PÖYTÄKIRJA Projekti Aihe Kuusamon kultakaivoshanke ympäristövaikutusten arviointi (YVA) Ohjausryhmän kokous Päivämäärä 14.8.2012 klo 12 15 Paikka Kokous nro 2/2012 Laatija Osallistujat Poissa Seuraava kokous Kuusamon kaupungintalo, Kuusamo Riikka Tammivuori Heikki Kovalainen, ELY-keskus Mika Mankinen, Kuusamon kaupunki Olavi Aikkila, Oivangin paliskunta Arja Kilpivaara, Käylän seudun maamiesseura (Tuija Kauppisen puolesta) Jukka Mikkonen, Taivalkosken kunta Jari Hentilä, Naturpolis Oy Teemu Junttila, Kuusamon kaupunki, ympäristötoimi Mika Flöjt, Kitkan Viisaat ry Satu Kirsi-Saanio, Kuusamon luonnonystävät ry Eevamaria Harala, Metsähallitus (Pirkko Siikamäen puolesta) Jokke Kämäräinen, Ruka-Kuusamo matkailuyhdistys ry Riku Paavola, Oulangan tutkimusasema Olavi Jäkälniemi, Kuusamon kalastusalue Antero Mourujärvi, Mourujärven kalastusalue Heimo Pöyry, Dragon Mining Oy Matti Talikka, Dragon Mining Oy Matti Pulkkinen, Dragon Mining Oy Ville Vähäkangas, Dragon Mining Oy Riikka Tammivuori, Ramboll Finland Oy Alakitkan paliskunta Posion kunta/ Posion Kehitysyhtiö Oy Pohjois-pohjanmaan liitto Kuusamon Riistanhoitoyhdistys Kuusamon Yrittäjät ry Sovitaan myöhemmin Päivämäärä 18/12/2012 Ramboll Niemenkatu 73 15140 LAHTI P +358 20 755 611 F +358 20 755 7801 www.ramboll.fi 1. Avaus ja esittelykierros Mika Mankinen toimi kokouksessa puheenjohtajana. Käytiin lyhyt osallistujien esittäytymiskierros. Arja Kilpivaara edustaa jatkossa Käylän seudun maamiesseuraa Tuija Kauppisen tilalla. Kokouksessa käytiin keskustelu uuden jäsenen mukaan ottamisesta ohjausryhmään. Mikä Flöjt edustaa Kitkan Viisaat ry:tä ja katsoi kuuluvansa ohjausryhmään. Puheenvuoroissa todettiin, että Kitkan Viisaat ry kuuluu YVA-hankkeen sidosryhmiin ja siten voi siten nimetä edustajan ohjausryhmään. Lähtökohtaisesti ohjausryhmä on muodostettu talvella 2011 ja kokoonpano on esitetty julkisesti nähtävillä olleessa YVA-ohjelmassa. YVA-ohjelman lausuntovaiheessa keväällä 2011 ohjausryhmään kutsuttiin lausunnoissa ja mielipiteissä esiin tuodut uudet tahot. 2. Edellisen kerran muistio Riikka Tammivuori Ramboll Finland Oy:stä esitteli lyhyesti edellisen ohjausryhmän kokouksen (26.4.2012) pöytäkirjan. Edellisen pöytäkirjan osalta ei ollut huomautettavaa. 1/5
3. Toiminnot kaivosalueella ja rikastamolla Dragon Miningin edustajat kertoivat kaivoksen ja rikastamon toiminnoista käytännössä. Matti Talikka kertoi kevään malminetsintätutkimuksista, jotka ovat jatkuneet kairauksilla Juomasuon, Hangaslammen ja Pohjasvaaran alueilla sekä helikopterilennoilla laajemmin Kuusamon alueella. Helikopterilentojen kestoon on vaikuttanut sateet, tuulet ja pilvisyys ja siten ne päättyvät vasta elokuun lopulla. Viime vuosien aikana suoritetuista malminetsintätutkimuksista on saatu runsaasti uutta ja luotettavaa tietoa kallioperästä sekä kultapitoisten vyöhykkeiden esiintymisestä. Tutkimusten perusteella esiintymien mineraalivarannot ovat kasvaneet. Rikastuskokeissa koboltin ja harvinaisten maametallien jalostaminen on osoittautunut hankalaksi. Tämän hetkisen tiedon perusteella kaivoksesta tuotettaisiin ainoastaan kultaa. Juomasuon lisäksi kultaa on tarkoitus louhia läheisistä pienemmistä, ensin Hangaslammen ja Pohjasvaaran esiintymistä. Nykyisin tiedossa olevien kultaesiintymien perusteella kaivos toimisi viisi - kymmenen vuotta. Kaivostoimintaa voidaan jatkaa, mikäli malmia löydetään lisää. Malminetsintätutkimukset jatkuvat tulevina vuosina ja mahdollisuudet esim. Juomasuon esiintymän jatkumiselle syvemmälle kallioperän uumeniin on hyvä. Tämän hetkisen louhintasuunnitelman mukaan Juomasuon avolouhoksen koko olisi noin 600 x 400 metriä. Pinta-alaltaan louhos olisi siis vähän isompi kuin alueen vieressä oleva Hangaslampi. Vähemmän melu- ja pölyhaittoja aiheuttavaan maanalaiseen louhintaan siirryttäisiin Juomasuolla noin 1,5 2 vuoden kuluttua. Ensi vuoden aikana tehtävät tarkemmat arviot saattavat vaikuttaa avolouhoksen kokoon ja maanalaisen louhinnan aloittamisajankohtaan. Louhittu malmi murskataan koteloidussa murskauslaitteistossa. Viimeisin hienonnusvaihe tehdään rikastamorakennuksessa ja siellä kiviaineksen joukkoon lisätään vettä. Jalostuksen ensimmäisessä vaiheessa tehdään ns. vaahdotus- ja painovoimaerotus, jossa raskaammat kulta- ja uraanipartikkelit eroavat muusta hienoaineksesta. Jalostusta jatketaan lisävaahdotuksilla, jolloin rikasteen arvoainepitoisuudet nousevat. Rikastus voidaan tehdä Kuusamossa vain välivaiheeseen asti. Siinä tapauksessa kultapitoinen rikaste kuljetetaan jatkojalostettavaksi muualle. Vaihtoehtoisesti myös liuotusvaihe tehtäisiin Kuusamossa, jolloin tuotteena syntyy kultaharkkoja. Toteutettavat ratkaisut valitaan rikastamon sijoituspaikan ympäristönäkökulman sekä kannattavuustarkastelun perusteella. Kun kulta ja uraani on poistettu hienonnetusta kiviaineksesta, sijoitetaan jäljelle jäävä jätekiviaines ns. rikastushiekka-altaaseen. Rikastushiekka on tarkoitus jakaa sen laadun perusteella kahteen erilliseen altaaseen. Happoa muodostava osa toiseen pienempään ja kalvotettuun altaaseen ja tavanomainen rikastehiekka toiseen. Näin happamien vesien hallinta on helpompi järjestää ja riskejä vaikutuksista ympäristöön voidaan ehkäistä. Kaivoksen ympäristövaikutuksia on punnittu erityisesti vesien hallinnan kannalta. Kaivosalueelle päätyvät sade- ja sulamisvedet suunnitellaan kerättävän kokoomavesialtaaseen, mistä ne johdetaan vedenpuhdistamoon käsiteltäväksi ennen niiden päästämistä vesistöön. Mahdollisesti veteen liukenevien epäpuhtauksien, kuten uraanin, puhdistamisesta on tehty kokeita, joiden tulokset ovat olleet erittäin lupaavia. Kokeet jatkuvat ensi vuonna. Rikastusprosessissa käytettävää vettä on puolestaan tarkoitus kierrättää prosessin sisällä. 2/5
4. YVA-arvioinnin tuloksia, Ramboll Riikka Tammivuori Rambollilta kertoi arviointiohjelman tämän hetkisestä tilanteesta ja tehdyistä selvityksistä. Erityisesti tarkasteltiin paikallisille tahoille tehtyjen kyselyjen tuloksia. YVA-selostukseen kootaan vastaukset tehdyistä kyselyistä ja näiden pohjalta tehdään arviointia sosiaalisista vaikutuksista alueen asukkaille. Kyselyn tuloksia käytetään myös muun arvioinnin apuna, jotta YVA-selostuksessa voidaan tuoda esiin vastauksia etenkin paikallisesti huolta aiheuttaviin teemoihin ja asioihin. YVA:n aikana kyselyjä on tehty ammattikalastajille ja kalastusmatkailuyrityksille, metsästysseuroille, paliskunnille, matkailuyrittäjille sekä asukkaille. Asukaskyselyssä kysyttiin samalla myös virkistyskalastuksesta alueella. Asukaskysely lähetettiin 1000 talouteen rikastamovaihtoehtojen ja kaivoskohteiden ympäristössä sekä satunnaisotannalla