Fennovoiman hanke on kestämätön sekä ympäristön kannalta että taloudellisesti se ei palvele koko kansan etua!



Samankaltaiset tiedostot
Fennovoiman kaksi suoraa osakasta

OSAKKAIDEN INVESTOINTIPÄÄTÖS. Tiivistelmämuistio MUISTIO 1 (2)

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

Uutta ydinvoimaa Pohjois-Suomeen

Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus

Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT

Hanhikivi 1 - tilannekatsaus

Fennovoima Oy:n loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyt ja luvitus

Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus. Toni Hemminki TeollisuusSummit, Oulu

Fennovoiman loppusijoituslaitoksen yhteiskunnallinen hyväksyttävyys

Fennovoima Oy:n hakemus vuoden 2010 periaatepäätöksen täydentämiseksi Julkinen kuulemistilaisuus Pyhäjoen monitoimitalo

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Sähköä koko Suomelle. Fennovoima on mahdollisuus suomalaiselle ydinvoimaosaamiselle. Antti Vilkuna

Nyt merkittävä osa Suomen hallituksen jäsenistä ovat valmiit tarjoamaan yllä kuvatulle strategiselle hankkeelle jalansijaa Suomessa.

Ydinvoimalaitoksen polttoaine

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto

FENNOVOIMA. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus FENNOVOIMA

Ydinvoimarakentamisen uudet tuulet ja ilmastonmuutos. Janne Björklund ydinvoimakampanjavastaava

2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA

FENNOVOIMA. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus FENNOVOIMA

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

RAOS Project Oy. Turvallisen ja ilmastoystävällisen ydinvoimalaitoksen toimittaja. Esityksen otsikko yhdellä tai kahdella rivillä

TUOMAS Tu m u Va n h a n e n

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Hanhikivi 1 -hanke. ATS Syysseminaari Hanna Virlander Ydintekniikkapäällikkö

Hanhikivi 1 - Energiaa Pohjois-Suomeen

Ydinjätteet ja niiden valvonta

Ydinvoimahankkeen tulevat vaiheet

Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Hanhikivi 1 -hanke. Pietari Brahen Rotaryklubi Raahe Jaana Kangas, aluetiedottaja Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija

Päivämäärä. Osallistuminen Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen. Osallistumistarjous Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Keinot pääp. Kolme skenaariota

Energiatulevaisuus - järjestön uudet tuulet. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry ET:n kevätseminaari Pori

Viimeisimmät kuulumiset Pyhäjoen hankkeesta. Kalajokilaakson suurhankeseminaari - energiaseminaari Toni Hemminki, toimitusjohtaja 15.

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen

FENNOVOIMAN YDINJÄTTEIDEN LOPPUSIJOITUKSEN HYVÄKSYTTÄVYYS EETTISTEN KYSYMYSTEN NÄKÖKULMASTA Asukaskysely Eurajoella ja Pyhäjoella

kahdella rivillä Outi Pelkonen

Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta. Helsingissä,

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Fennovoiman vastuullisuusohjelma

- Tuulivoimatuotannon edellytykset

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

Ydinkysymyksiä energiasta. vastauksia talousihmisille ja taiteilijoille

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta

STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2.

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa

Tuulivoiman kehitys, merkitys, tutkimustuloksia. TuuliWatti Oy Jari Suominen

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshanketta koskeva rakentamislupahakemus

Lausuntopyyntö ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeelle

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina

Uusiutuvan energian hankinta sähkön alkuperätakuiden avulla

Tuulivoimaa Satakuntaan - case TuuliWatti. Jari Suominen

Energiatoimiala

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Ilmastobarometri 2019

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

Alkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus

Uuden ydinvoimalan rakentaminen Pohjois-Suomeen

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Ydinvoimalaitoksen suunnittelu

Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä

YDINVOIMALAN SIJOITUSPAIKKANA. PRO HANHIKIVI RY. Helena Maijala ja Hanna Halmeenpää

Ydinvoimasäännöstöistä ja sopimuksista

TVO:n kuulumiset ja OL4

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä Jokke Eljala

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

Sähkökyselyn tulokset

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta

Stressitestien vaikutukset Suomessa

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ

Suomen ydinenergian osaamisen nykytilanne ja tulevaisuus. SAFIR2010 -seminaari Espoo Jorma Aurela Energiaosasto

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh

Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

YDINENERGIAN TILANNE MAAILMALLA

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Odotukset ja mahdollisuudet

Kunnanhallitus Hanhikivi 1-ydinvoimahankkeeseen sijoittaminen 3652/03.035/2015

Suomalaisten Energia-asenteet Energiateollisuus ry. Lokakuu 2015

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.

