Kemia 1. Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL taulukot, Otava
|
|
- Aune Melasniemi
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kemia 1 Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL taulukot, Otava 1
2 Kemia Kaikille yksi pakollinen kurssi (KE1). Neljä valtakunnallista syventävää kurssia (KE2 KE5). Yksi soveltava yo kokeeseen valmentava kurssi (KE6, ½ kurssia) Kemian työkurssi (½ kurssia)?? Kurssit KE2 KE6 järjestetään joka toinen vuosi. KE2 KE3 lv KE4 KE6 lv Kirjoitukset keväällä 2018!! Sähköinen ylioppilaskoe kemiassa syksyllä
3 3
4 Arvioinnista: Kurssikoe Tehtävät ja tuntityöskentely vaikuttavat arvosanaan noin yhdellä numerolla. Tehtävien määrää jokainen opiskelija seuraa omalla listallaan. Lista ja kaikki listaan merkityt tehtävät palautetaan opettajalle kurssikokeen yhteydessä. Tavoitteena saada opiskelijat ottamaan vastuuta omasta oppimisesta. Laskettavien tehtävien määrää ei ole rajoitettu. tavoitteena saada laskettua maksimimäärä tehtäviä. Myös kotitehtäviä voi tehdä jälkikäteen. (pelkkä kopioiminen ei ole mielekästä Tehtävät täytyy ymmärtää, mikäli merkitsee listaan!) 4
5 Yleisiä asioita: Oppituntidiat löytyvät wikispaces sivustolta petrike1 (päivittyvät kurssin myötä). Sivustolta löytyy myös viimevuotinen kurssikoe ratkaisuineen. 5
6 1. Kemia luonnontieteenä Kemia on kokeellinen luonnontiede, joka tutkii ainetta, sen koostumusta, ominaisuuksia ja reaktioita. Ajattele omilla aivoillasi, et voi ajatella muiden aivoilla 6
7 7
8 Lue s.6 14 & liite1/s Tehtävät 9 13/s.17 8
9 Käsitteitä: Atomi= aineen perusrakenneosanen (ei voida hajottaa kemiallisesti) Ioni= sähköisesti varautunut atomi tai atomiryhmä (e ) Molekyyli= vähintään 2 atomia liittynyt toisiinsa (epämetalliatomit kovalenttiset sidokset) Alkuaine=sisältää vain yhdenlaisia atomeja (järjestysluku) Yhdiste= sisältää vähintään kahta erilaista atomia Ioniyhdisteessä metalli+epämetalli Molekyyliyhdisteessä vain epämetalleja Metalleilla on tavallisesti vain positiivisia hapetuslukuja, poikkeus Bi (MAOL s.144/136). Tehtävä 1/ s.15 (ja tehtävät 8,4,16) 9
10 Lue sivut 6 14 (ja liite 1 s ) & tee tehtävät 9 13/s.17 10
11 11
12 12
13 2. Elinympäristömme alkuaineita ja yhdisteitä 13
14 14
15 Animaatio 15
16 Eksoterminen reaktio = energiaa vapautuu (esim. kaasu tiivistyy nesteeksi, puu palaa) Endoterminen reaktio= energiaa sitoutuu (esim. vesi haihtuu) 16
17 Puhdas aine & alkuaine Puhtaassa aineessa kaikki rakenneosat (atomit, molekyylit tai ionit) ovat samanlaisia tarkka sulamis ja kiehumispiste (paitsi amorfisilla aineilla). Alkuaineet jaetaan metalleihin, puolimetalleihin ja epämetalleihin. 17
18 Alkuainemolekyylin muodostuminen atomeista Oktetti= jalokaasun elektronirakenne, jossa on 8 elektronia uloimmalla kuorella (jalokaasut 8.pääryhmä, poikkeus helium, jolla on vain 2 elektronia). Molekyylissä atomeilla on yhteisiä elektroneja = kovalenttinen sidos (epämetalliatomien välillä). Jaksollinen järjestelmä: Alkuaineet ovat järjestysluvun mukaisessa järjestyksessä Jakso= vaakarivi (kertoo kuinka monta elektronikuorta on käytössä, 2n 2 ) Ryhmä=pystysarake (pääryhmän numero kertoo, kuinka monta elektronia on uloimmalla kuorella). Jaksollinen järjestelmä 18
19 Kaksoissidos ja kolmoissidos 19
20 Ioniyhdiste Ioniyhdisteessä atomit ovat luovuttaneet tai vastaanottaneet elektroneja ja näin muodostuvat positiiviset ja negatiiviset ionit vetävät toisiaan puoleensa muodostaen ionisidoksen. Ionisidos muodostuu metallin ja epämetallin välille. Suola on yleisnimitys ioniyhdisteestä. Esim. ruokasuola NaCl 20
21 Molekyyliyhdiste Molekyyliyhdisteessä kovalenttisia sidoksia on muodostunut vähintään kahden eri epämetalliatomin välille. Esim. metaani CH 4 : 21
22 Lue sivut & tee tehtävät sivulta (Nopeimmat&halukkaat voivat tehdä myös tehtävää 27) 22
23 Elektronegatiivisuus Elektronegatiivisuus kuvaa atomin kykyä vetää sidoselektroneja puoleensa (MAOL s. 145/137 ). Poolinen sidos muodostuu atomien välille, kun niillä on erilainen elektronegatiivisuus elektronit (e ) jakautuneet epätasaisesti muodostuu + ja navat. 23
24 Poolisuus Katso taulukosta hapen ja vedyn elektronegatiivisuusarvot: 24
25 Molekyylien väliset sidokset Poolittomien molekyylien välillä on vain hyvin heikkoja dispersiovoimia. Poolisten molekyylien välillä on lisäksi dipoli dipolisidoksia. Myös vetysidos on dipoli dipolisidos (H N, H O, H F) (Katso kuvat s.32 33) 25
26 26
27 27
28 3. Seokset koostuvat useista eri aineista Lue sivut ja selitä seuraavat käsitteet sekä selosta lyhyesti ao. erotusmenetelmiä vihkoosi (mihin perustuu). Tee myös tehtäviä (valitse itse). OPH Homogeeninen seos: Heterogeeninen seos: Faasi: Suodatus: Dekantointi: Sentrifugointi: Haihdutus: Tislaus: Sublimointi: Uutto eli uuttaminen: Kromatografia: Kaasukromatografia 28
29 Kuva s.42 29
30 Luokittele seuraavat mallit alkuaineisiin, yhdisteisiin ja seoksiin. 30
