Yksilöllistä, puhuroi, suorita - Mitä käyttöliittymien termien taakse kätkeytyy? Niina Nissilä & Suvi Isohella Minä ja tiede Seinäjoki 18.3.2014 Vaasa 20.3.2014
Esityksen rakenne Lähtökohta Järjestelmä, käytettävyys, terminologia Kieli ja termit käyttöliittymissä Esimerkkejä Yhteenveto Keskustelua
Lähtökohtana tietotekniikan arkipäiväistyminen Tekniikka on yhä useampien saavutettavissa (yhteydet, laitteet ) Laitteissa on yhä enemmän tieto- tekniikkaa: puhelimet -> älypuhelimet kellot -> älykellot jne. Viestintää tietokoneiden avulla ja niiden kanssa -> koneet keskustelevat myös keskenään Kuva: Joi Ito, http://i.images.cdn.fotopedia.com/flickr-1466137088- original/tokyo/transports/tokyo_subway/jr_ticket_vending_machines_at_shibuya_hachiko_exit.jpg
Järjestelmä -> Käytettävyys -> Terminologia Erilaisten palvelujen taustalla on erilaisia järjestelmiä (esim. kirjastot, sairaalat, verohallinto...) Käyttäjälle näkyvät tietyt osat järjestelmistä (käyttöliittymänä) -> sanoja, kuvia jne.
Järjestelmät ja käyttäjät -> Käytettävyys -> Terminologia Järjestelmien käyttöön liittyviä asioita: Käyttötilanne Tila ja olosuhteet Rajoitukset Kyvyt, mahdollisuudet Tehtävät Kulttuuri & henkilökohtaiset ominaisuudet (Sinkkonen ym. 2002: 27) Kuva: Paulien Osse, http://www.flickr.com/photos/11553519@n03/6220234414/sizes/z/
Järjestelmä -> Käytettävyys -> Terminologia Laitteen käyttökelpoisuus : kuinka hyvin laite tukee käyttäjiä saavuttamaan tavoitteensa todellisissa käyttötilanteissa Erilaisia käytettävyyden osatekijöitä: opittavuus, tehokkuus, muistettavuus, virheiden vähäisyys, yleinen tyytyväisyys. (esim. Nielsen 1993) http://www.kotisivukone.fi
Järjestelmä -> Käytettävyys ja kieli -> Terminologia Käytettävyyden osatekijöissä ja erilaisissa kriteereissä mainintoja kielestä ja termeistä, mutta aika vähän -> Kieli on kuitenkin olennainen osa käytettävyyttä
Kieli mainitaan käytettävyyskirjallisuudessa: (Nielsen 1993: 113; Nielsen & Budiu 2013: 111) Kuva: http://blog.utest.com/testing-the-limits-with-jakob-nielsen-part-ii/2011/04/
Järjestelmä -> Käytettävyys -> Terminologia Terminologia: erikoisalan sanoja, sanastoja, sanastotyötä, sanastotyön periaatteita, tieteellinen menetelmä Käyttöliittymien termityyppejä: MARC-näyttö
Kuva: http://www.starsoft.fi/public/?q=node/54 Kuva: Antti Niemelä Kieli ja termit käyttöliittymissä? Järjestelmän monet käyttäjät eri vaiheissa: suunnittelu toteutus ylläpito käyttö
Paljon on myös tehty ja kehitystä on tapahtunut, esimerkiksi:
Ongelmia on kuitenkin edelleen Jotkut sanat ovat vaikeita: mistä se johtuu? Samaan tarkoitukseen on erilaisia järjestelmiä (ja niissä keskenään erilaisia termejä) Termit liittyvät alaan, jota käyttäjä ei tunne Termit ovat kielellä, jota käyttäjä ei osaa Termien ominaisuuksiin liittyvät ongelmat Järjestelmien toimintaan liittyvät ongelmat
Rinnakkaisia ja toisiaan sivuavia järjestelmiä Samaan tarkoitukseen erilaisia järjestelmiä Esim. verkkopankit, kirjastot, terveyspalvelut Vaasan kaupunginkirjastolla ja Vähänkyrön kirjastolla on kuntaliitoksesta huolimatta vielä toistaiseksi eri kirjastojärjestelmät. Tämän vuoksi käytössä on kaksi eri kirjastokorttia sekä verkkokirjastoa. (http://www.vaasa.fi/kirjasto) Toisiaan sivuavia järjestelmiä Kilpailevien yritysten käyttämät termit Esim. puhelinoperaattorit
Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto
Vaa Vaasan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto
Tritonia tiedekirjasto
Käyttäjälle tuntematon ala tai kieli
Vanhanaikaisia termejä, vakiintumattomia termejä
Teknisiä termejä csv = comma-separated values
Termi ei ole ymmärrettävä eikä läpinäkyvä ja siinä on käännösongelma
Käsitteellinen ongelma (suomi/englanti)
Käsitteellinen ongelma (suomi/ruotsi)
Hyvän termin ominaisuuksia Sopii käyttäjälleen (tieto- ja taitotaso) Tuttuus, käyttäjän osaamaa kieltä Johdonmukaisuus, synonymian välttäminen Lyhyys Läpinäkyvyys
Kuva: Antti Niemelä Yhteenveto Käyttäjällä oikeus vaatia käytettävää terminologiaa Termit tärkeä osa käyttöliittymiä Terminologia mukaan käytettävyysohjeistuksiin Tutkimusta tarvitaan
Kiitos! Tack!
Lähteitä Arad, Danielle (2013). UX Interview with Peter Picone, Director of User Experience at Oracle Software. http://ux.walkme.com/ux-interview-with-peter-picone-director-ofuser-experience-at-oracle-software/ Cabré, Maria Teresa (1999). Terminology: theory, methods, and applications. Vol. 1. John Benjamins Publishing. ISO 704:2000 Terminology work Principles and methods. ISO 9241-11 Standard (1998). Guidance on Usability. Nielsen, Jakob (1993). Usability engineering. San Francisco (CA): Academic Press. Nielsen, Jakob & Raluca Budiu (2013). Mobile usability. Berkeley (CA) : New Riders. Nuopponen, Anita (2013). The portrait of a good term on a user interface. Conference presentation. 19th European Symposium on Languages for Special Purposes, 8-10 July 2013. Centre for Translation Studies, University of Vienna, Austria. Schneidermann Ben & Catherine Plaisant (2010) Designing the user interface. Boston: Pearson/Addison Wesley. Schmitz, Klaus-Dirk (2007). Indeterminacy of terms and icons in software localization. In: Bassey Antia (ed.), Indeterminacy in Terminology and LSP: Studies in honour of Heribert Picht. 2007. xxii, 236 pp. (pp. 49 58) Quesenbery, Whitney (2003). The five dimensions of usability. In: Michael J. Albers & Beth Mazur (eds.), Content and Complexity: Information Design in Technical Communication, 75-94.