Valmennuspäällikkö toimii seuran edustusryhmän valmentajana ja rekrytoi ja perehdyttää uudet valmentajat. Tarvittaessa hän järjestää koulutusta valmentajille joko sisäisenä koulutuksena tai lähettämällä valmentajia Uimaliiton koulutuksiin. Valmennuspäällikkö vastaa yhteydenpidosta johtokunnan ja valmentajien välillä. Valmennuspäällikön tehtäviin kuuluvat lisäksi mm. kilpailukalenterin ja kilpailubudjetin suunnittelu, tilastointi ja seuraennätykset ja yhteydenpito Jyväskylän kaupunkiin, Suomen uimaliittoon sekä muihin yhteistyökumppaneihin. 5.5 Juniorivalmennuspäällikkö Juniorivalmennuspäällikkö on seuran valmentajien ja ohjaajien esimies. Hän rekrytoi uudet ohjaajat ja vastaa heidän perehdyttämisestä. Oman ryhmän valmennuksen lisäksi hänen vastuullaan on valmennustoiminnan kehittäminen seurassa yleisesti sekä valmennusryhmäsiirtojen koordinointi. Hän myös seuraa ja kehittää seuran sisäistä testausta. Hän järjestää tarvittaessa uimareiden vanhemmille keskusteluiltoja ja koulutuksia. Lisäksi työtehtäviin kuuluvat yhteydenpito johtokunnan ja valmentajien välillä yhdessä valmennuspäällikön kanssa, harjoitusvuorojen vuosittainen anominen ja jakaminen sekä Rollo-kilpailuihin liittyvät järjestelyt. 5.6 Seuratyöntekijä Vuoden 2015 alusta seurassa aloitti uudessa työtehtävässä seuratyöntekijä, joka tekee samalla liikuntaneuvojan koulutusta oppisopimuksella. Seuratyöntekijä toimii valmentajana ja uimakouluohjaajana sekä tekee myös hallinnon tehtäviä. Seuratyöntekijään hallinnollisiin tehtäviin kuuluvat muun muassa omien kilpailuiden järjestelytehtävät sekä matkajärjestelyt ulkopaikkakunnan kilpailuihin. 5.7 Valmentaja Vastaa käytännön valmennustyöstä harjoitusohjelmineen. Hänen tehtäviin kuuluu ryhmänsä kausisuunnitelma teko ja sen toteutuksen valvonta. Valmentaja hoitaa kilpailuilmoittautumiset ja on ryhmän mukana kilpailuissa. Kauden alussa valmentaja pitää ryhmän vanhemmille vanhempainillan, jossa kertoo ryhmän toiminnasta. Tarvittaessa valmentaja ottaa huomioon uimarin yksilölliset tarpeet. Yhteistyössä juniorivalmennuspäällikön kanssa valmentaja koordinoi ryhmäsiirtoja. Jokainen valmentaja kirjoittaa seuran kanssa työsopimuksen ja sitoutuu toimimaan sen puitteissa. 5.8 Ohjaaja Ohjaaja vastaa käytännön ohjaustyöstä ja ryhmiensä kurssisuunnitelmista ryhmien tason mukaan. Ohjaaja vastaa myös ryhmäsiirroista. Jokainen ohjaaja tekee seuran kanssa työsopimuksen ja sitoutuu toimimaan sen puitteissa.

8 6 Tiedotus Seuran virallisena tiedotuskanavana toimii Internet-sivusto:. Seuran sivuille päivitetään kaikki tärkeä tieto koskien seuran toimintaa. Seuralla on lisäksi käytössä sähköpostilista, jonka kautta tiedotetaan ajankohtaisista asioista. Seura käyttää myös seuran virallista Facebook-sivustoa tiedottamiseen. Valmennusryhmillä on omat blogit, joiden kautta ryhmien päivittäinen tiedottaminen hoidetaan. Seuralla on AaltoAlvarissa myös ilmoitustaulu katsomokäytävällä. Jäsenillä on mahdollista jättää ilmoitustaululle omia ilmoituksia ja mainoksia. 7 Maksuasiat Kilparyhmien kausimaksut tulevat maksuun aina kevät- tai syyskauden alkaessa. Kausimaksu kattaa yhden kauden valmennuksen. Seuralla on käytössä myös Stipendirahasto. Mikäli uimari on menestynyt hyvin kansallisella tasolla, voi hän saada huojennusta kausimaksuunsa. Kansainvälisestä menestyksestä seura myöntää stipendirahaa uimarille. Lisätietoja stipendirahastosta ja säännöistä löytyy seuran kotisivuilta osoitteesta valmennus. Uimakoulumaksut tulevat maksuun kurssi-ilmoittautumisen yhteydessä. Kurssimaksut tulevat olla maksettuna kurssin alkaessa.