31 Pitoisuuden ilmoittaminen: Massaprosentti m%: % ää ä ä ä 100% Erityisesti liuoksille Massaprosentti m%: % 100% Tilavuusprosentti: til % 100% 31
32 4. Ainemäärä ja konsentraatio Atomi muodostuu ytimestä (protonit ja neutronit) sekä sitä ympäröivästä elektronipilvestä. Ihminen vs. lintu 32
33 ATOMI ydin elektroniverho protoni (p + ) Varaus positiivinen (+1) neutroni (n) Varaukseton elektroni (e ) Varaus negatiivinen ( 1) Atomi on ulospäin varaukseton eli siinä on yhtä monta protonia (järjestysluku) ja elektronia. 33
34 Massaluku= neutronien ja protonien yhteismäärä. Toinen merkintätapa Cl
35 Saman alkuaineen erimassaisia atomeja sanotaan isotoopeiksi (neutronien määrä vaihtelee). Vedyllä on kolme isotooppia: tavallinen vety 1 H raskas vety (deuterium) 2 H raskain vety (tritium) 3 H. 35
36 Yhdessä moolissa on Avogadron vakion verran hiukkasia( MAOL s.138/131). 36
37 Yhtälöt löytyvät selityksineen sivuilta 62 65! Vastaavat yhtälöt ovat taulukon sivulla / ! Piirros 37
38 Esimerkki a) Kuinka monta moolia hiiliatomeja piirroksessa on? b) Kuinka monta kappaletta hiiliatomeja piirroksessa on? n= n= 38
39 39
40 Kertaus: (taulukkokirja s / ) Tehtävä 1. Laske ainemäärä, kun sinulla on 15,0g vettä Tehtävä 2. Laske konsentraatio, kun 22,0g magnesiumkloridia (MgCl 2 ) liuotetaan kolmeen litraan vettä. 40
41 Ratkaisut: Tehtävä 1. n(h 2 O)=,,, Tehtävä 2. Laske konsentraatio, kun 22,0g magnesiumkloridia (MgCl 2 ) liuotetaan kolmeen litraan vettä. 41
42 Ratkaisut: Tehtävä 1. n(h 2 O)=,,, Tehtävä 2. n(mgcl 2 )=,,, 0, c(mgcl 2 )= ää ä, 0,0770 / 42
43 5. Erilaisia orgaanisia yhdisteitä Hiiliatomissa C on neljä ulkoelektronia hiiliatomi muodostaa aina neljä sidosta! Esim. metaani CH 4 43
44 Mikäli yhdisteessä on hiilen lisäksi vain vetyä, niin yhdistettä sanotaan hiilivedyksi. Hiileen voi sitoutua myös muita alkuaineita, esimerkiksi happea, typpeä, halogeeneja 44
45 Alkaanit Alkaaneissa kaikki hiilien väliset sidokset ovat yksinkertaisia ( aani). Alkaaneja sanotaan tyydyttyneiksi hiilivedyiksi. Alkaanin nimessä on pääte aani. Alkaani Hiiliatomien määrä Rakennekaava Molekyylikaava metaani 1 etaani 2 propaani 3 butaani 4 pentaani 5 45
46 Alkaanit Alkaaneissa kaikki hiilien väliset sidokset ovat yksinkertaisia ( aani). Alkaaneja sanotaan tyydyttyneiksi hiilivedyiksi. Alkaanin nimessä on pääte aani. Alkaani Hiiliatomien määrä Rakennekaava Molekyylikaava metaani 1 CH 4 etaani 2 C 2 H 6 propaani 3 C 3 H 8 butaani 4 C 4 H 10 pentaani 5 C 5 H 12 46
47 Sykliset hiilivedyt Rengasrakenteessa nimeen lisätään syklo etuliite. 47
48 Alkeenit ja alkyynit Alkeeneissa yksi hiilien välinen sidos on kaksoissidos ja pääte on eeni. Alkyyneissa yksi hiilien välinen sidos on kolmoissidos ja pääte on yyni. Numero nimen edessä kertoo kaksois /kolmoissidoksen paikan. Hiilivetyjen nimen etuliite kertoo hiiliatomien lukumäärän (MAOL s & 138 / & s.130). Alkeeneja ja alkyynejä sanotaan tyydyttymättömiksi hiilivedyiksi. 48
49 Alkoholit Alkoholeissa on vähintään yksi hydroksyyliryhmä OH. Alkoholimolekyylit sisältävät hiiltä, vetyä ja happea. Alkoholin nimessä on pääte oli. Yksinkertaisimpia alkoholeja ovat metanoli CH 3 OH ja etanoli C 2 H 5 OH. 49
50 Alkaani Rakennekaava Alkoholi Rakennekaava molekyylikaava Metaani metanoli OH CH 3 OH (CH 4 O) Etaani etanoli OH C 2 H 4 OH Propaani propanoli OH C 3 H 7 OH Butaani butanoli OH C 4 H 9 OH Pentaani pentanoli OH C 5 H 11 OH 50
51 Glykoli ja glyseroli ovat moniarvoisia alkoholeja (=useampi OH ryhmä). Myrkyllisen glykolin (1,2 etaanidioli) ja veden seosta käytetään jäähdytysnesteenä ja jäänestoaineena. Glyserolin (1,2,3 propaanitrioli) käyttökohteita ovat mm. kosmeettiset tuotteet ja räjähdysaineet. Glykoli C 2 H 4 (OH) 2 Glyseroli C 3 H 5 (OH) 3 51
52 Ksylitoli Myös ksylitoli on moniarvoinen alkoholi. 52
53 Karboksyylihapot Karboksyylihapot sisältävät karboksyyliryhmän COOH. Yksinkertaisimpia karboksyylihappoja ovat metaani eli muurahaishappo HCOOH ja etaani eli etikkahappo CH 3 COOH. Pienimolekyyliset karboksyylihapot ovat voimakastuoksuisia. 53
54 Hiilivetyjen ominaisuuksia Kemiallisesti samanlainen aine liuottaa samanlaista ainetta (pooliton poolitonta ja poolinen poolista). Hiilivetyjen sulamis ja kiehumispiste kasvaa moolimassan kasvaessa (hetkelliset dipolit voimakkaampia dispersiovoimat suurempia). 54
55 Funktionaaliset eli toiminnalliset ryhmät kirja s.82) 55
56 56
57 Bentseeni Bentseenirenkaan C 6 H 6 sisältävät yhdisteet ovat aromaattisia yhdisteitä. Esimerkiksi fenolit ovat aromaattisia. 57
58 Amiinit Amiinit ovat typpeä N sisältäviä orgaanisia yhdisteitä (ammoniakin NH 3 johdannaisia). Typpi sitoutuu kolmella kovalenttisella sidoksella vetyyn tai hiileen. 58
59 59
60 Aldehydit Happi on liittynyt kaksoissidoksella hiiliketjun päähän. Nimessä pääte aali (metanaali, etanaali, ) Ketonit Happi on liittynyt kaksoissidoksella hiiliketjun keskelle. Nimessä pääte oni (propanoni, butanoni, ) 60
