JÄNES V Jätevesineuvontaa Satakunnassa V Loppuraportti 01.04.2016 31.8.2017
SISÄLLYSLUETTELO 1 JÄTEVESINEUVONTAA SATAKUNNASSA V (JÄNES V) -HANKE... 2 1.1 Tausta... 2 1.2 Tavoitteet... 2 1.3 Organisaatio ja yhteistyötahot... 2 2 HANKKEEN TYÖNTEKIJÄT... 3 3 TIEDOTUS JA MARKKINOINTI... 4 4 YLEISNEUVONTA... 6 4.1 Neuvonta puhelimitse ja sähköpostitse... 6 4.2 Jätevesi-illat ja neuvontapisteet tapahtumissa... 6 5 KIINTEISTÖKOHTAINEN NEUVONTA... 11 6 PALAUTE... 12 7 ARVIO HANKKEEN TOTEUTUMISESTA... 12 LIITTEET Liite I. Jätevesineuvontaa Satakunnassa -hanke-esite Liite II. Mökin jätevesiopas Liite III. Jätevesineuvontaa Satakunnassa markkinointiaineistoa virnaomaisille ja some-markkinointiin. Liite IV. Kiinteistölle jätetty arviolomake kiinteistökäynnistä (vanha ja uusi)
1 JÄTEVESINEUVONTAA SATAKUNNASSA V (JÄNES V) -HANKE Jätevesineuvontaa Satakunnassa V (JÄNES V) -hankkeen rahoituspäätös saatiin 2.5.2016. JÄNES V -hanke ajoittuu vuodelle 2016 ja 2017 päättyen 31.8.2017. 1.1 Tausta JÄNES V on Pyhäjärvi-instituutin ja Satafood Kehittämisyhdistys ry:n yhteishanke, joka ajoittuu vuosille 2016 ja 2017. Hanketta rahoittaa Varsinais-Suomen ELY-keskus, joka myönsi hankkeelle 98 869,68 määrärahan. Hankkeen toimet on toteutettu 100 %:sesti ELY-keskuksen määrärahalla. JÄNES V -hanke kohdennetaan ensisijaisesti pohjavesialueille ja ranta-alueille. Neuvontaa tarjotaan kuitenkin koko Satakunnan alueelle yleisneuvontana, puhelimitse ja sähköpostitse, myös neuvontakäyntejä toteutetaan koko Satakunnan maakunnassa. Muuttuvan lainsäädännön vuoksi neuvonnan painotus on keväässä ja kesässä 2017. 1.2 Tavoitteet JÄNES V -hankkeen tavoitteena on ollut aktivoida haja-asutusalueella ja viemäriverkoston ulkopuolella sijaitsevien vakituisten ja vapaa-ajan kiinteistöjen omistajia kunnostamaan kiinteistöjen jätevesijärjestelmät haja-asutusalueiden talousjätevesien käsittelyä koskevan asetuksen (209/2011) vaatimalle tasolle. Lisäksi hankkeen tavoitteena on lisätä tietoisuutta asetuksen vaatimuksista, lainsäädännön muutoksista sekä oikaista mahdollisia väärinymmärryksiä. Tavoitteena on tukea kiinteistöjen omistajia jätevesijärjestelmien kunnostuksessa kertomalla parhaiten soveltuvista jätevesijärjestelmistä sekä sulkea pois epäsoveltuvat järjestelmät. 1.3 Organisaatio ja yhteistyötahot Hanketta toteuttivat yhteistyössä Pyhäjärvi-instituutti ja Satafood Kehittämisyhdistys ry. Pyhäjärvi-instituutti vastasi hankkeen hallinnoinnista. Hankkeen toimenpiteitä on tehty yhteistyössä kohdekuntien kanssa muun muassa järjestämällä jätevesi-infopisteitä. Kuntien, kyläyhdistysten, järviyhdistysten ja jätevesiosuuskuntien kanssa on järjestetty jätevesi-iltoja. Lisäksi muita yhteistyötahoja ovat muun muassa
3 Kokemäenjoen vesistön vesisuojeluyhdistys ry, Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry sekä Suomen Vesihuolto-osuuskunnat ry. Hankkeesta on järjestetty neuvojien kesken aloituspalaveri 8.8.2016. Hanketyöryhmään kuuluvat: JÄSENET Minna Nummelin YHTEISÖ Varsinais-Suomen ELY-keskus Jari Lehmusvaara, vpj. Katja Helenius Satafood Kehittämisyhdistys ry Satafood Kehittämisyhdistys ry Teija Kirkkala, pj. Henna Ryömä, siht. Elisa Mikkilä Pyhäjärvi-instituutti Pyhäjärvi-instituutti Pyhäjärvi-instituutti Hanketyöryhmän jäseniä on tiedotettu hankkeen etenemisestä suullisesti ja sähköpostitse. Varsinaisia kokouksia ei ole pidetty. Kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille ja teknisen toimiston viranomaisille on tiedotettu hankkeen aikana hankkeen kulusta sähköpostitse. 2 HANKKEEN TYÖNTEKIJÄT JÄNES V -hankkeen jätevesineuvojina toimivat Satafood Kehittämisyhdistys ry:n asiantuntija Katja Helenius sekä Pyhäjärvi-instituutin suunnittelija Henna Ryömä ja asiantuntija Elisa Mikkilä. Kesällä 2017 neuvontaa teki myös Pyhäjärvi-instituutin kesätyöntekijä Laura Virtanen. Neuvojat ovat suorittaneet Suomen ympäristökeskuksen järjestämän jätevesineuvojakoulutuksen ja tutustuneet koulutuksen materiaaliin. Lisäksi neuvojat ovat aikaisempien neuvontahankkeiden yhteydessä käyneet alueen kuntien kanssa yhteistyössä läpi kuntien ympäristönsuojelumääräykset ja muut jätevesineuvontaa ohjaavat säädökset ja käytännöt. Ennen varsinaista neuvontaa neuvojat ovat harjoitelleet neuvontaa yhteisesti, jotta kaikki neuvonta olisi tasalaatuista.