Nollaenergiakorjauksen tiekartta

ASIA: TEM/11/ /2014 Fennovoima Oy:n hakemus valtioneuvoston periaatepäätöksen täydentämiseksi

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella. Ville Koskinen

Transkriptio:

Helsinki 15.4.2014 Naiset Atomivoimaa Vastaan Työ- ja elinkeinoministeriö kuuleminen@tem.fi Diaarinumero TEM/1965/08.04.01/2013 Lausunto: Fennovoiman YVA-selostus 2014 Fennovoiman hanke on kestämätön sekä ympäristön kannalta että taloudellisesti se ei palvele koko kansan etua! Atomivoima ei palvele koko kansan etua Suomi ei tarvitse lisää atomivoimaa. Sähkönkulutus Suomessa on laskussa ja sähkönkulutusta koskevat arviot on syytä tehdä uudelleen. Suomeen ei pidä rakentaa lisää atomivoimaa, jotta se voisi tuottaa sähköä vientiin. Kaikki riskit liittyen vuotoihin, onnettomuuksiin ja ydinjätteisiin sen sijaan jäävät suomalaisten kannettaviksi. Tiedotusvälineissä on viime aikoina usein näkynyt arvioita sähkön hinnasta ja sähköntuotannon tarvittavasta kapasiteetista. Arviot ulottuvat jopa 20 vuoden päähän. Viesti on useimmiten ollut, että sähkön hinta tulee halpenemaan, koska kapasiteettia on liikaa. Mainittakoon esimerkkinä sähkönkulutuksen väärin arvioimisesta Elinkeinoelämän keskusliiton ja Energiateollisuuden vuonna 2009 laatima arvio Suomen sähkönkulutuksesta vuonna 2030. Arviossa todetaan, että Energiateollisuuden ja Elinkeinoelämän keskusliiton arvio sähkön kysynnästä perustuu visioon hyvinvoivasta ja menestyvästä Suomesta. Arvion mukaan sähkön kulutus vuonna 2030 asettuisi välille 100 111 TWh. Huomattakoon, että vuonna 2008 kulutus oli Energiateollisuuden tietojen mukaan noin 87 TWh. Vuonna 2012 kulutus oli 84 TWh ja vuonna 2013 alle 84 TWh. Tällä hetkellä on varsin ilmeistä, että arvion perusteena ollut visio hyvinvoivasta ja menestyvästä Suomesta ei ole toteutunut eikä toteutumassa päinvastoin. Maaliskuussa ilmoitettiin että korkean teknologian vienti on romahtanut viime laman tasolle. Syyskuussa 2012 kävi ilmi Elinkeinoelämän keskusliiton tekemässä kyselyssä, että 1

noin joka neljäs kyselyyn vastannut pk-työnantajayritys aikoo laajentaa yritystoimintaansa ulkomaille. Noin joka kymmenes pk-yritys uskoi siirtävänsä toimintansa kokonaan pois Suomesta varmasti tai melko todennäköisesti seuraavan kolmen vuoden aikana. Suuryritykset puolestaan (Stora Enso, Telia Sonera, Nokia, SSAB, Rautaruukki) ovat joutuneet ulkomaisten käsiin. Ulkomailla spekuloidaan siitä, ovatko Suomen kruununjalokivet kokonaan katoamassa? Todelliseksi ongelmaksi, on muodostumassa prototyyppireaktori OL 3, jonka valmistuminen siirtyy siirtymistään ja jonka taloudelliset ongelmat ovat herättäneet keskustelua ympäri maailman atomivoiman kannattavuudesta. Hinta on moninkertaistunut. Riita rahoituksesta on kesken. Lasku siirtyy, kuten aina, kansalaisten maksettavaksi tavalla tai toisella. Tästä Talvivaaran ympäristötuhot ovat surullinen esimerkki. On pantava merkille, että myös Rosatomin Fennovoimalle tarjoama reaktorityyppi on prototyyppi, jota ei ole vielä rakennettu missään läntisessä teollisuusmaassa. Tämä voi aiheuttaa ikäviä ennakoimattomia yllätyksiä, jotka OL 3-hankkeen tapaan saattavat koitua kalliiksi. Ellei Rosatomin rahoitushalukkuus ole rajaton hankkeen kallistuminen saattaa heikentää teknologista laatua. Tammikuussa 2014 norjalaisen Markedskraftin kokenut analyytikko Olav Johan Botnen ennusti, että Suomen ja Pohjoismaiden sähkömarkkinat hukkuvat lähivuosina ylimääräiseen sähköön. Ylitarjonta nousee peräti kahteentoista prosenttiin ja tilanne on siinä mielessä kummallinen, että vuoteen 2020 mennessä Pohjolan sähkönkulutus kasvaa alle 10 TWh. Sähkön kulutus on vuonna 2020 alempana kuin vuonna 2008, mutta silti markkinoille pusketaan masiiviset määrät lisää sähköä, toteaa Botnen. Naiset Atomivoimaa Vastaan liike katsoo, että tässä tilanteessa on talouden ja koko yhteiskunnan etujen kannalta täysin järjetöntä investoida suuriin ja erityisen kalliisiin voimalahankkeisiin, kuten atomivoimaan. Fennovoiman Pyhäjoen atomivoimalasuunnitelma on muuttunut ratkaisevasti alkuperäisestä. - Atomivoimalan toimittajaksi ei ole tulossa ranskalainen Areva tai japanilainen Toshiba vaan Venäjän valtion omistama ydinvoima- ja ydinaseyhtiö Rosatom. Nykytilanteessa, jolloin EU, Ukrainan kriisin takia, on ryhtynyt talouspakotteisiin Venäjää vastaan, tämä on erityisen herkkä asia. - Eräs vahvin argumentti uusien atomivoimaloiden rakentamiselle oli atomivoimaan myönteisesti suhtautuvien tahojen mukaan tuontisähköriippuvuus Venäjästä, josta haluttiin päästä eroon. Alun perin Fennovoiman suurimpana yksittäisenä osakkaana (34 %) oli saksalainen energiayhtiö E.ON. Loput 66 % 2

