Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 24.7.2008 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne toukokuussa 2008 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien määrä Avointen työpaikkojen määrät ovat työvoimatoimistoissa olleet selvässä ja tasaisessa kasvussa vuodesta 2004 lähtien. Tämä avointen työpaikkojen määrän kasvu näyttää taittuneen. Kun toukokuussa 2007 työvoimatoimistoissa on kuukauden aikana yhteensä noin 90 000 työ, oli vastaava luku toukokuussa 2008 noin 89 000 työ. Työvoimatoimiston raportoimissa rekrytointiongelmissa on ollut viime vuosina aaltoilua. Vuoden 2007 touko- ja syyskuussa työvoimatoimistot raportoivat lähes 4 000 avoimeksi ilmoitetusta paikasta, joihin oli ollut vaikeuksia löytää työvoimaa. Toukokuussa 2008 tilanne rekrytointiongelmien osalta oli helpottunut, ongelmapaikkoja raportoitiin vain noin 3 300. Kuvio 1. Avointen työpaikkojen ja rekrytointiongelmien määrät kausitasoitettuna (keskiarvo viimeisten 12/3 tarkastelu kk:n ajalta) Rekrytointiongelmapaikkojen määrä 7000 Avointen työpaikkojen määrä kuukauden aikana 100000 6000 5000 Rekrytointiongelmat Avoimet työpaikat 90000 80000 70000 4000 3000 60000 50000 40000 2000 1000 30000 20000 10000 0 00/1 00/5 00/9 01/1 01/5 01/9 02/1 02/5 02/9 03/1 03/5 03/9 04/1 04/5 04/9 05/1 05/5 05/9 06/1 06/5 06/9 07/1 07/5 07/9 08/1 08/5 0
2 2. Avoimet työpaikat ja rekrytointiongelmat eri ammateissa Avointen työpaikkojen määrät ovat vähentyneet vuodentakaiseen tilanteen nähden erityisesti teollisuudessa, rakennusalalla sekä maa- ja metsätaloudessa. Työpaikkojen määrät ovat vastaavasti lisääntyneet kaupallisen työn, hallinto- ja toimistotyön, tieteellisen, teknisen, taiteellisen ja humanistisen työn, palvelutyön sekä kuljetus- ja liikennetyön ammateissa. Toukokuussa 2008 on vaikeasti täytettäviä työpaikkoja ollut lukumääräisesti eniten terveydenhuolto- ja sosiaalialan sekä palvelutyön ammateissa. Suhteellisesti eniten vaikeasti täytettäviä työpaikkoja ammattialan työpaikoista on ollut kuljetus- ja liikennetyössä. Vaikeasti täytettävien työpaikkojen määrät ovat vuodentakaiseen tilanteeseen nähden lisääntyneet erityisesti terveydenhuollon ja sosiaalialan työssä sekä maa- ja metsätaloudessa. Rekrytointiongelmat ovat vähentyneet teollisen työn ammateissa. Toukokuussa 2008 teollisen työn ammattien kohdalla raportoitiin 475 vaikeasti täytettävästä paikasta. Toukokuussa 2007 työvoimatoimistoissa oli 864 teollisen työn työ. Taulukko 1. Avointen työpaikkojen ja vaikeasti täytettävien paikkojen määrät tammikuussa 2008 ammattialoittain Amm attiala Avoimet Vaikeasti Vaikeasti täytettävien työpaikat täytettävät työpaikat paikkojen osuus Tieteellinen, tekninen, taiteellinen ja humanistinen työ 8 908 196 2,2 % Tervey denhuolto, sosiaalialan työ 13 220 782 5,9 % Hallinto- ja toimistotyö 6 597 140 2,1 % Kaupallinen työ 15 261 290 1,9 % Maa- ja mets ätaloustyö 