HENKILÖKOHTAISEN AVUN OPAS TYÖNANTAJALLE JA AVUSTAJALLE

HENKILÖKOHTAISEN AVUN OPAS TYÖNANTAJALLE JA AVUSTAJALLE Vammaispalvelu Kirkkonummen kunta Perusturva 5.1.2012

Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 2 AVUSTAJAN JA HÄNEN SIJAISENSA HANKKIMINEN JA PALKKAAMINEN... 5 3 TYÖNANTAJAN (VAMMAISEN HENKILÖN) VASTUU... 7 4 TYÖSOPIMUS JA SEN SISÄLTÖ... 8 5 TYÖNANTAJALLE KORVATTAVAT KUSTANNUKSET... 9 5.1 TYÖNANTAJALLE KORVATTAVAT KUSTANNUKSET... 9 5.2 Työnantajan puolesta korvattavat lakisääteiset maksut ja korvaukset... 10 5.3 Vakuutusmaksut... 10 6 ILTA-, YÖ- JA VIIKONLOPPUKORVAUKSET... 11 6.1 Iltatyölisä... 11 6.2 Lauantaityölisä... 11 6.3 Sunnuntaityökorvaus... 11 6.4 Yötyö... 12 7 MUUT KOHTUULLISET AVUSTAJASTA AIHEUTUVAT VÄLTTÄMÄTTÖMÄT KULUT SEKÄ ULKOMAANMATKAT... 12 7.1 Muut kohtuulliset välttämättömät kulut... 12 7.2 Ulkomaanmatkat... 12 8 SAIRAUSLOMA... 12 9 ÄITIYS-, ISYYS-, VANHEMPAINVAPAA... 13 10 ALLE 3- VUOTIAAN LAPSEN HOITOVAPAA JA TILAPÄINEN HOITOVAPAA (SAIRASTUNEEN LAPSEN HOITO)... 13 11 VUOSILOMA... 14 11.1 Kuukausipalkkainen avustaja... 14 11.2 Tuntipalkkainen avustaja... 15 12 KORVAUKSEN (PALKANMAKSUN) KESKEYTTÄMINEN JA LAKKAUTTAMINEN... 15 13 TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMINEN... 16 13.1 Työnantajan tekemä irtisanominen... 16 13.2 Työntekijän tekemä irtisanominen... 17 13.3 Työsuhteen purkaminen... 18 14 ILMOITUSVELVOLLISUUS JA TAKAISINPERINTÄ... 18 15 ASIAA KOSKEVAT SÄÄDÖKSET JA OHJEET... 19 16 YHTEYSTIEDOT... 20 LIITTEET... 20 Liite 1 Henkilökohtaisen avun hakemus... 20 Liite 2 Työsopimus... 23 Liite 3 Työtuntilista... 24 2

1 YLEISTÄ Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. Uudistuksen tavoitteena oli lisätä vaikeavammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta, itsenäisyyttä ja itsemääräämisoikeutta sekä parantaa vaikeavammaisen henkilön mahdollisuutta osallistua yhteiskunnan eri toimintoihin. Tavoitteena oli myös konkretisoida suomalaisen vammaispolitiikan lähtökohtia: Vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuus, oikeus osallisuuteen sekä oikeus tarpeellisiin palveluihin ja tukitoimiin. Vammaispalvelulain uudistumisen myötä henkilökohtainen apu tuli vaikeavammaisille ihmisille subjektiiviseksi oikeudeksi. Uudistetussa laissa kunnalla on erityinen järjestämisvastuu mm. koskien välttämätöntä ja kohtuullista kuljetuspalvelua, päivätoimintaa, tarvittavia asunnonmuutostöitä, palveluasumista sekä henkilökohtaista apua (Vammaispalvelulaki 8-9 ). Rajoja on uudistetussa laissa selkiytetty ennen kaikkea henkilökohtaisen avun osalta, josta tehtiin nimenomaan vaikeavammaisille rajattu palvelu. Toinen oleellinen uudistus on tarkentunut kannanotto avun määrään vaikeavammaisella. Lain mukaan apua on annettava päivittäisiin toimiin sekä työhön ja opiskeluun tarpeen mukaan. Yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen laki takaa minimituntimäärän, joka on 30 tuntia vuodesta 2011 alkaen (avun tarpeen mukaan). Vammaispalvelulaki on edelleenkin toissijainen suhteessa muuhun lainsäädäntöön. Lain mukaisia tukitoimia ja palveluja järjestetään, jos henkilö ei saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluja tai tukitoimia muun lain nojalla. Muutetun 4 1 momentin mukaan kehitysvammalain 1 :ssä tarkoitettujen henkilöiden tarvitsemat erityispalvelut järjestetään ensisijaisesti vammaispalvelulain nojalla silloin kun ne ovat riittäviä ja sopivia sekä kehitysvammaisen henkilön edun mukaisia. Vammaispalvelulain ja kehitysvammalain keskinäinen soveltamisjärjestys muuttuu siis nykyisin lakien soveltamiskäytännössä omaksutusta järjestyksestä siten, että vammaispalvelulaista tulee lähtökohtaisesti ensisijainen kehitysvammalakiin nähden. Kehitysvammalain tarkoitusta, soveltamisalaa sekä palveluja koskevat säännökset säilyvät ennallaan. Näin vammaispalvelulain uudet säännökset eivät merkitse muutoksia erityishuoltopalvelujen järjestämiseen nimenomaan niiden tarpeessa oleville henkilöille. Kehitysvammalain nojalla järjestetään palveluja silloin, jos vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja tukitoimet eivät ole asiakkaalle riittäviä tai sopivia. Muun muassa kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisiä tarpeita vastaavia asumispalveluita, perhehoitoa sekä vaativaa ja monialaista erityisosaamista ja ympärivuorokautista hoitoa ja valvontaa edellyttäviä palveluja järjestetään edelleen kehitysvammalain nojalla. 3