yhtiöstä oli pääosin kotimaisen teollisuuden- ja kaupan alan yritysten sekä paikallisten sähköyhtiöiden käsissä. E.ON on vetäytynyt hankkeesta. Suurimmaksi yksittäiseksi osakkaaksi ja atomivoimatekniseksi osaajaksi on tulossa vähintään 34 % osuudella venäläinen Rosatom, joka on kiinnostunut lisäämään omistustaan liki 50 %:iin tai jopa yli sen. Rosatom, joka toimittaisi Fennovoimalle paitsi atomivoimalaitoksen ja siihen tarvittavan ydinpolttoaineen, olisi myös hankkeen ydintekninen asiantuntija, omistaisi yhtiöstä 34 % tai enemmän ja rahoittaisi hankkeesta ison osan. Rosatomin kytkös Fennovoimaan olisi paljon suurempi ja monitahoisempi verrattuna hankkeessa aiemmin olleen ulkomaiseen E.ONin osuuteen. Toisin kuin piti, Fennovoiman hanke ei suinkaan vähentäisi energia-asioissa riippuvuutta Venäjästä, vaan lisäisi sitä ratkaisevasti. - Kun esimmäinen tieto Rosatomin mukaantulosta tuli julkisuuteen, vannoivat sekä Fennovoima että muut projektia puoltavat tahot, että selvä osakkeiden enemmistö pysyivät suomalaisten käsissä. Nyt Fennovoimasta on vetäytynyt merkittävä määrä suomalaisia osakkaita: mm. Boliden Harjavalta, Boliden Kokkola, Ovako Bar, AGA, Componenta, Finnfoam, Omya, S-ryhmä, Atria, Kesko-konserniin kuuluva Kestra Kiinteistöpalvelut, sekä yli kymmenen paikallista sähköyhtiötä, mm. Kuopion Energia ja Vaasan Sähkö. Merkittävä määrä yhtiön osakkeista on vailla suomalaisia omistajia. - Rosatom on myös luvannut rahoittaa hankkeesta suuren osan. Merkille pantavaa on, että kauppahintaa ei kerrota, eikä sitä mistä luvatut rahat ovat tulossa, mikä asettaa koko hankeen hyvin merkilliseen valoon. Länsimaisessa oikeusvaltiossa tällainen salailu on uusi paheksuntaa herättävä ilmiö. Viranomaisten tulisi nyt julkisuusperiaatteen nimissä vaatia että hankkeen hinta sekä rahoittavat tahot ilmoitetaan julkisuudelle. - Alun perin Fennovoima ilmoitti tekevänsä vain vapaaehtoisia maakauppoja. Nyt yhtiö on jättänyt työ- ja elinkeinoministeriöön pakkolunastushakemuksen yli 100 hehtaarin laajuisista maa- ja vesialueista Hanhikivenniemellä. Tämäkin on länsimaisen oikeusvaltion kannalta erittäin paheksuttavaa. - Hankkeen alkuvaiheissa luvattiin pyrkiä jopa 50 %:n kotimaisuusasteeseen työllisyysvaikutuksissa. Fennovoiman toimitusjohtajan, Juha Nurmen, mukaan hankkeen työllisyyden kotimaisuusasteelle ei kuitenkaan voida luvata mitään prosenttiosuuksia. Kehityspäälliköllä, Juha Miikkulaisella puolestaan on hyvin laaja käsitys kotimaisuusasteesta. Hänen mukaansa hankkeessa paikallinen työvoima tarkoittaa sitä, että työntekijä on jostakin Euroopan alueelta. Tällainen laaja soveltuvuus on toteutettu myös OL 3-hankkeessa, jonka työllisyysvaikutukset, mitä suomalaisiin tulee, ovat jäänet luvattua pienimmiksi. 3

