11 Yhteistyössä mukana PETANKKIKOULU Petankin perustiedot ja taidot Suomen Pétanque-Liitto SP-L r.y. PL 196, 00251 HELSINKI Puhelin 045-638 6944 http://www.petanque.fi/
1 10 Petankkihistoriaa Seuratoimintaa Faaraoiden haudoista löydetyt piirrokset kertovat ensimmäisisitä petankkia muistuttavista kuulapeleistä, mutta ranskalaisena pelinä nykyään tunnettu pètanque lienee saanut alkunsa muinaisten kreikkalaisten harrastamasta kuulapelistä. Kreikklaiset kehittivät peliä kivenheitosta hienostuneempaan suuntaan ja keksivät valmistaa kuulia teräksestä. Myöhemmät roomalaiset taas käyttivät metallirenkailla vahvistettuja puukuulia ja heidän valloitusretkiensä mukana peli levisi ympäri välimeren rantavaltioita. Keskiajalla peli sitten juurtui Ranskaan, Saksaan ja Engantiin. 1900-luvulla boule-pelejä pelattiin enimmäkseen etelä-ranskassa, pelisuuntausten ollessa lyonilainen ja provencelainen boule, joissa molemmissa käytettiin vauhdinottoa heitossa. Vähitellen provencelainen pelilaji saavutti valta-aseman ja sen taitajista tuli suuria paikallisia sankareita. Yksi sellainen sankari ja intohimoinen pelaaja oli ranskalainen Jules Lenoir. Hän kuitenkin invalidisoitui onnettomuudessa, eikä enää kyennyt pelaamaan sen ajan vauhdillista petankkia. Jules Lenoiria pidetäänkin nykyisen vauhdittoman petankin isänä ja lajin syntyvuotena vuotta 1907. Ensimmäiset nykysääntöjen mukaiset petankkikilpailut järjestettiin etelä-ranskalaisessa la Ciotatissa vuonna 1910. Kansainvälinen pétanque-liitto perustettiin 1946 jolloin ensimmäistä kertaa määriteltiin täsmälliset säännöt ja petankin mailmanmestaruuskilpailut aloitettiin 1959. Suomeen petankki tuli vuonna 1973 ja Suomen Pétanque-liitto perustettiin 1982, josta lähtien myös suomalaiset joukkueet ovat ottaneet osaa vuosuittain järjestettäviin yleisen sarjan mailmanmestaruuskilpailuihin. Naisten ja nuorten mailmanmestaruuskilpailut järjestetään kahden vuoden välein. Yleisen sarjan mestaruuksia on eniten saavuttanut yli puolen miljoonan lisenssipelajan Ranska. Suomen toistaiseksi paras menestys ovat vuoden 1999 juniorisarjan MM-pronssimitali ja naisten sarjan EM-ammuntakilpailun pronssimitali. Kaikkien sarjojen mailmanmestaruuksista pelaan aina kolmihenkisin joukkuein, eli ns. trippeleinä. Mailman suurin petankkitapahtuma on vuosittain järjestettävä Marseillesin kilpailu johon osallistuu yli 7000 petankistia. Petankkia harrastetaan ja siinä kilpaillaan kaikissa maanosissa.
