Kemia 3 op. Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut. Kurssin sisältö

Samankaltaiset tiedostot
KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.

Ydinfysiikkaa. Tapio Hansson

Alkuaineita luokitellaan atomimassojen perusteella

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012

Atomin ydin. Z = varausluku (järjestysluku) = protonien määrä N = neutroniluku A = massaluku (nukleoniluku) A = Z + N

YLEINEN KEMIA. Alkuaineiden esiintyminen maailmassa. Alkuaineet. Alkuaineet koostuvat atomeista. Atomin rakenne. Copyright Isto Jokinen

Jaksollinen järjestelmä ja sidokset

luku 1.notebook Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio

Rakennusalan kemia 5 op

elektroni = -varautunut tosi pieni hiukkanen nukleoni = protoni/neutroni

Kemian opiskelun avuksi

Jaksollinen järjestelmä

Kaikki ympärillämme oleva aine koostuu alkuaineista.

Alikuoret eli orbitaalit

Kertausta 1.kurssista. KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä. Hiilen isotoopit

KE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen

NIMI: Luokka: c) Atomin varaukseton hiukkanen on nimeltään i) protoni ii) neutroni iii) elektroni

Atomi. Aineen perusyksikkö

Atomimallit. Tapio Hansson

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus:

Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet

a) Puhdas aine ja seos b) Vahva happo Syövyttävä happo c) Emäs Emäksinen vesiliuos d) Amorfinen aine Kiteisen aineen

Ydin- ja hiukkasfysiikka: Harjoitus 1 Ratkaisut 1

Tehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin.

Jaksollinen järjestelmä

Fysiikan ja kemian pedagogiset perusteet Kari Sormunen Syksy 2014

Johdantoa/Kertausta. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi?

Atomimallit. Tapio Hansson

c) Mitkä alkuaineet ovat tärkeitä ravinteita kasveille?

Kemia 1. Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL taulukot, Otava

Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin.

Kertaus. Tehtävä: Kumpi reagoi kiivaammin kaliumin kanssa, fluori vai kloori? Perustele.

ATOMIN JA IONIN KOKO

Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2 1/2 p = 2 p.

Johdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi?

Hapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottaminen

CHEM-A1250 KEMIAN PERUSTEET kevät 2016

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

(Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen)

luku2 Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen

2.2 RÖNTGENSÄTEILY. (yli 10 kv).

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko

KE1 - Kemiaa kaikkialla on pakollinen kurssi, joka on päästävä läpi lukion läpäisemiseksi

MAAILMANKAIKKEUDEN PIENET JA SUURET RAKENTEET

1. a) Selitä kemian käsitteet lyhyesti muutamalla sanalla ja/tai piirrä kuva ja/tai kirjoita kaava/symboli.

Seoksen pitoisuuslaskuja

NUKLIDIEN PYSYVYYS. Stabiilit nuklidit

KE2 Kemian mikromaailma

Taulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 KERTAUSTA

9. JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ

Yhdisteiden nimeäminen

KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia

Kemian syventävät kurssit

Mitä energia on? Risto Orava Helsingin yliopisto Fysiikan tutkimuslaitos CERN

Puhtaat aineet ja seokset

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö

Kemia keskeinen luonnontiede

Ydinfysiikka lääketieteellisissä sovelluksissa

n=5 n=4 M-sarja n=3 L-sarja n=2 Lisäys: K-sarjan hienorakenne K-sarja n=1

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.

MUUTOKSET ELEKTRONI- RAKENTEESSA

7. luokan kemia. Nimi

Määritelmä, metallisidos, metallihila:

Elektrolyysi Anodilla tapahtuu aina hapettuminen ja katodilla pelkistyminen!

1. (*) Luku 90 voidaan kirjoittaa peräkkäisen luonnollisen luvun avulla esimerkiksi

Kemia 1. Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL-taulukot, Otava

Vesi. Pintajännityksen Veden suuremman tiheyden nesteenä kuin kiinteänä aineena Korkean kiehumispisteen

Taulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet

CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen, syksy 2016

Reaktioyhtälö. Sähköisen oppimisen edelläkävijä Empiirinen kaava, molekyylikaava, rakennekaava, viivakaava

766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka

JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ

Sähkökemiaa. Hapettuminen Jännitesarja Elektrolyysi Faradayn laki Korroosio

2. Suolahappoa lisättiin: n(hcl) = 100,0 ml 0,200 mol/l = 20,0 mmol. Neutralointiin kulunut n(hcl) = (20,0 2,485) mmol = 17,515 mmol