9 8 Jäsenyys Kilpauimarit ja uimakoulukurssien osallistujat liitetään automaattisesti seuran jäseniksi. Jäsenyys sisältyy kausi- ja kurssimaksuihin. Vanhemmilla ja harrastajilla on mahdollisuus liittyä seuran jäseneksi ilmoittautumalla seuramapin kautta ja maksamalla jäsenmaksun. Jäsenet ovat oikeutettua seuran jäsenetuihin, jotka löytyvät seuran www-sivuilta. 9 Yhteistyökumppanit AaltoAlvari Autokoulu Koljander Intersport Tourula Jyväskylän kaupunki Keski-Suomen Urheiluakatemia Keski-Suomen Liikunta ry Mehiläinen Nuorisokasvatussäätiö Speedo Suomen Uimaliitto 10 Kahvio AaltoAlvarin kahvio on osa seuran toimintaa. Kahvion tuotot menevät seuran hyväksi ja kahvio toimii seuran tukikohtana AaltoAlvarissa. Seuran jäsenet saavat jäsenkortilla alennusta osasta kahvion tuotteista.

10 11 Kilpauinnin valmennuksen linja Seurassa toteutetaan valmennuksen tasojärjestelmää, jossa uimarin ura etenee asteittain ryhmissä eteenpäin kohti edustusryhmää. Näin ollen valmentajat pysyvät paikoillaan valmentaen pääsääntöisesti aina samantasoisia uimareita. Jokaiselle ryhmälle pyritään järjestämään kaksi pätevää valmentajaa, jotka ovat erikoistuneet juuri kyseisen ikäryhmän uimareiden harjoitteluun. Kaikkien uimareiden kohdalla pyritään myös varmistamaan elämän eri osa-alueiden mutkaton yhteensovittaminen ja luomaan tasapaino opiskelun ja harjoittelun välille. Seura ei pakota uimareita vaihtamaan ryhmää tai lisäämään harjoittelua iän karttuessa, jollei uimari itse, hänen valmentajansa ja vanhempansa ole asiasta yksimielisiä. Seuran tavoitteena on luoda puitteet ja antaa työkalut jokaiselle huipulle tähtäävälle lapselle ja nuorelle uimarille. Seura pyrkii edistämään kilpauintia ja takaamaan laadukkaan ja johdonmukaisen, huipulle tähtäävän harjoitteluympäristön. 11.1 Seuran tasojärjestelmä Ryhmät: Edustus: SM-taso/ SM-aikarajat saavutettu Ikäluokat ja harjoituskerrat: > 16v. 9-10 krt uinti +2-3krt sali Haastajat: NSM- taso ja ylemmät IKM- ikäluokat 14-17v. 6-9 krt uinti + 2-3 jumppa/sali Juniori I-ryhmä: 12 15v. Alemmat IKM- ikäluokat 5 krt uinti + 3 krt jumppa

11 Juniori II-ryhmä: Alemmat IKM- ikäluokat ja Rollojen ylemmät ikäsarjat Juniori III-ryhmät: Rollo-ikäiset ja nuoremmat 11-14v. 4 krt uinti +2-3 krt jumppa 7 11v. 2-3krt uinti+1-2krt jumppa 11.2 Harjoittelun rytmitys Kaudet ryhmissä jaetaan pääkisojen määrän ja ajankohdan mukaan, joko kaksi- tai kolmehuippuisiksi. Pääkisat ryhmissä nuorista aikuisiin ovat Rollo-uinnit, Ikäkausimestaruusuinnit, Nuorten SM -kilpailut, Suomen Mestaruus -kilpailut sekä mahdolliset aikuisten ja nuorten kansainväliset arvokilpailut. Uusi kausi kaikilla ryhmillä alkaa elosyyskuussa, ja päättyy kesä- heinäkuussa alkavaan kesälomaan. Harjoittelun mikrosyklitys ryhmissä riippuu uimareiden iästä, harjoituskertojen lukumäärästä viikossa sekä takana olevista uintivuosista. Tasojärjestelmällä pyrimme kuitenkin takaamaan, että uimarit osaavat tietyt asiat siirtyessään ryhmissä eteenpäin. Seuraavana kussakin ryhmässä harjoiteltavat/opittavat asiat: Alle Rollo-ikäiset, 8-10/11 -vuotiaat Vedessä luontevasti kelluminen ja liikkuminen Kaikkien lajien ainakin osittainen hallitseminen, 100sku uiminen läpi hyväksyttävästi Liikkuvuuden ja eri liikemallien hahmottaminen kuivalla Rollo-ikäluokat, tytöt 10 12 ja pojat 11 13 Riittävän tekniikan ja suorituskyvyn omaaminen 200sku uimiseksi Avaruudellisen hahmottamisen kehittäminen ja perusliikkeiden hallinta IKM- ikäluokat, tytöt 13 16 ja pojat 14 17 Uimari osaa monipuolisesti kaikkia lajeja ja pystyy vaivatta uimaan 400sku kohtuulliseen aikaan Monipuolinen kehonhallinta ja kuivaharjoittelun oikeaoppinen toteuttaminen NSM/SM- ikäluokat, tytöt yli 17v. ja pojat yli 18v. Omat päälajit ja -matkat alkavat hahmottua ja uimari on tietoinen vahvuuksistaan ja heikkouksistaan Monipuolisen liikevaraston ja urheilullisen elämäntavan omaaminen

