TÄSSÄ JA NYT Hämeen piiri Järjestötiedote 4/2015 1 Hanna Linnakko
Sisällysluettelo Pääkirjoitus 3 Valtakunnallisesti 4 Hyvä Joulumieli -keräys 5 Joulun tunnelmaa 6 Jäsen asiaa 7 Ystävätoiminnassa tapahtuu 8 Toimintatilastot 9 Maahanmuuttajat mukaan alusta asti 10 Promot 11 Koulutusta / Koko Suomi leikkii 12 Hämeen piirissä Ajankohtaista 13 Koulutusta 20 Tapahtumat ja virkistys 21 Menneitä tapahtumia 23 Osastoissa tapahtuu 24 Hämeen piirin toimintaa tukeneet yritykset 26 Hämeen piirin henkilöstö 29 Varainhankinta 30 Tapahtumakalenteri 32 2
PÄÄKIRJOITUS 30.10.2015 TEHOKAS JA VALMIINA IHMISARVOA PUOLUSTAEN! Kulunut syksy on ollut monella tapaa poikkeuksellinen ja haastanut meidät Punaisen Ristin toimijat uudenlaisten kysymysten edessä. Ennätyksellinen turvapaikanhakijoiden määrä on koetellut valmiuttamme vastata viranomaisten apuna syntyneeseen kysyntään. Viitteitä muuttuvasta tilanteesta saatiin kesällä, mutta tuskin kukaan uskoi millaiseksi tilanne elokuusta lähtien on muuttunut. Hämeen piirin alueella olemme perustaneet syksyn aikana seitsemän uutta turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusyksikköä ja yksikköjen kokonaismäärä on tätä kirjoittaessani kymmenen. Osa hätämajoitusyksiköistämme on perustettu hyvin nopealla aikataululla: päätöksestä perustaa yksikkö on kulunut alle vuorokausi asiakkaiden tuloon. Tämä osaltaan kertoo siitä, että olemme tehokas toimija, joka pystyy reagoimaan nopeasti eteen tuleviin tilanteisiin. Ja tätä ei olisi voitu tehdä ilman paikallisten osastojen suurta panosta ja sitoutumista toimintaan. Vapaaehtoisia on saatu valtavat määrät liikkeelle ja tämä on osaltaan mahdollistanut uusien keskusten perustamisen. Myös piirin henkilökunnan, sekä vastaanottokeskustyössä olevien että piiritoimistolla toimivien toimintakykyä on koeteltu ja ylpeänä voin todeta, että hienosti ja suurella ammattitaidolla on selvitty. Nyt saadut kokemukset ovat osoittaneet, että paine ei liity pelkästään ydintehtäviin eli vastaanottokeskusten perustamiseen ja henkilökunnan rekrytointiin vaan tilanne on tuonut mukaan paljon välillisiä vaikutuksia: painetta medialta, vaatelahjoitusten organisointia, asukastilaisuuksia, kansalaispalautetta jne. Haluankin tässä yhteydessä esittää lämpimät kiitokset kaikille, sekä vapaaehtoisille että työntekijöille! Muuttunut tilanne haastaa meidät myös pohdintaan siitä, miten toteutamme voimassa olevan toimintalinjauksen vaatimuksia toimia yhdenvertaisuuden puolesta ja rasismia vastaan. Yhteiskunnallisessa keskustelussa selkeästi korostuvat erilaiset vastakkainasettelut. Erilaiset yleisötilaisuudet, SPR:n kasvuun kääntynyt jäsenmäärä, lisääntynyt kuukausilahjoittajien määrä sekä nälkäpäivätulos kertovat osaltaan, että kansalaiset haluavat puolustaa ihmisarvoa sekä tukea Punaisen Ristin edustamia periaatteita. Punaisen Ristin linja on puhua faktoilla ja korostaa sitä, että jokainen ihminen on yksilönä arvokas ja oikeutettu ihmisarvoiseen kohteluun oli hänen taustansa mikä tahansa. Osana kotoutumistoimintaa meidän tulee auttaa maahan tulevia integroitumaan yhteiskuntaan. Tässä Punaisella Ristillä on merkittävä rooli tuottaa paikkoja, joissa ihmiset saavat kontakteja paikalliseen väestöön ja pääsevät vuorovaikutuksessa tekemään ja kokemaan merkityksellisiä asioita. Vapaaehtoistyötä maahanmuuttajien parissa tarvitaan jatkossa paljon. Ja integroitumisen näkökulmasta oleellista on mahdollistaa ihmisten kykyä toimia erilaisissa yhteisöissä. Myös yhteistyötä muiden toimijoiden ja järjestöjen kanssa meidän tulee tiivistää ja etsiä uudenlaisia toiminnan paikkoja. Tämän hetken suurin kysymys on se, miten kykenemme vastaanottamaan uusien vapaaehtoisten halun tulla mukaan Punaiseen Ristiin. Tarvitsemme uusille toimintamuodoille uusia avainvapaaehtoisia ja nyt meillä onkin erinomainen mahdollisuus kiinnittää uusia ihmisiä mukaan, ihan vastuutehtäviinkin. Samalla voimme vahventaa jo olemassa olevia toimintamuotoja ja elvyttää mahdollisesti hiipumassa olevaa toimintaa. Tätä on syytä pohtia sekä jokaisessa osastossa että osastojen välisesti. Piiritoimiston järjestämissä alueellisissa kummitapaamisissa tämä on yksi keskeisistä pohdinnan aiheista. Kaiken edellä mainitun ohella toteutamme perustehtäviämme kotimaan toiminnassa. Nälkäpäiväkeräys onnistui tänä vuonna erinomaisesti ja saavutimme kaikkien aikojen tuloksen! Siitä suuri kiitos kaikille osastoille ja ihmisille, jotka mahdollistivat tämän! Oikein hyvää syksyn jatkoa ja nähdään 11.12. joulupuuroilla SPR:n Hämeen piirin piiritoimistolla! Pentti Savolainen toiminnanjohtaja 3
TYKKÄÄ Facebookissa Seuraa toimintaamme Facebookin kautta. facebook.com/punainenristi KESKUSTELE Twitterissä twitter.com/punainenristi TIEDÄ TAPAHTUMISTA Etsi paikkakuntasi tapahtumia verkosta. rednet.punainenristi.fi KATSELE VIDEOITA Youtubessa youtube.com/suomenpunainenristi MERKKI SUOJAA SINUA SUOJAA SINÄ MERKKIÄ! Punainen risti valkoisella pohjalla on suojamerkki ja asevoimien lääkintähuollon tunnus. Se suojelee kriisitilanteissa siviileitä, avustustyöntekijöitä ja haavoittuneita sotilaita. Suojamerkin omistavat sodan oikeussääntöihin eli Geneven sopimuksiin sitoutuneet valtiot, joista Suomi on yksi. Punaisella Ristillä on oikeus käyttää tunnusta toimintansa merkitsemiseen ja valvoa sen käyttöä. Lue lisää humanitaarinenoikeus.fi TUTUSTU VERKKOKAUPPAAN punaisenristinkauppa.fi:n järjestönäkymästä tilaat kätevästi kaikki osastomateriaalit. Tarvitsetko tunnukset? Laita viesti myynti@punainenristi.fi SOITA JA LAHJOITA 0600 12220 (20,28 / puhelu + pvm Tatu Blomqvist Kolme miljoonaa kertaa kiitos! Nälkäpäivä-keräykseen voi lahjoittaa vielä lokakuun loppuun saakka. Jo tätä kirjoittaessa, heti Nälkäpäivän jälkeen, on selvää, että keräystulos lähentelee kolmea miljoonaa. Se tarkoittaa Nälkäpäivän 35-vuotisen historian vähintään kolmanneksi parasta tulosta. Olette siis olleet mukana tekemässä jotain todella suurta! Presidentti Tarja Halonen oli mukana lipaskerääjänä Helsingin rautatieasemalla. Kun häneltä kysyttiin, onko yksittäisen ihmisen lahjoituksella merkitystä, Halonen totesi ykskantaan: On. Lainaisin Äiti Teresan sanontaa, että ei tässä koko maailmaa auteta, mutta yhden ihmisen kohdalla se on koko maailma. Vapaaehtoiset ovat Punaisen Ristin työn perusta. Te olette paikalla, kun maanjäristyksen uhrit tarvitsevat apua Nepalissa tai kun kadonneen omaiset tarvitsevat henkistä tukea Suomessa. Vapaaehtoiset ovat paikalla myös Syyriassa ja antavat ensiapua sodassa haavoittuneille, usein oman henkensä uhalla. Tällä