9 2 Petankin arvokilpailut Mitä PETANKKIKOULUSSA tehdään? Suomessa pelataan vuosittain seurajoukkueiden SM-sarjaa trippelijoukkuein ja lisäksi pelataan 1.- ja 2.-divisioonaa. SM-kilpailut järjestetään vuosittain ja niissä ratkotaan kaikkien sarjojen ja pelimuotojen mestaruudet. Sarjat ovat yleinen, naiset, juniorit ja nuoremmat juniorit. Pelimuodot ovat singeli, duppeli ja trippeli. Edellä mainittujen lisäksi ohjelmassa on yleinen ammuntakilpailu. SM-sekaduppeli on kilpailu jossa joukkueen muodostavat mies ja nainen. Yli 50-vuotiaiden SM-kilpailu pelataan duppeli-muotoisena vuosittain. Erikseen pelattava seurojen välinen seura-sm pelataan syksyisin. Suomen cup pelataan seurajoukkuein ja sen voittaja osallistuu Suomen edustajana Eurooppa-cupiin. Maaottelut pelataan Viroa ja Ruotsia vastaan vuosittain. Suomi osallistuu vuosittain pelattaviin PM-kilpailuihin jotka järjestetään vuorovuosin Suomessa, Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa. Naisten ja junioreiden sarjoissa Suomi osallistuu vuorovuosittain järjestettäviin EM- ja MM-kilpailuihin. Suomi osallistuu vuosittain järjestettäviin yleisen sarjan MM-kilpailuihin. Kaikkien sarjojen EM- ja MM-kilpailujen yhteydessä järjestetään myös erillinen ammuntakilpailu. Otetaan tuntumaa kuulapeliin josta voi tulla Sinulle elinikäinen harrastus tai kilpaurheilu laji. Harjoitellaan perusheitot ja taktiset perusku viot. Asetetaan ja ammutaan pelissä alati vaihtuvan tilanteen mukaan. Keskitytään ja koetaan jännitystä, onnistutaan ja epäonnistutaan koko ajna kehittyen taidos sa hallita metallikuulan liikeitä. Tutustutaan uusiin kavereihin ja pidetään hauskaa petankin parissa. Tämän koulun jälkeen; - tiedät mitä petankki on - osaat petankin perussäännöt - osaat perusheittotekniikan - tunnet tarktiikan merkityksen - osaat pelata petankkia - olet tavannut kivoja kavereita - olet ehkä löytänyt itsellesi lajin jossa voit olla mestari
3 8 Ammuntakilpailun sääntölyhennelmä Opettele tekemään heti alussa oikein Ammuntakilpailussa on viisi erilaista tehtävää, joihin jokaiseen ammutaan neljältä eri matkalta (6, 7, 8 ja 9 metriä). Heittoja tulee yhteensä 20 kpl ja jokaisesta heitosta voi saada 0, 1, 3 tai 5 pistettä. Kilpailun maximipistemäärä on 100 pistettä. Kilpailussa heitetään maaliympyrän sisällä (halkaisija on 1 metri) olevia kuulia ja snadia. Heittokuula saa koskettaa maata vain maaliympyrän sisällä. Kilpailijalla on 30 sekuntia aikaa jokaista heittosuoritusta varten. Ammuntakilpailu on yksilösuoritus. Useimmat kilpailut toteutetaan ns. karsintatulosmenetelmällä ja vasta kahdeksan parhaan selvittyä aloitetaan pudotuskilpailu pelaaja vs pelaaja. Pisteiden määräytyminen 1 Hipaisu = osuma kohdekuulaan joka ei poistu ringistä 3 Poisto = kohdekuula tai -snadi poistuu ringistä 5 Jättö = kohdekuula tai -snadi poistuu ringistä ja heittokuula jää rinkiin Tehtävät (heittosuunta oikealta vasemmalle) Kuulan ampuminen Heiton on tultava alas heittoringin sisälle (pisteet 1, 3 tai 5). Kuulan ampuminen snadin takaa Heiton on osuttava ensin kohdekuulaan. Jos heittokuuula sen jälkeen liikuttaa snadia saa suorituksesta vain 1 pisteen (pisteet 1, 3 tai 5). Keskimmäisen kuulan ampuminen Jos sivukuulat liikkuvat ei suorituksesta saa pisteitä (pisteet 1, 3 tai 5). Takakuulan ampuminen Heiton tulee osua ensin kohdekuulaan. Jos heittokuula sen jälkeen liikuttaa estekuulaa saa suorituksesta vain 1 pisteen (pisteet 1, 3 tai 5). Snadin ampuminen Snadin liikkumista pelkästään hiekkaroiskeiden vaikutuksesta ei hyväksytä (pisteet 3 tai 5). Kuulaote Ota kuula käteesi luontevasti siten, että mahdollisimman suuri osa sormista ja kämmenestä koskettaa kuulaa. Älä purista kuulaa vaan anna sen liikkua vapaasti käden kuopassa. Kämmenen tulee olla linjassa kyynärvarren kanssa ja ranteen suorana sivusuunnassa. Vältä käden jäykkyyttä ja kuulan pusertamista. Kehon asento Petankissa on kaksi heittoasentoa. Kyykystä suoritetaan asetusheitot ja pystystä sekä asetus-, että ammuntaheitot. Kyykkyasentoon päästään luontevasti laskeutumalla alas päkiöiden varaan heittokäden puoleisen polven asettuessa hieman eteen ja kohti maalipalloa. Tärkeää on löytää hyvä tasapaino jossa keho pääsee joustamaan heiton mukana. Pystystä heitettäessä tulee jalkojen olla heittoympyrän sisällä siten, että asento on tukeva ja joustava polvista. Heittokäden puoleinen jalka hieman toisen edessä. Kuulan heittäminen Koko käsivarren helahduksen ajan kätesi suojaa kuulaa, aivan kuin vetäsit sitä. Heitettäessä petankkikuulaa se tehdään ns. vastaotteella. Heittoliikkeeseen kuuluu käsivarsi joka liikkuu heiluriliikkeellä, toisen käden toimiessa vastapainona sivulla. Polvet taipuvat hieman ja ylävartalo taittuu hiukan eteenpäin samalla kiertäen seuratakseen heittoliikkeen loppuun asti. Heiton lopussa kämmen aukeaa ja kuulan irrotessa kädestä sormenpäät koskettavat sitä viimeisenä. Hyvän heiton salaisuus on liikeyhdistelmän sopusointuisuudessa, olivat liikeradat kuinka pitkiä tahansa. Kehon on voitava olla rento ja joustava. Tähtäys Saadaksesi kuulan heitettyä tarkoittamaasi paikkaan on sinun katsottava eli tähdättävä siihen paikkaan. Mitä vähemmän pääsi liikkuu heittosuorituksen aikana sivusuunnassa, sitä parempi on heiton lopputulos. Älä silti jäykistä niskaasi. Kun katsot petankkikuulia heittäviä ihmisiä, näet yhtä monta tyyliä kuin on heittäjiäkin - etsi oma tyylisi ja tee perusasiat oikein!