4 666 249 5,3 % Kuljetus- ja liikennetyö 4 672 314 6,7 % Rakennustyö, kaivostyö 5 232 195 3,7 % Teollinen työ 13 566 475 3,5 % Palvelutyö 16 260 627 3,9 % Kaikki alat 88 644 3 268 3,7 % Ongelmallisimpien ammattien lista on jonkin verran muuttunut vuoden 2007 toukokuusta. Listan kärjessä on edelleen sairaanhoitajan ammatti. Vaikeasti täytettävien sairaanhoitajien paikat ovat lisääntyneet vuodentakaisesta tilanteesta lähes 40 prosentilla. Hitsaajien ja kirvesmiesten saatavuusongelmat ovat vähentyneet selvästi. Kymmenen ongelmallisimman ammatin listalle ovat jälleen nousseet myyntineuvottelijat ja lehdenjakajat. Taulukko 2. Ongelmallisimmat ammatit toukokuussa 2008 ja toukokuussa 2007 Ongelmallisimmat ammatit touko.08 touko.07 lkm. lkm. Sairaanhoitaja 276 Sairaanhoitaja 200 Lähihoitaja 157 Hitsaaja 185 Mansikanpoimija 150 Ajoneuvoyhdistelmaän kuljettaja 161 Siivooja 134 Siivooja 133 Ajoneuvoyhdistelmän kuljettaja 132 Perushoitaja/lähihoitaja 131 Kokki 93 Puutarhatyöntekijät 111 Parturi-kampaaja 86 Koneistaja 93 Myyntineuvottelija 82 Kirvesmies 84 CNC-koneistaja 69 Kokki 84 Lehdenjakaja 66 Parturi-kampaaja 80
3 3. Avoimet työpaikat ja työttömät työnhakijat eri ammateissa Työvoimatoimistoissa on toukokuussa 2008 ollut jokaista avointa työ kohden keskimäärin 2,5 työtöntä työnhakijaa. Vähiten työvoiman tarjontaa suhteessa kysyntään on ollut kaupallisella alalla ja eniten hallinto- ja toimistotyön ammateissa. Taulukko 3. Avointen työpaikkojen ja työttömien työnhakijoiden määrät toukokuussa 2008 ammattialoittain Ammattiala Avoimet Työttömät Työttömät / työpaikat työnhakijat paikka Tieteellinen, tekninen, taiteellinen ja humanistinen työ 8 908 24 783 2,8 Terveydenhuolto, sosiaalialan työ 13 220 18 619 1,4 Hallinto- ja toimistotyö 6 597 26 546 4,0 Kaupallinen työ 15 261 16 482 1,1 Maa- ja metsätaloustyö 4 666 7 356 1,6 Kuljetus- ja liikennetyö 4 672 6 995 1,5 Rakennustyö, kaivostyö 5 232 16 023 3,1 Teollinen työ 13 566 43 622 3,2 Palvelutyö 16 260 24 598 1,5 Kaikki alat 88 644 219 754 2,5 Työttömien työnhakijoiden määrät suhteessa avoimiin työpaikkoihin ovat hieman vähentyneet vuodentakaisesta tilanteesta. Toukokuussa 2007 jokaista avointa työ kohden oli 2,6 työtöntä työnhakijaa. Eniten työttömien työnhakijoiden määrä suhteessa ammattialan avoimiin työpaikkoihin on vähentynyt kuljetus- ja liikennetyön ammattialalla. Rakennus- ja kaivostyön, maa- ja metsätaloustyön sekä teollisen työn ammattialoilla ovat työttömien määrät suhteessa avointen työpaikkojen määrään lisääntyneet toukokuun 2007 tilanteesta. Työvoiman tarjonnassa on varsin paljon sellaisia henkilöitä, jotka on tilastoitu ammattitaidottomiksi tai he ovat vaihtamassa ammattia. Työttömiä on lisäksi runsaasti mm. toimistotyöntekijän, laitossiivoojan ja myyjän ammateissa. Siivousalan ammateissa on siis samanaikaisesti sekä runsaasti tarjontaa että työvoiman saatavuusongelmia. Taulukko 