hetkellä vapaaehtoiset Suomessa ovat venyneet aivan uskomattomiin suorituksiin, kun vastaanottokeskuksia on avattu lyhyellä varoitusajalla eri puolille maata. Kiitos, että olitte paikalla myös Nälkäpäivässä! Nälkäpäivänä kerätyillä varoilla Punainen Risti voi auttaa myös tulevaisuudessa apua tarvitsevia siellä, missä apua eniten tarvitaan. Otetaan uudet vapaaehtoiset avosylin vastaan Kulunut syksy on ollut poikkeuksellista aikaa. Suomeen on saapunut enemmän turvapaikanhakijoita kuin koskaan ennen. Tulijoiden inhimillinen hätä on koskettanut suomalaisia suuresti. Tuhannet vapaaehtoiset ovat uurastaneet pyyteettä auttaakseen tulijoita uuden elämän alkuun. Olemme myös saaneet tuhansia uusia vapaaehtoisia. Nyt edessämme on positiivinen haaste: miten saamme nämä uudet innokkaat auttajat mukaan toimintaamme. Se myös ratkaisee sen, pystymmekö jatkossakin lunastamaan lupauksemme olla merkittävä auttamisen kanava. Meneillään on akuutti vaihe, jossa tärkeintä on saada tulijat majoitettua. Sen jälkeen alkaa pitempiaikainen kotoutumisvaihe, jossa vapaaehtoisilla on ratkaiseva rooli. Tarvitsemme uusia vapaaehtoisia myös varmistaaksemme vapaaehtoisten jaksamisen. Kun suunnittelemme ensi vuoden toimintaa, jokaisen kannattaa miettiä, miten huomioimme uuden tilanteen. Voisiko senioreille suunnattua ystävätoimintaa laajentaa kuntaan asettuvien pakolaisten tueksi? Voisiko Terhokerhoon kutsua mukaan maahanmuuttajalapset? Jos valmista toimintaa ei ole, annetaan uusille vapaaehtoisille mahdollisuus perustaa sellaista! Uudet toimintamuodot voivat tuoda osastoon uutta säpinää ja uusia innokkaita vapaaehtoisia. Huolehditaan samalla jaksamisesta omasta ja muiden. Kimmo Holopainen Marita Salo Järjestöjohtaja Tarja Halonen puolisoineen on tuttu näky Nälkäpäiväkerääjänä. Terveisiä Penalta! oli ensimmäinen asia, jonka hän huikkasi rautatieasemalle saapuessaan. Valtakunnallisten sivujen toimitus: Suomen Punaisen Ristin keskustoimisto/viestintä, Tehtaankatu 1 a, 00140 Helsinki, puh. 020 701 2000 Toimittaja: Inka Kovanen, 020 701 2223, inka.kovanen@punainenristi.fi Kuvat: Suomen Punaisen Ristin kuva-arkisto. Taitto: Liisa Åker, 020 701 2228, liisa.aker@punainenristi.fi Piiritiedotteen toimitus: Altti Näsi Ja Hämeen piiri Taitto: Suvi Oksa 4
HYVÄ JOULUMIELI -KERÄYS 20.11. 24.12.2015 Hyvä Joulumieli tuo jälleen iloa lapsiperheille Suomen Punaisen Ristin ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton järjestämä Hyvä Joulumieli -keräys käynnistyy marraskuussa 19. kerran. Jouluaattona huipentuvan keräyksen kumppaneina ovat K-ruokakaupat, S-ryhmä ja Lidl. Edellisvuosien tavoin keräys toteutetaan yhteistyössä Ylen Aamu-tv:n, Yle Radio Suomen ja Yle Radio Vegan kanssa. Tänä vuonna 70 euron arvoisia lahjakortteja jaetaan 22 000 kappaletta. Viime vuonna kortin sai 18 000 perhettä. Avuntarvitsijoita on joka vuosi enemmän. Valitettavasti emme voi auttaa kaikkia, mutta tänä vuonna 4 000 perhettä enemmän saa joulupöytään lisää iloa, kertoo varainhankinnan koordinaattori Regina Laurén. Lahjakortin voi saada lapsiperhe, jolla on vaikea taloudellinen tilanne esimerkiksi yksinhuoltajuuden, pitkäaikaistyöttömyyden, vanhempien pätkätöiden, sairauden, vammaisuuden tai kriisitilanteen vuoksi. SPR ja MLL valitsevat apua tarvitsevat perheet yhteistyössä muun muassa diakoniatyön, neuvoloiden ja sosiaalitoimen kanssa. Hanna Linnakko Laita lahjakortit ajoissa jakoon Hyvä Joulumieli -kortit toimitetaan piireistä osastoille marraskuussa viikoilla 46 47. Osastojen ja yhteistyökumppanien kannattaa jakaa lahjakortit mahdollisimman pian valitsemilleen vähävaraisille lapsiperheille, jotta apu ehtii varmasti perille hyvissä ajoin ennen jouluaattoa. Jouluilo voi kääntyä mielipahaksi, jos perhe on esimerkiksi ehtinyt lähteä joulunviettoon toiselle paikkakunnalle ja saa kortin vasta joulun jälkeen. Tärkeää on myös huolehtia siitä, että jokaisessa kortissa on saajan nimi. Keräyksen ilme on muuttunut. Muistattehan käyttää uusia julisteita. Lahjakortti on voimassa 7. 24.12.2015. Keräys käynnistyy Ylen Aamu-tv:n lähetyksessä 20.11.2015. Aamu-tv kertoo keräyksestä lähetyksissään päivittäin 23.12. saakka. Vähintään 1 500 eurolla keräykseen osallistuneet yritykset näkyvät lähetyksessä. Keräyksen tavoite 1 540 000 euroa. Seuraa ja osallistu keskusteluun Facebookissa (facebook.com/hyvajoulumieli), Twitterissä ja Instagrammissa #hyväjoulumieli. Lisätietoja piiritoimistosta ja osoitteesta joulumieli@punainenristi.fi Perustiedot keräyksestä löytyvät sivuilta hyväjoulumieli.fi sekä RedNetistä osoitteessa: rednet.punainenristi.fi/hyvajoulumieli KERÄYSTAVAT Keräystili: FI17 1596 3000 2020 20 Keräyspuhelin: 0600-16555 (10,01 +pvm/ mpm/puhelu) Tekstiviestilahjoitus: Tekstiviesti HJM numeroon 16499 (10 ). Keräyslupa nro: POL-2014-6944/30.7.2014. Keräysaika: 30.7.2014-31.12.2015 koko maassa lukuunottamatta Ahvenanmaata. Ålands landskapsregering, lupa nro ÅLR 2014/9086/3.12.2014. Lisätietoja: Projektityöntekijä, Varpu Salmenrinne, p. 020 701 2166, varpu.salmenrinne@punainenristi.fi Varainhankinnan koordinaattori, Regina Laurén, p. 020 701 2199, regina.lauren@punainenristi.fi Tiedottaja, Inka Kovanen, p. 020 701 2223, inka.kovanen@punainenristi.fi 5
JOULUN TUNNELMAA Kalenteri virittää joulun odotukseen Punaisen Ristin joulukalenteri on perinteinen osa joulun odotusta. Tänä jouluna kalentereita on kaksi, kuvittajina Lars Carlson ja Martta Wendelin. Kalentereita on lähetetty 125 000 kotiin. Kalenterin suositushinta on 7,90 euroa, ja sen voi ostaa myös verkkokaupasta punaisenristinkauppa.fi tai myynti@punainenristi.fi. Punainen Risti ja Yle Fem ovat yhteistyössä tehneet lapsille suunnatun BUU-klubben-kalenterin myös tänä vuonna. Lisätietoja kalenterista svenska.yle.fi/barn. Tee itsellesi tai osastollesi joulukortit omista valokuvista Teetä tänä jouluna itsellesi tai osastollesi persoonalliset joulukortit tai kalenterit omilla valokuvilla. Tekeminen on helppoa, ja Ifolorin valikoimasta löytyy runsaasti erilaisia malleja sekä valmiita pohjia. Tutustu kortteihin ja tee tilauksesi osoitteessa www.ifolor.fi/suomen_punainen_risti. Suomen Punaisen Ristin ja Ifolorin yhteistyön tuotto ohjataan tänä vuonna Nuorten turvataloille. Lisätietoja: Varainhankinnan suunnittelija Eeva Arrajoki, 020 701 2274, eeva.arrajoki@punainenristi.fi Tunnelmallisia joulukortteja ja kivoja lahjaideoita osastonne varainhankintaan! MERKKITEKO Puuroa koko kylälle UUTUUS! Runsas valikoima perinteisiä joulukortteja Nalleheijastin Turvavasara Tuulilasisuoja Tilaukset Kirjaudu osaston tunnuksilla verkkokaupan järjestönäkymään osoitteessa punaisenristinkauppa.fi. Jos tarvitset apua, ota yhteyttä myynti@punainenristi.fi, 020 701 2211. Avun maailmassa perinteiseen tapaan laaja valikoiman joulukortteja, -lahjoja ja jäsentarjouksia. Lehti ilmestyy 11.11. 6
