Pyynikin kirkkopuisto Tampereen vanha hautausmaa 1
Pyynikin kirkkopuisto tamperelaisten ensimmäinen hautausmaa Vuonna 1779 perustetun Tampereen kaupungin ensimmäinen hautausmaa, Pyynikin kirkkopuisto on monen tamperelaissuvun leposija. Messukylän ja Teiskon vanhat hautausmaat kuuluvat Tampereeseen myöhempien alueliitosten myötä. 1700-luvun lopulla tamperelaisten jumalanpalvelukset toimitettiin Tammerkosken kartanossa. Lähin kirkko oli Messukylässä. Pyynikillä sijaitseva hautausmaa oli niittymäinen, puuton alue kaupungin laidalla. Sitä ympäröi hirsirunkoinen, punaiseksi maalattu aita, joka piti kotieläimet ulkopuolella. Käytävien tilalla risteili kapeita polkuja, jotka johtivat matalien hautakumpareiden ja puuristien luokse. Pyynikin kirkkopuiston hautausmaa oli käytössä vuosina 1784 1880. Tuona aikana Tampere kasvoi pienestä kosken varrella olevasta kylästä elinvoimaiseksi teollisuuskaupungiksi. Kirkkopuistoon on haudattu kaikki Tampereen ensimmäiset asukkaat ja sen menestyksen rakentajat käsityöläisistä pormestareihin. 2 Raimo Seppälä, Vapriikin kuva-arkisto 3
Läpikäytävä 15 16 Kirkkopuiston itälaidalla oli sen perustamisesta lähtien pieni porttirakennus, läpikäytävä. Läpikäytävä on katolista perinnettä jatkava rakennus, jossa vainaja siunataan ennen hautausmaalle tuomista. Viereisen kuvan läpikäytävä rakennettiin kirkkopuistoon köyhäinaputyönä katovuonna 1867. Hevosten vetämät ruumisvaunut kulkivat leveistä pariovista sisälle ja rakennukseen mahtui pieni saattojoukko. Pohjakaavaltaan ristin muotoinen läpikäytävä oli kauniisti koristeltu: ikkunoissa oli punaiset ja keltaiset lasit, kattoon maalattu tähtitaivas ja kannatinpylväisiin veistetty ristit. Arvokas siunauspaikka on purettu 1920-luvun lopulla. Aleksanterin kirkko Vuonna 1881 kirkkopuiston itälaidalle valmistui arkkitehti Theodor Deckerin suunnittelema punatiilinen, uusgoottilainen Aleksanterin kirkko. Kirkko sai nimensä keisari Aleksanteri II mukaan, jonka valtaistuimelle nousun 25-vuotisjuhlaa vietettiin rakennustöiden aikaan. Richard Rautalinin Kevät-suihkulähde rakennettiin kirkon edustalle vuonna 1934. 4 Pyynikin kirkkopuiston läpikäytävä. Kaarlo Mäkinen, 5 Vapriikin kuva-arkisto. 5
14 6 Wäinö Aaltosen Suru-veistos sijoitettiin kirkkopuistoon v. 1963. Muistojen puutarha Työmies Porista Pyynikin kirkkopuisto on nykyisin Tampereen kaupungin hoidossa oleva puistoalue. Kaupungin ensimmäiset istutukset tehtiin jo vuonna 1813 hautausmaan tien varteen Pirkankadulle. Ensimmäisen puistosuunnitelman kirkkopuistoon laati Karl Johan Gauffin 1880-luvun alussa. Puistoon istutettiin mm. siperianlehtikuusia, jalavia ja hopeapajuja. Kirkkopuiston vanha hautausmaa on suojeltu muinaismuistolailla. Ensimmäisenä kirkkomaan multiin peiteltiin yhdeksänvuotias rengin tytär Ulrika. Hänen haudallaan ollut vaatimaton puinen muistomerkki ja tieto hautapaikan sijainnista on aikaa sitten kadonnut. Vanhimmat säilyneet muistomerkit ovat 