4. Ammatit, joissa on eniten työttömiä työnhakijoita toukokuussa 2008 ja toukokuussa 2007 Amm atit, joihin on tilastoitu eniten työttömiä touko.08 touko.07 muutos Ammattitaidoton 20 173 20 786-613 Toimistotyöntekijä 7 660 8 620-960 Laitossiivooja 4 069 4 786-717 Myyjä 4 043 4 436-393 Ammatinvaihtaja 3 440 3 117 323 Sekatyöntekijä 3 210 3 578-368 Keittiötyöntekijä 2 914 3 347-433 Kokki 2 466 2 677-211 Varastotyöntekijä 2 453 2 651-198 Kirvesmies 2 348 2 430-82 Työttömät yhteensä (kuukauden lopussa) 179 086 197 354-18 268
4 4. Rekrytointiongelmien syyt Yleisin syy rekrytointiongelmiin oli toukokuussa 2008 se, että avoinna olleeseen työn ei ollut lainkaan hakijoita, mikä samalla merkitsee työvoimapulaa. Noin 23 prosenttia työpaikkojen täyttövaikeuksista johtui työnhakijoiden puutteesta. Seuraavaksi yleisimpiä rekrytointiongelmien syitä olivat työnhakijoiden riittämätön työkokemus, riittämätön koulutus ja muut työpaikan ominaisuuksista johtuvat syyt. Työvoimapulan osuus rekrytointiongelmien syynä on kasvanut vuodentakaiseen tilanteeseen nähden. Enemmän rekrytointiongelmia aikaisempaan tilanteeseen nähden aiheuttaa mm. muut työpaikan ominaisuudet ja työnhakijoiden riittämätön koulutus. Kysyntäpuolen asiat ovat siis kasvattaneet osuuttaan rekrytointiongelmien syissä. Kuvio 2. Rekrytointiongelmien syyt toukokuussa 2008 ja toukokuussa 2007 Työvoimapula 23 % Muut työpaikan ominaisuuksista johtuvat syyt 14 % Riittämätön koulutus Riittämätön työkokemus 11 % 12 % Palkkaus 8 % Henkilökohtaiset ominaisuudet Työn tilapäisyys Työn osa-aikaisuus Työmatka / toimipaikan sijainti Erityisosaamisen puute 6 % 6 % 5 % 5 % 5 % touko.08 touko.07 Epäsopivat työajat Monitaitoisuuden vaatimukset Muut työnhakijaan liittyvät syyt Riittämätön kielitaito Tietotekniset vaatimukset Työttömyysturva 2 % 2 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % Rekrytointiongelmien syyt vaihtelevat suuresti sen mukaan, minkä ammattialan tai ammatin avoimesta työpaikasta on ollut kyse. Työvoimapula vaivaa eniten terveydenhuolto ja sosiaalialaa. Työnhakijoiden ominaisuudet 1 vaikeuttavat erityisesti teollisen työn sekä tieteellisen, teknisen ja taiteellisen työn työpaikkojen täyttöjä. Työpaikan ominaisuudet 2 ovat merkittävä rekrytointiongelmien syy kaupallisen työn ja maa- ja metsätalouden ammateissa. (Kuvio 3) 1 Riittämätön ammatillinen peruskoulutus, riittämätön työkokemus, työntekijän henkilökohtaisten ominaisuuksien sopimattomuus, tehtävän vaatiman erityisosaamisen puute, riittämätön kielitaito, monitaitoisuuden vaatimukset, tietotekniikkaan liittyvät vaatimukset ja muut ammattitaitoon tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin liittyneet syyt. 2 Työn osa-aikaisuus, työn tilapäisyys, vuorotyö tai muuten epäsopivat työajat, työmatkaan/toimipaikan sijaintiin liittyvät syyt, palkkaukseen liittyvät syyt ja muut työpaikan ominaisuuksista johtuvat syyt.