Henkilökohtaisen avun järjestäminen perustuu palvelusuunnitelmassa todettuun avuntarpeeseen. Vammaisen henkilön tarvitsemien palvelujen ja tukitoimien selvittämiseksi ja yhteensovittamiseksi jokaisen asiakkaan (ja tarvittaessa hänen omaistensa sekä eri viranomaistahojen kanssa) laaditaan yksilöllinen palvelusuunnitelma. Palvelusuunnitelman lähtökohtana on asiakkaan palveluntarve. Palvelusuunnitelma tarkistetaan tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kahden vuoden välein. Palvelusuunnitelmassa kuvataan asiakkaan nykytilannetta ja hänen saamiaan palveluita ja tukitoimia, kartoitetaan tarpeet ja laaditaan suunnitelma tulevaisuutta varten. Suunnitelman on tarkoitus kattaa vammaisen henkilön kaikki palvelut. Palvelusuunnitelmaan kirjatut asiat eivät kuitenkaan ole yhtä kuin myönteinen päätös, vaan kutakin palvelua tai tukitoimea on erikseen haettava. Palvelusuunnitelman avulla on tarkoitus parantaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja vaikuttamismahdollisuuksia. Palvelusuunnitelma on yhteistyöväline, joka perustuu asiakkaan osallistumiseen ja eri viranomaisten kiinteään yhteistyöhön. Palvelusuunnitelma perustuu sekä vammaispalvelulakiin että lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista. Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vammaispalvelulaissa (VPL 8c ) vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella päivittäisissä toimissa, työssä ja opiskelussa, harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä. Palvelu edellyttää, että vaikeavammaisen henkilön riittävä huolenpito voidaan kokonaisuudessaan turvata avohuollon toimenpitein. Jos avun ja avustamisen tarve perustuu pääosin hoivaan, hoitoon ja valvontaan, siihen on vastattava muulla tavoin. Henkilökohtaisen avun myöntäminen ei ole diagnoosiperusteista, vaan avun tarvetta arvioidaan aina henkilön toimintakyvyn perusteella. Henkilökohtaista apua järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua suoriutuakseen tavanomaisissa elämän toiminnoissa eikä avun tarve johdu pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja toimintarajoitteista (VPL 8 c ). Henkilökohtainen apu kohdistuu niihin toimiin, jotka henkilö tekisi itse, mutta ei niistä vamman tai sairauden vuoksi selviä. Henkilökohtaisen avun järjestäminen edellyttää lähtökohtaisesti, että vaikeavammaisella henkilöllä on voimavaroja määritellä avun sisältö ja toteutustapa. Myös vaikeavammaiselle lapselle voidaan myöntää henkilökohtaista apua, jos henkilökohtaisen avun lakisääteiset edellytykset täyttyvät. Pääsääntöisesti henkilökohtaista apua voidaan myöntää kouluikäiselle lapselle silloin, kun lapsen erityistarpeet hänen ikänsä ja kehitystasonsa huomioon ottaen edellyttävät vanhemmilta tavanomaisen vanhemmuuden ylittävää erityistä huolenpitoa. Henkilökohtaisella avulla on mahdollista 4

kompensoida vamman aiheuttamaa toimintavajausta sellaisissa tilanteissa, joissa lapsi muutoin (jos hänellä ei olisi vammaa) toimisi jo ilman vanhempiaan. Näin edistetään lapsen itsenäistymiskehitystä. Henkilökohtaisen avun järjestäminen edellyttää viranhaltijan päätöstä, josta selviää myönnetyn avun tuntimäärä. Henkilökohtaista apua haetaan vammaispalvelun kautta hakemuksella, jonka liitteenä toimitetaan lääkärintodistus. Avun tarpeen arvioinnin lähtökohtana on henkilön toimintakyky. Henkilökohtaisen avun järjestämistapa ja avun määrä määritellään yksilöllisessä palvelusuunnitelmassa. Henkilökohtaisen avun järjestämistavoista päätettäessä ja henkilökohtaista apua järjestettäessä otetaan huomioon vaikeavammaisen henkilön oma mielipide ja toivomukset, yksilöllinen avun tarve ja elämäntilanne kokonaisuudessaan. Kirkkonummella henkilökohtaista apua järjestetään ensisijaisesti korvaamalla henkilökohtaisen avustajan palkkakustannukset. Henkilökohtaisen avustajan työnantaja on vammainen henkilö ja työsuhde perustuu henkilökohtaisen avustajan ja vammaisen henkilön väliseen työsuhteeseen. Työsuhteen työehtosopimuksena käytetään henkilökohtaisia avustajia koskevaa valtakunnallista työehtosopimusta. Jos oman henkilökohtaisen avustajan palkkaaminen ei perustellusta syystä ole mahdollista, on toisena vaihtoehtona henkilökohtaisen avun saamiselle palvelun järjestäminen ostopalveluna, jolloin henkilökohtaisen avun päätöksen lisäksi tehdään sopimus avun toteuttamisesta kunnan hyväksymän yksityisyrittäjän kanssa. Tässä oppaassa vammainen henkilö / avustettava tarkoittaa työnantajaa ja henkilökohtainen avustaja / avustaja tarkoittaa työntekijää. 2 AVUSTAJAN JA HÄNEN SIJAISENSA HANKKIMINEN JA PALKKAAMINEN Vammainen henkilö hankkii ja palkkaa pääsääntöisesti avustajansa ja tämän sijaisen itse ja huolehtii työnantajalle kuuluvista velvoitteista mm. kirjallisen työsopimuksen teosta sekä kuukausittaisen työtuntilistan täytöstä ja palautuksesta vammaispalveluun. Niissä tilanteissa, joissa avustettava on alaikäinen, voi jompikumpi vanhemmista toimia avustajan työnantajana. Henkilökohtainen verotiliviitenumero, joka tarvitaan palkanmaksua varten, on kuitenkin aina vammaisen henkilön oma verotiliviitenumero. Vammaispalvelun sosiaalityöntekijät neuvovat ja auttavat tarvittaessa avustajan etsimisessä. Avustaja voi löytyä esim. vammaisen henkilön tuttavapiiristä, lehti-ilmoituksen taikka Työ- ja elinkeino toimiston sivujen välityksellä www.mol.fi. Joskus myös vammaispalvelun sosiaalityöntekijällä voi olla tiedossa vapaana oleva, avustajan työtä etsivä henkilö. Itsemääräämisoikeuden toteutumisen vuoksi on kuitenkin tärkeää, että vammainen 5