JÄSENASIAA Jäsenmaksut ja niiden jakoperusteet 2016 Ensi vuonna jäsenmaksut pysyvät ennallaan ja niiden jakoperusteet samoina kuin tänä vuonna. UUDET JÄSENET Uusien vuosijäsenten liittymisvuoden jäsenmaksu tilitetään kokonaan osastolle. Ainaisjäsenten jäsenmaksu (300 euroa) jakautuu osaston (120 euroa), piirin (90 euroa) ja keskustoimiston (90 euroa) kesken. VANHAT JÄSENET Vanhojen jäsenten jäsenmaksut jakautuvat samalla tavalla kuin tänä vuonna osaston, piirin ja keskustoimiston kesken alla olevan taulukon mukaisesti. Vuonna 2015 osastojen osuutta jäsenmaksuista nostettiin 50 prosenttiin ja vastaavasti keskustoimiston osuutta laskettiin. Vuonna 2016 alle 18-vuotiaiden jäsenten jäsenmaksu tilitetään kokonaan osastolle vuoden 2015 tapaan. HUOM! Syntymäaika (pp. kk.vvvv) täytyy olla tiedossa tallennushetkellä. JÄSENTYYPPI JÄSENMAKSUN SUMMA KESKUSTOIMISTO PIIRI OSASTO Vuosijäsen 20 4 6 10 Nuorisojäsen 10 2 3 5 Nuorisojäsen, alle 18-vuotias 10 0 0 10 Perhejäsen, aikuinen 10 2 3 5 Perhejäsen, nuori 5 1 1,50 2,50 Perhejäsen, nuori, alle 18-vuotias 5 0 0 5 Ainaisjäsen 300 90 90 120 Jäsenmaksun voi jatkossa saada e-laskuna E-laskuun siirtyminen jäsenmaksun osalta on nyt mahdollista. E-laskusopimus kannattaa tehdä heti, jotta tammikuussa tuleva vuoden 2016 jäsenmaksu hoituu e-laskuna. Sopimuksen tekemistä varten on hyvä ottaa esille tämän vuoden jäsenmaksulomake. Siitä löytyy jäsenmaksun viitenumero, jota tarvitaan e-laskusopimusta tehdessä. Huom! Jäsenmaksun viitenumero on henkilökohtainen. E-lasku on ympäristöystävällinen ja helppo tapa maksaa laskut. E-lasku on sähköisessä muodossa oleva lasku, jonka saa omaan verkkopankkiin. Lasku tarkastetaan ja tarvittaessa hyväksytään verkkopankissa. Jos haluaa päästä vielä helpommalla, kannattaa e-laskusopimusta tehdessä valita vaihtoehto, jossa e-lasku veloitetaan automaattisesti tililtä. E-lasku säästää huomattavasti Punaisen Ristin kustannuksia, koska paperi-, painatus- ja postikuluja ei enää synny. Kannustamme kaikkia verkkopankkia käyttäviä henkilöitä tekemään e-laskusopimuksen! Lisätietoja: Jäsenasiat, kampanjakoordinaattori Sari Byman, p. 020 701 2201, sari.byman@punainenristi.fi CRM-avustaja Kirsi Lehtinen, p. 020 701 2197, kirsi.lehtinen@punainenristi.fi 7
YSTÄVÄTOIMINNASSA TAPAHTUU Yksinäisyys haastaa toimimaan Yksinäisyys ja turvaverkkojen puuttuminen haastavat koko yhteiskunnan, myös järjestöt ja niiden vapaaehtoiset. Punaisen Ristin ystävätoiminnassa kohdataan eri-ikäisiä, erilaisissa elämäntilanteissa olevia ja myös eri kulttuuritaustoista tulevia ihmisiä. Vain Elämää kohtaa ystävät Mikko Lehtimäki Ystävänpäivänä näkyvästi esillä Tänä vuonna Vain Elämää goes Punainen Risti -ohjelma esittelee ystävätoiminnan eri muotoja ja toiminnassa mukana olevia vapaaehtoisia. Ystävätoimintaan tutustuvat Kaija Koo, Pauli Hanhiniemi, Maija Vilkkumaa, Jukka Poika, Maarit Hurmerinta ja Anssi Kela. Ohjelma esitetään 13. marraskuuta klo 20 Nelosella. Viime vuonna Punaiseen Ristiin tuli ohjelman ansiosta paljon uusia vapaaehtoisia ja kuukausilahjoittajia. Ohjelma on tänäkin vuonna erinomainen mahdollisuus saada osaston toimintaan uusia vapaaehtoisia sekä aloittaa uusia toimintamuotoja! Piirit varautuvat ohjelman jälkeiseen kiinnostukseen järjestämällä ystävätoiminnan kursseja suurimmilla paikkakunnilla heti ohjelman jälkeisenä keskiviikkona 18.11. kello 17. Evijärvellä yhdeksäsluokkalaiset voivat käyttää liikuntatuntejaan vanhusten ulkoiluttamiseen. Punaisen Ristin vapaaehtoiset ovat konkareina mukana ja nuorten tukena. Ystävänpäivä 14.2. on lämminhenkinen kampanja keskellä talven kylmyyttä. Ystävänpäivänä kutsutaan mukaan uusia vapaaehtoisia. Kukaan ei voi tulla mukaan toimintaamme, ellei hän saa siitä tietoa. Kerrotaan siis toiminnasta kaikin mahdollisin tavoin. Uudet vapaaehtoiset tuovat myös uusia tuulia ja ideoita, otetaan ne avosylin vastaan! LähiTapiola on jo vuosien ajan tukenut ystävätoimintaa. Kutsukaa siis paikallisen LähiTapiolan väki mukaan osastonne ystävänpäivän tapahtumiin. Tapahtumatukea kuluihin (enintään 150 euroa) voi hakea keskustoimiston kautta, kunhan tapahtuman ilmoittelussa ja materiaaleissa on LähiTapiolan logo ja tapahtumat on viety myös tapahtumakalenteriin kaikille avoimina tilaisuuksina. Tuki haetaan jälkikäteen. Näin valmistaudut kiinnostukseen osastossasi: 1. Tarkista, että osastosi toiminta- ja yhteyshenkilötiedot ovat ajan tasalla RedNetissä ja sosiaalisen median sivustoilla. Lisää osaston tulevat tapahtumat tapahtumakalenteriin. 2. Järjestä ystävätoiminnan esittely- ja rekrytointitapahtuma esimerkiksi ohjelman jälkeisenä päivänä (lauantaina 14.11.) keskeisellä paikalla. 3. Järjestä ystävä- tai uusien vapaaehtoisten kurssi tai esittelyilta marras-joulukuussa. Liity ystävänpäivän ryhmään RedNetissä (rednet. punainenristi.fi/ystavanpaiva) ja lue lisää kampanjasta! Sivut valmistuvat tammikuun alussa. Lisätietoja: Sosiaalisen hyvinvoinnin asiantuntija Anita Hartikka, p. 020 701 2123, anita.hartikka@punainenristi.fi Kampanjakoordinaattori Sari Byman, p. 020 701 2201, sari.byman@punainenristi.fi Tiesitkö tämän yksinäisyydestä? Raha-automaattiyhdistyksen teettämän tutkimuksen mukaan joka kymmenes täysi-ikäinen kokee itsensä yksinäiseksi. Se tarkoittaa jopa 400 000 ihmistä. Saman tutkimuksen mukaan joka kuudennella suomalaisella ei ole yhtään ryhmää tai yhteisöä, johon hän tuntisi kuuluvansa. Neljällä prosentilla aikuisista ei ole yhtään ystävää. Huolestuttavaa tuloksissa oli, että 18 24-vuotiaat nuoret aikuiset ovat kaikkein yksinäisimpiä. (RAY, toukokuu 2015) 8
