Katsaus kulutuksen nykytilanteeseen KOKOEKO-seminaari 29.10.2008 Kuopio
Esityksen yleiskuva Materiankäyttö Yksityinen kulutus Julkinen kulutus Ympäristöverot ja ympäristönsuojelumenot Jätehuolto 5.11.2008 2
Tilastokeskus Riippumaton tiedontuottaja yhteiskuntaan merkittävästi vaikuttavista asioista Tuottaa noin 200 erilasta tilastoa ja niistä tehtyjä koosteita ja jatkoselvityksiä, noin 700 tilastojulkistusta vuodessa Koordinoi valtakunnallista tilastotuotantoa, josta noin 2/3 Tilastokeskuksessa, muut tilastoviranomaiset ovat TIKE, tullihallitus ja Stakes Työntekijöitä noin 1 000, joista viidesosa haastattelijoita Aineistoista valtaosa rekisteripohjaista Osallistuu aktiivisesti kansainväliseen tilastoyhteistyöhön Toimii tilastolain (280/2004) ja tiukkojen eettisten periaatteiden mukaan 5.11.2008 3
Talouden rakennemuutos 1860-2007 100% % bruttokansantuotteesta 80% 60% 40% 20% 0% 1860 1882 1902 1922 1933 1938 1945 1951 1956 1963 1968 1973 1978 1983 1998 2006 Palvelut Jalostus Alkutuotanto 5.11.2008 4
600 000 Suomen luonnonvarojen kokonaiskäyttö (TMR), tuhatta tonnia Total material requirement (TMR), thousand tons Piilovirrat, tuonti (HF of imports) Piilovirrat, kotimaiset (HF, domestic) 500 000 Suorat panokset, tuonti (DMI, imported) Suorat panokset, kotimaiset (DMI, domestic) 400 000 300 000 200 000 100 000 0 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 5.11.2008 5
Megatrendi ei ole sisäsyntyistä Megatrendi alkaa ulkoisista sysäyksistä kaupungistuminen muuttaa jätehuoltoa, jätehuolto ei vaikuta kaupungistumiseen Trendi on aihepiirin sisäistä kehitystä jätehuollossa mennään kohti jätevoimaloita Muutos on järjestelyä tehokkaampi keräysjärjestelmä 5.11.2008 6
Materiankäyttö henkeä kohti vuodessa Materiapanokset: Suomi 45,2 t EU15 16,6 t Materiankulutus: Suomi 38,0 t EU15 15,5 t 5.11.2008 7
Mihin päätyy Suomen kansantalouden käyttöön otettu materia? Varannoksi 17,8% Jätteeksi 22,0% Ilmaan 27,6% Muu 0,2% Vientiin 9,3% Vapautuva vesi 23,1% 5.11.2008 8
Vuonna 2006 Suomessa syntyi jätteitä 69,2 miljoonaa tonnia josta 70,5 prosenttia on mineraaleja 18,9 prosenttia on puuta 2,4 prosenttia on kemikaaleja 8,0 prosenttia on muuta kuten metallia ja lasia tai monikoostumuksellista kuten yhdyskuntajätettä 5.11.2008 9
Materian käyttömääristä perinteisessä kansantalouden tilinpidossa ei mainita mitään 5.11.2008 10
TARJONTA = KYSYNTÄ Kansantalouden tilinpito yhdistää kaikki tilit Tilinpidon on osoitettava, mistä se arvo syntyy, joka kulutetaan, investoidaan tai viedään maasta Jos se ei olisi syntynyt, sitä ei voisi kuluttaa Eli tarjonnan ja kysynnän pitää olla likimain yhtä suuret Bruttokansantuote (BKT) on se arvo, joka tuotetaan ja kulutus (yksityinen ja julkinen) + kiinteän omaisuuden lisäys + viennin ja tuonnin erotus ovat samansuuruisia kuin tuotanto eli myös BKT 5.11.2008 11
Materiaalitilinpidon rakenne Luonnonvarojen otto Kansantalous Päästöt luontoon Panokset Tuotanto Päästöt ilmaan Piilovirrat Kulutus Jätteet Kierrätys Hajasijoitus Kiinteä po. 5.11.2008 12