Kemiallisia reaktioita ympärillämme Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet

Kemia 7. luokka. Nimi

Oppikirja (kertauksen vuoksi)

Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot. CHEM-A1250 Luento

EPÄORGAANINEN KEMIA HARJOITUKSIA. Jaksollinen järjestelmä

Tehtävä 1. (6 p). Nimi Henkilötunnus Maankuori koostuu useista litosfäärilaatoista. Kahden litosfäärilaatan törmätessä raskaampi mereinen laatta

Massaspektrometria. magneetti negat. varautuneet kiihdytys ja kohdistus

Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot. CHEM-A1250 Luento

EPIONEN Kemia EPIONEN Kemia 2015

KE1 KERTAUSTA SIDOKSISTA VASTAUKSET a) K ja Cl IONISIDOS, KOSKA KALIUM ON METALLI JA KLOORI EPÄMETALLI.

Sisällys. Vesi Avaruus Voima Ilma Oppilaalle Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan... 5

Lasku- ja huolimattomuusvirheet - ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p.

KE2 Kemian mikromaailma

Käsitteitä. Hapetusluku = kuvitteellinen varaus, jonka atomi saa elektronin siirtyessä

Kemia 1. Mooli 1, Kemiaa kaikkialla, Otava 2016 MAOL-taulukot, Otava

6 YDINFYSIIKKAA 6.1 YTIMEN RAKENTEESTA

1. Malmista metalliksi

Säteilyn historia ja tulevaisuus

Ionisoiva säteily. Tapio Hansson. 20. lokakuuta 2016

ULKOELEKTRONIRAKENNE JA METALLILUONNE

fx-9860g Series/GRAPH 85 Series Physiumsovellus Käyttöopas

MOOLIMASSA. Vedyllä on yksi atomi, joten Vedyn moolimassa M(H) = 1* g/mol = g/mol. ATOMIMASSAT TAULUKKO

Luku 3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph

Transkriptio:

Kemia 3 op Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut Kurssin sisältö 1. Peruskäsitteet ja atomin rakenne 2. Jaksollinen järjestelmä,oktettisääntö 3. Yhdisteiden nimeäminen 4. Sidostyypit 5. Kemiallinen reaktio, reaktioyhtälö 6. Määrälliset laskut 7. Reaktion nopeus, kemiallinen tasapaino 8. Hapot, emäkset ja ph 9. Liukoisuus 10. Hapettuminen, pelkistyminen, jännitesarja,akut 11. Elektrolyysi sovelluksineen. Korroosio 12. Ympäristökemiaa 1

Kurssin suoritus Koe Kotitehtävät *1/3 täysistä pisteistä riittää kurssin läpäisyyn 1. Alkuaine 2. Yhdiste 3. Seos Peruskäsitteet Alkuaine koostuu vain yhdenlaisista atomeista. Yhdiste koostuu molekyyleistä, jotka rakentuvat useammanlaisista atomeista. Seos ei koostu keskenään samanlaisista molekyyleistä, vaan sisältää erilaisia molekyylejä ja atomeja. 2

Alkuaine ja yhdiste Alkuaineilla on kemiallinen merkki (esim. H, O, S, ) Alkuaineita on n. 108 kpl Yhdisteillä on kemiallinen kaava, josta ilmenee sen molekyylin rakenne: esim. H 2 O, H 2 SO 4, CO 2 Eräitä alkuaineita: Nimi Tunnus Engl. Happi O Oxygen Rikki S Sulphur Vety H Hydrogen Hiili C Carbon Kloori Cl Chlorine Rauta Fe Iron 3

Atomimassayksikkö 1 u 1 u = 1/12 hiili-isotooppi 12 C:n massasta vetyatomi H painaa n. 1 u 1 protoni painaa myös 1 u 1 neutroni painaa myös 1 u 1 elektroni painaa 1/2000 u (kevyt) Atomin rakenne Helium Kuoret: Elektroni: massa pieni varaus= -e Ydin: protoni: p massa = 1 u varaus = +e 1 u = atomimassayksikkö = n.protonin massa = 1.6*10-27 kg 1 e = alkeisvaraus = 1.6*10-19 C neutroni: n massa =1 u varaus = 0 4