TOIMINTATILASTOT PÄIHDETYÖ 15 VUOTTA Toimintatilasto on kullanarvoista tietoa Kuinka monta ihmistä on mukana ystävätoiminnassa? Kuinka monella osastolla on käytössään toimitila? Entä Facebook-sivut? Jokavuotinen toimintatilasto tuntuu monesta osastoaktiivista raskaalta täyttää, mutta se tuottaa kullanarvoista tietoa järjestön toiminnasta. Sen avulla suunnitellaan niin vapaaehtoisristeilyn ohjelmaa kuin vastataan toimittajien ja RAY-hakemusten kimurantteihin kysymyksiin. Toimintatilastoissa kysytään perusasioita ja muuttuvia kysymyksiä, jotka perustuvat osastojen yleiskokouksessa hyväksymään toimintalinjaukseen. Tänä vuonna kysytään esimerkiksi arviota vastaanottokeskusten vapaaehtoisten määrästä. Viime vuonna alettiin kysyä arviota nuorten vapaaehtoisten määrästä ja miesten osuudesta. 2010 2011 2012 2013 2014 28895 25418 26078 24804 27291 Toimintaa kannattaa seurata koko vuosi 30000 29000 Vapaaehtoisten määrä määrä osastoissa osastoissa 28895 Joulukuun alussa aukeaa RedNetin osastotoimistossa linkki (rednet.punainenristi.fi/osastotoimisto) lomakkeeseen, johon voi täyttää vuotuisen toimintatilaston. Tilasto on täytettävä 31. tammikuuta mennessä. Oikeita tapoja täyttää tilasto on yhtä monta kuin osastoja. Jotkut tulostavat kysymykset paperilla, leikkaavat jokaiselle ryhmälle omansa, ja koostavat sen lopuksi digitaalisen muotoon. Toiset osastot täyttävät sen kerralla suoraan Digiumiin. Ainoa yhteinen neuvo on, että tilastojen täyttäminen on helpompaa kun toimintaa seurataan koko toimivuoden ajan. Jotta toimintatilastoista muodostuu valtuustossa esitettävä tilastokirja, tarvitaan tuhansien ihmisten yhteistyötä kaikilla järjestön eri tasoilla. Vastaukset löytyvät tilastokirjasta yleensä aika helposti: Ystävätoiminnassa oli 2014 yhteensä 8 218 vapaaehtoista, toimintatila oli 192 osastolla ja Facebookia käytti 142 osastoa. 28000 27000 26000 25000 25418 26078 24804 27291 24000 23000 22000 2010 2011 2012 2013 2014 Päihdetyö täyttää 15 vuotta! Päihdetyö aloitettiin Suomen Punaisessa Ristissä vuonna 2000. Ensiapuryhmäläiset toivoivat ohjeita päihtyneiden kohtaamiseen ja ystävätoiminnassa mukana olevat ideoita päihdekeskustelujen avaamiseen. Näitä taitoja opetetaan edelleen niin ehkäisevään päihdetyöhön valmentavalla Päihdeneuvojakurssilla kuin kohtaamiseen tähtäävällä Varhaisen puuttumisen kurssilla. Vuonna 2014 osastoissa kohdattiin kaikkiaan yli 20 000 ihmistä päihdekeskustelujen merkeissä, ja kesällä 2015 päihdetyötä tehtiin 45 festarilla. Päihdetyötä toteuttavat 850 koulutettua SPR:n vapaaehtoista ympäri Suomen. Päihdetyötä juhlistetaan kaikille avoimessa seminaarissa Helsingissä 7.11. Osastoissa vuotta voidaan juhlistaa esimerkiksi pitämällä aamunavauksia lähikouluilla tai järjestämällä päihdeinfokilpailuja kauppakeskuksessa. Kysy lisää piiristä päihdetyön yhdyshenkilöltä tai lue lisää punainenristi.fi/paihdetyo 9
MAAHANMUUTTAJAT MUKAAN ALUSTA ASTI Kaikki osaa, kaikki mukaan! Ensi vuonna suomalaisiin kuntiin muuttaa arviolta 10 000 maahanmuuttajaa. Otetaan heidät mahdollisimman nopeasti osaksi toimintaa ja paikkakuntaa. Petteri Kivimäki Osastoilla ja vapaaehtoisilla on keskeinen rooli maahanmuuttajien tukemisessa. Viranomaiset tarjoavat kotoutumisen selkärangan, mutta järjestöt täydentävät palveluita ja avaavat tulijoille kansalaisyhteiskunnan eri puolia. Tulijat kannattaa mahdollisuuksien mukaan ottaa toimintaan alusta asti. Alkuvaiheen kotoutumisessa tarvitaan sopivassa suhteessa tulijaa tukevaa ja paikkakunnalle orientoivaa ohjelmaa sekä suoraan osastojen toimintaan houkuttelevia toimintoja. Kaikki osaa, kaikki mukaan mentaliteetti auttaa pitkälle! Toimintaa kannattaa alusta asti suunnitella yhdessä tulijoiden kanssa. Erityisen tärkeää on saada Suomessa pidempään asuneet maahanmuuttajat uusien tulijoiden kavereiksi. Tyhjästä ei tarvitse nyhjäistä Tulijoille voi tarjota kaikkea jo olemassa olevaa toimintaa. Aloittamista voi helpottaa suomalaisen kummin avustuksella. Toiminta onnistuu parhaiten, kun se kumpuaa ihmisten omista ideoista ja aidoista paikallisista tarpeista. Osastot voivat järjestää esimerkiksi kola- ja haravapartioita. Niissä vähäinen kielitaito ei ole este osallistua. Vanhainkodeissa on erilaisia avustamistehtäviä kuten ulkoiluttamista, yhdessä leipomista ja askartelua, vinkkaa maahanmuuttajaohjelman kehittämispäällikkö Johanna Matikainen. Uusia toimintamuotoja voi itse ideoida tai kutsua uudet vapaaehtoiset ideoimaan niitä. Tärkeintä on ottaa tulijat lämpimästi vastaan ja varmistaa, etteivät kielitaidon vähäisyys tai kulttuuriset seikat ole osallistumisen esteitä. Paikkakunnalle kertyy hyvää osaamista ja pöhinää uudenlaisen toimintakulttuurin myötä. Ottamalla muuttajat mukaan toimintaan ja kohtaamalla heidät tasaveroisesti ja inhimillisesti, noudatamme Punaisen Ristin periaatteita arjen toiminnassamme, muistuttaa Johanna Matikainen. Sonkajärven osasto järjesti ensiapukurssin jäsenilleen. Lopputehtäviin osallistui myös kaksi afgaanipakolaista. Pirjo Huttunen hoiti kätensä polttanutta Nadera Qasemia. Keskustoimisto ja piirien monikulttuurisuustoiminnan kehittäjät tarjoavat mielellään tukea ja rohkaisua toiminnan ja rekrytoinnin kehittämiseen! Mäntän osaston vinkit osastoille, joiden alueelle perustetaan vastaanottokeskus: Olkaa avoimia ja kohdatkaa ihmiset ihmisinä. Kutsukaa turvapaikanhakijat mukaan olemassa olevaan toimintaan! Olkaa aktiivisesti yhteydessä vastaanottokeskukseen ja kysykää keskuksen tarpeista. Pyytäkää vastaanottokeskuksien työntekijöitä käymään. Mäntän osasto järjestää kerran kuukaudessa vapaaehtoisten tapaamisen, jonne pyydämme myös VOK:ien ohjaajia mukaan. Muistakaa, että toiminta turvapaikan hakijoiden kanssa voi olla hyvin arkista! Ei ole välttämätöntä keksiä mitään uutta. -Hellevi Ahoniemi Mäntän osaston puheenjohtaja ja ensiapuryhmän johtaja Lue vapaaehtoisten kokemuksia: rednet -> tieto ja taito -> viestinta -> ajankohtaista Lisätietoja: Maahanmuuttajaohjelman kehittämispäällikkö Johanna Matikainen, 020 701 2179, johanna.matikainen@punainenristi.fi 10
PROMOT Äkkilähtö tulee lokakuussa 2016! Suomen Punaisen Ristin valtakunnallinen valmiusharjoitus Äkkilähtö 2016 järjestetään lauantaina 1. lokakuuta. Moni muistaa varmasti edellisen, vuonna 2013 järjestetyn Sydäntalvi-harjoituksen. Silloin peräti 296 osastoa ja noin 10 000 vapaaehtoista eri puolilla Suomea harjoittelivat toimia mahdollisen talvimyrskyn varalta. Tällä kertaa kohderyhmänä ovat yläkouluikäiset nuoret perheineen. Tavoitteena on kannustaa piirejä ja osastoja harjoittelemaan yhdessä yläkoulujen ja viranomaisten kanssa oman alueen valmiuksia toimia evakuointitilanteissa. Punainen Risti on sitoutunut auttamaan viranomaisia onnettomuuksissa ja normaaliolojen häiriötilanteissa. Harjoittelemme yhteistyötä, jotta pystymme hädän tullen olemaan avuksi ja tueksi. Äkkilähtö 2016 toteutetaan yhteistyössä opetusministeriön ja -hallituksen kanssa. Tavoitteena on parantaa kotien, koulujen ja kuntien valmiutta toimia äkillisissä onnettomuustilanteissa, henkistä kriisikestävyyttä sekä nuorten sosiaalista mediankäyttöä ja medialukutaitoa. Suunnittelun voi aloittaa jo nyt Äkkilähtöön voi jo alkaa valmistautua miettimällä omassa