- Säteilyturvakeskus (STUK) haluaa Fennovoimalta paljon lisätietoja Pyhäjoen atomivoimalahankkeen turvallisuudesta. STUK:in lisäselvityspyynnössä on 38 kohtaa, jotka kaipaavat lisää tietoa. Merkittävimmät niistä nousivat esille jo 2009 2010, kun vastaavaa laitosvaihtoehtoa arvioitiin Fortumin suunnitelmien vuoksi. Naiset Atomivoimaa Vastaan liike katsoo, että Fennovoiman hanke on muuttunut alkuperäisistä suunnitelmista täysin. Suurin osa muutoksista ei palvele Suomen kansan kokonaisetua. Sen takia hanke on arvioitava kokonaan uudestaan ja se on käytävä läpi kaikki uuden hankkeen vaatimat käsittelyvaiheet. Pyhäjoen atomivoimalan ydinpolttoaine - Fennovoiman hankkeen toteutuessa Rosatom olisi myös Pyhäjoen atomivoimalan ydinpolttoaineen tuottaja. Maaliskuussa Venäjä uhkasi lopettaa ydinpolttoaineen viemisen Ukrainaan, jossa 15 reaktoria tuottaa yli 50 % maan sähköstä. Venäjä ilmoitti myös ongelmista kuljettaa ydinpolttoainetta Itä-Euroopan partnereille Ukrainan läpi. Kuljetukset kuitenkin hoidettiin. Mutta miten luotettavia olisivat Rosatomin ydinpolttoaineen toimitukset syvenevissä kriisitilanteissa? Osa Suomen atomivoimaloiden polttoaineesta tulee jo entuudestaan Venäjältä. - Fennovoima valitsi Pyhäjoen atomivoimalan polttoainetyypiksi jälleenkäsitellyn uraanipolttoaineen, joka on valmistettu hyödyntämällä käytetyssä polttoaineessa jäljellä olevaa uraania. Kierrättämällä uraania halutaan hyödyntää ainetta, joka muuten menisi loppusijoituksen myötä hukkaan. STUK:in mukaan tämä olisi Suomessa ensimmäinen kerta ja maailmallakin varsin harvinainen ratkaisu. - PO Mayak käytetyn ydinpolttoaineen jälleenkäsittelylaitoksessa Tsheljabinskin alueella on viimeisten 65 vuoden aikana tapahtunut useita vakavia onnettomuuksia, jotka ovat johtaneet kymmenien tuhansien neliökilometrien alueiden saastumiseen. Saastunutta materiaalia on dumpattu ja dumpataan edelleen Karachay, Old Marsh ja Tatysh järviin sekä Techa ja Ob jokiin, josta se valuu edelleen Jäämereen. Radioaktiivisuus on saastuttanut maataloustuotteita ja ihmisiä ja alueella esiintyy kaikenlaisia vakavia sairauksia tämän johdosta. Aluetta pidetään maailman radioaktiivisesti saastuneimpana alueena. On häpeällistä, että Fennovoima suunnittelee ostavansa ydinpolttoaineensa yritykseltä, jonka toiminta on aiheuttanut maapallomme eräitä vakavimpia ympäristötuhoja ja ihmiskärsimyksiä. Vastuullisesti tehty ympäristöarviointi ei tulisi käsittelemään ainoastaan hankkeen paikallisia vaikutuksia vaan koko tuotantoketjun aiheuttamia ympäristöongelmia ja tuhoja. Naiset Atomivoimaa Vastaan liike katsoo, että atomivoimaa ei voida pitää pellkästään kansallisena projektina. Atomivoiman koko tuotantoketju aiheuttaa 4

ympäristötuhoja ja terveyshaittoja eri puolilla maailmaa. Lisäksi on pidettävä mielessä, että onnettomuuden sattuessa radioaktiiviset aineet saastuttavat alueita ja ihmisiä radioaktiivisesti myös Suomen rajojen ulkopuolella. Näitäkin asioita on arvioitava Fennovoima-hankkeen ympäristöarvioinnissa muuten se menettää uskottavuutensa täysin. Pyhäjoen atomivoimalan korkea-aktiivinen ydinjäte - Fennovoiman mukaan laitospaikalle myös suunnitellaan matala- ja keskiaktiivisen jätteen sijoitusta maanalaisiin luoliin. Hanhikiven alue on kapea niemi, joka käytännössä tuhoutuisi kokonaan jos laitos ja jätteen sijoitus sinne sallittaisiin. - Ratkaisua lähes ikuisesti säteilevän korkea-aktiivisen jätteen loppusijoitukseen Fennovoima ei pysty esittämään. Valtioneuvoston vuonna 2010 Fennovoimalle antaman periaatepäätöksen mukaan Fennovoiman tulee kuuden vuoden kuluessa periaatepäätöksen saamisesta joko esittää sopimus yhteistyöstä Posivan omistajien kanssa tai aloittaa omaa loppusijoituslaitosta koskeva ympäristövaikutusten arviointiohjelma. Valtioneuvoston taholta tällainen menettely on täysin edesvastuutonta, sillä Posiva on toistuvasti ilmoittanut, ettei Fennovoiman korkeaaktiivinen jäte mahdu Posivan ONKALO-luolaan Olkiluotoon. - Vaikka atomivoimaa on maailmassa tuotettu jo yli 50 vuotta missään päin maailmaa ei ole aloitettu korkea-aktiivisten jätteiden loppusijoitusta. Vastuullisesti toimivat hallitukset ja viranomaiset myöntävät tämän olevan erittäin vakava ongelma. Laitokselle, jolla ei ole minkäänlaista suunnitelmaa maailmaan vaarallisimman jätteen, eli korkea-aktiivisen ydinjätteen sijoittamiselle, ei tule hyväksyä YVAa eikä antaa lupaa rakentamiseen. - On pantava merkille, että Ruotsissa käydään vilkasta, ja suhteellisen avointa ja demokraattista keskustelua KBS 3 menetelmästä, johon myös ONKALO- projekti perustuu. Vahva rooli tässä prosessissa on Mark-och Miljödomstolen joka toimii Nackan käräjäoikeudessa. Loppusijoituksen käsittely jatkunee vielä vuoteen 2019 asti. Niin kutsutun samrådsprocessin aikana on ilmennyt vakavaa kritiikkiä mentelmää kohtaan; kuparikapseleiden korroosio-riski, bentoniittisaven ominaisuudesta yms. Marraskuun alussa (Svenska Dagbladet 9.11.2013) kerrottiin Kungliga Tekniska Högskolanin (KTH) tutkijoista, jotka ovat jättäneet Uppsala yliopiston referenssiryhmän, jonka tehtävä on seurata yliopistolla tekeillä olevia kuparikapselikokeita jotka tehdään SKB:n (Ruotsin Posivan) toimeksiannosta. Tutkijat sanovat etteivät voi allekirjoittaa kokeita, sillä tehdyt virheet ovat aivan liian vakavia. Suomen viranomaisten ja Suomen eduskunnan on otettava Ruotsin kokemukset vakavasti ja avattava keskustelu korkeaaktiivisten jätteiden loppusijoituksesta uudestaan. Mark- och Miljödomstolen ilmoitti maaliskuussa 2014 ensimmäistä kertaa, että loppusijoitushakemus saattaa vaatia niin paljon täydentäviä asiakirjoja, että se saattaa estää käsittelyä. 5

Tämä olisi vahva takaisku koko KBS-3 menetelmälle ja myös Suomen suunnittelemalle ONKALO-projektille. Naiset Atomivoimaa Vastaan liike katsoo, että on koko kansan etujen vastaista rakentaa atomivoimaloita Suomeen ilman, että on olemassa täysin luotettavaa, kansalaisten ja laajojen tiedemiesryhmien hyväksynnän omaavaa loppusijoitusratkaisua. Naiset Atomivoimaa Vastaan katsoo myös, että Suomen kansalaisten kokonaisedun kannalta ei tulisi edetä ONKALO-projektissa ennen kuin koko hakemusprosessi Ruotsissa on käyty loppuun. Rosatomin toiminta herättää kritiikkiä Scientific American lehdessä syksyllä 2013 julkaistiin artikkeli otsikolla Venäjän atomivoimareaktorit voivat vallita maailman, oli se turvallista tai ei (Russia s Nuclear Reactors Could Take over the World, Safe or Not) jossa todettiin, että monet atomivoimaasiantuntijat ovat huolestuneita Venäjän pitämästä liian kovasta vauhdista atomivoimabisnikessä. Heidän mielestään Rosatom on valmis käymään kauppaa minkä tahansa maan kanssa, josta voi seurata ydinmateriaalien ja osaamisen leviämistä vääriin paikkoihin. Rosatom on käynyt keskusteluja maiden kanssa, joita länsi pitää diktatuureina, kuten Myanmar ja Valko-Venäjä. Viime heinäkuussa Iranin presidentti ehdotti presidentti Putinille lisää reaktoreita Venäjän jo rakentamien lisäksi. Kesäkuussa 2012 Rosatomin ulkomaan laajentumisesta vastaava johtaja Kirill Komarov sanoi, että ei ole yhtään maata, jonka kanssa yhtiö ei olisi kiinnostunut rakentamaan ydinvoimalaa. Asiantuntijat kritisoivat myös sitä, ettei turvallisuus ole Venäjän atomivoima-viranomaisten tärkeysjärjestyksessä ykkössijalla. Vaikka uusien reaktoreiden turvaominaisuudet ovat näyttäviä, niin hallitus omistaa ja rahoittaa sekä reaktoreiden suunnittelijat että itsenäiset turvallisuusarviointiviranomaiset. Juuri samanlainen järjestely oli Japanissa, ja sitä on alettu pitää yhtenä syynä Fukushiman onnettomuuteen, sanoo yhdysvaltalaisen konsulttiyhtiön Global Nuclear Network Analysisin johtaja ja reaktorisuunnittelija Susan Voss. Rosatomin edustaja Sergei Novikov väittää kuitenkin, että valtion valvontaviranomainen on täysin itsenäinen. Venäjä sanoo, että kaikki Rosatomin myymät reaktorimallit on varustettu kaikkein uusimmilla turvatekniikoilla. Läntiset asiantuntijat sen sijaan eivät ole aivan varmoja, kuinka turvallisia Rosatomin tekniikat todella ovat. Artikkelissa kiinnitetään huomiota myös siihen tosiasiaan, että Venäjä on jo nyt johtava yritys ristiriitoja herättäneen nopean reaktorin, eli hyötöreaktorin rakentamisessa. Yhdysvallat testasi hyötöreaktoreita 1970-80-luvuilla, mutta hylkäsi ne. Eräs syy oli uraanin 6

halpa hinta maailmanmarkkinoilla. Toinen syy oli, että hyötöreaktorit mahdollistavat ydinasekelpoisen uraanin ja plutoniumin valmistamisen. Hyötöreaktori voi tarjota peitteen aseohjelmalle, sanoo Princetonin yliopiston tutkija Frank N. von Hippel. Von Hippel on työskennellyt myös Valkoisen talon turvallisuusneuvonantajana. Hyötöreaktori on suora lähde ydinasekelpoisen plutoniumin saamiseksi, sanoo Voss. Hyötöreaktoreiden käytössä huolettaa myös se, että niiden jäähdyttämiseen käytetään natriumia. Natrium reagoi erittäin voimakkaasti ilman ja veden kanssa, joten riskit ovat suuret. Naiset Atomivoimaa Vastaan liike katsoo, että kaupanteko sellaisen yrityksen kanssa, joka herättää kritiikkiä reaktoreiden turvallisuudesta ja atomiaseiden leviämisvaarasta ei ole koko Suomen kansan etujen mukaista. Suomen kansa vastustaa uusien atomivoimaloiden rakentamista Maaliskuun alussa 2014 kerrottiin, että Talouselämän teettämän kyselyn mukaan 64 % suomalaisista tyrmää Fennovoiman ja ylipäätään uusien ydinvoimalaitosten rakentamisen, vain 28 % kannattaa ydinvoiman rakentamista. Kyselyyn vastanneista naisista uusia reaktoreita kannatti vain 11 %. 80% vastusti niitä. Atomivoimamyönteisenä tunnetun Kokoomuksenkin äänestäjistä 50 % vastustaa lisäydinvoiman rakentamista. Atomivoimakantojen lisäksi vastaajilta pyydettiin myös arvio tärkeimmästä sähköntuotannon tavoitteesta ja parhaiten tämän tavoitteen täyttävistä energialähteistä. Suosituimpia tavoitteista olivat uusiutuvuus ja turvallisuus. Energialähteistä kärjessä olivat tuuli- ja vesivoima. Vastaajista 58 % arvioi, että tuulivoima täyttää parhaiten tärkeimmän sähköntuotannon tavoitteen. Kysely tehtiin helmikuussa juuri ennen Ukrainan kriisin kiristymistä. Naiset Atomivoimaa Vastaan liike katsoo, että päättävien tahojen ensisijainen tehtävä on toimia Suomen kansan etujen mukaisesti, siis kunnioittaa kansan tahtoa. Ulkomaillakin projekti herättää paljon kysymyksiä 7

