TAAJAMAMETSIEN HOITOPERIAATTEET



Samankaltaiset tiedostot
TAAJAMAMETSIEN HOITOPERIAATTEET. Kouvolan kaupunki Kaupunkikehitys/Tekniikka- ja ympäristöpalvelut

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Mielakan metsäilta

Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus

METSÄNHOIDON PERIAATTEET Metsäsuunnitelmakausi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMO) tavoitteiden toteutuminen luonnonhoidossa

Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26

Metsänhoitotyöt kuvioittain

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

hakkuut rakent am ja monimuotoisuus

NIVALAN-HAAPAJÄRVEN LEHTOJEN LUONNONHOITOHANKE

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

20 % havupuita 80 % lehtipuita 50 % havupuita 50 % lehtipuita. Rauduskoivu, kuusi, kataja, tukevarakenteiset lehtipensaat

Viheralueiden hoitoluokitus taajama-alueiden maankäytön ja viheralueiden suunnittelussa

Monimuotoinen metsäluonto

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet

KIRKKONUMMEN KUNNAN METSÄSTRATEGIA JA HOITO- JA KÄYTTÖLUOKITUS

Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS :2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille

Yleisohjeita harvennus- ja uudistushakkuiden toteuttamiseen

Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos

Metsäohjelman luonnos

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

Mitä on ympäristövastuullinen metsätalous?

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Metsätalouden ympäristöseuranta 2018

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

Alemmassa kerroksessa kasvaa n 10 m pihlajaa joka on suurelta osin aika ränsistynyttä ja varsinkin kuvion reunoilla raitaa ja harmaaleppää.

Huomioita Vaasan metsäsuunnitelmasta

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

VALKOSELKÄTIKKA JA METSÄNKÄSITTELY. Ohjeita metsäammattilaisille ja metsänomistajille ANTTI BELOW

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Monimuotoisuuden suojelu

Espoon ympäristöyhdistys Sini Miettinen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

KONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka ,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3

Metsänhoito. Metsänomistajat

Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen

PÖLLYVAARAN-HETTEENMÄEN METSÄSUUNNITELMA, VERSIO II

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta

Metsän sertifiointi kestävyyden todentajana

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,

Pituus: % havupuita 50 % lehtipuita. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0 0,0

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

TUOTTOA JA METSÄNOMISTAMISTA. -Ilman avohakkuita

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Hoidon periaatteet ja yksityiskohdat

Käytännön kokemuksia erityishakkuista Vaihtoehtoiset metsänkäsittelymenetelmät virkistysmetsissä

Hakkuukuviot opaskartalla: Hanke Kolmen hakkuukuvion metsänhakkuu seuraavasti:

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit hanke Timo Kuuluvainen, metsätieteiden laitos, HY

Metsänhoito on omaisuuden hoitoa

PEFC-vaatimukset: Toiminta vesistöjen läheisyydessä ja säästöpuut. Webinaari Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo

Metsätalouden ympäristöseuranta 2017

Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana

Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa Raili Hokajärvi, projektipäällikkö MoTaSu-hanke

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS ELI ABC-LUOKITUS ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGISSA. Tähän tarvittaessa otsikko

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila

ESPOOLAINEN LUONNONHOIDON TOIMINTAMALLI

Luonnonsuojelu ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen kunnassa

Monimuotoisuus eri-ikäisrakenteisessa metsässä. Juha Siitonen Metla, Vantaa

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso Etelä-Karjala

Metsähallitus Metsätalous Oy. Hyvinvointia monikäyttömetsistä

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

Metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen

Käytännön haasteita ja esimerkkejä

Metsätalouden ympäristöseuranta 2016

Kaupunkisuunnittelun keinot viherympäristön luomisessa

RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017

Jyväskylän kaupungin metsät

Metsäohjelma

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

FSC-SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ KANNATTAVAN JA VASTUULLISEN METSÄNHOIDON

Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?

Nuorallatanssia Nuorallatan kaupunkimetsis kaupunkim etsis

Monimuotoisuuden turvaaminen metsänomistajien neuvontaorganisaatioiden toiminnassa

Metsäohjelman seuranta

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Transkriptio:

1 TAAJAMAMETSIEN HOITOPERIAATTEET Kouvolan kaupunki Kaupunkikehitys/Tekniikka- ja ympäristöpalvelut versio 0.8

2 SISÄLLYS Johdanto 1. Taajamametsät ovat viihtyisiä ja elinvoimaisia 2. Taajamametsien hoidolla tuetaan hyvää maisemakuvaa 3. Taajamametsien luonto säilyy monimuotoisena 4. Taajamametsien hoito ja asukkaat 5. Taajamametsien hoitotoimenpiteiden suunnittelu, toteutus ja taloudellisuus 6. Taajamametsä tarjoaa monipuolisia luontokokemuksia eri käyttäjäryhmille