osastossanne, mikä on paikkakunnallanne sellainen riski, joka voisi johtaa asukkaiden evakuointiin. Mukaan toivotaan niin pienet kuin isotkin osastot. Suunnittelussa saa tukea keskustoimistolta. Pienet osastot voivat myös tehdä yhteistyötä muiden osastojen kanssa. Mikään tapahtuma ei ole liian pieni järjestettäväksi. Osastot ja koulut voivat tapahtumien suunnittelussa käyttää myös Punaisen Ristin opetusmateriaaleja kouluille (punainenristi.fi/ koulusivut). Sivuilta löytyvät ohjeet esimerkiksi koko perheen taitoradan järjestämiseen. Aloittakaa suunnittelu hyvissä ajoin. Valmiusharjoitus on hyvä mahdollisuus kehittää oman osaston valmiuksia ja yhteistyötä viranomaisten kanssa. Samalla se on mainio tapa saada mukaan lisää nuoria ja itsekin oppia uusia taitoja! Lisätietoja: Valmiusharjoituksen projektipäällikkö Petra Alijärvi, p. 020 701 2176, petra.alijarvi@punainenristi.fi Vaasan osasto harjoitteli ihmisten evakuoimista edellisen valtakunnallisen valmiusharjoituksen, Sydäntalven, aikana. Anna Snickars 11
KOULUTUSTA KOKO SUOMI LEIKKII Kouluttaja -ja promopäivät 2016 Järjestetään jo perinteisenä ajankohtana tammikuun viimeisenä viikonvaihteena 30. 31.1.2016. Tällä kertaa kokoonnumme Turun seudulla, paikka varmistuu marraskuun alkuun mennessä, jolloin myös ilmoittautumislinkki avautuu RedNetissä. Luvassa virkistävää, innostavaa ja hyödyllistä ohjelmaa sekä promoille että kouluttajille. Tervetuloa mukaan! PROMO yhteinen osa Oulussa 21. 22.11.2015 Lisätiedot: https://rednet.punainenristi.fi/node/33247 Lisätietoja PROMO-koulutuksista saat omasta piiritoimistostasi tai RedNetin Promo-sivulta. Leikki 2.0 valtasi Terhokerhot! Voiko leikki olla toisinajattelua, löytöretkeilyä tai iloista eksymistä ja maailman ihmettelyä? Entä mitä lapset voivat opettaa aikuisille olemisen ja heittäytymisen tärkeydestä? Yhteisötaideteos Leikki 2.0 valtaa tänä syksynä Suomen ja innostaa Terhokerhot heittäytymään mukaan leikin maailmaan. Esitystaiteilija Meiju Niskalan yhteisötaideteoksessa katsotaan leikkiä uudesta näkökulmasta. Mukaan ilmoittautuneille kerhoille lähetetään loka-joulukuun aikana viisi pakettia, jotka sisältävät hauskaa yhdessä tekemistä. Mukaan tarvitaan vain ripaus uteliaisuutta ja intomieltä! Lue lisää nettisivuiltamme www.terhokerho.fi. Tule sinäkin mukaan Terhokerhoon! Lisätietoja: Projektikoordinaattori Eevamaija Paljakka-Sippola, p. 050 438 0057, eevamaija.paljakka-sippola@mll.fi Mistä uusi ilmoituspohja? Rekisteröidy aineistopankkiin! Aineistopankki on kaikkien vapaaehtoisten käytössä oleva palvelu, josta saat hyödyllistä materiaalia osaston käyttöön. Rekisteröitymällä saat pääsyn kaikkiin aineistoihin. AINEISTOPANKKI APUNASI Älä turhaan tuskaile viestinnän parissa. Klikkaa osoitteeseen: rednet.punainenristi.fi/viestinta 12
AJANKOHTAISTA Piirin hallituksen päätöksiä: PIIRIN HALLITUKSEN KOKOUS 5/2015, 26.9.2015 Kuultiin toiminnanjohtajan katsaus turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskustoiminnasta Hämeen piirin alueella. Käytiin keskustelu toiminnan laajuudesta ja piirin mahdollisuuksista vastata kysyntään. Päätettiin antaa toiminnanjohtajalle ja vastaanottokeskusten johtajalle mandaatti neuvotella, sopia ja tarvittaessa avata vastaanottokeskuksia. Päätettiin vastaanottokeskusten tilinkäyttöoikeuksista. Kuultiin toiminnanjohtajan esitys piirin henkilöstötilanteesta ja piirin henkilökunnan määräaikaisesta organisaatiomuutoksesta. Turvapaikanhakijoiden kasvanut määrä on lisännyt työtä SPR:n Hämeen piirissä. Piiritoimistolle on palkattu SPR:n keskustoimiston tuella lisähenkilökuntaa vastaamaan kasvaviin työtehtäviin seuraavasti: Valmiuspäällikkö Tapani Huhtala 17.9. 31.10.2015 Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Hanne-Miia Ollikainen 21.9. 31.12.2015 Delegaatti Keijo Mäkelä logistikko 21.9. 30.11.2015 Minna Salonen osa-aikainen toimiala-avustaja 1.10.2015 31.3.2016 Lahjoitustavara- ja roudauskoordinaattori Jenni Soltin 28.9-30.11.2015 vastaanottamiseen, koulutukseen ja vapaaehtoistyön tukeen siten, että Eerolan rahastosta jaettava tuotto kohdistuu nuorisotoiminnan vapaaehtoistyön kehittämiseen. Rahastoista jaettavaa tukea voivat osastot hakea piirin Talous- ja kehittämistoimikunnalta 15.1.2016 mennessä. Vahvistettiin nykyisten toimikuntien tehtävät ja toiminnan jatko vuosille 2016 17. Ehdotuksia toimikuntien jäseniksi voivat tehdä sekä piirin alueella toimivat osastot, että yksittäiset piirin alueella olevien osastojen jäsenet. Ensiapu- ja valmiustoimikunnan nimi muutetaan Ensiapu-, terveys- ja valmiustoimikunnaksi ja siihen liitetään kuuluvaksi terveysasiat. Toimikuntien jäsenmäärä on korkeintaan yhdeksän henkilöä. Myönnettiin anotut ansiomerkit. Päätettiin jatkaa nykyisen nuorisotoiminnan suunnittelijan Heini Lumion työsuhdetta 31.5.2016 saakka. Myönnettiin Susanna Palviainen-Liukkoselle ero piirin luottamustehtävistä. Nimettiin Nuorten vuosikokoukseen Jyväskylään 2.-4.10.2015 edustajiksi Elsa Kittilä, Kaisa Partanen, Antti Haapalahti, Pilvi Peltola, Enni Järvinen ja Riitta Nieminen. Päätettiin myöntää Eerolan ja Harjanteen rahastojen jaettavasta tuotosta tukea vuonna 2016 seuraavin kriteerein: Tukea myönnetään osastoille uusien vapaaehtoisten 13
Tervehdys, Olen Anna Berglund ja aloitin piirissä elokuussa 2015 SPR:n ensiavun ja terveystiedon kouluttajana. Olen ns. paluumuuttaja. Nykyinen työni mahdollisti paluun takaisin kotiseudulleni, Pirkanmaalle, Helsingissä vietettyjen vuosien jälkeen. Koulutukseltani olen kätilö, terveydenhoitaja ja YAMK sairaanhoitaja. Opiskelen työn ohessa ammatillista opettajan pedagogista pätevyyttä. Ennen Punaista Ristiä työskentelin muun muassa Tampereen yliopistollisessa sairaalassa ja Helsingin kaupungin avoterveydenhuollossa. Aina kun saan tilaisuuden pakkaan matkalaukut ja lähden seikkailemaan maailmalle yhdessä tyttärieni kanssa. On hienoa saada työskennellä järjestössä, joka on yksi Suomen johtavista ensiapukouluttajista. Ensimmäiset ensiapukurssit järjestettiin jo vuonna 1885 ja edelleen joka päivä viemme koulutusta eteenpäin mahtavien työkavereiden ja EA-tiimin kanssa. Terveisin, Ensiavun ja terveystiedon kouluttaja (ETK) Anna Berglund anna.berglund@redcross.fi puh. 040 757 9089 Olen Hanne-Miia Ollikainen ja toimin syyskuun alusta vuoden loppuun Hämeen piirin vapaaehtoistoiminnan koordinaattorina. Punainen Risti on tullut tutuksi toimiessani Tampereen osastossa vapaaehtoisena. Viime vuoden vietin Englannissa Punaisen Ristin nuorisodelegaattina Britannian Punaisella Ristillä. Turvapaikanhakijoiden