Kotitalouksien määrä ja rakenne 1966-2006 ja arvio 2010-2020 3 000 000 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 Yli 5 hengen talous 4 hengen talous 3 hengen talous 2 hengen talous 1 hengen talous 500 000 0 1966 1971 1976 1981 1985 1990 1995 1998 2001 2006 2010 2015 2020 Kotitalouksien määrä on kasvanut kuluneen 40 vuoden aikana miljoonalla.väestö on lisääntynyt vain 600 000 henkilöllä. Lähde: Kulutustutkimus. Tilastokeskus 5.11.2008 13
Juha Nurmela: - Uusille seinille ja tavaroille on ollut ja tulee olemaan kysyntää - Koneiden ja laitteiden käyttöaste alenee - Suurtaloushyödyn näkökulma; ennen oli paremmin (ehkä) - Laitteet privatisoituvat myös kotitalouksien sisällä Turo-Kimmo Lehtonen: - Tavara tarvitsee tavaraa 5.11.2008 14
Eräiden laitteiden yleisyys kotitalouksissa vuoden 2007 marraskuuhun asti prosentteina (ainakin yksi laite) 100 90 80 70 60 % 50 40 30 20 10 0 1984 1988 1992 1996 2000 2004 Väri- tv Videonauhuri CD-soitin Internetyhteys PC Matkapuhelin DVD laite Digi-boxi /-tv Laajakaista* Kamerapuhelin Lähde: Kulutustutkimus ja kuluttajabarometri. Tilastokeskus,* laajakaista arvio 2002 3 5.11.2008 15
Kodinkoneet ja sauna yhden hengen mieskotitalouksissa 1966 2006 (%) Kodinkoneet ja sauna yhden hengen naiskotitalouksissa 1966 2006 (%) 100 100 90 90 80 80 70 60 50 40 30 Pesukone Jääkaappi Pakastin Astianpesukone Mikroaaltouuni Sauna 70 60 50 40 30 Pesukone Jääkaappi Pakastin Astianpesukone Mikroaaltouuni Sauna 20 20 10 10 0 1966 1971 1976 1981 1985 1990 1994-96 1998 2001 2006 0 1966 1971 1976 1981 1985 1990 1994-96 1998 2001 2006 5.11.2008 16
Auto ja mopo, skootteri tai moottoripyörä yhden hengen kotitalouksissa sukupuolen mukaan 1966 2006 (%) 80 70 60 50 40 30 Auto (Miehet) Mopo yms. (Miehet) Auto (Naiset) Mopo yms. (Naiset) 20 10 0 1966 1971 1976 1981 1985 1990 1994-96 1998 2001 2006 5.11.2008 17
1. Kulmakuntahankkeen laskelmien mukaan kokonaisostovoima kasvaa vuodesta 2005 vuoteen 2030 70 % eli 70 miljardista 120 miljardiin :n 2. Eläkeläisten osuus kotitalouksien kulutuksesta nousee huomattavasti (15 % -> 25 %:iin) ja lapsiperheiden osuus alenee selvästi ( 38 % -> 32 %) vuoteen 2030. Tästä rakennemuutoksesta seuraa parin vuosikymmenen aikana monia muutoksia tavaraja palvelumarkkinoilla. 5.11.2008 18
Kotitalouksien kulutusmenot pääryhmittäin 2001 ja 2006 (vuoden 2006 hinnoin, EUR/kulutusyksikkö) Asuminen Liikenne Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat Muut tavarat, palvelut ja koulutus Kulttuuri ja vapaa-aika Kodin kalusteet, koneet ja tarvikkeet Hotellit, kahvilat ja ravintolat Terveys Vaatteet ja jalkineet Tietoliikenne Alkoholijuomat ja tupakka 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 Lähde: Kulutustutkimus 2001 2006 5.11.2008 19
Kotitalouksien kulutus ja erityisesti sen kasvu nähdään usein ympäristölle pelkästään vahingollisena, mikä perustunee olettamuksiin kulutuksen kohdistumisesta ensisijaisesti materiaali-intensiivisiin tavaroihin. Huomiotta ovat jääneet kotitalouksien kulutusmenojen todellinen jakauma ja kulutushalukkuuden muutossuunta kohti aineettomia tuotteita ja palveluja. 5.11.2008 20
Materiankulutus ei ole keskeisintä kulutusta kotitalouksissa Kestävin kulutus 22,5 % Kestävä kulutus 53,9 % Kestämätön kulutus 23,6 % 5.11.2008 21