7 4 Taito, tekniikka ja taktiikka Petankissa taidolla tarkoitetaan tekniikan tarkoituksenmukaista hyväksikäyttöä tilanteen mukaan. Taitoon liittyy myös henkilökohtaisten ominaisuuksien paras mahdollinen hyödyntäminen liikunnallisessa suorituksessa, niin henkisten kuin fyysistenkin. Tyyli on suorituksessa ilmenevä persoonallinen ilmaisutapa ja siksi kaikilla ihmisillä erilainen. Tekniikkaharjoittelussa huomioitava; - valmistaudu huolellisesti suoritukseen - kuvittele suoritus - keskity suoritukseen - tee suoritus - arvioi tehty suoritus Asetusheiton tehtävä on saada oma kuula lähemmäksi kuin vastustajan paras kuula tai mahdollisimman lähelle maalipalloa mikäli muita kuulia ei vielä ole kentällä. Joskus asetusta käytetään myös suojaamaan oma peliä vastustajan lisäpistemahdollisuuden torjumiseksi. Asetusheitto on pelin perusheitto ja se voidaan suorittaa kyykystä tai seisten, korjana tai matalana. Trippelijoukkueeen asettaja on useimmiten joukkueensa kapteeni ja taktiikan luoja. Asettaja tuntee oman heittonsa ja hallitsee pelikentän maaston lukemisen. Asettajan on osattava myös ampua. Petankissa taktiikan luomisen lähtökohtana on lähes aina saada oma kuula lähemmäs maalipalloa kuin vastustajan paras kuula on. Tämä voi johtaa asetusheittosuoritukseen tai sitten vastustajan lähimmän kuulan poistoon eli ammuntasuoritukseen. Taktiikka Tekniikka = miten pelataan, että oma kuula tuottaa pisteen = miten oma kuula saadaan haluttuun paikkaan Kuulaetu itsellä tai vastustajalla määrää suurimmilta osin taktiikan jolloin ratkaistavaksi jää suoritetaanko asetus- vai ammuntaheitto. Ratkaisu riippuu pelitilanteesta. Tulee kuitenkin ottaa huomioon ettei ampuminen välttämättä tarkoita hyökkäämistä tai asettaminen puolustamista. Taktiikka luodaan pelin aikana pelitilanteessa omat ja vastustajan taidot huomioiden. Tulee kuitenkin muistaa ettei hyväkään taktiikka tuota haluttua tulosta ilman onnistunutta suoritusta. Ammuntaheitolla eli kilkkaamisella pyritään saamaan vastustajan kuula pois pelistä ja mielellään siten, että oma kuula jää ammuttavan kuulan paikalle. Ampuminen on pelin näyttävimpiä heittoja ja voi katsojasta tuntua helpolta mutta on todellisuudessa vaativa suoritus. Epäonnistunut ammunta antaa edun vastustajalle ja siksi ampujan tulee olla kylmähermoinen pelaaja. Ampuminen suoritetaan lähes poikkeuksetta seisten. Ampujan on osattava myös asettaa.