4 3 TIEDOTUS JA MARKKINOINTI Hankkeen esite päivitettiin. Esitteessä kerrotaan hankkeen pääpiirteet sekä jätevesineuvojien yhteystiedot (Liite I). Esite päivitettiin säännöllisesti ajantasaiseksi esimerkiksi yhteyshenkilöiden muuttuessa. Hanke-esitteitä on jaettu jätevesi-illoissa, infopisteillä ja muissa vastaavissa tapahtumissa. Esitteitä on saatavilla kunnista ja se on ollut tulostettavissa ja nähtävissä kuntien ja toteuttajaorganisaatioiden nettisivuilla. Hankkeella on oma verkkosivu Pyhäjärvi-instituutin Projektit -sivuston alla sekä Satafood Kehittämisyhdistys ry:n Hankkeet -sivuston alla. Sivustoilla on kerrottu yleistietoa hankkeesta, jätevesineuvojien yhteystiedot sekä tapahtumat, joissa neuvojat ovat olleet tavattavissa. Sivustoilla on julkaistu hankkeeseen liittyviä tiedotteita jätevesien käsittelyistä. Tiedotteita on lisäksi lähetetty kohdekuntien paikallislehtiin. Nettisivuilla on myös linkki jätevesijelppariin ja KVVY:n tekemään neuvontavideoon. Hankkeessa ei ole pääosin ole tuotettu omaa neuvontamateriaalia, vaan neuvontaa tukemassa on käytetty olemassa olevia oppaita ja esitteitä. Koska vanhaa neuvontamateriaalia on paljon liikkeellä ja uuden lainsäädännön mukaista materiaalia on käytössä vain ympäristöministeriön Haja-asutuksen jätevesiasiat kuntoon -esite, tehtiin keväällä 2017 pieni Mökin jätevesiopas -lehtinen (liite II). Mökin jätevesiopasta postitettiin Narvijärven suojeluyhdistyksen jäsenille ja Säkylän (Pyhäjärvi ja Köyliönjärvi) mökkiläispostin välityksellä. Lisäksi sitä oli jaossa Turajärven suojeluyhdistyksen vuosikokouksessa sekä muissa pienemmissä tilaisuuksissa. Hankkeen tapahtumista tehtiin oppaan loppuun pienet mainokset. Liitteenä oleva opaslehtinen on ilman mainoksia. Tietoa jätevesineuvonnasta jaettiin sähköpostitse kunnille, osuuskunnille, järviyhdistyksille ja kyläyhdistyksille. Jätevesineuvontaa markkinoitiin perinteisten tilauslehtien lisäksi
5 esimerkiksi kuntien ja järviyhdistysten tekemissä kuukausitiedotteissa, mökkijakelussa ja esimerkiksi kyläyhdistyksen omissa viestintälehdissä esimerkkinä Tuiskulan Sanomat Säkylän Köyliössä sekä Tuiskula-Voitoisten jätevesiosuuskunnan jätevesisanomat, jotka on jaettu kaikkiin kiinteistöihin alueella. Neuvonnasta on tiedotettu myös facebookissa ja Pyhäjärvi-instituutin blogissa Puhdas vesi, paremmat evä(ä)t. Keväällä 2017 hankkeelle perustettiin oma Instagram tili @jatevesineuvontaasatakunnassa. Siellä on tiedotettu hankkeen toimista ja jaettu jätevesineuvoja. Hankkeesta on tehty muun muassa seuraavat tiedotteet: Puolueetonta neuvontaa jätevesipulmiin, Merikarvian mökkilehti, jakelu 1400 kpl. Puhdista mökin jätevedet oikein, Kokemäen kesälehti. Puolueetonta neuvontaa jätevesipulmiin, Siikaisten kuntauutiset 6-8/2017, Suvi- Siikainen 2017. Mökin jätevesiopas, Narvijärven suojeluyhdistys, jakelu 280 kpl. Mökin jätevesiopas, Köyliönjärven ja Säkylän Pyhäjärven mökkiläisjakelu, jakelu 1400 kpl. Jätevesillä on väliä, jätevesiviikon tiedote. Hyviä käymäläntyhjennyskokemuksia ja hajuttomia huussikäyntejä, Pyhäjärven puolesta juttu 08/2016. Jätevesiremontin siirtymäaika koskee nyt ranta-alueita ja pohjavesialueita, Pyhäjärven puolesta juttu 04/2017. Lisäksi hanke on näkynyt lehtijutuissa muun muassa seuraavasti: Aalto herättelee jätevesitöihin, Ulvilan seutu 15.9.2016 Osuuskunta ryhtyy rakennustöihin keväällä, Lauttakylä 8.12.2016 Hankeinfo, Alasatakunta -lehti Tuiskulan jätevedet samaan putkeen, Satakunnan Kansa 6.3.2017. Haja-asutuksen jätevesisääntely lievennettiin viranomaisia koulutetaan, UusiPori 20.5.2017 Suunnittelijoille ja urakoitsijoille lähetettiin tiedotusmateriaalia ja tietoa lainsäädännöstä keväällä 2017. Suunnittelijat ja urakoitsijat kutsuttiin mukaan 18.5. järjestettyyn viranomaiskoulutukseen Laitilaan. Viranomaiskoulutus järjestettiin yhdessä Valonian HAKKU-hankeen ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa. Kuntien viranomaisille lähettiin pariin ottee-