määrän lisääntyminen on herättänyt suurta auttamishalua ihmisissä ja uusia vapaaehtoisia on ilmoittautunut mukaan toimintaamme paljon. Vapaaehtoistoiminnan koordinaattorina pyrin auttamaan osastoja tarjoamaan kaikille vapaaehtoistyöstä kiinnostuneille mielekästä tekemistä niin turvapaikanhakijoiden tukena kuin muussakin toiminnassa. Voitte olla minuun yhteydessä vapaaehtoistoimintaan liittyvissä kysymyksissä, autan parhaani mukaan ja tulen mielelläni myös käymään osastoissa keskustelemassa ja pohtimassa, mikä voisi olla juuri teidän paikkakunnallanne mielekästä toimintaa. Aurinkoisin syysterveisin, Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Hanne-Miia Ollikainen hanne-miia.ollikainen@redcross.fi Puh. 040 0170237 Olen ollut parikymmentä vuotta Punaisen Ristin vapaaehtoisena lähinnä ensiapuryhmä- ja vapepatoiminnassa. Viime vuosina teknikkona kv-avussa eri puolilla maailmaa. Nyt olen kiireapulaisena piirille turvapaikanhakutilanteen vuoksi tällä tietoa marraskuun loppuun. Terveisin, Tavaralahjoitusten logistiikkakoordinaattori Keijo Mäkelä 040 5917446 Olen Tytti Laukkarinen, 25-vuotias nainen kotoisin Keski-Suomesta, Jyväskylästä. Koulutukseltani olen sosionomi AMK. Olen tullut töihin Suomen Punaiselle Ristille syyskuussa 2015. Tehtäväni on toimia Vastaanottokeskusten johtajan, Minna Jussilan assistenttina erilaisissa asioissa. Harrastuksiini kuuluu kuntosali ja lenkkeily. Vastaanottokeskusten johtajan assistentti Tytti Laukkarinen 040 8416635 tytti.laukkarinen@vokki.fi 14
Olen Minna Salonen ja työskentelen piiritoimistossa toimiala-avustajana maaliskuuhun 2016 asti. Työtehtäväni ovat palvelupisteessä monipuoliset, esimerkiksi asiakaspalvelu ja toimistotyöt. Monet teistä ovatkin olleet minuun jo yhteydessä muun muassa Hyvä Joulumieli -keräyksen johdosta. Ystävällisin terveisin toimiala-avustaja Minna Salonen 040 809 6852 minna.salonen@redcross.fi Olen Jenni Soltin ja olen toiminut Punaisen Ristin vapaaehtoisena 13 vuotta. Syyskuun alussa minulle soitettiin ja kysyttiin pääsisinkö toimistolle Anua auttamaan muutaman muun vapaaehtoisen kanssa. Kolmen viikon jälkeen kirjoitin työsopimuksen ja ainakin marraskuun loppuun asti tittelini on lahjoitustavara- ja roudauskoordinaattori. Työnkuvaani kuuluu mm. organisoida Konttiin lahjoitettujen tavaroiden siirto ja valmiiksi lajiteltujen lahjoitustavaroiden organisointi varastolta vastaanottokeskuksiin ja hätämajoituksiin. Lahjoitustavarakoordinaattori Jenni Soltin 0401601954 Hämeen piiriin on tullut pari työharjoittelijaa harjoittelemaan suomenkieltä. Heidän nimensä ovat Ali ja Abdel ja heidät voi nähdä monessa mukana. Heidän harjoittelunsa kestää seitsemän viikkoa ja siihen mahtuu muun muassa alakouluikäisille pidettäviä tunteja liittyen maahanmuuttoon ja syihin, miksi ihmiset joutuvat lähtemään kotimaastaan. Samalla miehet kertovat, mitkä asiat auttavat ihmisiä kotoutumaan uuteen maahan. Nimi? Ali Harbi Kuinka kauan harjoittelu kestää? Työharjoittelu kestää 7 viikkoa. Yhteytesi Punainen Ristiin? Minä olen toiminut vapaaehtoisena Punaisessa Ristissä koska minun kotimaassani on sotaa ja kun minä tulin Suomeen, Punainen Risti auttoi minua Kristiinankaupungissa. Mitä toivot harjoittelulta? Minä toivon saavani auttaa pakolaisia ja opettaa heille suomen lakia, jotta ei tulisi ongelmia. Miksi halusit harjoitteluun Punaiseen Ristiin? Koska minä haluan oppia suomen kieltä ja auttaa ihmisiä. Nimi? Abdel Rahman Ez Eddin Kuinka kauan harjoittelu kestää? Työharjoittelu kestää 7 viikoa. Yhteytesi Punaiseen Ristiin? Minä olen ollut vapaaehtoisena Tampereen osastossa, koska minä haluan auttaa ihmisiä. Mitä toivot harjoittelulta? Minä toivon saavani auttaa ihmisiä ja toivon, että siten voisin antaa jotain. Miksi halusit Punaiseen Ristiin harjoitteluun? Minä valitsin Punaisen Ristin koska se on hyvä mahdollisuus auttaa muita ihmisiä ja koska opin samalla suomen kieltä. 15
Turvapaikanhakijoiden auttamiseen liittyvää asiaa Kiitos kaikille auttajille Suuri kiitos kaikille Punaisen Ristin paikallisosastojen vapaaehtoisille, jotka olette olleet aktiivisia tämänhetkisessä tilanteessa, jossa turvapaikanhakijoiden määrän merkittävä kasvu on aiheuttanut piirimme alueella monia toimenpiteitä. Tulijoiden määrän oletetaan pysyvän korkeana myös pitkällä aikavälillä, joten paikallisen Punaisen Ristin olemassaolon tärkeys jatkossa vain korostuu. Ongelmien ennaltaehkäisy liittyy määrätietoiseen valintaan Osallistumisemme tilanteen hoitamiseen voidaan karkeasti jakaa kolmeen osaan, kuten alla olevasta kuviosta voi nähdä. Kaikki kolme auttamisen vaihetta ovat tärkeitä. Kuitenkin turvapaikanhakijoiden tulevaisuuden kannalta Punaisen Ristin pitää suunnata voimavarojaan vahvasti kotouttamiseen sekä sopeutumiseen suomalaiseen yhteiskuntaan heti, kun tilanne paikkakunnalla rauhoittuu. Ongelmien ennaltaehkäisy alkaa siitä, että turvapaikanhakijat: A) oppivat puhumaan suomenkieltä B) saavat mahdollisimman paljon kontakteja kantaväestöstä C) löytävät mielekästä tekemistä vastaanottokeskuksen ulkopuolelta Edellisen reseptin avulla edesautamme turvapaikanhakijoiden mahdollisuuksia päästä kiinni opintoihin ja työelämään. 16
Paikkakunnallani on vastaanottokeskus. Miten kotoutumisen kanssa tulisi edetä? Emme selviä nykyisestä tilanteesta yksin ja siksi Punainen Risti ei saa olla kateellinen muille toimijoille. Meidän tulee hakea yhteistyötä kunnan ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Meillä on jo kokemusta tällaisesta toimintamallista: 1) kutsumme koolle nimetyn vastaanottokeskuksen vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin, avainhenkilöitä muista paikallisjärjestöistä, urheiluseuroista sekä muutaman kunnan työntekijän. 3) luomme yhdessä listan toiminnan paikoista, joita kunnan alueella voidaan turvapaikanhakijoiden kanssa tehdä (kunnostus-, talkoo-, ja vapaaehtoistyöt sekä liikunta-, harrastus- ja kulttuurimahdollisuudet). 4) Nimeämme jokaiselle toimintamuodolle vastuuvetäjän eri toimijoista. 5) Lähestymme turvapaikanhakijoita listan kanssa ja sovimme käytännön toimista. 2) sovimme siitä, kuinka vastaanottokeskuksen kanssa ollaan yhteydessä ja miten vapaaehtoistoimintaa koordinoidaan. Uusista vapaaehtoisista avainhenkilöitä Olemme saaneet ennätyksellisen määrän ilmoituksia ihmisiltä, jotka haluavat tulla mukaan vapaaehtoisiksi. Osalle riittää lyhytkestoinen vierailu, mutta mukana on varmasti myös niitä, joille sopisi merkittävä rooli osaston toimintojen hoitamisessa. Olkaamme avoimin mielin vastaanottamassa uusia tulijoita myös avainrooleihin ja uusien toimintojen aloittajiksi. Piiritoimiston kanssa voi neuvotella koulutusten järjestämisestä nopeallakin aikataululla. 17
