Rikosseuraamukset ja päihdekuntoutus Rikosseuraamusalan neuvottelukunta 18.10.2012 Olavi Kaukonen A-klinikkasäätiö
Järjestöjen rooli päihdehuollon tuottamisessa Kasvanut 90-luvun puolivälistä alkaen nyt noin 60 % kaikista erityispalveluista järjestöjen tuottamaa Yleishyödyllistä ja voittoa tavoittelematonta työtä, varsinaista yritystoimintaa on syntynyt vain vähän Hyvinvointivaltiollinen toimintatapa ei markkinoita asiakasrajapintaan Sopimukset tehdään pääosin kuntien kanssa A-klinikkasäätiöllä sopimukset yli 100 kunnan kanssa, asiakkaita noin 25 000 vuodessa Avo- ja laitoskuntoutusta, korvaushoitoa, terveysneuvontaa, lastensuojelua, asumispalveluja Kasvokkaista ja internet-pohjaista Henkilöstöä noin 800
Järjestöjen rooli rikosseuraamusalan kehittämistyössä RAY rahoittanut kehittämishankkeita, esimerkkejä: Aikaisemmin Vankien päihdeprojekti 1996 99, usean järjestön yhteistyönä Nyt Ohjauspyöräohjelman päivittäminen yhdessä Rikosseuraamusviraston kanssa (liikennepäihtymyksestä YKP:een tuomitut) 2012-13 Ehkä tulossa Haettu rahoitusta vuosille 2013 16 kehittämishankkeeseen, jossa tuotetaan uuden tyyppisiä tuki- ja kuntoutusmuotoja koevapauteen tuleville ja valvontarangaistuksiin tuomituille Kasvokkaista tukea, vertaistyötä sekä verkkopohjaisia ja mobiiliratkaisuja Koulutusta rikostaustaisten kanassa työskenteleville Hakijoina A-klinikkasäätiö, Kriminaalihuollon tukisäätiö ja Kalliolan setlementti
Tutkimusyhteistyö A-klinikkasäätiön tutkimusyksiköllä pitkä perinne vankiloiden kuntoutusohjelmien tutkimuksessa Käynnissä esimerkiksi Yhteispohjoismainen tutkimushanke vankiloiden päihdekuntoutuksesta OM:n kriminaalipoliittisen osaston rahoittama rekisteritutkimus yhdessä Rikosseuraamusviraston kanssa Kaikki päihdeasiakkaat eivät ole rikoksista tuomittuja, mutta esimerkiksi aikavälillä 1990 2010 Helsinkiläisen avohoitoyksikön miesasiakkaista on tuomittu vankeuteen tai YKP:een noin 40 % Helsinkiläisen avohoitoyksikön huume/korvaushoidon miesasiakkaista vastaavasti lähes 60 % Järvenpään sosiaalisairaalan miesasiakkaista tuomittu vastaavasti yli 40 %. Kuolleisuus erittäin korkea kaikissa ryhmissä (20 30 %)
Kokemuksia toistaiseksi Kansalaisjärjestöt vieneet palveluja vankiloihin ja toteuttaneet työtä myös pitkäjännitteisesti (varsinkin AA, KRIS, kristilliset järjestöt) Rikostaustaisten henkilöiden kuntoutus on hyödyllistä ja yhteiskunnallisesti merkittävää Tutkimustietoa on, se koetaan tärkeäksi, mutta ei näytä muuttavan kuntoutuskäytäntöjä Kehittämishankkeet eivät kovin helposti juurru käytännöiksi rikosseuraamusjärjestelmään eivätkä kuntiin Kokonaisuutena erityisesti suhteutettuna haasteisiin rikostaustaisten kuntoutus on jäänyt marginaaliseksi sekä seuraamuksissa että rajapinnoissa Järjestöjen toiminnan yhteiskunnalliset reunaehdot
Teemmekö oikeita asioita? Hallitusohjelma 2011 2014 Suunnitelmallisuus Vankeusaikana selvitetään työkyky ja kuntoutustarpeet Päihdehuollon resurssit turvataan Tukitoimien jatkuvuus Sopimushoito osaksi seuraamusjärjestelmää Hallituksen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma 2012-13? Rikosseuraamuslaitoksen päihdetyön linjaukset 2012 16?
Yhteiskunnalliset ongelmat yhteiskunnalliset ratkaisut? Vankilaterveydenhuollon normaalistaminen (ministereiden toimeksianto ja työryhmän ehdotukset 2009)? Tuomittujen terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät perusoikeudet samalle viivalle Olisi syytä tehdä valmistellusti sote-uudistuksen yhteydessä Samanaikainen seuraamusjärjestelmän rakenteen ja psykososiaalisen työn rakenteen oikaisu? Etelän alueelle moderni avovankila JSS:n yhteyteen Valvontarangaistus ja samanaikainen päihdekuntoutus Päihdetyön linjauksista strategiaan? Askelmerkit etenemiselle Sisällöllinen ohjelmayhteistyö tavoitteisemmaksi? Rikosseuraamusviraston aktiivisuus olennaista etenemisen kannalta