Kuusamossa ja Posion kunnan itäosissa. Kyselyistä 153 lähetettiin Posion kunnan ja loput Kuusamon kaupungin alueelle. Asukaskyselyyn vastasi 253 henkilöä. Kyselyjen vastausprosentti vaihteli asukaskyselyn 25 % aktiivisuudesta metsästysseurojen 90 % vastausprosenttiin. Asukaskyselyssä kaikkein kielteisimmäksi koettiin eteläiseen louhinta-alueeseen kohdistuvat vaikutukset (77 %). Myös muissa sijaintivaihtoehdoissa asukkaiden kokemus vaikutuksista oli noin 70 %:sti kielteinen. Seudullisista asioista kielteisimpinä vaikutuksina nähtiin vaikutukset vapaa-ajan asuntojen arvoon (84 % kielteisiä) ja kiinteistöjen arvoon (75 %) sekä matkailuelinkeinoihin (75 %) ja seudun imagoon (73 %). Myönteisiä vaikutuksia nähtiin olevan kielteisiä enemmän vain työllisyyteen (62 % myönteisiä) ja kunnan taloudelle (56 %). Kokonaisnäkemys hankkeesta oli kaikkein kielteisintä eteläisten louhinta-alueiden ja VE2 Salmijärven lähellä ja hieman myönteisempää VE3 jäteaseman lähellä. Kysymykseen suhtautumisesta kaivostoimintaan yleensä Pohjois-Suomessa mielipiteet jakautuivat melko tasan; 45 % suhtautuu myönteisesti ja 42 % kielteisesti. Vapaa-ajan kalastuskyselyssä kalastusta alueella ilmoitti harrastavansa noin 65 % asukaskyselyyn vastanneista. Harrastuskalastuskyselyssä yleisimmät kalastusalueet olivat Kitkajoki (VE1), Ala-Kitka (eteläinen louhinta-alue), Yli-Kitkan Kesälahti (VE1), Kurtinjärvi (VE1) ja Kurkijärvi (VE3). Matkailukyselyyn vastasi 60 yrittäjää, joista suurin osa oli Rukan alueen ympäristöstä. Sijoituspaikkavaihtoehdoista matkailuyrittäjille merkittävimpiä olivat eteläinen louhinta-alue ja Juomasuon alue (VE1). Salmijärven (VE2) ja jäteaseman (VE3) alueet olivat vastanneiden yritysten toiminta-alueen kannalta pääosin yli 20 km päässä. Matkailuyritykset pitivät kaikkein kielteisimpinä toimintoina kaivoshankkeessa käsiteltyjen jätevesien johtamista vesistöön (90 % kielteisiä) ja uraanin loppusijoittamista alueelle (90 %). Kaivosyhtiön esittämä todennäköinen vaihtoehto kuljettaa uraani pois muualla käsiteltäväksi sai loppusijoittamista hieman vähemmän kielteisen vastaanoton (66 %). Yleisesti uraanin talteenottoon suhtauduttiin kielteisemmin kuin kullan ja koboltin (65 % kielteisiä) tai muiden harvinaisten maametallien talteen ottamiseen (71 %). Kokonaisnäkemys hankkeesta oli matkailuyrittäjillä selvästi kielteinen. 73 % piti hanketta ja sen haittoja haitallisina ja riskialttiina tai suurempina kuin siitä syntyvät edut. 27 % näki hankkeen edut suuremmiksi kuin siitä mahdollisesti aiheutuvat haitat tai myönteisiä puolia enemmän kuin kielteisiä. 3/5
5. Terveisiä ohjausryhmältä ja keskustelua Ohjausryhmän jäsenet toivat omat terveiset edustamaltaan taholta käydyn kierroksen aikana. Yksittäisissä puheenvuoroissa tuotiin ilmi seuraavia asioita ja huolia: - konkreettisimmat vaikutukset ja siten huolenaiheet lähialueilla ovat pöly, melu ja vesistövaikutukset - avolouhosvaiheen kesto mietityttää, koska pöly ja melu silloin suurinta - Oulangan kansallispuisto on juuri saanut yhdessä Venäjän puolella olevan Paanajärven alueen kanssa kansainvälisen PAN Parks sertifikaatin ja siten kaivostoiminnan käynnistäminen olisi merkittävä riski sertifikaatin olemassa ololle - suurena huolena ovat Kitkajokeen ja siten Paanajärveen kohdistuvat vaikutukset - tarve saada lisää