61 6. Orgaanisten yhdisteiden reaktioita ja yhdisteiden nimeäminen. Hiilivetyjen (ja alkoholien) palaessa syntyy hiilidioksidia ja vettä eli hiilivety + happi hiilidioksidi ja vesi Esim. metaanin palaminen: CH O 2 CO 2 + 2H 2 O 61
62 Propaanin C 3 H 8 palamisreaktio: _C 3 H 8 + _O 2 _CO 2 + _H 2 O 62
63 Propaanin C 3 H 8 palamisreaktio: _C 3 H 8 + 5O 2 3CO 2 + 4H 2 O 63
64 Hapettuminen ja pelkistyminen Orgaanisen yhdisteen hapettumisessa molekyyliin tulee lisää happiatomeja tai vetyatomien määrä pienenee. Orgaanisen yhdisteen pelkistymisessä happiatomien määrä pienenee tai vetyatomien määrä kasvaa. 64
65 65
66 66
67 Protolyysireaktio Happo on aine, joka voi luovuttaa protonin (H + ). Happamuuden (ph alle 7) aiheuttavat vedessä olevat oksoniumionit (H 3 O + ). Hapot, Karboksyylihapot, fenoli. Emäs on aine, joka vastaanottaa protonin (H + ). Emäksisyyden (ph yli 7) aiheuttavat vedessä olevat hydroksidiionit (OH ). NaOH ja amiinit Protolyysireaktiossa protoni (H + ) siirtyy hapolta emäkselle (tai päinvastoin). 67
68 (Kuvat s ) 68
69 Neutraloituminen Neutraloitumisessa happamuuden aiheuttavat oksoniumionit H 3 O + ja emäksisyyden aiheuttavat hydroksidi ionit OH liittyvät yhteen muodostaen vettä. Neutraloitumisreaktiossa syntyy veden lisäksi suolaa eli happo + emäs suola + vesi. Esim. NaOH + HCl NaCl + H 2 O 69
70 70
71 Esteröitymisreaktio Karboksyylihappo + alkoholi esteri + vesi Esim. 71
72 72
73 Nimeämisohjeet s
74 74
75 75
76 76
77 77
78 Nimeäminen (1 3 kertaa): Tutustu sivujen nimeämisohjeisiin samalla, kun teet alla olevia tehtäviä. Käytä tehdessäsi apuna mahdollisimman paljon myös taulukkokirjan sivuja 138 ja (vanha painos 130 ja ), tutustuen samalla taulukossa oleviin esimerkkeihin! Tehtävien joukossa on muutamia turhankin hankalia, joten älä suotta takerru niihin! Kysy apua, kun eteen tulee hankala asia!!! Tehtävät: 148, 149, , 156, 157, (158, 102) 78
79 7. Solujen tärkeitä yhdisteitä 79
80 Sokeria ja happea syntyy vedestä ja hiilidioksidista fotosynteesin eli yhteyttämisreaktion tuloksena: _CO 2 + _H 2 O _C 6 H 12 O 6 + _O 2 Rypälesokeri eli glukoosi ja hedelmäsokeri eli fruktoosi ovat perussokereita eli monosakkarideja (C 6 H 12 O 6 ). (MAOL s.167/157) 80
81 Sokeria ja happea syntyy vedestä ja hiilidioksidista fotosynteesin eli yhteyttämisreaktion tuloksena: 6CO 2 + 6H 2 O _C 6 H 12 O 6 + 6O 2 Rypälesokeri eli glukoosi ja hedelmäsokeri eli fruktoosi ovat perussokereita eli monosakkarideja (C 6 H 12 O 6 ). (MAOL s.167/157) 81
82 82
83 Hiilihydraatit jaetaan mono, di ja polysakkarideihin (tai sokereihin ja polysakkarideihin). 83
84 84
85 Rasvat Pitkäketjuisia karboksyylihappoja sanotaan rasvahapoiksi (4, MAOL s. 166/156 ). Rasvamolekyyli muodostuu glyserolista ja kolmesta rasvahaposta (muodostuu esteri). Rasvat ovat hyviä energialähteitä. Rasvat eivät liukene veteen. Rasvat ovat kasvien ja eläinten vararavintoa. 85
86 Rasvahapot, joissa kaikki hiilien väliset sidokset ovat yksinkertaisia, ovat tyydyttyneitä.. Rasvahapot, joissa on kaksois tai kolmoissidoksia, ovat tyydyttymättömiä. Useita kaksois tai kolmoissidoksia sisältävät rasvahapot ovat monityydyttymättömiä. Tyydyttyneet rasvat ovat yleensä kiinteitä ja tyydyttymättömät nestemäisiä 86
87 Aminohapot Aminohapot sisältävät karboksyyliryhmän COOH ja aminoryhmän NH 2.(MAOL s.167/157) Valkuaisaineet eli proteiinit ovat aminohapoista muodostuneita elimistön rakennusaineita. Valkuaisaineissa satoja aminohappoja on liittynyt toisiinsa peptidisidoksin. 87
88 Nukleiinihapot Lue s
89 Vihjeitä kokeeseen valmistautumiseen: Liitteessä 5 (s ) on kurssin keskeisiä käsitteitä ja ne kannattaa käydä huolellisesti läpi. Tekstin välissä olevat opittiin laatikot toimivat myös hyvänä kertauksena. Vihkomuistiinpanoista löytyy keskeisimpiä asioita ja käsitteitä. Tehtyjä ja tekemättä jääneitä tehtäviä kannattaa myös käydä läpi (muista romppu!). Muista myös liitteen 1 pyöristyssäännöt yms.! Viimekertaisen kokeen löydät laittamalla esim. Googleen hakusanaksi petrike1 (wikispaces petrike1) Wikispaces sivustolla on myös oppitunneilla läpikäydyt diat! Pohjatunti torstaina kello Koe pe kello Taulukkokirja Laskin Palauta kokeeseen tullessasi kaikki tekemäsi tehtävät ja tehtävälista täytettynä! Tukiopetusaikoja: 89
90 Itsenäistä työskentelyä ma : Lue/käy läpi vielä luku 5 (s ) ja täydennä samalla tarvittaessa muistiinpanoja ja/tai tee alleviivauksia. Käy samalla yhdisteet läpi myös taulukkokirjastasi! Tee mahdollisimman paljon seuraavista tehtävistä: 94, 95, 97, 100, 107, 109, 110, 118, 122, 127 Mikäli et pääse tehtävässä alkuun niin katso apua kirjan takana olevista vastauksista. Älä kuitenkaan kopioi vastauksia suoraan. Kysy keskiviikon tunnilla epäselvistä kohdista!!! 90
Kemia 1. Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL-taulukot, Otava