henkilö itse päättää siitä, kuka häntä avustaa. Henkilökohtaisena avustajana ei kuitenkaan voi toimia vaikeavammaisen henkilön omainen tai muu läheinen henkilö, ellei sitä erityisen painavasta syystä ole pidettävä vaikeavammaisen henkilön edun mukaisena. (VPL 8d ) Omainen voi sen sijaan toimia omaishoitajana ja hakea kunnalta omaishoidontukea. Henkilökohtaisen avun piiriin kuuluvan henkilön ei tule olla hoitotoimien passiivinen kohde, vaan henkilökohtaisen avun tarkoitus on tuoda henkilölle mahdollisuus toteuttaa elämässään omia valintojaan edellytystensä mukaisesti. Henkilökohtaisen avustajan työajat voivat vaihdella työnantajan avuntarpeen mukaan. Työ voi olla joko säännöllistä tai epäsäännöllistä, osapäivätyötä tai kokopäivätyötä. Avustaja ja avustettava sopivat työn suorittamisen tarkan ajankohdan avustettavan tarpeiden mukaisesti. Yhdellä avustajalla voi olla myös useampi avustettava, jolloin hän tekee jokaisen avustettavan kanssa oman työsopimuksen. Kokopäivätyöstä (40h/viikko) maksetaan avustajalle kuukausipalkka. Pienemmästä viikoittaisesta tuntimäärästä ja epäsäännöllisestä työstä maksetaan tuntipalkka. Vammaisella henkilöllä on mahdollisuus solmimansa työsopimuksen perusteella suorittaa työntekijälleen suurempaa palkkaa kuin tässä oppaassa määritellyt korvaukset kattavat. Kunta ei kuitenkaan vastaa näistä kustannuksista. Työnantajana toimiva vammainen henkilö voi tarvittaessa palkata useamman kuin yhden henkilökohtaisen avustajan, mikäli käytännön toimet sitä vaativat. Kirkkonummen kunnassa avustajien palkat laskee yksityinen tilitoimisto Rantalainen (tieto päivitetty 14.2.2011). Lisäksi uusille työnantajille/työntekijöille perustetaan tilitoimiston kautta tiedostot, palkkakortit ja tehdään lakisääteisistä vakuutuksista ilmoitus vakuutusyhtiö Tapiolaan. Vammaispalveluun kuukausittain saapuvista tuntilistoista lasketaan tilitoimistossa tunnit/kk-palkat sekä mahdolliset ilta-, viikonloppu- tai yölisät. Palkkakortit lähetään kuukausittain palkansaajille. Henkilökohtaisen avustajan työhön ei ole erillistä pätevyysvaatimusta. Henkilökohtainen avustaja ei ole työnantajansa terveydenhoitaja, eikä hän vastaa avustettavan sairaanhoidosta tai hoitotoimenpiteistä. Henkilökohtainen avustaja ei myöskään vastaa avustettavan kuntoutuksesta. Jos vaikeavammaiselle henkilölle on myönnetty palveluasuminen omaan kotiin, on hän oikeutettu saamaan henkilökohtaisen avun lisäksi myös kotihoitoa kunnan vammaispalvelun tai kotihoidon kautta (VPL 8, VPA 10-11 ). 6

3 TYÖNANTAJAN (VAMMAISEN HENKILÖN) VASTUU Kirkkonummella henkilökohtaista apua järjestetään pääosin yllä kuvatun työnantajamallin kautta, jossa henkilökohtaisen avustajan työnantajana toimii vaikeavammainen henkilö itse. Työnantajamallin kautta vaikeavammaisen henkilön itsemääräämisoikeus toteutuu parhaiten. Työsuhde perustuu henkilökohtaisen avustajan ja vammaisen henkilön väliseen sopimukseen. Työnantajana vaikeavammainen henkilö määrittelee itse avustajan työtehtävät (missä tarvitsee apua ja miten toivoo häntä avustettavan) sekä vastaa työnantajalle kuuluvista velvoitteista mm. kirjallisen työsopimuksen teosta. Työsopimuslomakkeita saa kunnan internet-sivuilta tai vammaispalvelun sosiaalityöntekijöiltä, ja tarvittaessa sosiaalityöntekijä avustaa työsopimuksen teossa. Henkilökohtainen avustaja ei ole työsuhteessa Kirkkonummen kuntaan, vaan kunta toimii ainoastaan korvauksen (palkanmaksun) teknisenä toteuttajana työnantajan (vammaisen henkilön) puolesta. Alaikäisen lapsen saadessa henkilökohtaista apua vanhempi toimii usein työnantajana ja on näin ollen vastuussa henkilökohtaisen avun toteuttamisesta. Alaikäisen lapsen kanssa työskentelemään valitun avustajan tulee esittää rikosrekisteriote. Työnantajan tulee kirjata rikosrekisteriotteen antopäivä työsopimukseen. Henkilökohtaisen avustajan työnantajana toimiminen merkitsee vastuun ottamista. Virallisesti vastuu liittyy palkasta, vakuutuksista ja ennakonpidätyksistä sekä työterveyshuollosta huolehtimiseen. Koska palkanmaksu suoritetaan Kirkkonummella yksityisen tilitoimiston kautta, hoitaa tilitoimisto käytännössä suuren osan näistä työnantajan velvoitteista. Työnantajana toimiminen ja arkielämän pyörittäminen henkilökohtaisen avustajan kanssa vaatii kuitenkin aina työnantaja-työntekijä -suhteen tiedostamista. Työnantajan on muistettava, että hän on esimies ja että hänen tulee pyrkiä ratkaisemaan työsuhteessa mahdollisesti ilmenevät ongelmat. Tärkeä osa työnantajan tehtäviä ovat työntekijän työssä jaksaminen ja viihtyminen. Henkilökohtainen avustaja työskentelee hyvin lähellä työnantajaansa, ja jotta asiat sujuisivat joustavasti, on usein parempi työskennellä työparina kuin johtajana ja alaisena. Työnantajan tehtäviin kuuluu määritellä, millainen työntekijä on hänelle sopiva ja mitä työtehtäviä työntekijä tekee. Työhön rekrytoitavat ihmiset tulee valita tarkasti ja työhön opastamisen tulisi olla mahdollisimman perusteellista ja hyvin suunniteltua. Työhön opastamista ja työssä ohjaamista täytyy muistaa ylläpitää ainakin aina tilanteen muuttuessa. Työnantajan vastuulla on se, että työtehtävät onnistuvat ja työntekijä viihtyy. Avain näihin molempiin on avoin keskustelu. Näin varmistetaan mahdollisimman onnistunut työsuhde. Henkilökohtaisen avun tarkoituksena on korvata vamman tai sairauden aiheuttamaa toimintavajetta. Henkilökohtainen avustaja ei voi työskennellä yksin ilman työnantajansa läsnäoloa, vaan tarkoitus on yhdessä toimimalla avustaa vammaista henkilöä niissä asioissa, joiden suorittamisessa hän tarvitsee 7