12 11.3 Valmennuksen lähtökohdat Seuran yleinen valmennuslinja tähtää hyvän kestävyyssuorituskyvyn luomiseen ja kaikkien uintitekniikoiden moitteettomaan hallintaan. Yleiseen tekniikkaopetukseen panostetaan erityisesti juniorivuosina ja kokeneempien uimareiden kohdalla pyritään ottamaan huomioon myös yksilölliset erot ja ominaisuudet. Erikoistuminen lajeihin ja matkoihin pyritään kuitenkin aloittamaan jo NSM ryhmässä uimarin vahvuuksien pohjalta. Harjoittelumääriä nostetaan asteittain ryhmissä ylöspäin siirryttäessä ja suurimmat harjoittelumäärät saavutetaan NSM-ryhmässä. Edustustasolla tehot nousevat hieman määrien kustannuksella, jolloin ryhmään siirtyvien uimareiden harjoituspohjien tulee olla kunnossa. Pääsääntö kaikessa harjoittelussa on oikeaoppisessa tekemisessä niin, että uimari pysyy terveenä eikä tulevaisuuden harjoittelu vaarannu. Jyväskyläläinen valmennuksen malli perustuu testattuun ja tutkittuun tietoon, joka pysyy ajanhermolla. Valmennukseen kuuluvaksi koemme harjoittelun ohella uimareiden kasvattamisen harjoittelun ja kilpailun avulla sekä uimarin luonnollisen elämänkaaren tukemisen. Valmentajiltamme odotamme hyviä sosiaalisia taitoja ja kommunikointikykyä niin uimareiden kuin heidän vanhempiensa kanssa. Näin pystymme seuraamaan uimareidemme kokonaisvaltaista kehitystä. Lisäksi toivomme uimareidemme omaksuvan urheilullisen elämäntavan, joka näkyy kaikessa käyttäytymisessä niin koulussa, harjoittelupaikoilla kuin kilpailumatkoillakin. 11.4. Uusien ryhmien perustaminen Jatkuvan kehittymisen ja uusien edustusryhmän uimareiden luominen vaatii paljon harrastajia ja lahjakkuuksien etsintää. Seuramme uimakouluissa ja tekniikkaryhmissä pyörii viikoittain satoja lapsia, mikä luo hyvät puitteet uusien uimareiden löytämiselle. Lasten oikeanlaisella ohjauksella heidät voidaan saada päätymään valmennusryhmiin ja sitä kautta kilpauinnin pariin. Varsinaisen rekrytoinnin ja uimareiden etsimisen lisäksi uimaseuraan ja Jyväskylään hakeutuu omatoimisesti vuosittain useita lapsia ja nuoria, joiden ohjaaminen oikeisiin ryhmiin on sekä uimarin että seuran kehittymisen kannalta tärkeää. Teknisesti seurassa perustetaan uusia ryhmiä uuden kauden alussa elokuussa, jolloin kyseisen vuoden ratatilat ja valmentaja sekä uimarimäärät ovat selvillä. Tähän liittyen uimareiden siirtyminen ryhmissä eteenpäin tapahtuu pääsääntöisesti kesän aikana. Uimareiden nousu tasojärjestelmässä ylöspäin mahdollistaa uusien uimareiden mukaantulon ns. täysiin ryhmiin, vaikka uusia ryhmiä jonain vuonna ei olisikaan mahdollista perustaa.