Kulutus kestävyyden mukaan 1997 ja 2005 Kestävin kulutus Kestävä kulutus Kestämätön kulutus 2005 1997 0 10 20 30 40 50 60 Lähde: Kansantalouden tilinpito, yksityinen kulutus % 5.11.2008 22
Kotitalouksien kulutusmenojen reaalimuutos kulutusyksikköä kohti 2001-2006 (%) Vaatteet ja jalkineet Kulttuuri ja vapaa-aika Tietoliikenne Muut tavarat, palvelut ja koulutus Liikenne 18 23 22 29 36 Menot yhteensä Kodin kalusteet, koneet ja tarvikkeet Alkoholijuomat ja tupakka Elintarvikkeet ja alkoholitt. juomat Asuminen 11 10 9 17 16 Terveys Hotellit, kahvilat ja ravintolat -3 6-10 0 10 20 30 40 Lähde: Kulutustutkimus 5.11.2008 23
Eräitä jätteitä säännöllisesti kierrättävien talouksien osuus vuonna 2006 Sanoma- ja muut lehdet Pakkauspahvit Lasipurkkijäte Metallipurkit Maito- ja mehutölkit Ongelmajätteet Biojäte Kaupunkimainen Taajaan asuttu Maaseutumainen 0 20 40 60 80 100 % 5.11.2008 24
Yhdyskuntajätteet lajeittain 2002 ja 2006 Sekajäte yhteensä Erilliskerätyt yhteensä josta Paperi- ja kartonkijäte Biojäte Lasijäte Sähkö- ja elektroniikkaromu Metallijäte Puujäte Muovijäte Muut jätejakeet 2006 2002 0 500 1 000 1 500 2 000 Jätemäärät yhteensä 2 364 (2002) ja 2566 (2006) 1 000 tonnia 5.11.2008 25
Paperin ja kartongin kulutus ja talteenotto vuosina 1989 2007 250 kg 200 150 100 50 0 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 Talteenotto henkeä kohti Kulutus henkeä kohti Lähteet: Metsäteollisuus ry. Paperinkeräys Oy 5.11.2008 26
Montako roskapussillista sekajätettä keräysastiaan viikossa? 3,5 2,5 1,5 0,5 4 Vientikerrat 3 2 1 0 Taajaan asuttu Kaupinkimainen Maaseutumainen Kaikki Lähde: Kulutustutkimus, Tilastokeskus 5.11.2008 27
Montako roskapussillista sekajätettä keräysastiaan viikossa? 6 Vientikerrat 5 4 3 2 1 0 1 2 3 4 5 6+ Keskimäärin Kotitalouden koko 5.11.2008 28
Pakkausjätteen määrä* 1998-2006 500 1000 tonnia 400 300 200 100 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 * Ilman puupakkauksia 5.11.2008 29
Kotitalouksien jätehuoltomenot Asuntoyhteisöjen taloustilasto: Hoitokulut Jätehuolto Asunto-osakeyhtiöt 2,86 0,10 /m2/kk Arava-vuokra-asunnot 3,72 0,15 /m2/kk As oy 73 000 kpl KA 1390 m2 122 milj. /v Aravia 9 800 kpl KA 1590 m2 28 milj. /v 150 milj. /v Keskimäärin kotitaloutta kohti 65 /vuosi 100 m2:n asunnosta 10/15 /kk eli 120/180 /vuosi 5.11.2008 30
Jätehuoltomaksut yhteensä 250 200 Milj.euroa 150 100 Jätevero Kunnall.jäteh.maksut 50 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 vuosi 5.11.2008 31
Kodinkoneiden ostojen muutos 2001-2006 Kaikki kotitaloudet Reaalimuutos 2001 2006 2006- % hintaan 2001, 2006 Kodinkoneet 1,89 254 259 Kotitalouden koneet 5,58 301 317 Suuret kodinkoneet 4,17 219 228 Kylmäkoneet -0,30 62 62 Pyykin- ja astianpesukoneet 13,59 77 88 Liedet, mikrouunit, sähkögrillit ym. 12,35 38 43 Lämmittimet ja ilmastointilaitteet -8,13 12 11 Siivouskoneet 30,54 15 20 Ompelu- ja neulekoneet, kangaspuut -45,61 7 4 Muut suuret kodinkoneet ja -laitteet -87,23 7 1 Pienet sähkökäyttöiset kodinkoneet 5,26 20 21 Kodinkoneiden korjaus ja varaosat -34,92 15 10 Sähköiset käsityökalut 67,68 11 19 Puutarhakoneet, hitsauslaitteet ym. ja korjaus 12,30 35 39 Lähde: Kulutustutkimus, Tilastokeskus 5.11.2008 32
Korvattavan laitteen määränpää kotitalouksissa 2006 Ei ollut aiemmin laitetta Uuden myynyt liike otti vastaan Jäi käyttöön omaan talouteen Vietiin kesämökille tai toiseen talouteen Jäi omaan talouteen ilman käyttöä Vietiin kierrätyspisteeseen Jotain muuta Ei osaa sanoa 0 5 10 15 20 25 30 % 5.11.2008 33
Energiamerkin merkitys laitteen valinnalle 2006 Vaikutuksen aste jääkaappi jääkaappi pakastin pesukone astianpakastin pesukone kaikki % % % % % % Paljon 36 33 32 34 41 35 Jonkin verran 34 32 32 27 30 30 Ei lainkaan 30 31 34 36 27 33 Eos 0 4 2 2 1 2 Yhteensä 100 100 100 100 100 100 5.11.2008 34
Julkiset kulutusmenot vuonna 2006 Sosiaaliturva Koulutus Vapaa-aika, kulttuuri ja uskonto Terveydenhuolto Asuminen ja yhdyskunnat Ympäristönsuojelu Elinkeinoelämän edistäminen Yleinen järjestys ja turvallisuus Puolustus Yleinen julkishallinto Yhteensä 36,4 miljardia 0 2 4 6 8 10 miljardia euroa Valtionhallinto Paikallishallinto Muut 5.11.2008 35
Julkiset menot vuonna 2006 Sosiaaliturva Koulutus Vapaa-aika, kulttuuri ja uskonto Terveydenhuolto Asuminen ja yhdyskunnat Ympäristönsuojelu Elinkeinoelämän edistäminen Yleinen järjestys ja turvallisuus Puolustus Yleinen julkishallinto Yhteensä 81,6 miljardia 0 5 10 15 20 25 30 35 40 miljardia euroa Valtionhallinto Paikallishallinto Muut 5.11.2008 36
Ympäristöverot Ympäristöperusteisia veroja ja veroluonteisia maksuja kerättiin 2006 noin 5,0 miljardia euroa ja ympäristöperusteisia palvelumaksuja 1,0 miljardia euroa Ympäristöverot ovat saasteveroja kuten päästöt ja jätteet tai resurssiveroja kuten energiavero Ympäristöperusteisten verojen ja maksujen osuus verotuloista on 6,3 prosenttia 5.11.2008 37
Valtion talousarvio 2008 hallinnonaloittain, milj. Eduskunta 122 Valtioneuvosto 80 Ulkoasiainministeriön hallinnonala 1 136 Oikeusministeriön hallinnonala 759 Sisäasiainministeriön hallinnonala 1 140 Puolustusministeriön hallinnonala 2 495 Valtiovarainministeriön hallinnonala 6 874 Opetusministeriön hallinnonala 7 250 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 2 829 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala 2 188 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala 2 486 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 14 134 Ympäristöministeriön hallinnonala 336 Valtionvelan korot 2 204 Valtionvelan vähentäminen 2 480 5.11.2008 38
Ympäristönsuojelun investointi- ja toimintamenot vuosina 1994 2006 1000 Miljoonaa euroa 800 600 400 200 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Julkinen sektori Teollisuus 5.11.2008 39
Teollisuuden ympäristönsuojelumenot vuosina 1992 2006 600 Miljoonaa euroa 500 400 300 200 100 0 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Investoinnit Toimintamenot 5.11.2008 40
Ympäristöinvestointien osuus kaikista kiinteistä investoinneista teollisuudessa vuosina 1992 2006 12 % 10 8 6 4 2 0 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 5.11.2008 41
Teollisuuden ympäristönsuojeluinvestointien jakauma vuosina 1992 2006 100 % 80 60 40 20 0 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Jäte ja muu Vesi Ilma 5.11.2008 42
Ympäristöhuollon ja kierrätyksen BKT-osuus 0,6 % BKT:stä Arvonlisä 2006 766 milj. Tuotos 2006 1764 milj. 0,5 0,4 0,3 Kierrätys Ympäristonhuolto 0,2 0,1 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2006 5.11.2008 43
Hakkuutähteiden käyttö lämpö- ja voimalaitosten polttoaineena 2000 2007 2000 1 000 t 1500 1000 500 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Hakkuutähteet sisältää oksat ja latvat lehtineen ja neulasineen, yksittäiset hylkypölkyt sekä kannot ja juurakot. Lähteet: Metsäntutkimuslaitos. Tilastokeskus 5.11.2008 44
Puun sitoutuminen tuotteisiin 1980 2006 40 Miljoonaa tonnia kuiva-ainetta 30 20 10 0 1980 1985 1990 1995 2000 2006 Puujätteet Puu muuhun käyttöön Polttoaineeksi Paperi ja kartonki Vientimassa Vaneri ja muut levyt Sahatavara Vientiraakapuu 5.11.2008 45
Polttolaitosten ja kattiloiden tuhka vuosina 1992 2006 2000 1 000 tonnia 1500 1000 500 0 1992 1997 1999 2000 2002 2003 2004 2005 2006 Lähde: Tilastokeskus 5.11.2008 46
Kaivostoiminnan kiviaineksen kokonaisotto ja käyttö 2006 40 miljoonaa tonnia 30 20 10 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Rikasteet Louhoksen täyttö Hyödyntäminen Läjitys 5.11.2008 47
Uudis- ja korjausrakentamisen arvo 1975-2007 12 Miljardia euroa 10 8 6 4 2 Uudisrakentaminen Korjausrakentaminen 0 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007* 5.11.2008 48
Talonrakentamisen rakennusjätemäärät 1990 ja 2006 2000 1000 t 1500 1000 Puu 50 % Metalli 20 % Kivi 48-58 % Puu 20 % 500 Kivi 63 % Puu 26 % 0 1990 2006 Korjausrakentamisen jäte Purkujäte Uudisrakennustyömaiden jäte 5.11.2008 49
Rakentaminen tarvitsee 150 miljoonaa tonnia maa-aineksia Jalostettua Likaantunutta 100000 12,5% 16,7% Työmaan ulkopuolelle 50000 70,8% Sis. siirrettyä Käyttö Kiviaineksia jätteeksi 19,5 miljoonaa tonnia VTK Rakennustilastot ja rekisterit 5.11.2008 50
Ongelmajätteiden määrä 1975-2006 2500 1 000 tonnia 2000 1500 1000 500 0 1975 1982 1987 1992 1999 2002 2003 2004 2005 2006 5.11.2008 51
Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoilla syntyvän lietteen käsittely vuosina 1998 2006 200 150 1 000 tonnia kuiva-ainetta Kaatopaikat Muu hyödyntäminen1) Maanviljelys 100 50 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 1) Muu hyödyntäminen=viherrakentaminen tai hyödyntäminen raaka- tai apuaineena tai maa- ja vesirakennusmateriaalina tai energiana. Lähteet: Suomen ympäristökeskus ja Tilastokeskus 5.11.2008 52
Yhdyskuntajäte vuosina 1997 2006 3000 1000 tonnia 2500 2000 1500 1000 500 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Kaatopaikkasijoitus Hyödyntäminen energiana1) Hyödyntäminen materiana 1) Sisältää myös polton jätteiden käsittelylaitoksissa. Lähteet: Suomen ympäristökeskus. Tilastokeskus 5.11.2008 53
Yhdyskuntajätteiden käsittelyn jakauma eräissä Euroopan maissa vuonna 2005 Tanska Ruotsi Sv eitsi Luxemburg1) Ranska Belgia1) Alankomaat Saksa1) Itäv alta1) Portugali Norja Italia1) Suomi Britannia1) Espanja1) Kreikka Poltettu Irlanti Kaatopaikalle EU 15 Kierrätetty 1) arv io 0% 20% 40% 60% 80% 100% 5.11.2008 54