5 Kuvio 3. Rekrytointiongelmien pääasialliset syyt ammattialoittain toukokuussa 2008 Tieteellinen, tekninen, taiteellinen ja humanistinen työ Terveydenhuolto, sosiaalialan työ Hallinto- ja toimistotyö Kaupallinen työ Maa- ja metsätaloustyö Kuljetus- ja liikennetyö Rakennustyö, kaivostyö Teollinen työ Palvelutyö Kaikki alat 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Työnhakijan ominaisuus Työpaikan ominaisuus Työvoimapula 5. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne Suomen seutukunnissa Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuudessa on kaksi ääriulottuvuutta: työvoimapula (avoimiin paikkoihin ei ole riittävästi hakijoita) tai työvoiman ylitarjonta (kaikille työtä hakeville ei riitä työpaikkoja). Kohtaanto-ongelmia voi ilmetä alueellisesti ja/tai ammatillisesti. Alueellinen kohtaamattomuus tarkoittaa sitä, että työttömät työnhakijat ja avoimet paikat ovat sijoittuneet eri alueille. Ammatillisessa kohtaamattomuudessa on kyse siitä, että työvoiman kysyjän hakema ja tarjoajan olemassa oleva osaaminen ja ominaisuudet eivät kohtaa. Seuraavilla sivuilla olevissa kartoissa on kuvattu työvoiman kysynnän ja tarjonnan alueellista kohtaantotilannetta toukokuussa 2008. Tarkastelu tehdään työvoimatoimistoon ilmoitettujen avointen työpaikkojen ja työvoimatoimistoon työttömäksi rekisteröityjen pohjalta. Tarkastelun ulkopuolelle jäävät siten ne avoimet työpaikat, jotka eivät tule työvoimatoimiston tietoon ja muut kuin työttömäksi rekisteröityneet työnhakijat. Tarkastelutasoina ovat seutukunnat 3 ja pääammattiryhmät. Kohtaantotilanteen kuvauksessa käytetään neljää eri ryhmää: 1) Alueet, joissa tarkasteltavassa ammattiryhmässä on avointa kohden on alle 2 työtöntä (Tässä tilanteessa alkaa yleensä ilmetä työvoiman saatavuusongelmia) 2) Alueet, joissa tarkasteltavassa ammattiryhmässä on avointa kohden 2 alle 5 työtöntä (Tässä tilanteessa kysyntä ja tarjonta on ) 3) Alueet, joissa tarkasteltavassa ammattiryhmässä on avointa kohden 5 alle 10 työtöntä (Tässä tilanteessa ammattialan työttömien on jo vaikea löytää työtä työssäkäyntialueeltaan) 4) Alueet, joissa tarkasteltavassa ammattiryhmässä on avointa kohden vähintään 10 työtöntä (Tässä tilanteessa ammattialan työttömän on hyvin vaikea löytää työtä työssäkäyntialueeltaan). 3 Joidenkin seutukuntien osalta työnvälitystilaston tietoja ei ole saatu muutettua seutukuntatasoiseksi, näiltä osin tarkastelussa on käytetty työvoimatoimiston toiminta-aluetta (kartassa ruskeat rajat).
6 Kuviot 4-13. Työvoiman kohtaantotilanne pääammattiryhmittäin Suomen seutukunnissa Kaikki ammatit yhteensä Tieteellinen, tekninen ja taiteellinen työ Terveydenhuolto ja sosiaaliala Hallinto- ja toimistotyö, IT-alan työ
7 Kaupallinen työ Maa- ja metsätaloustyö, kalastusala Kuljetus ja liikenne Rakennus- ja kaivosala
8 Teollisuus: vaatetus, kone, puu, sähkö ja maalaus Palvelutyö Työvoiman kysyntä- ja tarjontatilanteen tarkastelu seutukunnittain ja pääammattialoittain osoittaa, että tilanne vaihtelee suuresti alueittain. Sellaisenkin ammattiryhmän kohdalla, jossa avointa työ kohden on vähän työttömiä ja työvoiman rekrytointiongelmat ovat yleisiä (esim. terveydenhuolto- ja sosiaaliala), on alueita, joissa näyttäisi olevan työvoiman ylitarjontaa. Mikäli tarkastelua tarkennettaisiin ja tehtäisiin tarkasteluja tarkemmilla ammattiluokitteluilla, muuttuisivat karttakuvat vielä kirjavimmiksi; kysyntä ja tarjonnan alueellinen kohtaamattomuustilanne näyttäsi vielä suuremmalta. Alueellisen liikkuvuuden edistämistavoite on edellä esitetyn tarkastelun pohjalta varsin perusteltu. Tarkempia ammattikohtaisia tarkasteluja kysynnän ja tarjonnan suhteista vaikeuttaa se, että useat seutukunnat ovat pieniä ja tarkasteltavassa ammatissa ei ole lainkaan kysyntää tai tarjontaa.