HYVÄ JOULUMIELI KERÄYS HÄMEEN PIIRISSÄ SPR Hämeen piirin alueelle saamme jaettavaksi 1200 lahjakorttia. Pyydän teitä olemaan yhteydessä oman kuntanne sosiaalitoimeen, lastenneuvolaan tai seurakuntaan selvittääksenne lahjakorttien tarvetta paikkakunnallanne. Ilmoittakaa toivomanne korttimäärä SPR Hämeen piirin toimiala-avustaja Minna Saloselle viimeistään maanantaina 2.11. mieluusti sähköpostilla minna.salonen@redcross.fi. (tai vaihteen numeroon 040 809 6852) Laittakaa sähköpostiin osaston korttitoiveen lisäksi oma nimi, osasto nimi ja postiosoite johon kortit lähetetään. Numeroidut lahjakortit postitetaan teille kirjattuina kirjeinä viikolla 46 47, jonka jälkeen teidän tulee toimittaa ne edelleen yhteistyötahoille, jotka toimittavat ne perheille. Raportti osaston toimittamista korteista tulee lähettää piiriin 31.12.2015 mennessä. Kiitos yhteistyöstä! Johanna Raivio sosiaalitoiminnan päällikkö PIIRIN RAHASTOJEN TUOTTOJA JAETAAN OSASTOJEN TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN SPR:n Hämeen piirissä jaetaan tukea osastojen toiminnan kehittämiseen Eerolan ja Harjanteen rahastojen vuosittaisesta tuotosta. Professori Risto Eerolan rahaston tuotosta myönnetään tukea osastoille uusien vapaaehtoisten vastaanottamiseen, koulutukseen ja vapaaehtoistyöhön siten, että Eerolan rahastosta jaettava tuotto kohdistuu nuorisotoiminnan vapaaehtoistyön kehittämiseen. Harjanteen rahaston tuotosta myönnetään tukea vuosittain osaston / osastojen yhteisiin kehittämishankkeisiin. Tukea myönnetään uusien vapaaehtoisten vastaanottamiseen, koulutukseen ja vapaaehtoistyön tukeen liittyviin kohteisiin. Avustusta voivat hakea osasto/osastot yhdessä ja sitä haetaan Hämeen piiritoimistosta saatavalla hakemuslomakkeella 15.1.2016 mennessä. Lomake on myös lähetetty osaston puheenjohtajalle. Piirin talous- ja kehittämistoimikunta käsittelee määräaikaan mennessä saapuneet hakemukset ja tekee myönnettävistä avustuksista esityksen piirin hallitukselle vuoden ensimmäiseen kokoukseen. Myönnetty avustus on käytettävä vuoden 2016 aikana. Toteutuneesta koulutuksesta/tapahtumasta on annettava selvitys talous- ja kehittämistoimikunnalle viimeistään 31.12.2016 piiritoimistosta saatavalla lomakkeella. Hakemukset osoitetaan toiminnanjohtajalle ja lähetetään 15.1.2016 mennessä Hämeen piirin toimistoon osoitteeseen Suomen Punainen Risti/Hämeen piiri, Pentti Savolainen, PL 369,33101 Tampere. 18
Terhokerho monikulttuurisena kohtaamispaikkana Koko Suomi leikkii -hankkeen Terhokerhot pyörivät Pirkanmaa-Hämeen alueella jo yli 20 kunnassa. Sukupolvien kohtaamispaikoissa leikitään, pelaillaan, siirretään kulttuuriperinteitä sukupolvelta toiselle, ulkoillaan ja vietetään aikaa yhdessä. Toiminta on maksutonta, matalakynnyksistä ja helppoa - tärkeintä on yhdessä tekeminen. Tästä syystä Terhokerho-toiminta voi toimia hyvin myös vastaanottokeskusten yhteydessä, kotoutumista tukevana toimintana ja toisiinsa tutustumisen paikkana. Leikki ja ilo kun yhdistävät ihmisiä, vaikka yhteistä kieltä ei olisikaan. Ruovedellä päätettiin kokeilla monikulttuurista Terhokerhoa. Lokakuisena iltana järjestettyyn kerhoon Nuorisoseurantalolle saapuikin viitisenkymmentä turvapaikanhakijaa ja kymmenkunta kyläläistä. Kolme innokasta vapaaehtoisohjaajaa ja SPR Ruoveden osaston väki leikittivät ja peluuttivat kerholaisia, niin lapsia kuin aikuisia. Musiikki- ja palloiluleikit sujuivat vaivattomasti ilman yhteistä kieltä. Suomen kieltä oppii hienosti Jos sun lysti on -laulun parissa. Terhokerhossa sai kokeilla myös huovuttamista. Kävikin ilmi, että käsityöt ovat erittäin mieluista puuhaa kulttuuritaustasta riippumatta. Kerhosali täyttyi puolitoistatuntia kestäneen Terhokerhon aikana naurusta, riemunkiljahduksista ja ilosta. Vapaaehtoiset ja osaston väki olivat erittäin tyytyväisiä illan kulkuun. Myös pääosin lapsiperheistä koostuneet osallistujat olivat silminnähden mielissään. Selvää on, että jokainen vanhempi on tyytyväinen silloin, kun omalla lapsella on mukavaa ja mieluista puuhaa. Vaikka osalla kerholaisista suomen kielen opiskelu onkin vasta alussa, osasivat kaikki kerhon päätyttyä huikata: Kiitos, moikka!. Kokemus oli kaiken kaikkiaan positiivinen ja ilta ylitti odotukset. Mikäli teidän osastoanne kiinnostaa sukupolvien tai eri kulttuurien kohtaamispaikan perustaminen, olkaahan yhteydessä! Syksyisin leikkiterveisin, Noora Pajari Leikkilähetti Pirkanmaa-Häme noora.pajari@redcross.fi/p. 040 647 7473 Tuolileikki oli kerholaisten ehdoton suosikki! Aikuiset auttoivat lapsia leikin yltyessä jännittäväksi. Koko Suomi leikkii hanke 2014 2016 MLL:n ja SPR:n yhteinen hanke on ollut käynnissä jo kahden vuoden ajan. Terhokerhoissa leikitään, pelaillaan, ulkoillaan ja vietetään kiireetöntä aikaa yhdessä. Terhokerho on tarkoitettu lasten ja eri-ikäisten aikuisten kohtaamispaikaksi. Terhokerhoja on perustettu yli 200 kuntaan ympäri Suomen. Pirkanmaa-Hämeessä terhokerhoillaan jo yli 20 paikkakunnalla. Hankkeen viimeinen vuosi käynnistyy tammikuussa 2016, vielä ehditte mukaan! Kerho saa avukseen Terhorepun, toimintarahan sekä aluetyöntekijän tuen. 19
KOULUTUSTA Koulutusta uusille luottamushenkilöille Tampereella piiritoimiston koulutustilassa 23.- 24.1.2016 Kurssi on tarkoitettu puheenjohtajille, varapuheenjohtajille ja sihteereille sekä uusille hallituksen jäsenille / luottamushenkilöille tai muille luottamustoimessa toimiville. Lauantaina aiheena on Osasto Punaisen Ristin edustajana paikkakunnalla, silloin käydään läpi toimintaa ohjaavia sääntöjä ja ohjeistuksia, tutustutaan organisaatioon ja pohditaan oikeuksia ja velvollisuuksia. Sunnuntaina ohjelmassa on toiminnan suunnittelua, kokoustekniikkaa, hallitustyöskentelyä, vapaaehtoisten vastaanottoa yms. Kurssipaikka on Hämeen piirin koulutustila osoitteessa Rongankatu 11, Tampere (samassa rakennuksessa piiritoimiston kanssa). Varaamme majoituksen jostain lähistön hotellista sitä tarvitseville. Koulutuspäivien hinta on 50 (ilman majoitusta). Toivottavasti mahdollisimman moni uusi luottamushenkilö osallistuu koulutukseen. Kurssihinta sisältää aamukahvit, lounaat, iltapäiväkahvit ja kurssimateriaalin. Tarkempi ohjelma lähetetään ilmoittautuneille. Ilmoittautumiset perjantaihin 15.1.2016 mennessä Marjutille Rednetissä https://rednet.punainenristi.fi/node/34375 tai marjut.valimaa@ redcross.fi tai puh. 040 809 6853. ENSIAPU ja TERVEYS Ensiapupäivystäjän peruskurssi Hauholla 21.