Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rooli Itämeristrategian toteuttamisessa Itämeri-foorumi Åbo Akademi, Arken 2.6.2014 Harri Ahlgren Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto/Rakennerahastot
Esityksen sisältö Ohjelmakausi vaihtuu mikä muuttuu? Itämeristrategian huomiointi ohjelmakauden 2007-2013 rakennerahasto-ohjelmissa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Itämeristrategian huomiointi uudessa rakennerahastoohjelmassa sisällöllisesti teknisesti Johtopäätöksiä 2
Ohjelmakausi vaihtuu mikä muuttuu? Aiemmin neljä EAKR-ohjelmaa ja yksi valtakunnallinen ESR-ohjelma, nyt yksi valtakunnallinen ohjelma, jossa sekä EAKR että ESR Välittävien toimielimien määrä vähenee: Neljä rakennerahasto-elykeskusta ja Etelä- ja Länsi-Suomessa koordinoivat maakuntien liitot Tavoitteena kokonaan sähköinen asiointi ja hankehallinto Yksinkertaistettujen kustannusmallien (flat rate ja lump sum) käyttö Seurannan painopiste hankkeiden tuloksellisuuden mittaamisessa (ESR myös henkilötasolla), ei rahoituksen kohdentumisessa Horisontaalisten periaatteiden painoarvo nousee, tarkastelussa ei rahastokohtaisia eroja Ennakkomaksujen käyttö mahdollista erityisperustein Rakennerahastojen sähköinen tietopalvelu monipuolistuu (esim. perustiedot myös englanniksi) 3 Etunimi Sukunimi 12.6.2014
Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (käyvin hinnoin) 2007 2013 2014-2020 139 Perusrahoitus 368 1 476 Harvan asutuksen erityisrahoitus (vain IP-Suomi) Alueellinen yhteistyö 305 161 1 022 EU 1 983 M Kansallinen 2 215 M Yhteensä 4 198 M EU 1 488 M Kansallinen 1 488 M Yhteensä 2 976 M 4
Rahoituksen jakautuminen 2014-2020 (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR 10 % n. 13,3 milj. euroa/v. (EU + kansallinen) 25 % n. 35,5 milj. euroa/v. (EU + kansallinen) Alueiden rahoitus* (pl. valtakunnalliset teemat ja tekninen tuki) Itä- ja Pohjois-Suomi Etelä- ja Länsi-Suomi Ahvenanmaa 70,61% n. 221 milj. euroa/v. (EU + kansallinen) 28,94 % n. 91 milj. euroa/v. (EU + kansallinen) 0,45 % n. 1,4 milj. euroa/v. (EU + kansallinen) *) Kestävän kaupunkikehittämisen (5 %:ia EAKR:stä) rahoitus otetaan IP- ja ELSA-osuuksista alueen verkostossa mukana olevien kaupunkiseutujen lukumäärän suhteessa. Alueellisessa päätöksenteossa olevan rahoituksen indikatiivinen jakautuminen kummankin suunnitelma-alueen maakuntien kesken pohjautuu alueiden omiin TEM:lle toimittamiin esityksiin. 5
EU-rahoitus asukasta kohden/v. 2014-2020 (arvio) (ml. kestävä kaupunkikehittäminen, pl. valtakunn. toiminta ja tekninen tuki) EU-rahoitus asukasta kohden vuodessa maakunnittain 2014-2020 (arvio; alueellisessa päätöksenteossa oleva rahoitus, ml. kestävän kaupunkikehittämisen rahoitus) 110 ESR/as./v. 100 EAKR/as./v. 90 EU-tuki/as./v (euroa) 80 70 60 50 40 30 20 10 0 6 12.6.2014
EU:n Itämeristrategiaa tukevat hankkeet ohjelmakauden 2007-2013 rakennerahasto-ohjelmissa Ei erillisenä hankevalintakriteerinä Lisättiin seurantajärjestelmään, myös takautuvasti Tilanne ohjelmittain 31.12.2013: Itämeristrategiaa tukeviin hankkeisiin sidottu julkinen rahoitus (milj. ) Itämeristrategiaa tukevien hankkeiden lkm Osuus kaikista EAKR-ohjelma sidonnoista Etelä-Suomi 100,3 29,3 % 225 Länsi-Suomi 23,4 6,1 % 100 Itä-Suomi 49,9 7,3 % 136 Pohjois-Suomi 59,5 9,1 % 112 EAKR yhteensä 233,1 11,3 % 573 ESR-ohjelma 124,6 9,1 % 215 EAKR+ESR yhteensä 357,7 10,4 % 788
Itämeristrategiaa tukevat rr-hankkeet 31.12.2013 Osuus Hankkeita EUSBSR painopistealue rahoituksesta kpl B7: Alueen tutkimus- ja innovointimahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen 20,7 % 101 A5: Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen 16,7 % 93 A1: Mereen päästettävien ravinteiden määrän vähentäminen hyväksyttävissä olevalle tasolle 15,0 % 80 C11: Sisäisten ja ulkoisten liikenneyhteyksien parantaminen 13,8 % 35 C12: Itämeren alueen vetovoimaisuuden säilyttäminen ja vahvistaminen erityisesti koulutuksen ja nuorison, matkailun, kulttuurin ja terveydenhuollon aloilla 9,4 % 69 A2: Luontoalueiden ja luonnon monimuotoisuuden suojeleminen, myös kalatalouden alalla 6,5 % 52 B8: Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen toteuttaminen: yrittäjyyden edistäminen, pk-yritysten vahvistaminen ja henkilöresurssien käytön tehostaminen 6,4 % 79 A4: Itämerestä puhtaan merenkulun mallialue 5,4 % 13 A3: Vaarallisten aineiden käytön vähentäminen ja niiden vaikutusten lieventäminen 2,4 % 28 C10: Energiamarkkinoille pääsyn parantaminen ja niiden tehokkuuden ja turvallisuuden lisääminen 1,8 % 16 D13: Itämerestä meriturvallisuuden johtava alue 1,3 % 5 D14: Suojautumisen vahvistaminen suurten hätätilanteiden varalta maalla ja merellä 0,2 % 1 B9: Kestävän maa-, metsä- ja kalatalouden vahvistaminen 0,2 % 1