Kemia 1 Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL-taulukot, Otava 1 Kemia Kaikille yksi pakollinen kurssi (KE1). Neljä valtakunnallista syventävää kurssia (KE2-KE5). Yksi soveltava yo-kokeeseen
LisätiedotORGAANINEN KEMIA. = kemian osa-alue, joka tutkii hiilen yhdisteitä KPL 1. HIILI JA RAAKAÖLJY
ORGAANINEN KEMIA = kemian osa-alue, joka tutkii hiilen yhdisteitä KPL 1. HIILI JA RAAKAÖLJY Yleistä hiilestä: - Kaikissa elollisen luonnon yhdisteissä on hiiltä - Hiilen määrä voidaan osoittaa väkevällä
LisätiedotKertausta 1.kurssista. KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä. Hiilen isotoopit
KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä Kertausta 1.kurssista Hiilen isotoopit 1 Isotoopeilla oli ytimessä sama määrä protoneja, mutta eri määrä neutroneja. Ne käyttäytyvät kemiallisissa
LisätiedotKovalenttinen sidos ja molekyyliyhdisteiden ominaisuuksia
Kovalenttinen sidos ja molekyyliyhdisteiden ominaisuuksia 16. helmikuuta 2014/S.. Mikä on kovalenttinen sidos? Kun atomit jakavat ulkoelektronejaan, syntyy kovalenttinen sidos. Kovalenttinen sidos on siis
LisätiedotOrgaanisten yhdisteiden rakenne ja ominaisuudet
Orgaanisten yhdisteiden rakenne ja ominaisuudet 1 2 KOVALENTTISET SIDOKSET ORGAANISISSA YHDISTEISSÄ 3 4 5 6 7 Orgaanisissa molekyyleissä hiiliatomit muodostavat aina neljä kovalenttista sidosta Hiiliketju
LisätiedotSIDOKSET. Palautetaan mieleen millaisia sidoksia kemia tuntee ja miten ne luokitellaan: Heikot sidokset ovat rakenneosasten välisiä sidoksia.
SIDOKSET IHMISEN JA ELINYMPÄ- RISTÖN KEMIA, KE2 Palautetaan mieleen millaisia sidoksia kemia tuntee ja miten ne luokitellaan: Vahvat sidokset ovat rakenneosasten sisäisiä sidoksia. Heikot sidokset ovat
LisätiedotKemian opiskelun avuksi
Kemian opiskelun avuksi Ilona Kuukka Mukana: Petri Järvinen Matti Koski Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. AINE JA ENERGIA Aine aine, nominatiivi ainetta, partitiivi
LisätiedotKPL1 Hiili ja sen yhdisteet. KPL2 Hiilivedyt
KPL1 Hiili ja sen yhdisteet 1. Mikä on hiilen kemiallinen kaava? C 2. Mitkä ovat hiilen 4 eri esiintymismuotoa? Miten ne eroavat toisistaan? Timantti, grafiitti, fullereeni, nanoputki. Eroavat rakenteelta
LisätiedotOrgaanisissa yhdisteissä on hiiltä
Orgaaninen kemia 31 Orgaanisissa yhdisteissä on hiiltä Kaikki orgaaniset yhdisteet sisältävät hiiltä. Hiilen kemiallinen merkki on C. Usein orgaanisissa yhdisteissä on myös vetyä, typpeä ja happea. Orgaaniset
LisätiedotKemia 1. Mooli 1, Kemiaa kaikkialla, Otava 2016 MAOL-taulukot, Otava
Kemia 1 Mooli 1, Kemiaa kaikkialla, Otava 2016 MAOL-taulukot, Otava 1 Kemia Kaikille yksi pakollinen kurssi (KE1). Neljä valtakunnallista syventävää kurssia (KE2-KE5). Yksi soveltava yo-kokeeseen valmentava
LisätiedotREAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 KERTAUSTA
KERTAUSTA REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Aineiden ominaisuudet voidaan selittää niiden rakenteen avulla. Aineen rakenteen ja ominaisuuksien väliset riippuvuudet selittyvät kemiallisten sidosten avulla. Vahvat
Lisätiedot1. a) Selitä kemian käsitteet lyhyesti muutamalla sanalla ja/tai piirrä kuva ja/tai kirjoita kaava/symboli.
Kemian kurssikoe, Ke1 Kemiaa kaikkialla RATKAISUT Maanantai 14.11.2016 VASTAA TEHTÄVÄÄN 1 JA KOLMEEN TEHTÄVÄÄN TEHTÄVISTÄ 2 6! Tee marinaalit joka sivulle. Sievin lukio 1. a) Selitä kemian käsitteet lyhyesti
LisätiedotTehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin.
KERTAUSKOE, KE1, SYKSY 2013, VIE Tehtävä 1. Kirjoita kemiallisia kaavoja ja olomuodon symboleja käyttäen seuraavat olomuodon muutokset a) etanolin CH 3 CH 2 OH höyrystyminen b) salmiakin NH 4 Cl sublimoituminen
LisätiedotPuhdasaine Seos Aineen olomuodot
1. AINEEN RAKENNE Aineet jaetaan puhtaisiin aineisiin ja seoksiin. Puhdasaine Puhdasaine on alkuaine tai yhdiste. Alkuaine koostuu vain keskenään samanlaisista atomeista. Esim. rauta Fe. Yhdiste koostuu
LisätiedotKemia 1. Mooli 1, Kemiaa kaikkialla, Otava 2016 MAOL-taulukot, Otava
Kemia 1 Mooli 1, Kemiaa kaikkialla, Otava 2016 MAOL-taulukot, Otava 1 Työ 6/s.174-175 Tutustu työn 6 työohjeeseen, siten että osaat toimia sujuvasti sen mukaan ja kysyä asioista joita et ymmärtänyt/osaa
LisätiedotKaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka
Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Kertausta IONIEN MUODOSTUMISESTA Jos atomi luovuttaa tai
LisätiedotEPIONEN Kemia 2015. EPIONEN Kemia 2015
EPIONEN Kemia 2015 1 Epione Valmennus 2014. Ensimmäinen painos www.epione.fi ISBN 978-952-5723-40-3 Painopaikka: Kopijyvä Oy, Kuopio Tämän teoksen painamiseen käytetty paperi on saanut Pohjoismaisen ympäristömerkin.
LisätiedotMITÄ SIDOKSILLE TAPAHTUU KEMIALLISESSA REAKTIOSSA
MITÄ SIDOKSILLE TAPAHTUU KEMIALLISESSA REAKTIOSSA REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kaikissa kemiallisissa reaktioissa atomit törmäilevät toisiinsa siten, että sekä atomit että sidoselektronit järjestyvät uudelleen.