1810-luvulta. Täsä lepä /Työmies Porista /Gustaf Lindgren / Kuoli 9 p. Käsk. 1872 / 38 vu. 4 k. 5 p. Muistolehden käsinmaalattu teksti on kulunut näkymättömiin. Muistomerkeissä on usein mainittu menehtyneen ammatti tai asema. Kivien teksteistä löytyvät muun muassa seppämestari, värjäri, karvari, pumpulitehtaan työmies, opettaja, vaimo, äiti, kauppias, tehtaan työnjohtaja, raatimies ja pormestari. Kaupungin tehtaisiin tuli työntekijöitä ympäri Suomea. 1 13 Moder, muistomerkki tuntemattoman äidin haudalla. 7
2 Anna Sofia Kuhlström Mycket Älskad Djupt Saknad Sof i Ro. Enkelikivi Vuoden 1918 tapahtumat vaikuttivat kaikkien kaupunkilaisten elämään. Aleksanterin kirkko oli monen perheen turvapaikka ja taisteluja käytiin sen ympäristössä. Muistomerkin takana näkyy luodinjälkiä kansalaissodan ajalta. Pyynikin kirkkopuistossa on kahden sodan jälkiä. Pommisuoja Pyynikin kirkkopuistossa 1939-40. E.M.Staf, Vapriikin kuva-arkisto. Mamselli Hydén (1805 1868) Lohtajalta kotoisin ollut Maria Charlotta Hydén sai opettajankoulutuksen Tukholmassa ja muutti sieltä Tampereelle, Finlaysonin puuvillatehtaan koulun opettajaksi. Vuonna 1839 perustettu puuvillatehtaan koulu oli Suomen ensimmäisiä vakituisia kouluja. Koulua kutsuttiin hänen mukaansa Mamsellin kouluksi. Hydénin muistomerkissä on koskettava teksti: Herran pelvossa, pienten parvessa, jakoi oppia, neuvoi lapsia Jeesuksen luo. Ruumis vaipui, monelle suruks, sielunsa saapui Enkelein iloks Jeesuksen luo. 3 Jotka toimellisesti vaeltaneet ovat, tulevat rauhaan ja lepäävät kammioissansa. Es.57:2 Finlaysonin puuvillatehtaan koulun opettajan, Maria Charlotta Hydénin muistomerkki. 8 Mamselli Hydén, Vapriikin kuva-arkisto. 9
4 Johanna Wilhelmina Orell (1811 1870) Kauppiaan leski Johanna Thurmann avasi Tampereen keskustassa muotiliikkeen vuonna 1850. Kaupungin porvaristo oli huolissaan naisten määrän lisääntymisestä liike-elämässä ja päättäjien joukossa, ja kauppaoikeudesta tehtiin valitus senaattiin. Epäiltiin, että kohta maistraattiinkin tultaisiin hameessa ja aamuröijyssä. Tästä huolimatta Johanna sai pitää kauppansa ja hänestä tuli Tampereen ensimmäinen naiskauppias. Myöhemmin hän avioitui kauppias Gustaf Orellin kanssa. Johanna ja Gustaf Orellin muistomerkki. 10 5 Grekin sukuhauta Keskellä hautausmaata on näyttävän rauta-aidan ympäröimä Grekin sukuhauta. Värjäri, tehtailija Fredrik Grek (1768 1845) perusti Tampereen ensimmäisen verkatehtaan 1816. Tehdas toimi Tammerkosken rannalla kymmenisen vuotta. Hänen poikansa, raatimies Juhana Kasper Grek (1795 1866) vaurastui omalla yrityksellään. Grekin sukuhauta. 11