6 seen tietoa hankkeen etenemisestä ja samalla lähetettiin tiedotusmateriaalia (liite III). Kunnilta on tiedotuksen yhteydessä kysytty halukkuutta jätevesineuvonnan järjestämiseen ja nuohottavista kohdealueista. Nuohottavia alueita ei ole ilmoitettu yhtään ja jätevesi-iltoja järjestettiin kaksi. 4 YLEISNEUVONTA Hankkeessa tarjottiin yleisneuvontaa puhelimitse, sähköpostitse ja neuvontapisteissä. 4.1 Neuvonta puhelimitse ja sähköpostitse Jätevesineuvontaa on raportointiajanjaksona annettu puhelimitse seuraavasti: 2016: 42 kpl 2017: 36 kpl Sähköpostitse neuvontaa on annettu: 2016: 4 kpl 2017: 10 kpl 4.2 Jätevesi-illat ja neuvontapisteet tapahtumissa Varsinaisia jätevesi-iltoja, joissa käsitellään lainsäädäntöä, menetelmiä ja kerrotaan kunnan vaatimuksista, järjestettiin 2 kpl; Merikarvialla ja Eurajoella. Jätevesi-illat eivät ole olleet kovin suosittuja kuntien toimesta kuluneella hankekaudella, koska lainsäädäntö on ollut niin pitkään kesken. Tapahtumissa ja kokouksissa hanke on ollut mukana seuraavasti: 21.5.2016 Keikveden vesistö ry:n vuosikokous (40 osallistujaa) 1.6.2016 Huittisten jätevesi-ilta (25 osallistujaa) 3.8.2016 Mökkiläisten jätevedet, Joutsjärven-Tuurujärven suojeluyhdistys, Ulvila, (32 osallistujaa) 30.8.2016 Vesifoorumi, Turku (osallistuminen) 7.9.2016 Jätevesiosuuskuntaneuvonta (palaveri Huittisten kaupungintalolla), (4 osallistujaa)
7 21.9.2016 Osuuskuntailta Ulvilassa (Palus), (30 osallistujaa) 8.11.2016 Osuuskuntailta Huittisissa (Vakkila), (36 osallistujaa) 9.11.2016 Osuuskuntaneuvonta (palaveri Satafoodin toimistolla), (2 osallistujaa) 16.11.2016 Lounais-Suomen vesihuoltopäivään Raumalla (osallistuminen) 23.11.2016 Osuuskuntailta Huittisissa (Loima, Korkeakoski), (30 osallistujaa) 15.12.2016 Osuuskuntailta Huittisissa, (19 osallistujaa) 1.3.2017 Kokemäen energiapäivä (15 osallistujaa) 7.4.2017 Haja-asutuksen lainsäädännön koulutus, SYKE (etäyhteys, VARELY, osallistuminen) 26.4.2017 Eurajoen jätevesi-ilta Kuivalahdella (35 osallistujaa) 27.4.2017 Merikarvian jätevesi-ilta (8 osallistujaa) 11.5.2017 Kuivakäymälät ja kompostointi minimessut (50 osallistujaa) 15.5.2017 Huvilajuopayhdistyksen kokous, hanke-esittely ja jätevesiluento (90 osallistujaa) 18.5.2017 Jätevesikoulutus viranomaisille yhdessä Valonian ja VARELY:n kanssa (83 osallistujaa) 18.5.2017 Narvijärven suojeluyhdistyksen kokous (8 osallistujaa) 30.5.2017 Kaukolan kyläilta (21 osallistujaa) 2.6.2017 Ulvilan ympäristöpäivä (8 osallistujaa) 10.6.2017 Kyläkauppapäivä, Säkylä, Kepola (6 osallistujaa) 16.6.2017 Kaislikossa Kuhisee, infopiste (71 osallistujaa) 27.6.2017 Narvijärven jätevesi-infopisteet (1 osallistuja) 28.7.2017 Turajärven suojeluyhdistyksen kokous (24 osallistujaa) 7.7.2017 Siikaisten jätepäivä (3 osallistuja) 21.7.2017 MTK Säkylän toripäivän infopiste (5 osallistujaa) 27.7.2017 Rauman pitsiviikon tori-infopiste (12 osallistujaa) 11.8.2017 Info ja luento namibialaisille opettajaopiskelijoille (25 osallistujaa) 19.8.2017 Eurajoen Markkinat (18 osallistujaa)
8 Yleisneuvonnan tilaisuuksia on järjestetty yhteensä 27 kpl. Tilaisuuksissa on vuoden 2016 puolella ollut 218 osallistujaa ja vuonna 2017 puolella 483 osallistujaa. Hankkeen alusta yleisötilaisuuksissa on ollut yhteensä 701 henkilöä. 1. raportointijakso 1.4.-30.8.2016 97 kpl 2. raportointijakso 1.9.2016-28.2.2017 121 kpl 3. raportointijakso 1.3.-31.8.2017 483 kpl Loiman-Korkeakosken-Kaharilan jätevesiosuuskunnan neuvonta Huittisissa Kesäkuussa 2016 Huittisissa pidettiin viemäröinti-ilta potentiaalisille viemäröintialueille, jossa Loiman-Korkeakosken-Kaharilan alueelta ilmoittautui muutamia osuuskuntahankkeesta kiinnostuneita henkilöitä. Syksyllä hanke kokosi puuhamiehet ja kunnan edustajat yhteen, jolloin alueen osuuskuntahankkeen valmistelut alkoivat. Jänes-hanke osallistui osuuskunnan kyläiltoihin ja neuvoi puuhamiehiä osuuskunnan asioissa neuvontapalavereissa, puhelimitse ja sähköpostilla vuoden 2016 syksyn aikana. Neuvoja jaettiin mm. siitä, miten osuuskuntahanke kannattaa laittaa liikkeelle ja miten tiedotetaan asukkaille. Lisäksi neuvottiin osuuskunnan perustamiseen liittyvissä käytännön asioissa, avustusmahdollisuuksista, kilpailutuksista sekä rakentamiseen liittyvissä käytännön asioissa. Hanke antoi neuvoja sekä auttoi mm. kutsujen ja ohjelmien laatimisessa sekä puhujien hankinnassa osuuskunnan kyläiltoihin. Kyläilloissa hanke tiedotti asukkaita kiinteistökohtaisista jäteveden käsittelymenetelmistä sekä jakoi tietoa jätevesiosuukunnan perustamisesta ja sen vaiheista päätöksenteon tueksi.
9 Alueen asukkaat suhtautuivat hankkeeseen myönteisesti ja osuuskunta perustettiin loppuvuodesta 2016. Osuuskunnan hallitus aloitti heti perustamisen jälkeen työn liittyjien hankkimiseksi ja alueen viemäröinnin aikaansaamiseksi. Jänes-hanke on neuvonut osuuskuntaa tarvittaessa. Tuiskulan-Voitoisten jätevesiosuuskunta Säkylässä Jänes -hanke on ollut mukana myös toisen satakuntalaisen jätevesiosuuskunnan toiminnassa. Hanke on antanut tukea tilaisuuksien järjestämisessä ja tiedotuksessa. Jätevesiosuuskunta on perustettu jo vuonna 2014 ja asennustyöt aloitettiin keväällä 2017. Hankkeen päättyessä asennustyöt ovat melkein valmiit ja verkosto toimintakuntoinen. 2.3.2017, järjestettiin tiedotustilaisuus kiinteistökohtaisesta jätevesineuvonnasta, lainsäädännön muutoksista ja osuuskunnasta ratkaisuna järjestää haja-asutusalueella sijaitsevan kiinteistön jätevesihuolto. Kuivakäymälät ja kompostointi minimessut Porissa Jänes -hanke järjesti yhdessä Porin seudun jäteneuvonnan kanssa kompostointi- ja kuivakäymälä -aiheiset minimessut torstaina 11.5.2017. Minimessut pidettiin Porissa jäteneuvonnan ylläpitämän kompostointipuiston yhteydessä, lähellä Satakunnan Vihertietokeskusta (os. Kirjurinluodontie 6). Tapahtuman kohderyhmäksi valittiin Porin seudun jäteneuvonnan toiminta-alueella sijaitsevat vapaa-ajan asunnot, jotka usein sijaitsevat ranta-alueilla. Usein vapaa-ajan asukkaille on myös epäselvää, miten käymäläjätteitä tulisi jatkokäsitellä ja mitä vaihtoehtoja on tarjolla. Tapahtumaan kutsuttiin jätevesisuunnittelijoita sekä kuivakäymälälaitteiden ja harmaavesisuodattimien valmistajia ja laitteiden jälleenmyyjiä esittelemään erilaisia kuivakäymälöihin ja harmaavesisuodattimiin liittyviä ratkaisuja. Kompostointipuisto oli avoinna koko tapahtuman ajan ja jätehuollon neuvojat olivat antamassa neuvontaa käymäläjätteen, ruokajätteen ja puutarhajätteen kompostoinnissa. Jätevesihanke piti omaa neuvontapistettä tapahtumassa jätevesien käsittelystä. Yrityksistä paikalla olivat Pikkuvihreä, DT-keskus, Biolan, Mulltoa/SW energia Oy, Biojussi, Separett ja Porin LVI-palvelu. Näytteilleasettajilla oli mukana edustamiaan laitteita, joihin vierailijat pääsivät tutustumaan. Vihertietokeskuksen tiloissa järjestettiin tietoiskuja ajankohtaisista aiheista kuten hajajätevesilainsäädännöstä, jätevesijärjestelmän suunnitteluprosessista, kuivakäymälän valinnasta ja käymäläjätteen jälkikompostoinnista. Lisäksi yrityksillä oli lyhyitä puheenvuoroja.
10 Tiedotusta kuivakäymälätapahtumasta järjestettiin seuraavasti: Esite Pyhäjärvi-instituutin ja Satafoodin nettisivuilla. Tieto Jäteneuvonnan JäteVaakku -tiedotuslehdessä, joka jaettiin koteihin ja vapaaajan asuntojen omistajille Eurajoella, Nakkilassa, Harjavallassa, Pomarkussa, Kokemäellä, Porissa, Siikaisissa, Merikarvialla ja Ulvilassa. Lehti-ilmoitukset olivat Satakunnan Kansassa ja Ulvilan Seutu -lehdessä. Sähköpostijakeluna tietoa tapahtumasta meni kuntiin, kyläyhdistyksille ja järviyhdistyksille. Tiedote tapahtumasta lähetettiin alueen paikallislehdille. Satakunnan kansan menoinfossa oli maininta tilaisuudesta. Pori.fi: Tapahtumakalenterissa oli info tapahtumasta. Tietoa tapahtumasta JÄNES -hankkeen tilaisuuksissa. Paikallinen LVI-alan yritys ilmoitti tapahtumasta tienvarressa olevassa sähköisessä mainoskyltissään. Tapahtumapäivänä oli lähialueen tien varsilla kylttejä ja opasteita tapahtumaan. Ilmoitustauluilla tapahtumaesite. Tarkkaa kävijämäärää ei tiedetä. Porin seudun jäteneuvonta järjesti kuitenkin tapahtuman yhteydessä arvonnan, jonka yhteydessä kerättiin osallistujatietoja. Arvontalomakkeita jätettiin yhteensä 59 kpl ja näistä 54 olivat vapaa-ajanasunnon omistajia. Vapaa-ajanasuntojen sijaintikunnat olivat seuraavat: Eurajoki 5 kpl Kankaanpää 2 kpl Kerimäki 2 kpl Kokemäki 1 kpl Luvia 5 kpl Pori 35 kpl Siikainen 2 kpl Yläne 1 kpl 1 vapaa-ajan asunto ei ilmoittanut sijaintikuntaansa. Kohdealueelta tavoitettiin hienosti kohderyhmää eli ainakin 50 satakuntalaista vapaa-ajankiinteistön omistajaa. Kaikki messuille osallistujat eivät osallistuneet arvontaan, joten todellinen määrä on todennäköisesti suurempi.
11 5 KIINTEISTÖKOHTAINEN NEUVONTA Kiinteistökohtaisessa neuvonnassa jätevesineuvoja käy kiinteistöllä paikan päällä antamassa neuvoja jätevesijärjestelmien kunnostukseen tai tehostamiseen. Käynnillä tutustutaan nykyiseen jätevesijärjestelmään sekä keskustellaan kiinteistön omistajan kanssa mahdollisista kunnostustoimenpiteistä. Käynnin tarkoituksena on antaa tietoa asetuksen vaatimuksista, jätevesien käsittelymenetelmistä, sulkea pois kiinteistölle huonosti soveltuvia järjestelmiä ja oikaista väärinymmärryksiä. Käynnistä jää kiinteistölle arviolomake (liite III ja IV), johon kirjataan nykyinen jätevesijärjestelmä sekä neuvojan ehdottamat kunnostustoimenpiteet, mikäli kunnostustoimia tarvitaan. Käynnillä on jaettu Suomen ympäristökeskuksen esitteitä Hyvä jätevesien käsittely ja Haja-asutuksen jätevesiasiat kuntoon askel askeleelta sekä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen opasta Jätevesien käsittely haja-asutusalueella. Lainsäädännön muutoksen jälkeen käytössä on ollut ympäristöministeriön päivittämä Haja-asutuksen jätevesiasiat kuntoon ja hankkeessa tehty Mökin jätevesiopas. Kiinteistökohtaista neuvontaa oli tarjolla kaikissa Satakunnan kunnissa. Neuvontakäyntejä sovittiin infopisteillä, jätevesi-illoissa ja muissa tapahtumissa. Lisäksi yhteydenottoja tuli lehdissä olleiden tiedotteiden perusteella ja kuntien rakennusvalvonnan ja ympäristötoimen ohjaamina. Jätevesilainsäädäntö on ollut muutoksen alla melkein koko hankkeen toimintaajan, joten kovin tehokasta kiinteistökäyntien markkinointia ei tehty varsinkaan hankkeen alkuaikoina. Muutama yhteydenotto on tullut puhelimitse ja muutama kiinteistökäynti on tehty. Kiinteistökäynnit ovat tulleet käytännössä kuntien ohjaamina tai lupatarpeen kannustamina. Yhteensä kiinteistökäyntejä on ollut hankkeen koko toimintakautena 22 kpl. Niistä 5 kpl on tehty vuonna 2016 ja 17 kpl vuonna 2017. Kaikista neuvotuista kiinteistöistä 10 kpl on ollut vakituisessa asuinkäytössä olevia kiinteistöjä. Kunnittain kiinteistöjen määrät ovat olleet seuraavat: Säkylä 3 kpl Pori 2 kpl Eurajoki 1 kpl Huittinen 2 kpl Merikarvia 4 kpl Eura 3 kpl Kokemäki 3 kpl Rauma 4 kpl Kaikki kiinteistökohtainen neuvonta on raportointijakson aikana tapahtunut putkimiesmenetelmällä.
12 6 PALAUTE Neuvontakäynneistä ei ole kerätty erillistä palautetta, mutta useammat kiinteistön omistajat antavat suullista palautetta neuvontakäynnin yhteydessä. Neuvonta koetaan hyödylliseksi, mutta sen tarpeellisuutta nykyisessä lainsäädännön muutospaineessa kyseenalaistetaan. Lainsäädännön muutos ja ranta- ja pohjavesialueille jäänyt siirtymäaika on koettu jossain määrin epätasa-arvoiseksi ja useammasta rantakiinteistöstä on tullut kysymyksiä siitä, miten heidän jätevetensä (usein pelkkiä harmaita) tarvitsevat jätevesijärjestelmää, kun ne ennenkään eivät ole tarvinneet. Neuvonta kohdistuu siis oikeisiin kiinteistöihin, mutta uskottavuus lainsäädäntöön on kärsinyt huomattavasti. Suhtautuminen kiinteistökäynneillä oli kuitenkin melko usein positiivista ja käynnin todetaan olleen hyödyllinen. Useassa kohteessa keskustellaan myös mahdollisista kunnostustoimien ajankohdasta, mutta melkein kaikissa, missä ei ollut välitöntä remonttisuunnitelmaa, päädyttiin odottamaan ainakin siihen asti, kunnes siirtymäaika tai lainsäädäntö pakottaa toimenpiteisiin. Hankkeen keräämä suunnittelijalista alueella toimivista suunnittelijoista ja avaimet käteen -palvelua tarjoavista asentajista on koettu erittäin tervetulleeksi. 7 ARVIO HANKKEEN TOTEUTUMISESTA Uuden lainsäädännön viivästyminen on hidastanut hanketyötä huomattavasti. Kiinteistökohtaisia neuvontakäyntejä ei ole juurikaan ollut. Muutamia yksittäisiä käyntejä on tehty kuntien ohjaamina. Myös kunnilta on tullut aiempaa enemmän kyselyjä. Valmiutta useampien kiinteistökäyntien tekoon olisi ollut.
Liite I Jätevesineuvontaa Satakunnassa (JÄNES) hankkeessa tarjotaan puolueetonta ja kiinteistökohtaista neuvontaa viemäröimättömillä alueilla sijaitsevien vakituisten ja vapaa-ajan kiinteistöjen omistajille. Hankkeen neuvojat tulevat kiinteistölle paikan päälle kertomaan jätevesilainsäädännön vaatimuksista, kunnan määräyksistä ja siitä, minkälaisia vaihtoehtoja jätevesien käsittelemiseksi on. Neuvontakäynnillä tutustutaan nykyiseen järjestelmään, kurkataan olemassa oleviin sakokaivoihin ja keskustellaan kunnostustarpeesta. Neuvoja kertoo kiinteistölle sopivista järjestelmävaihtoehdoista ja yhdessä kiinteistön omistajan kanssa pohditaan eri menetelmien hyötyjä ja haittoja. Neuvojan käynnistä kiinteistölle jää paperi, jonka kanssa on hyvä lähestyä suunnittelijaa ja kuntaa. Neuvontakäynneiltä saatuja kiinteistöjen tietoja ei luovuteta hankkeen ulkopuolelle ilman kiinteistönomistajan lupaa. Neuvontakäynti on maksuton ja sen voi tilata ottamalla yhteyttä Pyhäjärvi-instituutin tai Satafoodin neuvojiin. Hankkeessa tarjotaan yleisneuvontaa Satakunnan alueella, yhteistyössä kuntien viranomaisten kanssa. Tämän lisäksi annetaan kiinteistökohtaista neuvontaa puhelimitse, sähköpostitse sekä henkilökohtaisin käynnein. Toimijat: JÄNES on Satafood Kehittämisyhdistys ry:n ja Pyhäjärvi-instituutin yhteishanke. Hankkeen hallinnoinnista vastaa Pyhäjärvi-instituutti. Hanketta rahoittaa Varsinais-Suomen ELYkeskus. Lisätietoja ja neuvontakäynnin tilaus: Pyhäjärvi-instituutti Henna Ryömä, p. 0440 344 058 henna.ryoma@pji.fi Elisa Mikkilä, p. 0440 344 059 elisa.mikkila@pji.fi www.pyhajarvi-instituutti.fi Satafood Kehittämisyhdistys ry Katja Helenius, p. 044 516 3515 katja.helenius@satafood.net www.satafood.net
Liite II MÖKIN JÄTEVESIOPAS Kesämökit sijaitsevat usein ranta-alueilla ja lähellä luontoa. Rannoilla jätevesiasioistakin on tärkeä huolehtia kuormituksen vähentämiseksi. Mökit ovat usein varustukseltaan omakotitaloja vaatimattomampia ja jätevesien käsittely voidaan järjestää yksinkertaisemmin kuin ympärivuotisen asutuksen. Lainsäädännön vaatimus Uusien määräysten mukaan jätevesijärjestelmä on oltava kunnossa 31.10.2019 mennessä, jos kiinteistö sijaitsee pohjavesialueella tai alle 100 metriä vesistöstä. Muilla alueilla jätevesijärjestelmä tulee kunnostaa, jos kiinteistöllä esimerkiksi rakennetaan vesivessa, uusitaan talousvesijärjestelmä tai tehdään muu rakennusluvan vaativa korjaustyö. Jätevesijärjestelmän valinta Yhtä joka paikkaan sopivaa jätevesijärjestelmää ei ole. Jätevesijärjestelmän valintaan vaikuttavat mm. syntyvien jätevesien laatu ja määrä, maaperän laatu, pinta- ja pohjavesiolosuhteet sekä mökin käyttöaste. Myös kunnan asettamat vaatimukset tulee selvittää. Jos mahdollista, käymäläjätevedet Mitä vähemmän vettä käytetään, sitä kannattaa pitää erillään pesuvesistä. yksinkertaisempi jätevesiasiat on ratkaista! Pesuvesissä on vain vähän puhdistettavaa ja niiden käsittelyjärjestelmät ovat usein kevyempiä ja halvempia kuin kaikille jätevesille tarkoitetut järjestelmät. Katkonainen lomakäyttö asettaa myös haasteita kaikille jätevesille tarkoitettujen laitteiden toimintaan. Koska vaihtoehtoja on paljon, kysy ensin neuvoja kunnasta tai jätevesineuvojilta ja ota yhteyttä asiantuntevaan suunnittelijaan.
VÄHÄINEN JÄTEVESIMÄÄRÄ Lainsäädännön mukaan erillistä jätevesijärjestelmää ei tarvita, jos jätevesien määrä on vähäinen. Käytännössä tämä toteutuu mm. mökeillä ja mökkisaunoilla, joilla ollaan ns. kantoveden varassa, eikä käytössä ei ole vesivessaa, lämminvesivaraajaa, suihkua, pesukoneita tai muita vesikalusteita. Vähäisiäkään jätevesiä ei silti saa johtaa suoraan vesistöön vaan ne tulee imeyttää esim. kivipesän tai imeytyskaivon kautta maaperään. KÄYMÄLÄJÄTEVESIEN JA PESUVESIEN KÄSITTELY ERILLÄÄN järjestelmässä käymäläjätevedet (mustat vedet) johdetaan umpisäiliöön tai vesivessan sijaan käytetään kuivakäymälää. Pesuvedet (harmaat vedet) johdetaan maaperäkäsittelyjärjestelmään tai erilliseen harmaavesisuodattimeen. KUIVAKÄYMÄLÄ Kuivakäymälä on erinomainen vaihtoehto vesivessan korvaajaksi. Nykyisin tarjolla on sopivia ratkaisuja sekä ulko- että sisäkäyttöön ja modernin ulkohuussin pystyy tekemään myös itse. Tärkeää on huolehtia, että huussista ei pääse käymäläjätettä tai nestettä ympäristöön. Kuivakäymälä on myös hajuton, kun tuuletuksesta huolehditaan suoralla putkella katon harjan yli ja käymäläjätteen sekaan opetellaan lisäämään oikea määrä kuiviketta. Käymäläjätteet kompostoidaan ohjeiden mukaan ja erikseen kerätty virtsa tai suotoneste vanhennetaan ja laimennetaan. Näin ravinteet saadaan talteen ja pystytään käyttämään hyödyksi paikan päällä. VESIVESSA Jos käytössä on vesivessa, jätevedet johdetaan umpisäiliöön. Sen käy tarvittaessa tyhjentämässä loka-auto, joka vie jätevedet puhdistettavaksi jätevedenpuhdistamolle. HARMAAVESISUODATTIMET Harmaavesisuodattimet on tarkoitettu nimensä mukaisesti pesuvesien käsittelyyn. Niissä on suodatinmateriaalia, jonka läpi jätevesi suotautuu ja puhdistuu. Tärkein huoltotoimenpide on suodatinmateriaalin vaihto ohjeen mukaan. Käytetyt suodatinmateriaalit kompostoidaan. Harmaavesisuodattimet asennetaan usein maan pinnalle, joten ne eivät edellytä kaivuutöitä. Ne vievät myös vähemmän tilaa kuin suodatin- tai imeytyskentät. Harmaavesisuodattimia löytyy kapasiteetiltaan sopivia mökkisaunan pesuvesistä aina pesukoneilla varustettuun mökkiin.
MAAPERÄKÄSITTELY Maaperäkäsittelyssä jäteveden puhdistuminen tapahtuu jäteveden suotautuessa maakerrosten läpi. Tärkein huoltotoimenpide on saostuskaivojen tyhjennyksestä huolehtiminen riittävän usein. Maaperäkäsittelyjärjestelmä vaatii kuitenkin erityisen huolellisen suunnittelun ja asennuksen! Maaperäkäsittelyjärjestelmät kausiluonteiseen käyttöön sopivat myös Maaperäkäsittely jaetaan kahteen eri menetelmään: maaimeyttämöön ja maasuodattamoon. Molemmissa tarvitaan esikäsittelymenetelmänä saostussäiliö. Harmaille vesille tarkoitetussa järjestelmässä säiliön on oltava kaksiosastoinen. Maaimeytyksessä hyödynnetään luontaisia maaperäkerroksia ja imeytyskentästä jätevedet päätyvät lopulta pohjavesiin. Ennen imeytyskentän rakentamista, kiinteistön maaperä on tutkittava imeytyskokein. Maasuodatuksessa luontaiset maakerrokset korvataan suodatinhiekalla. Maasuodattamossa puhdistetut jätevedet kootaan pohjalla kokoomaputkiin ja johdetaan hallitusti purkupisteeseen.
KAIKKIEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY SAMASSA Kaikki jätevedet voidaan johtaa maaperäkäsittelyjärjestelmään, jonka periaate on sama kuin edellä on esitelty harmaiden jätevesien osalta. Tällöin saostuskaivon pitää olla kolmeosastoinen ja rakennettavan imeytys- tai suodatinkentän pinta-alan suurempi kuin harmaiden vesien järjestelmässä. LAITEPUHDISTAMOT laitepuhdistamot ovat biologisesti ja kemiallisesti jätevettä puhdistavia laitteita. Ne on tarkoitettu pääsääntöisesti ympärivuotisessa käytössä olevaan vakituiseen asuntoon, josta tulee sekä käymälä- että pesuvesiä. Mökin kausiluonteinen käyttö aiheuttaa usein laitepuhdistamon puhdistusprosessiin häiriötä. Tämän vuoksi laitepuhdistamoita ei suositella katkonaisesti käytettyyn loma-asuntoon. UMPISÄILIÖ Umpisäiliö on jäteveden välivarastointipaikka, joka tyhjennetään loka-autolla aina sen täytyttyä. Jos umpisäiliöön johdetaan kaikki jätevedet, voi tyhjennyskustannuksista syntyä yllättävän iso kustannus. Umpisäiliö on hyvä vaihtoehto vesivessan jätevesien keräämiseen tai väliaikaisena ratkaisuna. Umpisäiliö on ratkaisu myös esimerkiksi pohjavesialueilla, joilla muiden jätevesijärjestelmien rakentaminen