LisätiedotLämpö- eli termokemiaa
Lämpö- eli termokemiaa Endoterminen reaktio sitoo ympäristöstä lämpöenergiaa. Eksoterminen reaktio vapauttaa lämpöenergiaa ympäristöön. Entalpia H kuvaa systeemin sisäenergiaa vakiopaineessa. Entalpiamuutos
LisätiedotNäiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.
9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti
LisätiedotNIMI: Luokka: c) Atomin varaukseton hiukkanen on nimeltään i) protoni ii) neutroni iii) elektroni
Peruskoulun kemian valtakunnallinen koe 2010-2011 NIMI: Luokka: 1. Ympyröi oikea vaihtoehto. a) Ruokasuolan kemiallinen kaava on i) CaOH ii) NaCl iii) KCl b) Natriumhydroksidi on i) emäksinen aine, jonka
LisätiedotMUUTOKSET ELEKTRONI- RAKENTEESSA
MUUTOKSET ELEKTRONI- RAKENTEESSA KEMIAA KAIK- KIALLA, KE1 Ulkoelektronit ja oktettisääntö Alkuaineen korkeimmalla energiatasolla olevia elektroneja sanotaan ulkoelektroneiksi eli valenssielektroneiksi.
LisätiedotKemia 3 op. Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut. Kurssin sisältö
Kemia 3 op Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut Kurssin sisältö 1. Peruskäsitteet ja atomin rakenne 2. Jaksollinen järjestelmä,oktettisääntö 3. Yhdisteiden nimeäminen 4. Sidostyypit 5. Kemiallinen
Lisätiedot(Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen)
KE2-kurssi: Kemian mikromaalima Osio 1 (Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen) Monivalintatehtäviä 1. Etsi seuraavasta aineryhmästä: ioniyhdiste molekyyliyhdiste
LisätiedotKE1 KERTAUSTA SIDOKSISTA VASTAUKSET 2013. a) K ja Cl IONISIDOS, KOSKA KALIUM ON METALLI JA KLOORI EPÄMETALLI.
KE1 KERTAUSTA SIDOKSISTA VASTAUKSET 2013 Atomien väliset VAVAT sidokset: Molekyylien väliset EIKOT sidokset: 1. IOISIDOS 1. DISPERSIOVOIMAT 2. KOVALETTIE SIDOS 2. DIPOLI-DIPOLISIDOS 3. METALLISIDOS 3.
LisätiedotSukunimi: Etunimi: Henkilötunnus:
K1. Onko väittämä oikein vai väärin. Oikeasta väittämästä saa 0,5 pistettä. Vastaamatta jättämisestä tai väärästä vastauksesta ei vähennetä pisteitä. (yhteensä 10 p) Oikein Väärin 1. Kaikki metallit johtavat
LisätiedotULKOELEKTRONIRAKENNE JA METALLILUONNE
ULKOELEKTRONIRAKENNE JA METALLILUONNE Palautetaan mieleen jaksollinen järjestelmä ja mitä siitä saa- Kertausta daan irti. H RYHMÄT OVAT SARAKKEITA Mitä sarakkeen numero kertoo? JAKSOT OVAT RIVEJÄ Mitä
LisätiedotKE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen
KE4, KPL. 3 muistiinpanot Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KPL 3: Ainemäärä 1. Pohtikaa, miksi ruokaohjeissa esim. kananmunien ja sipulien määrät on ilmoitettu kappalemäärinä, mutta makaronit on ilmoitettu
LisätiedotOrgaaninen tarkoittaa eloperäistä ja alunperin kaikki elollisesta luonnosta peräisin olevat yhdisteet luokiteltiin orgaanisiksi yhdisteiksi.
Orgaaninen kemia Orgaaninen tarkoittaa eloperäistä ja alunperin kaikki elollisesta luonnosta peräisin olevat yhdisteet luokiteltiin orgaanisiksi yhdisteiksi. Nykyään orgaanisia yhdisteitä osataan valmistaa
LisätiedotNimi: Orgaaninen kemia. orgaanista.wordpress.com. 9. luokan kurssi
Nimi: Orgaaninen kemia orgaanista.wordpress.com 9. luokan kurssi Aikataulu Tässä on kurssin aikataulu. Kirjoita jokaisen oppitunnin päätteeksi muistiin, mitä sillä tunnilla teit. Merkitse tähän muistiin
LisätiedotYLEINEN KEMIA. Alkuaineiden esiintyminen maailmassa. Alkuaineet. Alkuaineet koostuvat atomeista. Atomin rakenne. Copyright Isto Jokinen
YLEINEN KEMIA Yleinen kemia käsittelee kemian perusasioita kuten aineen rakennetta, alkuaineiden jaksollista järjestelmää, kemian peruskäsitteitä ja kemiallisia reaktioita. Alkuaineet Kaikki ympärillämme
LisätiedotKaikki ympärillämme oleva aine koostuu alkuaineista.
YLEINEN KEMIA Yleinen kemia käsittelee kemian perusasioita kuten aineen rakennetta, alkuaineiden jaksollista järjestelmää, kemian peruskäsitteitä ja kemiallisia reaktioita. Alkuaineet Kaikki ympärillämme
LisätiedotTaulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet
Päivitetty 8.12.2014 MAOLtaulukot (versio 2001/2013) Taulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet esim. ilmoittamaan atomien lukumäärää molekyylissä (hiilimonoksidi
LisätiedotJaksollinen järjestelmä ja sidokset
Booriryhmä Hiiliryhmä Typpiryhmä Happiryhmä Halogeenit Jalokaasut Jaksollinen järjestelmä ja sidokset 13 Jaksollinen järjestelmä on tärkeä kemian työkalu. Sen avulla saadaan tietoa alkuaineiden rakenteista
LisätiedotREAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot
REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot Kertausta: Alun perin hapot luokiteltiin aineiksi, jotka maistuvat happamilta. Toisaalta karvaalta maistuvat
Lisätiedotc) Nimeä kaksi alkuainetta, jotka kuuluvat jaksollisessa järjestelmässä samaan ryhmään kalsiumin kanssa.
Kurssikoe KE1.2, Ihmisen ja elinympäristön kemia, ke 6.4. 2016 Vastaa vain kuuteen tehtävään. Jokaisessa tehtävässä maksimi pistemäärä on kuusi pistettä (paitsi tehtävässä 7 seitsemän pistettä). Voit vapaasti
LisätiedotAlikuoret eli orbitaalit
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä Alkuaineen kemialliset ominaisuudet määräytyvät sen ulkokuoren elektronirakenteesta. Seuraus: Samanlaisen ulkokuorirakenteen omaavat alkuaineen ovat kemiallisesti sukulaisia
LisätiedotOrgaanista kemiaa. Yhdistetyypit ja nimeäminen
Orgaanista kemiaa Yhdistetyypit ja nimeäminen Molekyylikaava Termejä: molekyylikaava, bruttokaava, empiirinen kaava, suhdekaava Molekyylikaavan kirjoittaminen ensin hiilet, sitten vedyt näiden jälkeen
LisätiedotHEIKOT SIDOKSET. Heikot sidokset ovat rakenneosasten välisiä sidoksia.