5 6 Petankin pelimuodot Trippeli Joukkueeseen kuuluu kolme pelaajaa joista jokaisella on 2 kuulaa. Joukkueessa yksi pelaajista on yleensä erikoistunut asetusheittoihin ja toimii asettajana ja yksi on erikoistunut ammuntaheittoihin ja toimii ampujana sekä kolmas pelaaja joka hallitsee parhaiten molemmat heitot ja toimii välipelaajana ja myös useimmmiten heittää kierroksen viimeiset kuulat. Kaikki kansainväliset mestaruuskilpailut pelataan trippelimuotoisina. Duppeli Joukkueeseen kuuluu kaksi pelaajaa joista toinen toimii asettajana ja toinen ampujana. Molemmilla pelaajilla on käytössään kolme kuulaa. Tämä on pelaajien keskuudessa suosittu pelimuoto koska kysmyksessä on joukkue jonka molemmilla pelaajilla on kolme kuulaa. Singeli Pelataan pelaaja vastaan pelaaja ja kummallakin on käytössään kolme kuulaa. Singeli eroaa pelitavaltaan huomattavasti trippelistä ja duppelista, sillä pelissä on vain kusi kuulaa kahdentoista sijaan. Parhaat singelipelaajat ovat kylmäpäisiä, loistavia ampujia ja peli onkin yleensä hyökkäysvoittoista ja nopeampaa kuin muissa pelimuodoissa. Trippelijoukkue Duppelijoukkue Singelipelaaja Petankkipeli Pelivälineet, -muodot ja pelin kulku Metalliset kuulat joiden läpimitta on 70,5-80,0mm ja paino 650-800g. Puinen maalipallo jonka halkaisija on 25-35mm. Pelialustan tulisi olla mieluiten tasainen hiekkakenttä, kooltaan vähintään 3x12 metriä. Peliä pelataan kahdella 1-3 henkisellä joukkueella (singeli, duppeli tai trippeli). Aloittava joukkue valitaan arvalla, jonka jälkeen aloittaja piirtää pelin aloituskohtaan halkaisijaltaan 35-50cm heittoympyrän. Maalipallo heitetään tästä ympyrästä 6-10 metrin matkalle, kuitenkin siten, että se jää vähintään metrin päähän kaikista esteistä. Seuravaksi aloittajajoukkue heittää ensimmäisen kuulansa yrittäen saada sen mahdollisimman lähelle maalipalloa. Kuula saa osua maalipalloon tai siirtää sitä pelin kaikissa vaiheissa. Heittäjien on seistävä heittoympyrän sisällä heittojensa aikana, molemmat jalat maassa, kunnes heitetty kuula on koskettanut maata. Vastustaja ei saa häiritä millään tavoin heittovuorossa olevan pelaajan suoritusta. Seuraavaksi heittää vastustajajoukkueen joku pelaaja yrittäen saada oman kuulansa lähemmäs maalipalloa kuin ensin heittäneen joukkueen kuula on. Kuulat saavat osua toisiinsa, joten heittäjä voi myös ampua (kilkata) vastapuolen kuulaa kauemmaksi maalipallosta. Heittovuoro on sillä joukkueella jonka lähin kuula on kauempana maalipallosta kuin vastustajan kuula. Maaalipalloon nähden heikommassa asemassa oleva joukkue on heittovuorossa kunnes saa oman kuulansa lähemmäs maalipalloa kuin vastustajan paras kuula tai heitettävät kuulat loppuvat. Jokainen pelaaja heittää omat kuulansa ja joukkue valitsee itse heittojärjestyksen. Kun toisen joukkueen kaikki kuulat on heitetty, heittää vastustaja jäljellä olevat kuulansa pyrkien saamaan mahdollisimman monta omaa kuulaansa lähemmäs maalipalloa kuin vastustajan paras kuula. Pelialueen rajan ulkopuolelle menneet kuulat ovat kuolleita eli poissa pelistä. Jos maalipallo kuolee ja vain toisella joukkueella on kuulia heittämättä, saa joukkue yhtä monta pistettä kuin sillä on heittämättömiä kuulia. Mikäli maalipallo kuolee viimeisellä kuulalla ei kierrokselta tule pisteitä lainkaan. Kun kaikki kuulat on heitetty lasketaan kerroksen pisteet. Pisteitä saa se joukkue jonka kuula on lähimpänä maalipalloa. Tämä joukkue saa niin monta pistettä kuin sillä on lähempänä maalipalloa kuin vastustajan paras kuula. Pisteen tai pistetitä saanut joukkue aloittaa seuraavan kierroksen siltä paikalta jossa maalipallo edellisellä kierroksella oli. Peli jatkuu kunnes toinen joukkueista on saanut kolmetoista pistettä ja voittaa näin pelin.