3 TAAJAMAMETSIEN HOITOPERIAATTEET Johdanto Tämä Kouvolan kaupungin Taajamametsien hoitoperiaatteet -ohjeisto ohjaa kaupungin omistamien taajamametsien hoitotoimien toteutusta sekä vuorovaikutuksen järjestämistä hoitotoimien yhteydessä. Hoitoperiaatteet on tavoitelinjaus siitä, mihin kaupungin taajamametsien metsänhoidolla pyritään sekä opas niissä työskenteleville. Tässä ohjeistossa taajamametsillä tarkoitetaan Kouvolan kaupungin omistamia asema- ja yleiskaava-alueiden metsiä sekä joitakin niiden ulkopuolella olevia virkistysalueita (karttaliite). 1. Taajamametsät ovat viihtyisiä ja elinvoimaisia Puusto Taajamametsien hoidon tavoitteena on kasvattaa elinvoimaisia, eri-ikäisiä, monimuotoisia metsiä, joissa puuston käsittely on pienipiirteistä. Taajamametsät pyritään kasvattamaan maisemakuvaltaan vaihtelevana ja niissä suositaan sekapuustoisuutta ja luontaisia puulajeja. - Taajamametsien käsittelyssä otetaan huomioon maiseman ja kasvupaikkatyypin vaihtelut. Sekapuustoinen, monimuotoinen metsä on elinvoimainen. Kosteikkonotkoissa suositaan runsaammin sille tyypillistä lehtipuustoa ja kuusikasvustoa. Kuiville kankaille pyritään saamaan mäntyä. Yhden puulajin eri-ikäisiä metsiköitä kuten mäntyisiä hongikkoja, koivikkoja tai haavikkoja, jätetään parhaista yksilöistä. Pienialaisesti voidaan lisätä myös kasvupaikalle luontaisia jalopuulajeja kuten esim. metsälehmusta. Vaaralliset puut poistetaan. Hakkuut toteutetaan pääosin kasvatushakkuina. - Monimuotoisissa, erirakenteisissa metsissä olemassa oleville taimiryhmille annetaan kasvutilaa taimikonhoidolla sekä poistamalla niiden päältä ja reunoilta vanhaa puustoa. Tarvittaessa jätetään myös nuoria puustokohtia kokonaan käsittelemättä, tiheiköiksi, monimuotoisuuden ja sulkeutuneisuuden vuoksi. - Harvennettaessa tasaikäistä metsää hakkuissa pyritään jättämään mahdollisimman terve puusto, jonka tiheyttä ja jätettäviä puulajeja vaihdellaan kasvupaikan olosuhteiden mukaisesti. Tarvittaessa laajemmilla virkistysalueilla esim. vanhoissa kuusikoissa voidaan tehdä maastomuotojen mukaisia luontaiseen uudistamiseen tähtääviä pienaukkoja. Aliskasvosta säästetään. - Metsänreunojen suojavaikutus erityisesti kapeilla kaistaleilla on merkittävä maisemavaikutuksen sekä monimuotoisuuden kannalta. Kapeat suojaviherkaistaleet pyritään pitämään kasvustoltaan peitteisinä.

4 Reunakaistaleita avataan enintään 1/3 matkalta näkemien ja kulkumahdollisuuksien järjestämiseksi. - Rakennusvarausalueiden metsiä valmennetaan kestämään tulevan rakentamisen aiheuttamia muutoksia. Erityisesti kiinnitetään huomiota jäävien viheralueiden puuston elinvoimaisuuteen ja suojavaikutukseen rakentamisen jälkeen. Ympäristön muutoksia kestämättömät puustot uudistetaan ajoissa ottaen kuitenkin huomioon puuston rakenteen soveltuvuus pitkällä aikavälillä kaavassa määriteltyyn tarkoitukseen. 2. Taajamametsien hoidolla tuetaan hyvää maisemakuvaa Maisema Maisema otetaan huomioon luonnonhoidossa tuomalla esiin luonnon vaihtelevuutta sekä alueen omaleimaisuutta. Metsänkäsittely sovitetaan maisemaan. - Metsänkäsittelyn maisemavaikutukset huomioidaan erityisesti luonnon tai maiseman arvokohteilla sekä teiden ja reittien varsilla. - Hoitotöiden yhteydessä pyritään avaamaan kauniita näkymiä, ja tuomaan esiin arvokkaita kohteita, kuten kalliorinteitä, kauniita puuryhmiä, puita, vanhoja asuinpaikkoja tai kulttuuriperintökohteita siten, että metsien arvokkaat luontokohteet otetaan huomioon. - Maisemanhoidollisesti kiinnitetään erityisesti huomiota puulajin valintoihin ja reunavyöhykkeiden vaalimiseen. Metsien luontaiset puulajisuhteet huomioidaan alueen kasvupaikan mukaisesti. Puustoa hoidetaan pienipiirteisesti, tiheikköjä ja avarampia kohtia vuorottaen. - Kaupunginosien omaleimaisuus tunnistetaan ja se pyritään säilyttämään. - Maisemanhoidossa pyritään huomioimaan ja lisäämään metsämaiseman elämyksellisyyttä. - Suunnittelussa tiedostetaan ja tunnistetaan kohteiden ominaispiirteet ja paikan henki ja niitä pyritään korostamaan hoitotoimissa. Eliöt ja elinympäristöt 3. Taajamametsien luonto säilyy monimuotoisena Taajamametsien hoidon tavoitteena on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen turvaamalla ekologinen verkosto ydinalueiden ja niiden välisten yhteyksien avulla sekä säilyttämällä alueelle tyypillinen metsäluonto. - Tunnetaan monimuotoisuuden ydinalueet, niiden arvo ja sijainti, sekä tunnistetaan niiden väliset yhteystarpeet ja huomioidaan ne suunnittelussa. Ydinalueet muodostuvat arvokkaista elinympäristöistä, kuten suojelualueista, arvokkaista ja uhanalaisista luontotyypeistä sekä harvinaisten ja uhanalaisten lajien esiintymispaikoista.

- Ekologisen verkoston ytimet jätetään metsänkäsittelyn ulkopuolelle tai käsitellään varovaisesti arvokkaiden ominaisuuksien säilymistä tukien. Hoitotoimia toteutetaan myös jos elinympäristön ominaispiirteiden tai uhanalaisen lajin esiintymän säilyminen sitä edellyttää. - Arvokkaat luontokohteiden ominaispiirteet säilytetään ja metsälakikohteet turvataan lakisääteistä laajemmalla suojavyöhykkeellä. Arvokkaimmat kohteet suojellaan omaehtoisesti tai perustamalla niistä luonnonsuojelualueita. - Vieraslajien aktiivinen torjunta vuosittain edellyttää kasvupaikkatietojen keräämistä. - Eläimille annetaan pesimisrauha eikä suunnitelman mukaisia hoitohakkuita tehdä niiden pesimäaikaan. Uhanalaisten lajien elinympäristöjä hoidetaan tarvittaessa aktiivisesti ja petolintujen pesäpaikat suojellaan 20-50 m leveällä suojavyöhykkeellä. - Pienvesien luontokohteet (lähteiden, purojen, norojen ja lampien reunametsät) huomioidaan hoidossa ja niiden ympärille jätetään riittävä suojavyöhyke. Ojituksia ei tehdä metsänkasvun tarpeisiin. - Lahopuun määrää lisätään aktiivisin toimin ja kaatuneiden puiden jättämisellä sopivissa kohteissa. Kuolleita puita säästetään ja tehdään pökkelöitä kolopesijöille. Säästöpuita jätetään. - Hoitotoimissa säästetään taloudellisesti vähäarvoisia puulajeja, jotka ovat monimuotoisuuden kannalta arvokkaita (pajut, haapa, lepät, tuomet). - Valituilla monimuotoisuuskohteilla annetaan ojituksen umpeutua. Mahdollisuuksien mukaan voidaan tehdä ennallistamistoimenpiteitä monimuotoisuuden lisäämiseksi. - Pienpetokantoja pyritään pitämään kurissa mahdollistamalla niiden metsästys kaupungin omistamilla alueilla. 5 Asukkaat ja sidosryhmät 4. Taajamametsien hoito ja asukkaat Hoitotoimenpiteistä tiedotetaan asukkaille ja sidosryhmille ennen toimenpiteitä sekä huomioidaan asukkaiden mielipiteet mahdollisuuksien mukaan. Metsien hoidossa ja käytön suunnittelussa otetaan huomioon eri käyttäjäryhmät sekä metsien erilaiset käyttömuodot. - Lähimetsien hakkuista tiedotetaan hakkuu-alueen rajanaapureille ja tarvittaessa lehti-ilmoituksin. - Asukkaille ja sidosryhmille tarjotaan mahdollisuus kertoa näkemyksensä ja vaikuttaa kaupungin metsien hoitoon. Mielipiteet kuullaan ja yksittäisten toiveiden toteuttamismahdollisuudet arvioidaan aina tapauskohtaisesti - Aktivoidaan asukkaita keräämään polttopuita hakkuutähteistä.

6 5. Taajamametsien hoitotoimenpiteiden suunnittelu, toteutus ja taloudellisuus Hoitotoimenpiteet, suunnittelu ja talousvaikutus Metsien hoitoa ohjataan luonnonhoitosuunnitelman, erillisten hoito - ja käyttösuunnitelmien sekä viheralueiden hoitoluokituksen avulla. Metsien elinvoimaisuus turvataan laadukkailla toimenpiteillä, suunnitelmallisesti ja kustannustehokkaasti. Hoito - ja hakkuutyöt suoritetaan maasto, luonnon olosuhteet sekä ympäristönsuojelun näkökohdat huomioiden. Taajama- ja virkistysalueiden luonnonhoidon tavoitteena ei ole tuottaa taloudellista tuottoa puuntuotannosta. - Puuston hakkuutoimet tehdään pääsääntöisesti koneellisesti, monitoimikoneajokone yhdistelmällä. Tarpeellisissa paikoin käytetään lisäksi metsuria. Käytettävät koneet valitaan työkohteen vaatimusten perusteella. - Toimenpiteet toteutetaan aluekokonaisuuksina, jolloin keskittämisellä säästetään kustannuksissa. Luonnonhoidon suunnittelu ja toteutus tehdään kustannustehokkaasti. - Hakkuutähteet kerätään pois teiden ja ulkoilureittien varsilta sekä näkymää haittaavilta kohdin. Muutoin hakkuutähteet kerätään laajemmilta kuviolta vain käytön niin vaatiessa. - Hakkuissa huomioidaan maasto-olosuhteet maapohjan kantavuuden mukaisesti välttäen urapainumia ja vauriota puustolle. Erityisesti huomiota kiinnitetään ajourien sijoitteluun. Hakkuilla huomioidaan ulkoilureittien reunapuuston kunto ja vältetään latu-urien tallomista. - Varastopaikat siivotaan varaston tyhjennyttyä. - Voimakkaassa käytössä olevilla alueilla tai liikenneväylien läheisillä alueilla toimittaessa huomioidaan ensisijaisesti turvallisuusnäkökohdat. - Lannoitteita, torjunta-aineita ja maanmuokkausta ei käytetä kun niin hoidon välttämättä vaatiessa. - Rakennushankkeiden puuston poisto toteutetaan hankkeen kustannuksella. Puusto on kaupungin omaisuutta. - Työt tehdään oikea-aikaisina, erityisesti nuorten metsien hoidot. Hakkuutoimien yhteydessä alikasvoksen kehitys pyritään turvaamaan ja kohteiden ennakkoraivaus harkitaan kohteittain. - Metsien hoito perustuu luonnonhoitosuunnitelmiin, joihin kirjataan kohteen erityispiirteet sekä sisällytetään ehdotukset metsien hoitotöistä ja muista luonnonhoitotöistä. - Hoitotoimien suunnittelu perustuu alle 10 vuotta vanhoihin luontokartoituksiin, jotka tarvittaessa päivitetään ennen hakkuutoiminnan aloittamista. - Erillisille arvokohteille laaditaan omat hoito- ja käyttösuunnitelmat niiden erityistavoitteiden mukaisesti.

7 Virkistyskäyttö 6. Taajamametsä tarjoaa monipuolisia luontokokemuksia eri käyttäjäryhmille Taajamametsien hoidon tavoitteena on mahdollistaa metsien monipuolinen virkistyskäyttö, kuten erilaiset liikuntalajit, marjojen ja sienten keruu, opetus- ja kasvatustoiminta sekä luonnon havainnointi. Metsäympäristön virkistysarvot ja kulttuurihistorialliset arvot säilytetään ja tunnistetaan näiden kehityskelpoiset kohteet. - Metsään johtavat polut ja kulku-urat aukaistaan ja tarvittaessa rakennetaan helppokulkuisiksi metsään pääsyn helpottamiseksi. - Kulkureittien, varusteiden turvallisuudesta, kunnosta ja siisteydestä huolehditaan. Tarvittaessa rakennetaan virkistyskäyttöä tukevia rakenteita kuten penkkejä, opastauluja ym. - Kulkemista ohjataan mm kaadettujen maapuiden ym. luonnollisten esteiden avulla tai levittämällä katteita toimiville reiteille. Metsien oikea-aikaisilla hoitotoimenpiteillä parannetaan puuston kestävyyttä ja sopeutumiskykyä sekä vaikutetaan maapohjan kulumiseen.