HEIKOT SIDOKSET KEMIAN MIKRO- MAAILMA, KE2 Palautetaan mieleen (on tärkeää ymmärtää ero sisäisten ja ulkoisten voimien välillä): Vahvat sidokset ovat rakenneosasten sisäisiä sidoksia. Heikot sidokset ovat
LisätiedotKEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.
KEMIA Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. Kemian työturvallisuudesta -Kemian tunneilla tutustutaan aineiden ominaisuuksiin Jotkin aineet syttyvät palamaan reagoidessaan
Lisätiedot8. Alkoholit, fenolit ja eetterit
8. Alkoholit, fenolit ja eetterit SM -08 Alkoholit ovat orgaanisia yhdisteitä, joissa on yksi tai useampia -ryhmiä. Fenoleissa -ryhmä on kiinnittynyt aromaattiseen renkaaseen. Alkoholit voivat olla primäärisiä,
Lisätiedot2. Alkaanit. Suoraketjuiset alkaanit: etuliite+aani Metaani, etaani... Dekaani (10), undekaani, dodekaani, tridekaani, tetradekaani, pentadekaani..
2. Alkaanit SM -08 Kaikkein yksinkertaisimpia orgaanisia yhdisteitä. Sisältävät vain hiiltä ja vetyä ja vain yksinkertaisia - sidoksia. Yleinen molekyylikaava n 2n+2 Alkaanit voivat olla suoraketjuisia
LisätiedotREAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot
REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot Kertausta: Alun perin hapot luokiteltiin aineiksi, jotka maistuvat happamilta. Toisaalta karvaalta maistuvat
LisätiedotIonisidos ja ionihila:
YHDISTEET KEMIAA KAIK- KIALLA, KE1 Ionisidos ja ionihila: Ionisidos syntyy kun metalli (pienempi elek.neg.) luovuttaa ulkoelektronin tai elektroneja epämetallille (elektronegatiivisempi). Ionisidos on
Lisätiedotluku 1.notebook Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio
Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio 1 Kemian kvantitatiivisuus = määrällinen t ieto Kemian kaavat ja reaktioyhtälöt sisältävät tietoa aineiden rakenteesta ja aineiden määristä esim. 2 H 2 + O 2 2
LisätiedotBiomolekyylit ja biomeerit
Biomolekyylit ja biomeerit Polymeerit ovat hyvin suurikokoisia, pitkäketjuisia molekyylejä, jotka muodostuvat monomeereista joko polyadditio- tai polykondensaatioreaktiolla. Polymeerit Synteettiset polymeerit
LisätiedotAtomi. Aineen perusyksikkö
Atomi Aineen perusyksikkö Aine koostuu molekyyleistä, atomeista tai ioneista Yhdiste on aine joka koostuu kahdesta tai useammasta erilaisesta atomista tai ionista molekyylit rakentuvat atomeista Atomit
LisätiedotSeoksen pitoisuuslaskuja
Seoksen pitoisuuslaskuja KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Analyyttinen kemia tutkii aineiden määriä ja pitoisuuksia näytteissä. Pitoisuudet voidaan ilmoittaa: - massa- tai tilavuusprosentteina - promilleina tai
LisätiedotKurssin 1 kertaus 13. elokuuta 2013 15:49
Kurssin 1 kertaus 13. elokuuta 2013 15:49 Aine Puhdas aine Alkuaine Metalli Metallisidos Uloimmat elektronit pääsevät vaeltamaan vapaasti positiivisten atomiydinten välillä pitäen rakenteen kasassa Epämetalli
LisätiedotFysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Aine koostuu atomeista Nimitys tulee sanasta atomos = jakamaton (400 eaa, Kreikka) Atomin kuvaamiseen käytetään atomimalleja Pallomalli
LisätiedotLasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2 1/2 p = 2 p.
Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 014 Insinöörivalinnan kemian koe 8.5.014 MALLIRATKAISUT ja PISTEET Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu
LisätiedotJaksollinen järjestelmä
Jaksollinen järjestelmä (a) Mikä on hiilen järjestysluku? (b) Mikä alkuaine kuuluu 15:een ryhmään ja toiseen jaksoon? (c) Montako protonia on berylliumilla? (d) Montako elektronia on hapella? (e) Montako
LisätiedotPuhtaat aineet ja seokset
Puhtaat aineet ja seokset KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Määritelmä: Puhdas aine sisältää vain yhtä alkuainetta tai yhdistettä. Esimerkiksi rautatanko sisältää vain Fe-atomeita ja ruokasuola vain NaCl-ioniyhdistettä
Lisätiedot2. Täydennä seuraavat reaktioyhtälöt ja nimeä reaktiotuotteet
/Tapio evalainen Loppukuulustelun..00 mallivastaukset. imi: vsk:. Piirrä karboksyylihapporyhmän ja aminoryhmän rakenteet ja piirrä näkyviin myös vapaat elektroniparit. soita mikä hybridisaatio karboksyyli-
LisätiedotREAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 KERTAUSTA
KERTAUSTA REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Aineiden ominaisuudet voidaan selittää niiden rakenteen avulla. Aineen rakenteen ja ominaisuuksien väliset riippuvuudet selittyvät kemiallisten sidosten avulla. Vahvat
LisätiedotKE2 Kemian mikromaailma
KE2 Kemian mikromaailma 1. huhtikuuta 2015/S.. Tässä kokeessa ei ole aprillipiloja. Vastaa viiteen tehtävään. Käytä tarvittaessa apuna taulukkokirjaa. Tehtävät arvostellaan asteikolla 0 6. Joissakin tehtävissä
LisätiedotLuku 3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph
Luku 3 Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph 1 MIKÄ ALKUAINE? Se ei ole metalli, kuten alkalimetallit, se ei ole jalokaasu, vaikka onkin kaasu. Kevein, väritön, mauton, hajuton, maailmankaikkeuden yleisin
LisätiedotKEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET
BILÄÄKETIETEEN enkilötunnus: - KULUTUSJELMA Sukunimi: 20.5.2015 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kuulustelu klo 9.00-13.00 YVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET Tehtävämonisteen tehtäviin vastataan erilliselle vastausmonisteelle.
LisätiedotTaulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet
Päivitetty 13.12.2016 MAOLtaulukot (versio 2001/2013/2014) Taulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet esim. ilmoittamaan atomien lukumäärää molekyylissä (hiilimonoksidi
LisätiedotKE2 Kemian mikromaailma
KE2 Kemian mikromaailma 30. maaliskuuta 2017/S.H. Vastaa viiteen tehtävään. Käytä tarvittaessa apuna taulukkokirjaa. Kopioi vastauspaperisi ensimmäisen sivun ylälaitaan seuraava taulukko. Kokeen pisteet
LisätiedotVesi. Pintajännityksen Veden suuremman tiheyden nesteenä kuin kiinteänä aineena Korkean kiehumispisteen
Vesi Hyvin poolisten vesimolekyylien välille muodostuu vetysidoksia, jotka ovat vahvimpia molekyylien välille syntyviä sidoksia. Vetysidos on sähköistä vetovoimaa, ei kovalenttinen sidos. Vesi Vetysidos
LisätiedotHEIKOT VUOROVAIKUTUKSET MOLEKYYLIEN VÄLISET SIDOKSET
HEIKOT VUOROVAIKUTUKSET MOLEKYYLIEN VÄLISET SIDOKSET Tunnin sisältö 2. Heikot vuorovaikutukset Millaisia erilaisia? Missä esiintyvät? Biologinen/lääketieteellinen merkitys Heikot sidokset Dipoli-dipolisidos
LisätiedotArto Liljeblad Susanna Pehkonen Tuula Sorjonen Kirsi-Maria Vakkilainen Sini Virtanen
YO Kemia Arto Liljeblad Susanna Pehkonen Tuula Sorjonen Kirsi-Maria Vakkilainen Sini Virtanen Sanoma Pro Oy Helsinki Sisällysluettelo Kirjan käyttäjälle... 4 Osa 1 Kemian ylioppilaskoe... 5 Osa 2 Jakso
LisätiedotSeokset ja liuokset. 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen
Seokset ja liuokset 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen Hapot, emäkset ja ph 1. Hapot, emäkset ja ph-asteikko 2. ph -laskut 3. Neutralointi 4. Puskuriliuokset Seostyypit
LisätiedotKE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia
KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia Arvostelu: koe 60 %, tuntitestit (n. 3 kpl) 20 %, kokeelliset työt ja palautettavat tehtävät 20 %. Kurssikokeesta saatava kuitenkin vähintään 5. Uusintakokeessa testit,
Lisätiedota) Puhdas aine ja seos b) Vahva happo Syövyttävä happo c) Emäs Emäksinen vesiliuos d) Amorfinen aine Kiteisen aineen
1. a) Puhdas aine ja seos Puhdas aine on joko alkuaine tai kemiallinen yhdiste, esim. O2, H2O. Useimmat aineet, joiden kanssa olemme tekemisissä, ovat seoksia. Mm. vesijohtovesi on liuos, ilma taas kaasuseos
LisätiedotVESI JA VESILIUOKSET
VESI JA VESILIUOKSET KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä
LisätiedotKemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = =
1. 2. a) Yhdisteen molekyylikaava on C 6 H 10 : A ja E b) Yhdisteessä on viisi CH 2 yksikköä : D ja F c) Yhdisteet ovat tyydyttyneitä ja syklisiä : D ja F d) Yhdisteet ovat keskenään isomeereja: A ja E
Lisätiedotelektroni = -varautunut tosi pieni hiukkanen nukleoni = protoni/neutroni
3.1 Atomin rakenneosat Kaikki aine matter koostuu alkuaineista elements. Jokaisella alkuaineella on omanlaisensa atomi. Mitä osia ja hiukkasia parts and particles atomissa on? pieni ydin, jossa protoneja
LisätiedotIsomerian lajit. Rakenne- eli konstituutioisomeria. Avaruus- eli stereoisomeria. Ketjuisomeria Funktioisomeria Paikkaisomeria
Isomeria Isomeria Yhdisteellä on sama molekyylikaava, mutta eri rakenne: siksi eri isomeereillä voi olla erilaiset fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet!!!! Esim. yhdisteellä C2H6O on kaksi isomeeriä.
LisätiedotATOMIN ELEKTRONIVERHO
2.1 AINEEN RAKENNE Tunnetun maailmankaikkeuden ajatellaan koostuvan aineesta eli materiasta sekä energiasta. Aineella on aina massa ja tilavuus. Jokaisella aineella on tietyt ominaisuudet, joiden perusteella
LisätiedotMitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan?
2.1 Kolme olomuotoa Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan? pieni energia suuri energia lämpöä sitoutuu = endoterminen lämpöä vapautuu = eksoterminen (endothermic/exothermic)
Lisätiedot8. Alkoholit, fenolit ja eetterit
8. Alkoholit, fenolit ja eetterit Alkoholit ovat orgaanisia yhdisteitä, joissa on yksi tai useampia -ryhmiä. Fenoleissa -ryhmä on kiinnittynyt aromaattiseen renkaaseen. Alkoholit voivat olla primäärisiä,
LisätiedotMääritelmä, metallisidos, metallihila:
ALKUAINEET KEMIAA KAIK- KIALLA, KE1 Metalleilla on tyypillisesti 1-3 valenssielektronia. Yksittäisten metalliatomien sitoutuessa toisiinsa jokaisen atomin valenssielektronit tulevat yhteiseen käyttöön
LisätiedotTörmäysteoria. Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa
Törmäysteoria Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa tarpeeksi suurella voimalla ja oikeasta suunnasta. 1 Eksotermisen reaktion energiakaavio E
LisätiedotKäytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin.
1.2 Elektronin energia Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin. -elektronit voivat olla vain tietyillä energioilla (pääkvanttiluku n = 1, 2, 3,...) -mitä kauempana
LisätiedotHeikot sidokset voimakkuusjärjestyksessä: -Sidos poolinen, kun el.neg.ero on 0,5-1,7. -Poolisuus merkitään osittaisvarauksilla
Heikot sidokset voimakkuusjärjestyksessä: 1. Ioni-dipoli sidokset 2. Vetysidokset 3. 4. Dipoli-dipoli sidokset Dispersiovoimat -Sidos poolinen, kun el.neg.ero on 0,5-1,7 -Poolisuus merkitään osittaisvarauksilla
Lisätiedotc) Mitkä alkuaineet ovat tärkeitä ravinteita kasveille?
ke1 kertaustehtäviä kurssin lopussa 1. Selitä Kerro lyhyesti, mitä sana tarkoittaa. a) kemikaali b) alkuaine c) molekyyli d) vesiliukoinen 2. Kemiaa kotona ja ympärillä a) Kerro yksi kemian keksintö, jota
LisätiedotMOOLIMASSA. Vedyllä on yksi atomi, joten Vedyn moolimassa M(H) = 1* g/mol = g/mol. ATOMIMASSAT TAULUKKO
MOOLIMASSA Moolimassan symboli on M ja yksikkö g/mol. Yksikkö ilmoittaa kuinka monta grammaa on yksi mooli. Moolimassa on yhden moolin massa, joka lasketaan suhteellisten atomimassojen avulla (ATOMIMASSAT
LisätiedotLiukeneminen 31.8.2016
Liukeneminen KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Kertausta: Kun liukenevan aineen rakenneosasten väliset vuorovaikutukset ovat suunnilleen samanlaisia kuin liuottimen, niin liukenevan aineen rakenneosasten välisiä
LisätiedotJohdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi?