Saksan Schleswig-Holsteinin osavaltion ministeriö, joka on vastuussa energiamuutoksesta, maataloudesta, ympäristöstä sekä maaseutukysymyksistä (Das Ministerium für Energiewende, Landwirtschaft, Umwelt und ländliche Räume), on ilmoittanut vaativansa selvityksen mm. häiriötilanteiden, ulkoisten uhkien kuten lentoturmien, sekä polttoainekuljetuksien aiheuttamista riskeistä. Ruotsissa sekä kunnat, yhteiskunnan eri vaikuttajat että ympäristöjärjestöt ja atomivoimaa vastustavat tahot kritisoivat mm. Rosatomin mukaantuloa ja sen atomiasetuotantoa. He haluavat tarkempaa tietoa projektin vaikutuksista meriveteen, kalastukseen sekä onnettomuuden sattuessa ihmisiin ja ympäristöön. He muistuttavat myös Tshernobylin jälkeisistä luonnonvarojen käyttörajoituksista kuten porojen teurastuksista ja varoituksista poimia sieniä. Naiset Atomivoimaa Vastaan liike katsoo, että lähialueiden mielipiteitä on kunnioitettava. Tshernobylin onnettomuus osoitti, selvästi, että radioaktiivisuus leviää kauas. Mahdollisen onnettomuuden sattuessa atomivoimayritysten vakuutukset ja valtioiden korvausvelvollisuus eivät läheskään kata syntyviä kustannuksia. Japanin tilanne Fukushiman onnettomuuden jälkeen on traaginen esimerkki tästä. Suomen kansan etujen mukaista, on tuottaa energiaa sellaisella tavalla, ettei siitä aiheutuvia kustannuksia siirretä omien sekä muiden maiden kansalaisten maksettaviksi. Suomalaisille töitä ja uutta huipputeknologiavientiä uusiutuvilla energiamuodoilla Päätettäessään uusista suurista hankkeista Suomen poliittisen johdon sekä viranomaisten on tarkasteltava hanketta yhteiskunnan kokonaisedun kannalta. Atomivoiman lisärakentaminen ei yllä kuvattujen moniulotteisten ongelmien perusteella palvelemaan suomalaisten etuja vaan palvelee ainoastaan sen suurteollisuuden intressejä, joka on häviämässä Suomesta. Sen sijaan panostaminen uusiutuviin energiamuotoihin ja energian säästöön toisi uusia investointeja, uusia pysyviä työpaikkoja ja uutta teknologista huipputeollisuutta Suomeen. Sellainen kehitys palvelisi täysimääräisesti Suomen kansakunnan etua. Kasvua- ja työllisyyttä uudella energiapolitiikalla -raportissa arvovaltainen suomalainen professorityöryhmä toteaa, että Suomi on täynnä energiaa, ja sitä kannattaisi hyödyntää. Muun muassa tuulivoiman mahdollisuuksista BASREC:in (Baltic Sea Region Energy Cooperation) tutkimus 2013 osoittaa, että Suomella on parhaimmat edellytykset tuulivoimalle Itämeren alueella. Itämeren 99 parhaimmin tuulivoiman tuottamiseen soveltuvista alueista 8

66 sijaitsevat Suomessa. Pohjoissuomen alueellinen kapasiteetti nousee 31.200 MW:iin, Eteläsuomen kapasiteetti 27.400 MW:iin ja Keskisuomen kapasiteetti 11.100 MW:iin. Huhtikuussa 2012 tutkimus- ja kehitysjohtaja Göran Hult, Fortum Ruotsi, totesi että Meidän on suunnattava kestävää, täysin uusiutuvaa energiajärjestelmää kohti. Siinä perspektiivissä atomivoima on kyllä parenteesi. (Ny Teknik 18.4.2012) Helmikuussa 2013 kerrottiin, että Ruotsin energiaviranomainen (Energimyndigheten) aloittaa selvityksen miten Ruotsi selviytyy ilman atomivoimaa. Viranomaisen johtaja Erik Brandsma kyseenalaisti uutisen yhteydessä sitä, haluaisiko joku todella investoida uusiin reaktoreihin Ruotsissa ottaen huomioon siihen liittyviä korkeita kustannuksia. Ruotsin ja Norjan välillä astui vuoden vaihteessa 2011/2012 voimaan koko maailmassa ainutlaatuinen sopimus yhteisistä sähkösertifikaatti-markkinoista joiden tarkoituksena oli edistää maiden välisiä uusiutuvan sähköntuotannon hankkeita. Ruotsi ja Norja ovat yhdessä päättäneet vuodesta 2012 vuoteen 2020 rakentaa 26,4 TWh uutta uusiutuvan sähköntuotannon kapasiteettia. Vuodesta 2012 on jo yhteisesti tuotettu 6,2 TWh uutta uusiutuvaa sähköä. Norjassa hallitus päätti lisäksi maaliskuussa käyttää öljyrahaston (Statens pensjonsfond) rahoja investointeihin uusiutuvaan energiaan sekä kestäviin yrityksiin ja projekteihin köyhissä maissa, vähentääkseen kasvihuonepäästöjä myös Norjan rajojen ulkopuolella. Forbes kirjoittaa 12.11.2012 Maailman suurimmille yrityksille, puhtaan energian sitoutumiset muodostavat uuden normin (For the world s largest companies, clean energy commitments are the new norm). Huhtikuussa 2013 Bloomberg New Energy Finance totesi lehdistötiedotteessa markkinaanalyytikoiden tekemien uusien selvitysten osoittavan, että huolimatta vaikeasta markkinatilanteesta kustannuskehitys johtaa siihen, että uusiutuvan energian osuus uudesta sähkökapasiteetista tulee nousemaan 69 74 %:iin maailmanlaajuisesti vuoteen 2030 mennessä. Bloombergin mukaan tuuli ja aurinko tulevat saamaan suurimmat osuudet. Bloomberg New Energy Finance toteaa myös, että useimmiten yritykset saavat uusiutuvan energiansa investoimalla suoraan hankkeisiin. Monet ostavat myös vihreän sähkön sertifikaatteja. Uusiutuvasta energiasta on tulossa vahva brändi, varsinkin sellaisten yritysten piireissä, jotka ovat suorassa yhteydessä kuluttajiin. Tämä tuottaa heille imago-voittoja: - Googlen tavoitteena on kattaa 100 % sähkönkäytöstään uusiutuvalla energialla. Tällä hetkellä on päästy 34 %:iin. Yrityksen mukaan ympäristöhyötyjen lisäksi 9

uusiutuva energia on bisnesmahdollisuus, johon kannattaa investoida. Googlen uusi datakeskus Haminassa käyttää ruotsalaista tuulivoimaa. - IKEA, maailman suurin kodinsisustusyritys, lupaa investoida miljardeja kattaakseen koko toimintansa uusiutuvalla energialla jo vuonna 2020. Yritys on jo tehnyt suuria investointeja tuulivoimaan ja aurinkopaneeleihin mm. Ruotsissa ja Saksassa. Nyt vuorossa on USA (Dagens Industri 10.4.14). - Saksassa Deutsche Bank käyttää 73 %:sesti eko-energiaa ja Deutsche Telekom 48 %:sesti. - Saksalaisessa Manager Magazinissa (29.10.12) kerrotaan, että suurasiakkaat hylkäävät energiayhtiöitä RWE:tä ja E.ON:ia. DIHK-galluppi osoittaa, että jo 13 % kaikista yrityksistä on rakentanut omia sähköntuotantolaitoksia. Lisäksi 16 % suunnittelee tekevänsä näin. Teollisuuden piirissä luvut ovat vielä korkeampia. - Starbucks käytti vuonna 2011 jo 47 % uusiutuvaa energiaa. Tavoitteena on 100 % lähivuosina. - Intel korporaatio käyttää USA:n toiminnassaan 85 % uusiutuvaa energiaa. - Walmartilla, eräällä maailman suurimmista yrityksistä joka toimii 27 maassa, on käynnissä yli 180 uusiutuvaa energiaprojekteja eri puolilla maailmaa. Tavoitteena on saavuttaa 100 %:in uusiutuvan energian omavaraisuus. - Myös Microsoft, Apple, Johnson & Johnson, Hewlett Packard, Citigroup, 3M jne. investoivat uusiutuvaan energiaan. Naiset Atomivoimaa Vastaan liike katsoo, että vastuullisten päättäjien tulee vaatia energiainvestointeja tekeviltä yrityksiltä selkeät vertailut sekä ympäristö-, imago-, että kustannusvaikutusten kannalta eri energiamuotojen hyödyistä ja haitoista koko rakennus- ja tuotantoketjun pohjalta; raaka-aineista jätteisiin. Suomen kansan kokonaisedun mukaista on sellaisten energiamuotojen valitseminen, jotka ovat mahdollisimman ympäristöystävällisiä, eivät tuota satoja tuhansia vuosia säteilevää jätettä, eivät sisällä katastrofi-riskejä, tuottavat mahdollisimman paljon työpaikkoja suomalaisille, stimuloivat uuden teknologian kehitystä sekä palauttavat Suomen maineen huipputeknologian edelläkävijänä. Atomivoima ei täytä näitä vaatimuksia! Naiset Atomivoimaa Vastaan liikkeen puolesta Ulla Klötzer Pirkko Lindberg Järvikyläntie 6 Pajalahdentie 6 A 15 02780 Espoo 00200 Helsinki Ullaklotzer(at)yahoo.com candida(at)kaapeli.fi 10

11