toisen henkilön apua. Työnantajan ollessa esim. kuntoutuksessa tai sairaalahoidossa, työnantajan vastuulla on viimeistään kaksi viikkoa ennen ko. ajankohtaa joko lomauttaa työntekijä ko. ajaksi tai sopia palkallisten lomien käytöstä ajalla. Työnantajan joutuessa yllättäen esim. sairaalahoitoon, avustaja on oikeutettu saamaan palkkaa sopimuksen mukaan 14 vrk. Henkilökohtaisen avustajan työtehtävät liittyvät erilaisissa toiminnoissa avustamiseen kuten liikkumisessa, pukeutumisessa, henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimisessa, ruokataloudessa, asunnon siivouksessa ja asioiden hoidossa kotona ja kodin ulkopuolella. Työn monipuolisuudesta ja vaihtelevuudesta huolimatta työntekijät voivat kokea itsensä yksinäisiksi ja työnsä henkisesti raskaaksi. Nämä asiat saattavat olla työnantajasta riippumattomia ja vaikuttaa työntekijän viihtyvyyteen ja työssä jaksamiseen. Työnantajan pitäisikin ottaa huomioon myös tällaiset psyykkiset asiat, jotta työntekijä voisi hyvin. 4 TYÖSOPIMUS JA SEN SISÄLTÖ Kirjallinen työsopimus tulee aina tehdä myös määräaikaisten ja sijaisten kanssa. (Työsopimusmalli liitteenä 2.) Työnantaja määrittelee itse työntekijän työtehtävät ja hänen tulee käydä ne yhdessä läpi työntekijän kanssa ennen työsuhteen alkua. Tarvittaessa vammaispalvelun sosiaalityöntekijä avustaa työsopimuksen täytössä. Työsopimuksesta tulee ilmetä työnantajan ja työntekijän henkilötiedot; nimi, henkilötunnus, osoite ja puhelinnumero, työnantajan henkilökohtainen verotiliviitenumero sekä työntekijän pankkitilinumero palkanmaksua varten. Lisäksi työsopimuksesta tulee ilmetä: 1) työsuhteen alkamispäivä ja mahdollinen koeaika (enintään neljä kuukautta), jonka kestäessä sekä työnantaja että avustaja voivat purkaa työsopimuksen ilman irtisanomisaikaa 2) työsuhteen voimassaoloaika, jos työsuhde on määräaikainen, maininta määräaikaisuuden syystä 3) voimassaoleva tuntipalkka tai kuukausipalkka 4) pääasialliset työtehtävät 5) työaika 6) noudatettava työehtosopimus: Henkilökohtaisia avustajia koskeva valtakunnallinen työehtosopimus 7) vuosiloma ja irtisanomisaika 8) salassapitovelvollisuus 9) silloin kun kyseessä on alaikäinen avustettava, avustajan rikosrekisteriotteen antopäivä 8

Edellytyksenä korvauksen eli avustajan palkan maksamiselle on, että työnantaja (tai sopimuksen mukaan työntekijä) toimittaa kopion allekirjoitetusta työsopimuksesta sekä kuukausittain kuukauden 6.päivään mennessä toimittaa sekä työnantajan että avustajan allekirjoittaman työtuntilistan kunnan vammaispalveluun osoitteeseen: Vammaispalvelu Kirkkonummen kunta PL 20 02401 Kirkkonummi Käyntiosoite: Ervastintie 2, 2. krs 5 TYÖNANTAJALLE KORVATTAVAT KUSTANNUKSET Kirkkonummen kunta korvaa avustajan palkkauksesta aiheutuvat korvaukset, joihin sisältyvät korvauksen lisäksi työnantajalle kuuluvat lakisääteiset maksut ja korvaukset. Avustajan korvaus (palkka) määräytyy mahdollisen koulutuksen ja työtuntien mukaan. Ilta- ja viikonlopputyöstä sekä yötyöstä maksetaan erillislisä. 2.1.2012 henkilökohtaisen avustajan perustuntipalkka on 9,48 e/h + mahd. lisät. Jos avustaja on suorittanut henkilökohtaisen avustajan koulutuksen tai hän on koulutukseltaan lähihoitaja tai hänellä on muu vastaava hoitoalan koulutus, saa hän korkeampaa perustuntipalkkaa joka on 2.1.2012 10,79 e/h + mahd. lisät. Palkasta pidätettävä ennakonpidätys on palkansaajakohtainen ( 0 20%). Työeläkemaksu määräytyy työntekijän iän mukaan seuraavasti: 18-52v työeläkemaksu 4,5% ja 53-67v. työeläkemaksu 5,7%. Työttömyysvakuutusmaksu on 17-65v. 0,4%. 5.1 TYÖNANTAJALLE KORVATTAVAT KUSTANNUKSET Työnantajalle korvataan pääsääntöisesti enintään 40 viikkotunnin mukainen avustajan palkka sivukuluineen (avustajan viikkotyöaika; Työaikalaki 605/1996, 3.luku 6. ). Korvaus myönnetään siitä lukien, kun avustajan ja vammaisen henkilön työsuhde alkaa. Korvaus voidaan maksaa kuukausipalkkana tai tuntipalkkana. Avustajille, joilla on säännöllinen 40 tunnin mukainen viikkotyöaika, maksetaan palkka kuukausipalkkana. Alle 40 tunnin mukaista viikkotyöaikaa tai epäsäännöllistä viikkotyöaikaa noudattavien avustajien palkka perustuu tuntipalkkaan. 9