Mitä on kemia? Johdantoa REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Kaikissa kemiallisissa reaktioissa tapahtuu energian muutoksia, jotka liittyvät vanhojen sidosten
LisätiedotFyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016
Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään
LisätiedotHelsingin yliopiston kemian valintakoe. Keskiviikkona klo Vastausselvitykset: Tehtävät:
1 elsingin yliopiston kemian valintakoe Keskiviikkona 9.5.2018 klo 10-13. Vastausselvitykset: Tehtävät: 1. Kirjoita seuraavat reaktioyhtälöt olomuotomerkinnöin: a. Sinkkipulveria lisätään kuparisulfaattiliuokseen.
LisätiedotSolun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne
Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne 1. Avainsanat 2. Solut koostuvat molekyyleistä 3. Hiilihydraatit 4. Lipidit eli rasva-aineet 5. Valkuaisaineet eli proteiinit rakentuvat
LisätiedotReaktiomekanismi. Tänä päivänä hyödynnetään laskennallista kemiaa reaktiomekanismien määrittämisessä/selvittämisessä!
REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Reaktiomekanismi Määritelmä, reaktiomekanismi: Reaktiomekanismi on yksityiskohtainen malli, joka selittää atomi- ja elektronitasolla, miten reaktio tapahtuu. Siis malli, jolla
LisätiedotErilaisia entalpian muutoksia
Erilaisia entalpian muutoksia REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Erilaisille kemiallisten reaktioiden entalpiamuutoksille on omat terminsä. Monesti entalpia-sanalle käytetään synonyymiä lämpö. Reaktiolämmöllä eli
LisätiedotKemia keskeinen luonnontiede
KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Kemia keskeinen luonnontiede Ihmisen kemian tietämyksen yhtenä alkuvaiheena voidaan pitää tulen keksimisestä (ruuan lämmitys). Myöhemmin, kuitenkin tuhansia vuosia sitten, osattiin
LisätiedotIonisidos syntyy, kun elektronegatiivisuusero on tarpeeksi suuri (yli 1,7). Yleensä epämetallin (suuri el.neg.) ja metallin (pieni el.neg.) välille.
2.1 Vahvat sidokset 1. Ionisidokset 2. 3. Kovalenttiset sidokset Metallisidokset Ionisidos syntyy, kun elektronegatiivisuusero on tarpeeksi suuri (yli 1,7). Yleensä epämetallin (suuri el.neg.) ja metallin
Lisätiedot1-12 R1-R3. 21, 22 T4 Tutkielman palautus kurssin lopussa (Työ 2 ja Työ 3), (R4-R6) Sopii myös itsenäiseen opiskeluun Työ 4 R7 - R8
I Aineet ympärillämme 1 Kemia on 1x75 min tai 1-12 R1-R3 Kemia 1 kurssiin tutustumisen voi aloittaa Pohditehtävällä, jonka jälkeen opiskelijat tekevät ryhmissä yhden tehtävistä R1-R3 (tietokoneet). Oheismateriaali:
LisätiedotSyntymäaika: 2. Kirjoita nimesi ja syntymäaikasi kaikkiin sivuille 1 ja 3-11 merkittyihin kohtiin.
1 Helsingin, Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kemian valintakoe Keskiviikkona 15.6. 2011 klo 9-12 Nimi: Yleiset ohjeet 1. Tarkista, että tehtäväpaperinipussa ovat kaikki sivut 1-12. 2. Kirjoita nimesi
LisätiedotTekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko
Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tarkoituksena on tuoda esiin, että kemia on osa arkipäiväämme, siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin. Ympärillämme on erilaisia kemiallisia
LisätiedotNimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan
1. a) Mitä tarkoitetaan biopolymeerilla? Mihin kolmeen ryhmään biopolymeerit voidaan jakaa? (1,5 p) Biopolymeerit ovat luonnossa esiintyviä / elävien solujen muodostamia polymeerejä / makromolekyylejä.
LisätiedotKertaus. Tehtävä: Kumpi reagoi kiivaammin kaliumin kanssa, fluori vai kloori? Perustele.
Kertaus 1. Atomin elektronirakenteet ja jaksollinen järjestelmä kvanttimekaaninen atomimalli, atomiorbitaalit virittyminen, ionisoituminen, liekkikokeet jaksollisen järjestelmän rakentuminen alkuaineiden
LisätiedotKE2 KURSSIKOE 4/2014 Kastellin lukio
KE2 KURSSIKE 4/2014 Kastellin lukio Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko ja merkitse siihen rastilla vastaamatta jättämäsi tehtävät. 1. Eräiden alkuaineiden elektronirakenteet ovat seuraavat:
LisätiedotKemiallisia reaktioita ympärillämme Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet
Kemiallisia reaktioita ympärillämme Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet Kari Sormunen Syksy 2014 Kemiallinen reaktio Kemiallinen reaktio on prosessi, jossa aineet muuttuvat toisiksi aineiksi: atomien
LisätiedotInfrapunaspektroskopiaa - Lisää IR-spektrien tulkintaa
1(8) Infrapunaspektroskopiaa - Lisää IR-spektrien tulkintaa Alkaanien spektrit Alkaanien spektreille on ominaisia C H venytys ja taivutus. C C venytys ja taivutus -piikit ovat joko liian heikkoja tai aallonpituudeltaan
LisätiedotTehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon
Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon A. Mikä seuraavista hapoista on heikko happo? a) etikkahappo b) typpihappo c) vetykloridihappo d) rikkihappo
LisätiedotKertapullot. Testikaasut. Kaatopaikkakaasujen analyysikaasut. Puhtaat
Kertapullot Kaasuseokset ja puhtaat kaasut kertakäyttöisissä pulloissa. Kaasuvuotohälyttimien testaukseen, instrumenttien kalibrointiin, laboratoriokäyttöön tai erilaisiin prosesseihin. Testikaasut 314456
LisätiedotKondensaatio ja hydrolyysi
Kondensaatio ja hydrolyysi REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Määritelmä, kondensaatioreaktio: Kondensaatioreaktiossa molekyylit liittyvät yhteen muodostaen uuden funktionaalisen ryhmän ja samalla molekyylien väliltä
Lisätiedot