6 Lundahlien muistomerkit muodostavat kauniin rivin aivan kirkkopuiston läpi kulkevan kävelytien varrella. Gustaf Lundahl (1783 1846) Kauppaneuvos ja ritari Gustaf Lundahl oli vauras porvari ja oman aikansa merkkihenkilö Tampereella. Gustafin puoliso, Anna Charlotta perusti yhdessä äitinsä kanssa Tampereen ensimmäisen naisoppilaitoksen. Lundahlien poika Carl oli lääketieteen ja kirurgian tohtori ja Gustaf tähtitieteen professori. Tytär Augusta oli Suomen ensimmäisiä naisrunoilijoita. Lundahlien kulttuurikoti oli Tampereen sivistyselämän keskuspaikka, jossa keisari Aleksanteri I majoittui vieraillessaan Tampereella 1819. 8 Henrik Liljeroos (1828 1871) Kangasalta kotoisin ollut Henrik Liljeroos sai Tampereen maistraatilta Wärjärin ammatin mestari- ja porvaruuskirjan vuonna 1851. Hän perusti menestyneen värjäämön ja oli mukana kaupungin kehittämisessä. Liljeroos osti Tammerkosken keskellä sijaitsevan Neulasaaren 1871 ja siirsi villankehruu- ja värjäystehtaansa sinne. Paikka tunnetaan nykyisin Kehräsaarena ja vanhoissa tehdasrakennuksissa on käsityöpuoteja ja ravintoloita. Liljeroosin muistomerkin lähellä on Tampereen kaupungin pitkäaikaisen pormestarin, Fredrik Adam Sacklénin ja hänen perheensä muistomerkit. Sacklén toimi pormestarina vuosina 1830 1861. Henrik (Heikki) Liljeroos. 12 Vapriikin kuva-arkisto. 13 7
9 Cooken perheen vaikuttava muistomerkki. Englantilaiset Skotlantilaisen James Finlaysonin 1820 perustama Finlaysonin puuvillatehdas aloitti kaupungin teollisuuden kasvun. Hänen yhteyksiensä kautta Tampereelle muutti tehtaanjohtajia, konemestareita ja työmiehiä myös ulkomailta. Kirkkopuiston keskiosassa on useita englantilaisten muistomerkkejä. 10 Jenks Margaretta d.1871 dauther Margaretta k.1872. Katovuodet Koko Suomea koetelleet vaikeat katovuodet 1867 68 näkyvät myös Pyynikin kirkkopuiston muistomerkeissä. Vuonna 1867 talvi jatkui pitkään ja Näsijärvi oli jäässä vielä juhannuksena. Viljan kylväminen viivästyi ja satoa ei ehditty saada. Seuraavana talvena Tampereelle saapui satoja ihmisiä etsimään ruokaa. Hautausten määrä vanhalla hautausmaalla kolminkertaistui. Muistomerkeistä löytyy koskettavia luetteloita perheen lasten menehtymisestä parin vuoden sisällä. Tässä lepää Puuvillatehtaan työmies J. G. Nygrenin kuusi lasta. Paperimestarin rakastettu puoliso Cecilia 1817 1867 ja heidän tyttärensä Lovisa 1847 1867. 14 11 12 15
MARIANKATU 1.Työmies Porista, Gustaf Lindgren k. 1872 2. Enkelikivi, Anna Sofia Kuhlström 3. Maria Charlotta Hydén (1805 1868) 4. Johanna Wilhelmina Orell (1811 1870) 5. Grekin sukuhauta 6. Gustaf Lundahl (1783 1846) perheineen 7. Henrik Liljeroos (1828 1871) perheineen 8. Pormestari Sacklén 9. Luke Cooke perheineen 10. Margaretta Jenks k. 1871 11. Puuvillatehtaan työmies Nygrenin lapset 12. Cecilia ja Lovisa, k. 1867 13. Moder 14. Suru, Wäinö Aaltonen 15. Läpikäytävä 1867 1920-luvun loppu 16. Aleksanterin kirkko 1881, kuva etukannessa 14 13 12 11 7 5 4 8 10 9 1 15 6 3 2 PIRKANKATU 16 16 Teksti ja kuvat: Heli Haavisto, kansi- ja taustakuvat: Ranja Hautamäki, mv-kuvat: Vapriikin kuva-arkisto.taitto: Tuija Rikala Lähde: Pyynikin kirkkopuiston hautausmaainventointi 2011 Tampereen kaupunki, maakuntamuseo- ja kulttuuriympäristöpalvelut p. 03 5656 5140 Pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi