Betonimurskan ja rakeistetun tuhkan käyttö katurakentamisessa case Kipsitie, Oulu

Samankaltaiset tiedostot
Oulun koerakentamiskohde: Kipsitie-kadun rakentaminen

Resurssiviisas infrastruktuuri loppuseminaari

Kiertotalous maarakentamisessa Resurssiviisas infra Jussi Ukkola ja Tapio Siikaluoma

Kiertotalous ja rakentaminen. INFRA ry Juha Laurila

Rakentamisen toimenpiteet valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa

Kierrätyksestä kiertotalouteen - valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023

UUMA2 Materiaali- ja palvelutuottajan näkökulma

Uusiomateriaalit Lappeenannan kaupungissa. Markku Mäki-Hokkonen, Ilkka Räsänen Lappeenrannan kaupunki

Kiertotaloutta, hyviä käytäntöjä ja yhteistyötä rakentamisessa ja muissa teemoissa CIRCWASTE-hankkeen esittely

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA UUMA2. Uusiomateriaalit maarakentamisessa Marjo Ronkainen, Ramboll

Kierrätyksestä kiertotalouteen - valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen Keskustelutilaisuus Ylitarkastaja Sirje Stén

Rakennus- ja purkujätteet jätedirektiivissä ja Valtsussa

Kipsitien koerakenteet

Kestävä infrarakentaminen Tampereella

Rakennusjätteiden lajittelu hyötykäyttöä varten

BETONIMURSKE INFRARAKENTAMISESSA PURKUBETONIN HYÖDYNTÄMINEN HELSINGIN INFRARAKENTAMISESSA

Siltojen ja muiden taitorakenteiden purkubetonijätteen hyödyntäminen Väyläviraston tutkimuksia 8/2019

Kiertotalous rakentamisen ohjauksessa. Harri Hakaste ympäristöministeriö Puu rakentamisen kiertotaloudessa

UUMA2 KANSAINVÄLINEN SELVITYS NATHAN GAASENBEEK HELSINKI,

KIERTOTALOUDELLA SÄÄSTÖÄ RAKENTAMISEEN

CIRCWASTE-hanke: valtakunnalliset kuulumiset

Havaintoja toimijakentän haastatteluista

Kiertotalous purkutyön toteutuksessa havaintoja Hernematalan purkutöistä. RANTA-hanke Rakentamisen kiertotalous kunnissa

Uusiomateriaalien käyttö väylärakentamisessa Luonnos

Purkutyömaalla murskatun betonimurskeen laadunvalvonta maarakennuskohteessa

Betonimurskeen käyttö infrarakentamisessa. Ville Juntto Rakennuttaja Kuopion kaupunki / kaupunkiympäristön palvelualue

RAKENNUSLIIKKEIDEN 2020 KIERRÄTYSTAVOITE 70%

Valtakunnallinen jätesuunnitelma missä mennään?

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka


Seinäjoen kaupunki, uusiomateriaalien käyttö maanrakentamisessa

Rakennusjätteiden kierrätys

Betonimurskeen hankinta ja käyttö

YLIJÄÄMÄMAA-AINESTEN SYNNYN EHKÄISEMINEN

Varsinais-Suomen ylijäämä- ja uusiomaa-aineshankkeen koulutus. Betonimurskeet ja kiviainespohjaiset rakennusjätteet maarakentamisessa

Valtakunnallinen PIMA-strategia. ympäristöneuvos Anna-Maija Pajukallio MUTKU-päivät

Jätteen käyttö maarakentamisessa näkökulmia

Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät , Messukeskus Helsinki. Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen

Kiertotalous rakentamisen ohjauksessa

UUSIOMATERIAALEIHIN LIITTYVÄ OHJEISTUS - NYKYTILANNE JA TULEVAISUUS. J. Forsman / Ramboll Finland Oy

Materiaalivirtakatsaus. Materiaalivirtojen liiketoimintapotentiaalit sekä kiertotalouskeskusten rooli potentiaalin hyödyntämisessä

Kiertotalous. KOKOEKO-SEMINAARI: Katsaus jätehuollon ajankohtaisiin muutoksiin

AVIAPOLIS - NÄYTÖN PAIKKA. AVIAPOLIS -kestävää kehitystä kiertotaloudesta Tallinna, Kuntatekniikan päivät

Betoroc- murskeet. Tuomo Joutsenoja

Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä

Kestävä ja turvallinen kiertotalous - SIRKKU

Ympäristöministeriö täydennysrakentamisen edistäjänä. Ylijohtaja Helena Säteri Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

Jenni Nurmi. Kestävää kasvua kiertotaloudesta

Tieinfran kestävyys & kiertotalous päivä - Miten toteutan kestävän tie- ja -katuhankkeen?

UUMA2 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

Kestävä infrarakentaminen

MARA-ASETUS. Jätehuoltopäivät Marjo Koivulahti, Ramboll Finland Oy

Purkupilotit - kiertotalous purkuhankkeissa

INFRARAKENTAMISEN UUSI MATERIAALITEKNOLOGIA: UUMA2-HANKE

S U C C ESS, RECYC L E D. Kestävää kasvua raaka-aineina olevien teollisten sivuvirtojen tehokkaan kierrättämisen pohjalta

Purkukatselmus ja valtakunnallinen jätesuunniltema. Kouvola Erityisasiantuntija Matti Kuittinen

CIRCWASTE A.1 / C.3 Resurssitehokas rakentaminen ja asuminen Porin seudulla Pauliina Hakala

Helsingin kaupunki Esityslista 28/ (6) Kaupunginhallitus Asia/

Uusiomateriaalien hyödyntäminen rakentamisessa esteet ja mahdollisuudet

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa, Suomen ympäristökeskus ENY-C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Materiaalitehokkuuden edistäminen Lahden kaupungissa Saara Vauramo, Lahden kaupunki ja Sirpa Rivinoja, Risain Oy

Kunnat kiertotalouden kiihdyttämöiksi toimenpide kerrallaan esimerkkejä edelläkävijäkuntien toimenpiteistä

Kaatopaikka-asetuksen vaikutukset ja valvonta. KokoEko-seminaari, Kuopio,

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman

Kiertotalous Pohjoismaissa ja käynnissä olevat hankkeet Suomessa julkaisu. Jessica Karhu GBC Finland Kiertotalouden ajankohtaispäivät

MAARAKENTAMISEN UUSIOMATERIAALIEN HYÖDYNTÄMISEN TEKNISET OPPAAT

Kiertotalouskriteerit rakennetun ympäristön hankkeille

HANKKEIDEN TOTEUTTAJAN NÄKÖKULMA KESTÄVIIN HANKINTOIHIN

Resurssitehokkuus ja rakentaminen. Toimittajataustainfo Pekka Vuorinen energia ja ympäristöjohtaja Rakennusteollisuus RT ry

Lahden seudun kierrätyspuisto

Uusiomaarakentamisen mahdollisuudet

Muokkaa perustyylejä naps. DORANOVA JA PIRKANMAAN KIERTOTALOUS- ALUEET

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY

Jätedirektiivin rakennusalaa koskevat muutokset. Riitta Levinen Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivät

Valtakunnallinen pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategia ja sen toimeenpano

L&T:N RATKAISUT RAKENNUSJÄTTEIDEN KÄSITTELYYN

Kohti kiertotaloutta Lounais-Suomen ympäristöohjelman käynnistys

6Aika: CircVol - Suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntäminen kaupungeissa

Tervetuloa Resurssiviisas maansiirtotoiminta seminaariin

Kierrätyskiviainesten hankinta ja hyödyntäminen

Kiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen

Concrete in Future - Seminaari. Betonista on moneksi Betoni kestää Betoni ei katoa Oikea materiaali oikeaan paikkaan

Uuma-rakentaminen Oulun seudulla. Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio,

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä

Turvetuhkien hyödyntäminen Seinäjoen seudulla Pienten laitosten tuhkien hyötykäyttömahdollisuudet Seinäjoen seudun teollisuudessa ja lämpölaitoksissa

Liite 1 b. Oripään (14.) tarjousalueet kartalla

Kansalliset tavoitteet kestäville ympäristö- ja energiaratkaisujen hankinnoille. Kestävien hankintojen vuosiseminaari Taina Nikula, YM

Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille

Suunnitteleminen kiertäväksi: Kiertotalous keskeisissä arvoketjuissa

Lausunto luonnoksesta rakentamisen materiaalitehokkuuden toimenpideohjelman työryhmän loppuraportiksi

Alueellinen resurssitehokkuus kohti kiertotaloutta

Kemikaalit kiertotaloudessa - miten eteenpäin lähtöruudusta? Jani Salminen Kulutuksen ja tuotannon keskus SYKE

Resurssitehokkuutta ja kiertotaloutta Hukat hyötykäyttöön Keski-Suomessa

PILAANTUNEIDEN MAA-AINESTEN HYÖDYNTÄMINEN KIERTOTALOUDEN EDISTÄJÄNÄ

Materiaaliviisautta tuotekehitykseen jo alkumetreillä Resurssien tehokas käyttö ja materiaalien kemia kestävän kehityksen lähtökohtana

Rakentamisen kiertotalous kunnissa

Infrarakentamisen ympäristöasiakirja - kokonaisuus Ympäristöjohtaminen hankkeissa. Kurkistus kehityshankkeeseen

Uuden MARAn mahdollisuudet. Marjo Koivulahti Ramboll Finland Oy

Ekomo Ämmässuon ekoteollisuuskeskus. Resurssiviisas tulevaisuus -seminaari Kuopio

Transkriptio:

Betonimurskan ja rakeistetun tuhkan käyttö katurakentamisessa case Kipsitie, Oulu Tapio Siikaluoma tapio.siikaluoma@ouka.fi Oulun kaupunki, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut

Taustaksi, kiertotaloutta ohjaavat päätökset EU:n ympäristötavoitteena rakennus- ja purkujätteiden 70 % kierrätysaste vuoteen 2020 mennessä Kiertotalous on Suomen hallituksen yksi kärkihankkeista Valtioneuvoston periaatepäätös kestävien ympäristöratkaisujen edistämisestä julkisissa hankinnoissa Materiaalitehokkuus yksi Oulun kaupungin ympäristöohjelman päätavoitteista Valtion ja kunnan rooli merkittävä kierotalouden edistämisessä Myös käytännön tarpeita, Oulussa syntyy vuosittain runsaasti kierrätyskelpoista materiaalia: Voimalaitosten polttoprosessien sivutuotteena syntyy vuosittain hieman alle 100 000 t turve- ja puuperäistä lento- ja pohjatuhkaa. Rakennuskannan uusimisesta ja täydennysrakentamisesta syntyy purkubetonia.

Resurssiviisas infrastruktuuri - hanke Oulun kaupungin Yhdyskunta- ja ympäristöpalveluiden kehittämishanke, jonka tavoitteena on edistää kestävän kehityksen mukaista kiertotaloustoimintaa. Tavoitteensa mukaisessa lopputilanteessa Oulun kaupungin alueella syntyvät hyödyntämiskelpoiset kierrätysmateriaalit saadaan Oulun kaupungin tehokkaasti Yhdyskunta- hyötykäytettyä, ja ympäristöpalveluiden jolloin myös neitseellisten kehittämishanke, luonnonmateriaalien jonka tavoitteena käyttö on edistää kestävän vähenee. kehityksen Oulun mukaista kaupunki kiertotaloustoimintaa on saanut Euroopan aluekehitysrahastolta hyödyntämällä kierrätysmateriaaleja hankkeelleen rahoitustukea. maarakentamisessa. www.ouka.fi/oulu/kadut-kartat-ja-liikenne/resurssiviisas-infrastruktuuri TAVOITTEET Tehostaa kierrätysmateriaalien käyttöä Parantaa alan toimijoiden tietoisuutta Kehittää toimintaympäristöä TOIMENPITEET Koerakennetaan kierrätysmateriaaleilla Valmistellaan suunnittelu- ja mitoitusohjeet Massapörssiselvitys Varmistetaan kierrätysmateriaalien huomioonottaminen kilpailutilanteissa AIKATAULU Hanke toteutetaan 1.10.2016 31.12.2017

Rakentamisen nyky- ja tavoitetilanne

Kipsitie resurssiviisas infrastruktuuri hankkeen pilottirakennuskohde teollisuusalueen tonttikatu, pituus noin 0,5 km, rakennettu 2017 koerakenteesta saatujen kokemusten perusteella arvioidaan materiaalien soveltuvuutta katurakentamiseen

Kipsitie neljä rakennetyyppiä, joissa yhdistetään kiviaineista, rakeistettua tuhkaa ja betonimurskaa - yksi perinteinen kiviaineisrakenne referenssirakenteena rakenteen mittausten ja mittalaitteiden avulla seurataan kolmen vuoden (2017 2020) ajan mm. lämpötilajakaumaa, kosteuspitoisuutta, suotoveden määrää ja haittaainepitoisuuksia, routanousua ja kantavuutta

Kokemuksia rakentamisesta Rakentaminen betonimurskalla ja rakeistetulla tuhkalla ei poikkea normaalista katurakennustyöstä, levitys ja tiivistys onnistui hyvin kaikilla rakenteilla, poikkeuksena vettynyt tuhka. Tuhkarakenne onnistui pääsääntöisesti hyvin, tiivistys onnistui hyvin, kantavuus työmaaolosuhteissa hyvä. Ongelmia: Kipsitie Mikäli pohja on märkä tai tuhka liettyy, pitää se poistaa. Silmämääräisesti BeM voi näyttää epäpuhtaalta. BeM käytettäessä tulee asiakirjoissa määrittää selkeästi haitta-aineispitoisuus kuten puu ja/tai tiili esim. paino% sekä miten se todennetaan. BeM lähtöpaikalla tulee erotella jakeet mahdollisimman hyvin jotta saadaan tasalaatuista rakennusmateriaalia.

Kipsitie työmaakuvia

Materiaalitehokkaan Oulun kehittäminen Massojen ja kierrätyksen huomioiminen kaavoituksessa PIMA-maiden hallintaprosessin kehittäminen Purkulupaprosessin kehittäminen Kierrätysasteen nostaminen Sähköisten järjestelmien hyödyntäminen materiaalihallinnassa Tavoite kierrätysasteelle uudelle kaava-alueelle Massatasapaino Mahdollisuudet massojen kierrätykselle jo rakentamisvaiheessa PIMA-selvitykset kaavoituksen yhteydessä PIMA-alueiden tutkiminen ja tulosten tuominen sähköiseen järjestelmään PIMA-alueet karttapohjaiseen järjestelmään Purkulupa sähköiseksi Purkulupaan toteumatiedot jälkikäteen Viranomaisvastuut Tilaajan vastuu Kierrätyksen tehostaminen Kierrätysasteen nostaminen talo- ja maarakennusprojekteissa Sekä uudisrakentamisessa että purkukohteissa Massojen resurssiviisas hallinta maarakennushankkeissa

Kiitos