Kirkkonummen kunta toimii ainoastaan korvauksen teknisenä toteuttajana työnantajan puolesta. Palkka maksetaan suoraan työntekijän pankkitilille kuukauden 15. päivänä. Jos korvaus erääntyy maksettavaksi sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä (loppiainen, pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, helatorstai, helluntai, pyhäinpäivä, joulupäivä-tapaninpäivä), itsenäisyys- tai vapunpäivänä, juhannusaattona, juhannuspäivänä tai arkilauantaina, erääntymispäivänä pidetään lähintä edellistä arkipäivää. Palkka on avustajalle veronalaista tuloa. Avustajan tulee itse huolehtia siitä, että hän toimittaa verokorttinsa ajoissa työsuhteen alkaessa Kirkkonummen kunnan vammaispalveluun sekä työsuhteen jatkuessa myös vuosittain. Mikäli työnantaja maksaa työntekijälleen suurempaa palkkaa kuin oppaassa mainittu korvaus, kunta ei vastaa näistä kustannuksista. Asianmukaiset lakisääteiset maksut huomioidaan ainoastaan sosiaalityöntekijän tekemän päätöksen mukaisesta tuntimäärästä. Edellytyksenä palkan maksamiselle sekä kuukausipalkkaisten että tuntipalkkaisten avustajien osalta on, että työnantaja (tai sopimuksen mukaan avustaja) toimittaa kalenterikuukauden työtuntilistan tehdyistä tunneista seuraavan kuukauden 6. päivään mennessä vammaispalveluun. 5.2 Työnantajan puolesta korvattavat lakisääteiset maksut ja korvaukset Henkilökohtaisen avustajan päätöksen mukaisesta korvauksesta (palkasta) aiheutuvien kustannusten lisäksi korvataan työnantajalle maksettavaksi tulevat lakisääteiset maksut: Työeläkemaksu 21,8 22,4% (sis. Työntekijän osuus) Tapaturmavakuutus 0,3 8% Työttömyysvakuutus 0,75% (sis. Työntekijän osuus) Ryhmähenkivakuutus 0,071% Sosiaaliturvamaksu 2,23% 5.3 Vakuutusmaksut Työnantajan ja työntekijän osuudet lakisääteisestä työttömyysvakuutusmaksusta jos työnantaja on tapaturmavakuutusvelvollinen, on hän myös velvollinen maksamaan työttömyysvakuutusmaksun. Samassa taloudessa asuva lähiomainen ei voi ottaa lakisääteistä työttömyysvakuutusta. Lakisääteinen ryhmä- ja tapaturmavakuutusmaksu 10

otettava heti työsuhteen alettua. Lakisääteinen tapaturmavakuutus ei koske avustettavan kanssa samassa taloudessa eläviä perheenjäseniä. Kirkkonummelaisten avustajille on palkanlaskun kautta otettu Tapiolan ryhmähenki- ja tapaturmavakuutus. Sosiaaliturvamaksu Kirkkonummen kunta vastaa sosiaaliturvamaksujen tilittämisestä. Lakisääteisestä työterveydenhuollosta perittävä maksu Kirkkonummella henkilökohtaiset avustajat käyttävät kunnan terveyskeskuksen palveluja. Työntekijän sairaanhoito ei kuulu lakisääteiseen työterveyshuoltoon. 6 ILTA-, YÖ- JA VIIKONLOPPUKORVAUKSET Iltalisät, lauantailisät, yölisät ja sunnuntailisät maksetaan sen mukaisesti, miten henkilökohtaisen avustajan työaika on sovittu palvelusuunnitelmassa ja sen pohjalta tehdyssä päätöksessä ja työsopimuksessa. 6.1 Iltatyölisä Iltatyölisä on 15 % muuna arkipäivänä kuin lauantaina klo 18-22 välisenä aikana tehdystä työstä. 6.2 Lauantaityölisä Lauantaityölisä on 20 %, maksetaan arkilauantaina, juhannusaattona sekä muuksi päiväksi kuin sunnuntaiksi sattuvana jouluaattona klo 6-23 aikana tehdystä työstä. 6.3 Sunnuntaityökorvaus Sunnuntaityökorvaus 100 % maksetaan sunnuntaisin, kirkollisina juhlapäivinä (loppiainen, pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, helatorstai, helluntai, pyhäinpäivä, joulupäivä-tapaninpäivä), sekä uudenvuodenpäivänä, vapunpäivänä, juhannuspäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehdystä työstä. 11

6.4 Yötyö Yötyölisä on 40 % klo 22.00 07.00. 7 MUUT KOHTUULLISET AVUSTAJASTA AIHEUTUVAT VÄLTTÄMÄTTÖMÄT KULUT SEKÄ ULKOMAANMATKAT 7.1 Muut kohtuulliset välttämättömät kulut Vammaispalvelulain mukaan kustannuksiksi luetaan myös muut kohtuulliset avustajasta aiheutuvat välttämättömät kulut. Korvausta kustannuksiin työnantajan (vammaisen henkilön) tulee hakea erillisellä hakemuksella, josta sosiaalityöntekijä tekee erillisen päätöksen. Kyseessä voi olla sellaiset kustannukset, jotka ovat syntyneet avustajatoiminnasta ja ovat ehdottoman tarpeellisia. Tarpeellisiksi voidaan katsoa ne työnantajalle aiheutuneet kustannukset, joita ilman avustamiseen ei olisi voitu ryhtyä tai sitä ei olisi voitu jatkaa. 7.2 Ulkomaanmatkat Ulkomaanmatkan ajalta maksetaan korvaus pääsääntöisesti henkilökohtaisen avustajan palkkakustannuksista voimassa olevan päätöksen mukaisesti. Korvausta ei suoriteta silloin, kun kysymyksessä on määräaikainen tai vakituinen asuminen ulkomailla, koska sosiaalipalveluja ei järjestetä ulkomaille. 8 SAIRAUSLOMA Työnantaja (vammainen henkilö) on oikeutettu saamaan selvityksen avustajan sairaudesta heti ensimmäisestä sairauspäivästä lähtien. Kolme päivää ylittävältä sairasloma-ajalta vaaditaan aina lääkärin, sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan todistus. Sairausajan palkka korvataan enintään sairastumista seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun, (arkipäiviksi luetaan maanantai-lauantai). Koeajalla ei korvata sairausajan palkkaa. Sairastumispäivän ja sitä seuraavan yhdeksän arkipäivän jälkeen avustaja voi hakea sairausvakuutuslain mukaista 12