-22.11.2015 https://rednet.punainenristi.fi/node/33796 Pirjo Mattila https://rednet.punainenristi.fi/node/34398 Johanna Raivio ja Pirjo Mattila Ensiapu 3 kurssi 6.-10.6.2016 Nynäsissä. Hinta Punaisen Ristin osastojen lähettämille kurssilaisille noin 500 euroa, muille kurssihinta noin 700 euroa. Pirjo Mattila Lääkekoulutukset: (Pirjo Mattila) Sovitut lääkekoulutukset ensiapupäivystäjille: 11.11 Lahti, Vapuri 16.11 Tampere, Tampuri 23.11 Toijala, Syke 10.12 Forssa, Wahreninkatu 11 Ilmoittautumiset RedNet NUORISO Nuorten koulutusviikonloppu 12. 14.2.2016 Helmikuun koulutusviikonlopussa käännetään katseet jo ensi kesään: luvassa ainakin leiriohjaajakoulutusta sekä leiripomokoulutusta. Lisäksi nämä koulutukset jo käyneille järjestetään teemakoulutus johonkin Punaisen Ristin toimintamuotoon liittyen. Hinta Punaisen Ristin jäseniltä noin 20 euroa, muilta 30 euroa. Lisätietoa paikasta, tarkemmasta aikataulusta ja teemakoulutuksen aiheesta on tulossa pian! VALMIUS Vapaaehtoisen pelastuspalvelun tulevia tapahtumia: Ensiapupäivystäjän peruskurssi Lahdessa 13.-14.2.2016 Pirjo Mattila Yhdessä terveyden ja hyvinvoinnin asialla 27.11.2015 Tampere, Scandic City. Ystävävälittäjien ja terveyspistetoimijoiden yhteinen työpaja rennoissa tunnelmissa ja pienen purtavan äärellä. Punaisen Ristin terveysohjelmien läpikäynti ja yhteistyömahdollisuuksien pohtiminen. 20 7.11. Vapepan peruskurssi, Tampere 12.11. Purkukoulutus, Tampere 13.-14.11. Ensihuollon jatkokurssi, Tampere 14.11. Etsintäkurssi, Orimattila 18.11. Laitosetsintäkurssi, Ruovesi 28.-29.11. Vapepa-Foorumi, Lappeenranta 30.-31.1. Ensiapu1 Vapepalaisille, Tampere
MENNEITÄ TAPAHTUMIA Matkakertomus FACE Romania 10.-14.9.2015 Ensiavun Euroopan mestaruuskilpailuun osallistuminen ei ole mikään pikkujuttu. Joukkue oli harjoitellut monta kuukautta, joka ikinen viikko. Sen lisäksi piti selviytyä vielä kaikesta muusta valmistautumisesta: sponsorien hankkimisesta, joukkueen vaatetilauksen kilpailuttamisesta, sanaston opettelusta ja ihan vaan jännittämisestä. Yhdessä päätettiin heti alussa, että tuonne ei tarvitse lähteä mitalin kiilto silmissä, olihan jo valmiiksi tiedossa että EMkisoissa käytettävät arviointiperusteet eivät vastaa kunnolla oikeissa tilanteissa vaadittavia taitoja. Silti ennen kisoja toivon aina sitä, että radan jälkeen voisin olla tyytyväinen omaan ja koko joukkueen suoritukseen. On tärkeää, että sijoituksesta huolimatta voi kisan jälkeen sanoa antaneensa parhaansa, tehneensä sen mitä osaa ja juuri niin hyvin kuin osaa. Romania toi maana ihan oman mausteensa tapahtumaan osallistumiseen. Vaikka kilpailu pidettiin Bukarestissa, oli oheisohjelmaa niin paljon, että en juuri ehtinyt tutustua kaupunkiin. Kisaorganisaatio oli kyllä järjestänyt meille tutustumiskierroksen bussin kyydissä, mutta silloinkaan aikaa ei juuri ollut pysähtymiseen ja bussista poistumiseen. Kun vielä satoi ja bussin ikkunat menivät huuruun, en voi väittää kierroksen jälkeen tienneeni Bukarestista yhtään sen enempää kuin ennenkään. Kisojen jälkeisenä vapaapäivänä ehdimme tutustua vanhaan kaupunkiin ja sen lähiympäristöön. Omassa mielessäni Bukarest hahmottui vastakohtien kaupunkina. Pröystäilevät palatsit, neuvostoaikaiset, suuret ja laatikkomaiset talot ja modernit kauppakeskukset asettuivat katukuvaan vieri viereen. Yksi katu saattoi olla täynnä trendikkäitä kahviloita ja tyylikkäästi pukeutuneita, kiireisiä ihmisiä. Nurkan takaa löytyi katu, jota reunustivat ränsistyneet, vanhat rakennukset, satunnaisesti maassa lojuvat roskasäkit ja yläpuolelle levittyvä sähköjohtojen viidakko. Opimme, että aina kun joku tapahtuma alkaa myöhässä, joku juttu ei toimi tai kukaan ei muuten vaan tiedä, mitä seuraavaksi tapahtuu, voi kaiken ohittaa olankohautuksella ja toteamuksella Hei, me ollaan Romaniassa. Ei sen kuulukaan olla ajallaan/ toimia/ tapahtua niin kuin on sovittu. Jatkuva myöhästely ei tosin läheskään aina johtunut Romaniasta. Esimerkiksi itse kilpailu alkoi puoli tuntia myöhässä siksi, että yksi tuomareista ei yksinkertaisesti ollut omalla rastillaan ajoissa. Täsmällisille suomalaisille jatkuva myöhästely ja odottelu aiheutti joka tapauksessa ihmetystä. Emme ehkä olisi selvinneet tapahtumasta ilman joukkueemme kahta ihanaa paikallista opasta. He löysivät vastauksen kaikkiin kysymyksiimme vähintään pienen hakemisen jälkeen ja paimensivat joskus eksynyttä lammaslaumaa muistuttavan ryhmämme ohjelmasta toiseen. Heidän uskonsa voittomahdollisuuksiimme oli järk- kymätön kilpailun loppuun asti, omista varoituksistamme huolimatta. Olisin toivonut, että olisin ehtinyt tutustua muiden maiden edustajiin vielä paremmin. Usein yhteisissä ohjelmissa, kuten avajaisissa, meidät ohjattiin istumaan maittain, jolloin aikaa muiden kilpailijoiden kanssa juttelemiseen jäi vähän. Viikonlopun aikana järjestetyissä työpajoissa parasta olikin juuri mahdollisuus keskustella muiden kilpailijoiden kanssa ja verrata esimerkiksi eri maiden potilasluokittelukäytäntöjä keskenään. Suomalaisiin ensiapukilpailuihin tottuneelle EM-kisat ovat melkoinen kokemus. Kilpailu kestää koko päivän ja sisältää 14 kilpailurastia sekä 14 hupi- tai leporastia. Rasteilla kohtaa toinen toistaan massiivisempia onnettomuustilanteita: kolareita, maanjäristyksiä, ampumavälikohtauksia, junaonnettomuuksia, lentokoneen pakkolaskuja. Yhdellä potilaalla on usein monta vammaa. Apua tarvitsevia potilaita on paljon, usein enemmän kuin auttajia. Joukkueen pitää pystyä varmistamaan, että tilanteessa on turvallista toimia. Potilaiden luokittelu vammojen vakavuuden mukaan ja avun kohdentaminen kaikista vakavimmin loukkaantuneisiin on tärkeää. Rastin aikana pitää vain pitää oma pää kylmänä ja keskittyä olennaiseen. Tehtävää on paljon ja kymmenen minuutin rastin aikana ei ehdi kaikkea mitä haluaisi. Välillä rastin loputtua ajattelin, että en osaa yhtään mitään, välillä ihmettelin miten saumattomasti yhdessä joukkueemme osasi toimia. Oman haasteensa kilpailuun tuo tietysti myös arvostelu. Eri maissa ensiapuohjeet ovat hyvin erilaisia. Kaikkia maita tasavertaisesti mittaavia arviointikriteereitä on hankalaa, jopa mahdotonta keksiä. Jos kilpailussa haluaa pärjätä, on etukäteen opeteltava toimimaan radalla arviointikriteerien mukaan. Arvostelu taas ei mittaa tosielämässä tarvittavia ensiaputaitoja, joten joukkueemme päätti suhtautua kilpailuun kuin hyvin järjestettyyn ja poikkeuksellisen pitkään ensiapuharjoitukseen, jossa tär- Kuvaaja: Henri Backman Jatkuu seuraavalla sivulla --> 21