13 12 Rekrytointi ja kouluttaminen Seuran pyrkimys on luoda nuorille jo uintiuran aikana kiintymys lajin kehittämiseen ja oman kokemuksen ja tiedon siirtoon uusille ikäluokille. Uintiuransa päättäville nuorille pyritään tarjoamaan mahdollisuus jatkaa harrastustaan seurassa valmentajana tai ohjaajana. Tasojärjestelmällä seurassa halutaan kehittää nuorista ohjaajista ja valmentajista tietyn ikäryhmän spesialisteja, joilla on kokemusta ja vertailupohjaa saman ikäisten lasten ja nuorten valmentamisesta. Edustustasolla valmentajilta vaaditaan ammatillista koulutusta ja aikaa jokapäiväiseen valmennus- ja kehittämistyöhön. Kaikilta seuran valmentajilta ja ohjaajilta edellytetään sitoutumista seuran sääntöihin ja yhteiseen linjaan sekä ryhmänsä uimareihin ja kollegoihinsa. Seuran valmennuspäällikkö ohjaa, auttaa ja tukee ryhmien valmentajia vaikeissa päätöksissä ja epäselvissä kysymyksissä. Lisäksi seura pyrkii tarjoamaan valmentajilleen sekä seuran sisäistä että Uimaliiton koulutusta. Pääsääntöisesti kaikki pitkäjänteiseen valmentamiseen sitoutuneet valmentajat kustannetaan seuran puolesta vähintään uimaliiton Taso I - valmentajakurssille. Useamman vuoden valmennustyössä olleiden valmentajien koulutusta jatketaan aina Taso II - kurssille ja eteenpäin. Lisäksi seura pyrkii tarjoamaan mahdollisuuksia osallistua kansainvälisiin uintitapahtumiin tai yhteisleireihin eri seurojen ja valmentajien kanssa. Seurakoordinaattori vastaa uimakouluohjaajien rekrytoinnista ja ohjauksesta. Ohjaajat koulutetaan Uimaliiton Vesiralli- tai Lasten uinnin ohjauksen perusteet (LUOP)- ohjaajakursseilla. Lisäksi halukkaita ohjaajia on kannustettu myös Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton Uimaopettajakurssille, joka antaa valmiudet toimia uimaopettajana missä tahansa. Valmentajien ja ohjaajien kehittymistä ja motivaation säilymistä halutaankin edesauttaa kaikin mahdollisin tavoin. Pätevät, asiansa osaavat ja koulutetut valmentajat ovatkin yksi seuramme kulmakivistä.

14 13 Uimakoulut ja kurssitoiminta Seura tarjoaa eritasoisia uimakoulukursseja lapsille ja aikuisille. Vauvauinnit ovat myös tärkeä osa seuran toimintaa. Uimakouluja pidetään tällä hetkellä kahdessa Jyvässeudun uimahallissa: AaltoAlvarissa ja Wellamossa. Uimakoulukurssi koostuu hallista riippuen noin 10 tai 15 uimakoulukerrasta. Kurssit alkavat aina syksyllä ja keväällä. Jokaiselle kurssille tulee ilmoittautua erikseen kauden jälkeen. Ilmoittautuminen tapahtuu pääsääntöisesti noin 1-2 kuukautta ennen kurssin alkua. Seuralla on käytössä sähköinen ilmoittautumisjärjestelmä, jolla mahdollistetaan tasapuolinen ilmoittautumismahdollisuus kaikille. Seura on tehnyt valmennuksen tasojärjestelmään pohjautuen myös lähtötasovaatimukset ja tavoitteet uimakoulukursseille, jotta vanhempien on helpompi valita oikea kurssi lapsen osaamistason mukaan. Kurssien lähtötasovaatimukset löytyvät seuran www-sivuilta. Yrityksillä ja yhteisöillä on mahdollisuus tiedustella mahdollisia uintikursseja seuralta. Lisätietoja löytyy seuran Internet-sivuilta: 14 Pelisäännöt Swimming Jyväskylän jokainen valmennusryhmä tekee ryhmäkohtaiset pelisäännöt. Ryhmä ja valmentajat toimivat pelisääntöjen mukaan. Pelisäännöt tarkistetaan vuosittain. Kun uusi uimari tulee ryhmään, hän allekirjoittaa pelisääntölapun yhdessä valmentajansa kanssa. Seuralla on erikseen myös valmentajien ja vanhempien pelisäännöt. Pelisäännöt tarkistetaan kerran vuodessa ja tarvittaessa pelisääntökeskustelut voidaan pitää uudestaan, mikäli sääntöihin toivotaan muutoksia. Mikäli ryhmän pelisäännöistä tai niiden noudattamisesta tulee ongelmia, ryhmät pyrkivät selvittämään ongelmat keskustelemalla. Tarvittaessa juniorivalmennuspäällikkö tai johtokunta auttaa asiassa. 15 Terveiden elintapojen edistäminen Seura haluaa kasvattaa ja kannustaa urheilijoitaan terveellisiin elintapoihin. Swimming Jyväskylä on Nuorisokasvatussäätiön jäsen. Huolehdimme, että seuran nuoret tietävät päihteiden ja tupakan käytön haitat ja kokevat päihteettömyyden tärkeäksi arvoksi. Seura käy nuorten kanssa rakentavaa keskustelua päihteettömyydestä ja sen merkityksestä urheilusuorituksiin ja elämäntapaan. Nuorten ja aikuisten valmennusryhmät ovat sisällyttäneet myös päihteettömyyden omiin pelisääntöihinsä. 16 Antidoping-toiminta