tietoa vaikutuksista on suuri, nyt liikkuu paljon juttuja - alueella ei ole aikaisempaa kokemusta kaivostoiminnasta ja siten epätietoisuutta paljon - toivottiin tarkempaa tietoa rikastamolle suunnitellusta omasta jätevedenpuhdistamosta - metallien poistolle oltava tarkka prosessi -> koboltti on myös ympäristömyrkky, harvinaiset maametallit inerttejä, mutta pitää kuvata niidenkin vaikutukset - vesistövaikutusten kannalta kaivosten räjäytysaineet merkittävä asia, joka pitää huomioida prosessikemikaalien lisäksi - eteläiset louhinta-alueet Rukan matkailuyrittäjien näkökulmasta kaikkein ongelmallisimmat - ihmisten terveyteen vaikuttavista asioista pitäisi saada lisää tietoa - kysyttiin asbestin esiintymisestä -> Matti Talikka vastasi, ettei esiinny Kuusamon malmissa - lupaviranomaisen toimintaan on mennyt usko ja ei voida enää luottaa siihen, että Suomessa lupaehdot olisivat riittävän tiukkoja luonnon ja asukkaiden kannalta - kaikessa suunnittelussa ja arvioinnissa pitää käyttää riittäviä varmuuskertoimia mm. äärimmäisten luonnonolosuhteiden huomioimiseksi - ilmapäästöistä pöly ja radon merkittäviä - säteilyvaara-alueet tulee esittää kartoilla - asukaskyselyä ei ole saatu kaikissa kyselyyn vastaamaan halukkaissa talouksissa ja siitä on tullut palautetta - toivottiin, että kaikki Kuusamon taloudet olisivat saaneet asukaskyselyn - kysymykseen, kuka antaa Kuusamon kaupungin lausunnon YVA-selostuksesta, vastattiin, että yhdyskuntatekniikan lautakunta antaa - metsästysseurojen lisäksi myös kalastusseuroille olisi pitänyt tehdä kysely - huolta on elinkeinojen yhteentörmäyksestä ja imagovaikutuksista - ydinenergialain mukainen menettely tarpeen - Posion alueella Salmijärven vaihtoehdosta huolta etenkin porotalouden ja vesistövaikutusten kautta, vaikutukset elinkeinoihin huolettavat - poroselvityksestä erillinen tilaisuus paliskuntien kanssa tulossa - alueen jälkihoito ja kuivatusvesien käsittely kuvattava - rikastusprosessi ja vesienkäsittely kuvattava riittävän selvästi ja vaikutukset tunnettava - kaivostoimintojen vaatimat alueet ja niiden pinta-alat tulisi esittää selvästi - taloudelliset vaikutukset työllisyyteen ja muihin elinkeinoihin puhuttavat - Ylä-Kitkajoen taimenkanta harvinainen, Marja Saraniemen tutkimus raakun esiintymisestä 4/5
YVA-yhteysviranomainen totesi kansainvälisen YVA:n tarpeen selvitetyn. Kuusamon kaivoshanke on notifioitu Espoon sopimuksen mukaisesti toukokuun lopussa 2011. Ympäristöministeriön lähettämän saatekirjeen ohella mukana on ollut myös arviointiohjelman tiivistelmä venäjäksi. Suomalais-venäläisen rajavesikomissio toimii lausunnon antajana rajavesistöä koskevissa asioissa. 6. YVA:n aikataulu Kokouksessa arvioitiin YVA-selostuksen luonnoksen valmistuvan syksyn aikana. Ohjausryhmän kokous pidetään luonnosvaiheessa, kun arviointiselostuksen puuttuvat osuudet ovat valmistuneet. Lopullinen selostus toimitetaan ELY-keskukseen, joka laittaa sen nähtäville. Selostus tulee oleman nähtävillä mielipiteitä ja lausuntoja varten 60 päivää. ELY-keskuksen lausunto arviointityöstä saadaan 2 kk kuluessa kuulutusajan päättymisestä. 7. Seuraava ohjausryhmän kokous Seuraava ohjausryhmän kokous sovittiin alustavasti pidettäväksi lokakuussa (siirretty myöhemmin eteenpäin). 8. Kokouksen päättäminen Kokouksen päätti Mika Mankinen klo 15. 5/5