päivärahaa, jonka hän itse tai hänen työnantajansa hakee kansaneläkelaitokselta. Edellytys henkilökohtaisen avustajan palkan maksamiselle on, että avustajan sairastuessa työnantaja tai avustaja toimittaa alkuperäisen lääkärin/sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan todistuksen vammaispalveluun. Alkuperäinen lääkärintodistus palautetaan tarvittaessa avustajalle tai työnantajalle, joka toimittaa sen Kansaneläkelaitokselle päivärahahakemuksensa liitteeksi. Avustajan sairausloman ajalta kunta korvaa tarpeen vaatiessa sijaisen palkkaamisesta aiheutuvat kulut. Työnantajan (vammainen henkilö) tulee ensisijaisesti itse hankkia ja palkata sijainen. 9 ÄITIYS-, ISYYS-, VANHEMPAINVAPAA Työntekijällä on oikeus saada vapaaksi työstä sairausvakuutuslaissa tarkoitetut äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, ja vanhempainrahakaudet. Avustajalla ei ole oikeutta palkalliseen vanhempainvapaaseen, koska työnantajalla ei lain mukaan ole palkanmaksuvelvollisuutta edellä mainittujen vapaiden ajalta. Työntekijän tulee hakea vanhempainrahaa kansaneläkelaitokselta. Äitiys- ja isyysvapaasta on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista. Vuosiloman pituutta laskettaessa äitiysloma on kuitenkin työssäolopäivien veroista ja oikeuttaa vuosilomaan. 10 ALLE 3-VUOTIAAN LAPSEN HOITOVAPAA JA TILAPÄINEN HOITOVAPAA (SAIRASTUNEEN LAPSEN HOITO) Työntekijällä on oikeus saada palkatonta hoitovapaata lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsensa hoitamiseksi, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Työntekijän on ilmoitettava työantajalle hoitovapaasta ja sen pituudesta viimeistään kaksi kuukautta ennen sen alkamista. Työntekijän lapsen tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen, joka ei ole täyttänyt 10 vuotta, sairastuessa äkillisesti, on työntekijällä oikeus saada lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän hoitamiseksi tilapäistä palkatonta hoitovapaata enintään neljä työpäivää kerrallaan. Kirkkonummen kunnassa vakituisessa työsuhteessa olevalle avustajalle on korvattu palkka (ei lisiä) kolmelta ensimmäiseltä sairaan lapsen hoitopäivältä. Tällöin työntekijän tulee aina esittää lääkärin, sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan todistus ko. ajalta. 13

11 VUOSILOMA Työnantajan tulee ennen avustajan pitämää vuosilomaa ilmoittaa siitä kirjallisesti vammaispalveluun, koska vuosiloman korvaus (palkka) maksetaan työntekijälle ennen loman alkamista. Lomapalkka maksetaan työsuhteessa tavanmukaisesti noudatettavana palkanmaksupäivänä. Työntekijän oikeus vuosilomaan on rauennut, jollei hän ole vaatinut vuosilomaansa kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana vuosiloma olisi ollut annettava. Kunta korvaa avustajan vuosilomasta vammaiselle henkilölle aiheutuneet kustannukset. Avustajan vuosiloman tai sairausloman ajalta kunta korvaa tarpeen vaatiessa sijaisen palkkaamisesta aiheutuneet kulut. Työsuhteen päättyessä Kirkkonummen kunta maksaa lomakorvauksen pitämättömistä lomista. 11.1 Kuukausipalkkainen avustaja Kuukausipalkkainen avustaja ansaitsee palkallista vuosilomaa jokaiselta lomanmääräytymisvuoteen kuuluvalta kuukaudelta. Lomanmääräytymisvuodella tarkoitetaan 1.huhtikuuta alkavaa ja seuraavan vuoden maaliskuun lopussa päättyvää kahdentoista kuukauden pituista ajanjaksoa. Lomapäiviä kertyy 2,5 pv/kk, jos työsuhde jatkunut lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä yhden vuoden, ja 2 pv/kk, jos työsuhde jatkunut lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä alle vuoden. Pääsääntöisesti täysi lomanmääräytymiskuukausi on kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijä on ollut työssä vähintään neljätoista (14) päivää tai 35 työtuntia. Vuosilomaa kertyy 24 pv kesälomakautena (1.5-30.9) ja 6 pv talvella. Loma pidetään ensisijaisesti yhtäjaksoisesti, kuitenkin vähintään 2 vk yhtäjaksoisesti. Lomapäiviksi lasketaan myös lauantait. Jos työntekijän työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä (31.3) keskeytymättä jatkunut vähintään yhden vuoden, avustajalla on siis oikeus saada yhteensä 30 lomapäivää. Lomapalkka on normaali kuukausipalkka. Vuosilomalaissa tarkoitetaan arkipäivillä muita viikonpäiviä kuin sunnuntai, kirkollisia juhlapäiviä (loppiainen, pitkäperjantai, pääsiäispäivä, toinen pääsiäispäivä, helatorstai, helluntai, pyhäinpäivä, joulupäivä ja tapaninpäivä) sekä uudenvuodenpäivä, pääsiäislauantai, vapunpäivä, juhannusaatto, juhannuspäivä, itsenäisyyspäivä ja jouluaatto. 14