9 LIITE 011 H elsing in seutukun ta 012 Lohjan seutukunta 013 Tammisaaren seut ukun ta 021 Åboland-Turun maan se utukunta 022 Salon se utu kunta 023 Turun se utukunt a 024 Vakka-Suomen seutukunt a 025 Loimaa n seutu kunta 041 R auma n s eutukunt a 043 Porin seutukunta 044 Pohjois -Sat akun nan s eutukunt a 051 Hämeenlinnan seutukunta 052 R iihimäe n s eutukunt a 053 Forssan seut ukun ta 061 Luot eis -Pirkanm aan seutuku nta 062 Kaakkois-Pirkan maan se utukunta 063 Etelä-Pirkanmaan seutuku nta 064 Tamp eree n s eutukunt a 068 Lounais-Pirkanmaan seu tuk unta 069 Ylä -Pirkan maa n se utukunt a 071 Lahden seu tuk unta 072 H eino lan se utukunta 081 Kouvolan seut ukun ta 082 Kotka n-ham inan seut ukun ta 091 Lappee nran nan seutukunta 092 Länsi-Sa im aan seut uku nta 093 Im atran seu tuku nta 101 Mikke lin seutukun ta 102 Juvan seu tuk unta 103 Savonlinnan seut ukun ta 105 Pie ksämäen seutukunta 111 Ylä-Savon seutukunta 112 Kuopion seutukunta 113 Koillis -Savo n s eutukunt a 114 Varka uden seut ukun ta 115 Sisä-Savon seutukunta 122 Joensu un seutukunt a 124 Keski-Karjala n s eutukunt a 125 Pie lisen Karjalan seut ukun ta 131 Jyväskylän seutukunta 132 Joutsan seut ukunta 133 Keuru un s eutukunta 134 Jäm sän seut ukunta 135 Äänekos ken seut ukunta 138 Saarijärv en-viitasaaren seutukunta 141 Suupohjan seutukun ta 142 Seinäjo en s eutukunt a 143 Eteläisten seinä naapurien seutukunt a 144 Kuusiokuntien seutukunta 145 H ärmän maan seu tukun ta 146 Järvis eudun seu tuku n ta 151 Kyrön maa n s eutukunt a 152 Vaasan seu tukunta 153 Sydöst erbottens kus tregions ekon. reg 154 Jakob stad sre gio nens ekon. reg. 161 Kaust isen seut ukunta 162 Kokkolan seutukun ta 171 Oulun seutukunta 173 Oulun kaaren seutu kunt a 174 R aahen seut uku nta 175 Siikalat van seut ukunta 176 Nivala-Haapajärven seutukun ta 177 Ylivieska n seutu kunta 178 Koillis maa n s eutukunt a 181 Kehys-K ainuun seutukun ta 182 Kajaanin seutukunta 191 R ovaniem en seut ukunta 192 Kemi-Tornion seut uku nta 193 Torniolaakson seutukunta 194 Itä-Lapin se utu kunta 196 Tunturi-L apin se utuk unta 197 Pohjois -Lap in seut ukun ta 201 Porvo on seut ukunt a 202 Loviisan seutukunta 211 Ma rieham ns st ads ekon. reg. 212 Åla nds land sbygds ek on. reg. 213 Åla nds skärgård s ek on. reg