Atomin rakenne Helium Kyseessä on 4 He -atomi 2 Järjestysluku Z = ytimen protoniluku = 2 Massaluku A = P+N=4 =protoniluku+neutroniluku = ytimen paino elektroneja on sama määrä kuin protoneja Elektronikuoret ydin 1 2 3 Kuoret voidaan esittää järjestysluvulla n = 1,2,3,4 tai kirjaimilla K,L,M,N, Kuorelle n mahtuu enintään 2n 2 elektronia. Montako elektronia mahtuu 2.kuorelle? 5

Atomipaino A Atomin isotoopin massaluku A = P + N Taulukkokirjoissa atomipainot ovat useimmiten desimaalilukuja. Esim. hiilen A = 12.01. Tähän on kaksi syytä: 1) Luonnossa alkuaineista esiintyy useita isotooppeja. Taulukkokirjan atomipaino on tällöin esiintymisprosenteilla painotettu keskiarvo eri isotooppien massaluvuista. 2) Atomin massa < sen osien massat yhteensä, koska atomin syntyessä osa massoista katoaa Einsteinin kaavalla E = mc 2. Atomin atomipainoista voidaan laskea yhdisteen molekyylipaino: esim. CO 2 : M = 12 + 2*16 = 44 Isotoopit Neutronien määrä voi olla eri saman alkuaineen eri atomeilla alkuaineen pysyessä silti samana. Hiilellä on mm.isotoopit: 12 C, 13 C ja 14 C. Protoneja niissä kaikissa on 6 kpl, elektroneja on myös 6 kpl, mutta neutroneja niissä on 6, 7 ja isotoopissa 14 C 8 kpl (14-6). Alkuaineen erimassaisia atomeja sanotaan ko. alkuaineen isotoopeiksi. Esim. Uraanilla (Z=92) on isotoopit: 238 U ja 235 U, joista jälkimmäinen on ydinvoimaloiden polttoaine. Osa isotoopeista on stabiileja, osa radioaktiivisia. Esim. 14 C -isotoopista on MaOL:ssa mainittu säteilylajiksi - ja puoliintumisajaksi 5600a. (Säteilee elektroneja ja puoliintumisaika on 5600 vuotta.) 6

Eräitä isotooppeja 60 Co = sädehoidossa käytetty koboltti 127 Cs = ydinreaktiossa syntyvää Cesiumia, jota tavataan 60 -luvun ydinkokeiden seurauksena vieläkin Lapin poroista. 14 C = em. radiohiili, jonka avulla voidaan määrittää vanhojen orgaanisten jätteiden ikä Rn = radon, haitallinen kaasu maaperässä Ionit Atomi on sähköisesti neutraali(varaukseton) Kun atomiin tulee ylimääräinen elektroni tai siitä lähtee elektroni, atomista tulee ioni, eli varattu atomi Esim. K + positiivinen Kalium-ioni Ca 2+ positiivinen Kalsium-ioni Cl - negatiivinen kloridi -ioni 7

Yhdisteet Kemiallinen kaava kertoo alkuainekoostumuksen esim. H 2 SO 4 koostuu molekyyleistä, joissa on 2 vetyä, yksi rikki ja 4 happea: Molekyylipaino M = 2*1 + 1*32+ 4*16= 98 Veden H 2 O molekyylipaino M = 2*1 + 16 = 18 Esimerkkejä: Mikä seuraavista kupariyhdisteistä sisältää eniten kuparia? CuO, Cu 2 SO 4 Ratk. Atomipainot: Cu: 63.6, S: 32, O: 16 kuparia CuO:ssa : 63.6/(63.6+16)*100% = 79.9% ja Cu 2 SO 4 :ssa: 2*63.6 /(2*63.6+32+4*16)*100%= 57.0% CuO on siis kuparirikkaampi. 8

Tehtäviä 1. Montako protonia, neutronia, ja elektronia on atomeissa a) 235 U b) 238 U c) 60 Co d) 127 Cs 2. Laske atomipainoja käyttäen seuraavien yhdisteiden pros. alkuainekoostumukset: a) H 2 O b) CO 2 c) H 2 SO 4 3. Tutki MaOL:n isotooppitaulukon avulla, mikä jodin (I) isotooppi on se, jota tulee varoa ydinonnettomuuden ensimmäisten viikkojen aikana. (puoliintumisaika muutamia päiviä). 9