Vuosiloman pituutta laskettaessa on työssäolopäivien veroisina pidettävä säädetyn äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, tai vanhempainloman vuoksi työstä poissaolopäivät. 11.2 Tuntipalkkainen avustaja Tuntipalkkaisen avustajan lomakorvaus maksetaan rahana. Lomapalkka on tuntipalkkalaisilla (yli 35 tuntia/kk samalle työnantajalle) 11,5 % kertyneestä vuosipalkasta (yli 1 vuosi) ja 9 % kertyneestä vuosipalkasta (alle vuoden). Lomakorvaus maksetaan kuukausittain palkanmaksun yhteydessä. Lomapalkan lisäksi tuntipalkkalaisille maksetaan lomaraha, joka on 50 % lomapalkasta. 12 KORVAUKSEN (PALKANMAKSUN) KESKEYTTÄMINEN JA LAKKAUTTAMINEN Työnantaja voi työsopimuslaissa säädettyjen perusteiden täyttyessä lomauttaa avustajan joko määräajaksi tai toistaiseksi keskeyttämällä työnteon. Lomauttaminen tulee tehdä esimerkiksi tilanteissa, jolloin työnantaja menee koulutukseen ja kuntouttava taho järjestää hänelle riittävän avustamisen, tai jos työnantaja joutuu sairaala- tai laitoshoitoon. Mikäli keskeytys on työnantajan tiedossa etukäteen, ei korvausta avustajan palkasta ko. ajalla suoriteta, vaan työntekijä tulee työnantajan toimesta lomauttaa 14 vuorokautta ennen lomautuksen alkamisaikaa. Lomauttamisella tarkoitetaan työnteon ja palkanmaksun väliaikaista keskeyttämistä työsuhteen pysyessä muutoin voimassa. Mikäli työnantaja joutuu yllättäen sairaala- tai laitoshoitoon omasta terveydentilastaan tai muusta syystä johtuen ja avustajan työ on tämän vuoksi keskeytynyt; voidaan korvausta suorittaa enintään 14 vuorokaudelta yhtäjaksoisesti. Kun lomautuksen välttämättömyys on tullut vammaisen henkilön eli työnantajan tietoon, hänen on esitettävä avustajalle ennakkoselvitys lomautuksen perusteista sekä sen arvioidusta kestosta. Sen lisäksi hänen on ilmoitettava lomauttamisesta työntekijälle henkilökohtaisesti viimeistään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista. Jos ilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköisesti samaa ilmoitusaikaa noudattaen. Lomautuksen ajalta avustajalle ei makseta palkkaa. Työntekijällä on lomautuksen aikana oikeus ottaa vastaan muuta työtä ja yleensä myös oikeus työttömyyskorvaukseen. Jos työnantaja on lomauttanut työntekijänsä toistaiseksi, työnantajan on ilmoitettava työn alkamisesta vähintään seitsemän päivää aikaisemmin, jollei toisin ole sovittu. 15

13 TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMINEN Työsopimuslain mukaan työnantajan on noudatettava seuraavia irtisanomisaikoja työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä: 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuoden 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään 4 vuotta 2 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 4 mutta enintään 8 vuotta 4 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 8 mutta enintään 12 vuotta 6 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta 13.1 Työnantajan tekemä irtisanominen Työnantajan oikeus päättää työsuhde irtisanomalla työntekijä, edellyttää työsopimuslain mukaisen irtisanomisperusteen olemassaoloa esimerkiksi että avustamisen tarve lakkaa. Työntekijästä johtuvana tai hänen henkilöönsä liittyvänä asiallisena ja painava irtisanomisperusteena voidaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, sekä sellaisten työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään. Käytännössä esiintyviä irtisanomisperusteita ovat olleet muun muassa; töiden laiminlyönti ilmeinen huolimattomuus töissä sopeutumattomuus ammattiin järjestyssääntöjen tai työstä annettujen ohjeiden rikkominen perusteeton työstä poissaolo tai myöhästely työstä kieltäytyminen työnantajan loukkaaminen epäasiallinen käytös Sen sijaan irtisanomisperusteena ei voida pitää; 16

Työntekijän sairautta, vammaa tai tapaturmaa, ellei hänen työkykynsä ole näiden vuoksi vähentynyt olennaisesti ja niin pitkäaikaisesti, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista Työntekijän osallistumista työtaistelutoimenpiteeseen Työntekijän poliittisia, uskonnollisia tai muita mielipiteitä tai hänen osallistumistaan yhteiskunnalliseen tai yhdistystoimintaan Jos työntekijän rikkomus on ollut lievä laiminlyönti, on ennen irtisanomista työntekijälle annettava työsopimuslain mukainen varoitus. Jos kysymyksessä on kuitenkin vakava työsuhteen rikkominen tai laiminlyönti, ei varoitusmenettelyä tarvitse noudattaa. Työntekijän tulisi tällaisissa tapauksessa ymmärtää ilman varoitustakin menettelynsä moitittavuus. Varoituksen tarkoitus on antaa työntekijälle mahdollisuus korjata menettelynsä ja käytöksensä. Varoitus on suositeltavaa antaa kirjallisesti ja siitä tulee ilmetä peruste ja mitä tekoa se koskee. Varoitus on syytä antaa kuukauden sisällä moitittavan menettelyn ilmenemisestä. Lukuisat vähäisemmätkin laiminlyönnit voivat yhdessä muodostaa asiallisen irtisanomisperusteen. Ennen kuin työnantaja irtisanoo työsopimuksen työntekijästä johtuvasta syystä, on työntekijälle varattava mahdollisuus tulla kuulluksi työsopimuksen päättämisen perusteista. 13.2 Työntekijän tekemä irtisanominen Henkilökohtaisen avustajan työsuhde voi päättyä työntekijän itsensä irtisanoutumiseen. Työntekijä ei tarvitse erityistä perustetta irtisanoutumiselleen. Työntekijä on kuitenkin velvollinen noudattamaan joko työsopimuksessa sovittua irtisanomisaikaa tai työsopimuslain mukaista irtisanomisaikaa. Irtisanomisaikoja työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä ovat: 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään 5 vuotta 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli 5 vuotta 17

13.3 Työsuhteen purkaminen Työntekijä saa erittäin painavasta syystä purkaa työsopimuksen päättyväksi heti, jos työnantaja rikkoo tai laiminlyö työsopimuksesta tai laista johtuvia, työsuhteessa olennaisesti vaikuttavia velvoitteitaan niin vakavasti, että työntekijältä ei voida kohtuudella edellyttää työsuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. Työntekijä voi purkaa työsopimuksen esimerkiksi, kun työnantaja törkeästi vaarantaa työturvallisuutta työpaikalla tai muutoin loukkaa työntekijää tai kun palkkaa ei makseta työsopimuksen mukaisesti. Ennen kuin työntekijä purkaa työsopimuksen, on työntekijän varattava työnantajalle tilaisuus tulla kuulluksi työsopimuksen purkamisen perusteesta. Purkuperusteeseen on vedottava 14 päivän kuluessa. Työnantajan puolelta purkuperusteita voivat olla esimerkiksi tilanteet, joissa työntekijä välinpitämättömyydellään vaarantaa työturvallisuuden työpaikalla, käyttää päihteitä, käyttäytyy työnantajaa kohtaan uhkaavasti, rikkoo vaitiolovelvollisuutta, työntekijä on johtanut harhaan työsopimusta tehtäessä tai työntekijä tekee työnantajalle tai tämän perheenjäsenelle väkivaltaa. Ennen kuin työnantaja purkaa työsopimuksen, on työntekijälle varattava mahdollisuus tulla kuulluksi työsopimuksen päättämisen perusteista. Jos työntekijä on ollut poissa työstä vähintään seitsemän päivää ilmoittamatta sinä aikana työnantajalle pätevää syytä poissaoloon, työnantaja saa käsitellä työsopimusta purkautuneena poissaolon alkamisesta lukien. 14 ILMOITUSVELVOLLISUUS JA TAKAISINPERINTÄ Vammainen henkilö on korvauksen saajana ja avustajan työnantajana velvollinen ilmoittamaan päätöksentekijälle (vammaispalvelun sosiaalityöntekijälle) niistä olosuhteissaan tapahtuvista muutoksista, joilla on vaikutusta korvauksen maksamiseen. Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä kunnalle aiheutuvista kustannuksista vastaavat vammainen henkilö ja hänen avustajansa yhteisvastuullisesti. 18

15 ASIAA KOSKEVAT SÄÄDÖKSET JA OHJEET www.finlex.fi Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987 Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 759/1987 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000 Työsopimuslaki 55/2001 Vuosilomalaki 162/2005 Työaikalaki 605/1996 Työterveyslaki 1382/2001 Työterveyshuoltolaki 1383/2001 Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 504/2002 Ohjeita ja lisätietoa Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto www.heta-liitto.fi Perus- ja ihmisoikeusjärjestö Kynnys ry www.kynnys.fi Uudistuva vammaispalvelulaki. Oikeus henkilökohtaiseen apuun vahvistuu. Sanna Ahola, Juha-Pekka Konttinen. Assistentti info 2009 Pomo - opas. Kynnys ry 2004 Avustajien ABC. Helsingin Invalidien yhdistys ry 2004 19

16 YHTEYSTIEDOT Vammaispalvelu Kirkkonummen kunta PL 20 02401 Kirkkonummi Käyntiosoite: Ervastintie 2, 2. krs Toimintakyvyn tukipalveluiden sosiaalipalvelupäällikkö: Jaana Koskela Vammaispalvelun sosiaalityöntekijät: Leena Korhonen (kehitysvammaisten sosiaalityöntekijä) Sofie Roininen (itä- ja länsi Kirkkonummi, sijaisena 26.2.2011 alk. Sanna Ylinampa) Carola Beijar (ruotsinkieliset asiakkaat ja etelä- ja pohjois-kirkkonummi) Puh. 09-29671 (puh.aika ma, ke ja to klo 9-10.30) Henkilökohtaisen avun koordinaattori: Hanna Kinnunen, sosiaaliohjaaja p. 050 414 0890 (varmimmin tavoitettavissa ma pe klo 9 15) Toimistosihteeri: Salla Lamminen Sähköposti: etunimi.sukunimi@kirkkonummi.fi LIITTEET Liite 1 - Henkilökohtaisen avun hakemus Liite 2 - Työsopimus Liite 3 Työtuntilista 20

Liite 1 Henkilökohtaisen avun hakemus 1. Hakijan henkilötiedot Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Osoite Postinumero Puhelin numero Sähköpostiosoite Kotipaikka väestötietolain mukaan 2. Lyhyt kuvaus vamman aiheuttamasta haitasta Vamma tai sairaus Vamman tai sairauden haitat jokapäiväisessä toiminnoissa 21

3. Mihin asioihin haetaan henkilökohtaista apua 4. Arvio tarvittavasta henkilökohtaisen avun tuntimäärästä tuntia/päivä tuntia/viikko tuntia/kuukaudessa 5. Miten ja minä aikoina henkilökohtaista apua toivotaan toteutettavan Hakemuksen liitteenä tulee toimittaa lääkärintodistus. Hakemustani käsittelevä työntekijä voi muilta viranomaisilta pyytää sellaisia minua koskevia lisätietoja, jotka ovat hakemukseni käsittelyssä tarpeellisia. Suostun En suostu Paikka ja päivämäärä Allekirjoitus ja nimenselvennys Hakemus lähetetään osoitteeseen: Sosiaalikeskus/ Vammaispalvelu PL 20, 02401 Kirkkonummi Lisätietoja p. 09-29671 Puh.aika ma, ke ja to klo 9-10.30 22

Liite 2 Työsopimus Kirkkonummen kunta Sosiaalitoimisto - Vammaispalvelut Työnantaja Ly- tai henkilötunnus Työnantajan osoite Työnantajan puh. Työntekijä Verotiliviitenumero Henkilötunnus Työntekijän osoite Työntekijän puh. Pankki ja tilinumero OLEMME SOPINEET SEURAAVAT EHDOT: Työsopimus on voimassa: toistaiseksi alkaen / 20 määräajaksi alkaen / 20, päättyen / 20 tai kunnes seuraava yksilöity työ on suoritettu: Työtehtävät työsuhteen alussa Koeajaksi on sovittu kuukautta. Säännöllinen työaika tuntia / päivä tuntia / viikko tuntia / kk Epäsäännöllinen työaika tuntia / päivä tuntia / viikko tuntia / kk Vuosiloma Palkka työsuhteen alkaessa Palkanmaksupäivät Lopputili maksetaan kuukausipalkanmaksukautta seuraavan kuukauden 15 pv työsuhteen päättyessä Irtisanomisaika Luontaisedut Noudatettava työehtosopimus: Henkilökohtaisia avustajia koskeva valtakunnallinen työehtosopimus Vaitiolovelvollisuus Työntekijää velvoitetaan noudattamaan täydellistä vaitiolovelvollisuutta työnantajaan ja hänen perhettään koskevissa henkilökohtaisissa asioissa. Sopimuksesta yksi kappale lähetetään vammaispalveluun, toinen kappale työnantajalle ja kolmas työntekijälle. / 20 työnantajan allekirjoitus / 20 työntekijän allekirjoitus 23

Liite 3 Työtuntilista TYÖNANTAJA AJALTA AVUSTAJA PALKKA e/kk e/h päivä viikon päivä työ alkoi työ päättyi työaika tuntia iltalisät 15% lauantailisät 20% yölisät 40% sunnunt. lisät 100% huomautuksia 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28. 29. 30. 31. TUNNIT YHTEENSÄ Lisät: Iltalisät 15% klo 18.00-22.00 Yölisät 40% klo 22.00-06.00 Lauantailisät 20% Sunnuntailisät 100% Palautetaan kuukauden 6.päivään mennessä vammaispalveluun ALLEKIRJOITUS Avustaja Työnantaja PVM. VAM.PAL.TARK. 24