15 Swimming Jyväskylä noudattaa Suomen Uimaliiton linjaa Antidoping-asioissa sekä Suomen Antidopingtoimikunnan, ADT ry:n, asettamia sääntöjä ja ohjeita. ADT ry vastaa koko dopingvalvonnasta Suomessa, ja sen toiminnan arvot ovat eettisyys, oikeudenmukaisuus, laatu ja asiantuntijuus. Lisää tietoa Antidopingtoimikunnasta seuran www-sivuilla: Valmennus 17 Ohjeet pulmatilanteisiin Mahdolliset ongelmatilanteet pyritään ratkaisemaan ensisijaisesti ryhmien sisällä. Valmennuspäällikkö ja juniorivalmennuspäällikkö auttavat tarvittaessa asiassa. Mikäli asia vaatii jatkokäsittelyä, johtokunta auttaa asioiden ratkaisussa. Kaikissa mahdollisissa pulmatilanteissa voi aina ottaa yhteyttä seurakoordinaattoriin. 18 Seuran toimintamuodot Kurssitoiminta Vauvauinti Alkeisryhmä Jatkoryhmä Sisarusryhmä (alkeis- ja jatkoryhmä) Iltauimakoulut Varhaistaitoryhmä Alkeisryhmä Jatkoryhmä Sunnuntaivuoro AaltoAlvari / Wellamon uimakoulut Alle kouluikäisille Perhepeuhula 1-3v Vesikirput yli 3v Vesikilpparit 4-7v Vesikilpparit 6-9v 6-12 -vuotiaat Vesimyyrät Vesiralli I Sammakot Vesiralli II Kalat Vesiralli III ja IV Norpat/Delfiinit Tekniikkaralli Merenneidot (taitouinti)

16 Pomppupingviinit (uimahypyt) Aikuisille Aikuisten alkeisuimakoulu Aikuisten jatkouimakoulu Aikuisten tekniikkakoulu Aikuisten tekniikan jatkoryhmä Lisätietoja seurakoordinaattorilta: info@swim.fi Valmennusryhmät Starttiryhmä 2krt / vko Vesikiitäjät 3krt / vko Ratahait 4krt / vko Barracudat 4krt / vko Flipperit 4krt / vko MOPit (Masters of the Pool) 5krt / vko NSM-ryhmä 6 9krt / vko Edustusryhmä 9 11krt / vko Harrasteryhmä I 2krt / vko Harrasteryhmä II 1krt / vko Taitouinti Flamingot I ja II 2krt / vko Kurjet 3krt / vko Joutsenet 4krt / vko Uimahypyt Vieterit 1krt / vko Hyppyhirmut 1krt / vko Kilpa II 1krt / vko Kilpa I 2krt / vko Erityisryhmä Kehitys- ja liikuntavammaisten kilpa- ja harrasteryhmä 3krt / vko Lisätietoja: Piia Pöyhönen, piia.poyhonen@swim.fi Muut ryhmät Masters aikuisten kilpauinti ja kuntoharrastus 1 4krt / vko

17 lisätietoja: Pirkko Kiiski, pirkko.kiiski@jenergia.fi ja Masters Yksityistekniikkaopetus ja tekniikkakurssit lisätietoja: info@swim.fi