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjat ja erityistavoitteet (1) 1. Pk-yritysten kilpailukyky ( EAKR-rahoitus 328 milj. ) Uuden liiketoiminnan luominen Pk-yritysten kannalta tärkeiden liikenne- ja logistiikkayhteyksien parantaminen (vain Itä- ja Pohjois-Suomessa) Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen Pk-yritysten energiatehokkuuden edistäminen 2. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR-rahoitus 435 milj. ) Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen 9 Vähähiilisen talouden edistämiseen 25% = n. 190 milj. (EAKR-rahoitusosuus)
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjat ja erityistavoitteet (2) 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR-rahoitus 234 milj. ) Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR-rahoitus 164 milj. ) Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR-rahoitus 99 milj. ) Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen 6. Tekninen tuki (EAKR-rahoitus 24 milj. ) 7. Tekninen tuki (ESR-rahoitus 15 milj. ) 10
Itämeristrategian tavoitteiden kytkeytyminen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjoihin ja temaattisiin tavoitteisiin Toimintalinjat ja temaattiset tavoitteet TL1 TL2 TL3 TL4 TL5 EU:n Itämeren alueen strategian (EUSBSR) tavoitteet ja alatavoitteet TT3 TT4 TT1 TT4 TT8 TT9 TT10 Meriveden puhtaus Meren pelastaminen Monipuolinen ja terve luonto Puhdas ja turvallinen merenkulku Yhtei s työn kehi ttymi nen Hyvät kuljetusolosuhteet Alueen yhdistäminen Luotettavat energiamarkkinat Alueen ihmisten vuorovaikutus Yhteistyö taistelussa rajat ylittävää rikollisuutta vastaan EUSBSR suunnannäyttäjänä sisämarkkinoiden hyödyntämisessä Vaurauden lisääminen EUSBSR Eurooppa 2020 -strategian toteuttajana Itämeren alueen kehittynyt globaali kilpailukyky Ilmaston muutokseen sopeutuminen, riskien ehkäisy ja hallinta Uudistettu EUSBSR-toimintasuunnitelma v. 2012: kolme yleistavoitetta joilla kullakin neljä alatavoitetta 17 painopistealuetta ja viisi horisontaalista tavoitetta Suora vaikutus Välillinen vaikutus
Itämeristrategiaa tukevien rakennerahastohankkeiden kehittäminen ja tunnistaminen EAKR: Yritysten kansainvälistymispyrkimykset, innovaatiot, cleantech ja biotalous, älykkäät liikenne- ja energiaratkaisut, t&k&i-yhteistyö ESR: Korkeakoulujen ja ammattioppilaitosten rajat ylittävä yhteistyö, opiskelijoiden ja työntekijöiden liikkuvuuden edistäminen, sosiaalisen osallisuuden lisääminen, köyhyyden torjunta (esim. etniset ryhmät) Yleisasetuksen artikla 70: EAKR-osarahoitteiset toimet mahdollisia koko EU:n alueella (max. 15 % toimintalinjasta)
Itämeristrategiaa tukevien rakennerahastohankkeiden kehittäminen ja tunnistaminen Yhtenä hankkeiden valintaperusteista ohjelman kaikissa toimintalinjoissa, myös kohdistetut haut mahdollisia Tietojärjestelmissä viranomaisilta kysytään hankekohtaisesti erikseen välitön ja välillinen vaikutus Itämeristrategian tavoitteisiin SEKÄ painopisteisiin ja horisontaalisiin tavoitteisiin (välillisiä vaikutuksia voi merkitä molemmissa max. kolmeen) Välittömiä vaikutuksia voi pääsääntöisesti olla vain selvästi kansainvälisen ulottuvuuden omaavilla hankkeilla
Johtopäätöksiä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU2020 EUSBSR => ei ristiriitoja RR-rahoitus kohdistuu Itämeristrategian kannalta haasteellisesti (karttakuva) Aiempaa suppeampi toimenpidevalikoima Alueellinen kehittäminen => paikallisesti tärkeät hankkeet vs. Itämeri-näkökulma Alueiden valmiudet aidosti kansainvälisiin hankkeisiin? Myös paikalliset hankkeet voivat toteuttaa Itämeristrategiaa!
Kiitos! Lisätietoja: Lisätietoja: www.rakennerahastot.fi www.rakennerahastot.fi 15 Etunimi Sukunimi 12.6.2014