tiiviisti siten, että puhdistettu jätevesi johdetaan pohjavesialueen ulkopuolelle ei ole mahdollista. Jätevesijärjestelmä toimii, kun kiinteistön tarpeisiin on valittu tarpeita vastaava järjestelmä, se asennetaan oikein, sille tehdään tarvittavat huoltotoimet ja viemäriin ei laiteita mitään sinne kuulumatonta! Jätevesineuvontaa Satakunnassa JÄNES Ympäristöministeriön rahoittama hanke tarjoaa kiinteistökohtaista, maksutonta ja puolueetonta jätevesineuvontaa. Neuvojilta saat tietoa esimerkiksi nykyisen järjestelmän riittävyydestä, jätevesilainsäädännöstä, aikatauluista ja käsittelyn vaihtoehdoista. Kysy lisää tai tilaa ilmainen neuvontakäynti: Henna Ryömä, suunnittelija, Pyhäjärvi-instituutti, puh. 044 034 4058, henna.ryoma@pji.fi Katja Helenius, asiantuntija, Satafood, puh. 044 516 3515, katja.helenius@satafood.net
Liite III, kuntiin lähetettyä jätevesimainontaa ja somemainontaa varten tehtyä materiaalia
Kiinteistölle jätetty arviolomake kiinteistökäynnistä TAUSTATIEDOT Neuvojan nimi: Liite IV Kiinteistökäynnin päivämäärä: Kiinteistönomistaja: Kiinteistön osoite, postinumero ja postitoimipaikka: Neuvontaan osallistunut henkilö (jos ei omistaja): Selvitys jätevesijärjestelmästä olemassa kyllä Ei Kiinteistön käyttö: ympärivuotinen asuminen vapaa-ajan asuminen, käyttö vrk / kk Käyttö- ja huolto-ohjeet olemassa kyllä Ei Neuvontakäynnillä päädyttiin pintapuolisen tarkastelun jälkeen siihen, että käytössä on Ikäperusteisen vapautuksen edellytykset olemassa neuvontaan osallistuneen henkilön mukaan kyllä Ei JOHTOPÄÄTÖKSET JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN UUSIMISTARPEESTA*: Jätevesijärjestelmä ei täytä vaatimuksia ja se on uusittava 15.3.2018 Jätevesijärjestelmä ei nykyisellään täytä asetuksen 209/2011 puhdistusvaatimuksia. Jätevesijärjestelmän uusimista varten on tehtävä jätevesijärjestelmän suunnitelma ja haettava toimenpidelupa. Arvio kiinteistölle soveltuvista vaihtoehdoista: Jätevesijärjestelmä vaatii kunnostustoimia tai pieniä parannuksia Järjestelmä vaatii seurantaa Suositellut toimenpiteet: Järjestelmä on nykyisellään kunnossa Jätevesijärjestelmän asianmukainen toimivuus edellyttää hyvää huoltoa käyttö- ja huolto-ohjeiden mukaisesti. Jätevesimäärä on nykyisellään vähäinen, eikä vaadi toimenpiteitä Puhdistusvaatimus (Ympäristönsuojelulaki 86/2000) ei koske tätä kohdetta nykyisellään, siten järjestelmä on kunnossa. Kuvaus jätevesimäärästä: *Johtopäätös on tehty pintapuolisen tarkastelun ja kiinteistökäynnillä saatujen tietojen perusteella. Jos tilanne muuttuu, on uusimistarve arvioitava uudelleen. Lisätietoja:
TAUSTATIEDOT Neuvojan nimi: Kiinteistökäynnin päivämäärä: Kiinteistönomistaja: Kiinteistön osoite, postinumero ja postitoimipaikka: Neuvontaan osallistunut henkilö (jos ei omistaja): Kiinteistön käyttö: ympärivuotinen asuminen vapaa-ajan asuminen, käyttö vrk / kk Selvitys jätevesijärjestelmästä olemassa kyllä Ei Käyttö- ja huolto-ohjeet olemassa kyllä Ei Ikäperusteisen vapautuksen edellytykset olemassa neuvontaan osallistuneen henkilön mukaan kyllä Ei Neuvontakäynnillä päädyttiin pintapuolisen tarkastelun jälkeen siihen, että käytössä on JOHTOPÄÄTÖKSET JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN UUSIMISTARPEESTA*: Jätevesijärjestelmä ei täytä vaatimuksia ja se on uusittava 31.10.2019 mennessä Seuraavan peruskorjauksen yhteydessä Jätevesijärjestelmä ei nykyisellään täytä ympäristönsuojelulain (527/2014 muutoksen 19/2017 ja asetuksen 157/2017 puhdistusvaatimuksia. Jätevesijärjestelmän uusimista varten on tehtävä jätevesijärjestelmän suunnitelma ja haettava toimenpidelupa. Arvio kiinteistölle soveltuvista vaihtoehdoista: Jätevesijärjestelmä vaatii kunnostustoimia tai pieniä parannuksia Järjestelmä vaatii seurantaa Suositellut toimenpiteet: Järjestelmä on nykyisellään kunnossa Jätevesijärjestelmän asianmukainen toimivuus edellyttää hyvää huoltoa käyttö- ja huolto-ohjeiden mukaisesti. Jätevesimäärä on nykyisellään vähäinen, eikä vaadi toimenpiteitä Puhdistusvaatimus (Ympäristönsuojelulaki 527/2014) ei koske tätä kohdetta nykyisellään, siten järjestelmä on kunnossa. Kuvaus jätevesimäärästä: *Johtopäätös on tehty pintapuolisen tarkastelun ja kiinteistökäynnillä saatujen tietojen perusteella. Jos tilanne muuttuu, on uusimistarve arvioitava uudelleen. Lisätietoja: