HELSINGIN JA UUDENMAAN 24.7.2009 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Hyks-sh-alueen johtaja HUS-TILAKESKUS hyväksynyt 20.8.09, 108 MEILAHDEN SAIRAALA POTILASTORNIN PERUSKORJAUS VÄLIAIKAINEN VUODEOSASTORAKENNUS HANKESUUNNITELMA
TIIVISTELMÄ Meilahden sairaalan potilastornin peruskorjaus on päätetty toteuttaa 1-vaiheisella mallilla aiemmin selvitettyyn 2-vaiheiseen toteutusmalliin liittyvien riskitekijöiden takia. HUS:n hallitus päätti 24.11.2008, 175 hyväksyä Meilahden sairaalan peruskorjauksen toteuttamisen 1-vaiheisella toteutusmallilla siten, että projektin suunnittelu ajoittuu vuosiin 2009 2010 ja rakentaminen vuosiin 2011-2014. HUS:n valtuusto on hyväksynyt kokouksessaan 17.12.2008 ( 38 ) potilastornin peruskorjauksen enimmäiskustannuksiksi 103 milj. euroa. Kustannuksissa voidaan ottaa huomioon tarjoushintaindeksin 10/2008 jälkeinen muutos. Väistötiloista aiheutuvat kustannukset on otettu kokonaiskustannuksissa huomioon. Tämä hankesuunnitelma koskee vuodeosastojen väistötilaksi tehtävää väliaikaista vuodeosastorakennusta, jonka tulee olla valmis ennen potilastornin peruskorjauksen aloittamista. Potilastornin peruskorjauksen ajaksi on järjestettävä sisätautien, kirurgisen ja neurologisen päivystystoiminnan vaatimat sairaansijat Meilahden alueelle. Päivystyksen lisäksi Meilahden alueelle on sijoitettava kardiologiaa, sydän- ja thoraxkirurgiaa, elinsiirtotoimintaa, osa verisuonikirurgiaa, infektiosairaudet ja hematologia. Meilahden sairaalan 500 sairaansijasta siirtyy Kolmiosairaalaan noin puolet. Loput sairaansijat järjestetään tulosyksiköiden sisäisillä uudelleenjärjestelyillä sekä rakentamalla väliaikainen vuodeosastorakennus. Vuodeosastorakennuksesta tehdään 3- kerroksinen ja se rakennetaan Lastenklinikan ja Meilahden sairaalan leikkausosastorakennuksen välissä olevalle alueelle. Kaksi kerrosta on varsinaiseen vuodeosastotoimintaan ja ylimpään kerrokseen rakennetaan iv-konehuone. Rakennukselta edellytetään maisemaan ja Meilahden sairaalan julkisivuihin soveltuvaa kaupunkikuvallista ilmettä. Edellä mainitut vaatimukset määrittävät rakennuksen laajuuden ja sen, että rakennukseen ei rakenneta kellarikerrosta. Väliaikaiseen vuodeosastorakennukseen voidaan rakentaa enintään 120 sairaansijaa. Tämän jälkeen jää vielä noin 130 sairaansijaa sijoitettavaksi HYKS-alueen muihin sairaaloihin. Väliaikaiseen vuodeosastorakennukseen tarvittavat 120 sairaansijaa sijoittuvat kahteen kerrokseen, 60 potilaspaikkaa kumpaankin. Tilaratkaisu perustuu kaksoiskäytävämalliin, jossa potilashuoneet sijoittuvat ulkoseinälle ja tukitilat keskivyöhykkeelle. Rakennuksen päätyihin sijoittuvat eristyshuoneet. Yhteydet Meilahden sairaalaan järjestetään rakennuksen päädyistä. Kummassakin päädyssä on sisäporras ja potilasliikenteelle soveltuva hissi, jota käytetään myös tavarakuljetuksiin. Hankesuunnitteluvaiheen kustannusarvio on 8 800 000 euroa (alv=0%) heinäkuun 2009 hintatasossa. Kustannus hyötypinta-alaan (2 035 hym²) nähden on 4 325 /hym² ja bruttoneliötä (3 287 brm²) kohden 2 674 /brm². Hanke vaikuttaa Operatiivisen ja Medisiinisen tulosyksikön tilavuokriin. Hankkeella ei ole vaikutusta henkilökunnan palkkoihin, tarvikekuluihin eikä palveluiden ostoihin, koska vastaava toiminta siirtyy henkilökuntineen Meilahden sairaalasta. Hankkeen toteutussuunnitteluvaihe, joka sisältää urakkalaskennan, käynnistyy hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen. Aikataulusuunnitelman mukaan toteutussuunnittelu valmistuu joulukuussa 2009. Rakennusajaksi on arvioitu 11 kuukautta. Rakennustyöt on tarkoitus käynnistää huhtikuussa 2010 ja tehdä siten, että työt valmistuisivat helmikuun 2011 loppuun mennessä. 1
1. JOHDANTO...3 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA HANKKEEN PERUSTELUT...3 3. TOIMINTA VUODEOSASTORAKENNUKSESSA JA TILANTARVE...4 3.1. Vuodeosastorakennukseen sijoittuvat toiminnot...4 3.2. Tukipalvelut...4 3.3. Kulkuyhteydet...5 4. TILARATKAISUT JA NIIDEN TEKNINEN TOTEUTUS...5 4.1. Kohteen sijainti ja laajuus...5 4.2. Suunniteltu tilaratkaisu...6 4.3. Maa- ja pohjarakennus sekä perustukset...6 4.4. Rakennustekniset työt...6 4.5. LVIA-tekniikka...7 4.6. Sähkö- ja teletekniikka...9 4.7. Kiinteät sairaalalaitteet...10 5. TILAJÄRJESTELYT TYÖMAAN AIKANA...11 6. HÄIRIÖT TYÖMAAN AIKANA...11 7. KUSTANNUSARVIO...12 8. AIKATAULUTAVOITTEET...12 9. HANKKEEN TOIMINTAKULUVAIKUTUKSET...13 LIITTEET Liite 1: Asemapiirustus Liite 2: Luonnospiirustukset, kerrokset 2-4 Liite 3. Leikkaus 1-1 Liite 4: Julkisivu Liite 5: Huonetilaohjelma Liite 6: Aikataulu 2
1. JOHDANTO Meilahden sairaalan potilastornin peruskorjaus on päätetty toteuttaa 1-vaiheisella mallilla aiemmin selvitettyyn 2-vaiheiseen toteutusmalliin liittyvien riskitekijöiden takia. Merkittäviä riskitekijöitä olivat sairaalainfektioiden lisääntyminen, toimivien osastojen sisäilmaongelmat, tärinä ja melu, kulkureittien hankaloituminen evakuointitilanteissa, rakentamisen aikainen paloriski sekä sen aiheuttamat huomattavat vaatimukset palo-osastojen ylläpidolle, savunpoistolle ja pelastussuunnitelmille. Suurena ongelmana pidettiin myös henkilöstön saatavuutta peruskorjauksen alaiseen sairaalaan. HUS:n hallitus päätti 24.11.2008, 175 hyväksyä Meilahden sairaalan peruskorjauksen toteuttamisen 1-vaiheisella toteutusmallilla siten, että projektin suunnittelu ajoittuu vuosiin 2009 2010 ja rakentaminen vuosiin 2011-2014. HUS:n valtuusto on hyväksynyt kokouksessaan 17.12.2008 ( 38 ) potilastornin peruskorjauksen enimmäiskustannuksiksi 103 milj. euroa. Kustannuksissa voidaan ottaa huomioon tarjoushintaindeksin 10/2008 jälkeinen muutos. Väistötiloista aiheutuvat kustannukset on otettu kokonaiskustannuksissa huomioon. Meilahden sairaalan vuodeosastojen toiminta liittyy vahvasti päivystykseen, operatiiviseen toimintaan ja muihin sairaalan toimenpide- ja tutkimusyksiköihin. Tämän vuoksi osaa osastoista ei voida siirtää edes väliaikaisesti pois Meilahden sairaala-alueelta. Tämä hankesuunnitelma koskee vuodeosastojen väistötilaksi tehtävää väliaikaista vuodeosastorakennusta, joka tulee olla valmis ennen potilastornin peruskorjauksen aloittamista. 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA HANKKEEN PERUSTELUT Potilastornin peruskorjauksen ajaksi on järjestettävä sisätautien, kirurgisen ja neurologisen päivystystoiminnan vaatimat sairaansijat Meilahden alueelle. Päivystyksen lisäksi Meilahden alueelle on sijoitettava kardiologiaa, sydän- ja thoraxkirurgiaa, elinsiirtotoimintaa, osa verisuonikirurgiaa, infektiosairaudet ja hematologia. Meilahden sairaalan 500 sairaansijasta siirtyy Kolmiosairaalaan noin puolet. Loput sairaansijat järjestetään tulosyksiköiden sisäisillä uudelleenjärjestelyillä sekä rakentamalla väliaikainen vuodeosastorakennus. Vuodeosastorakennuksesta tehdään 3- kerroksinen ja se rakennetaan Lastenklinikan ja Meilahden sairaalan leikkausosastorakennuksen välissä olevalle alueelle. Kaksi kerrosta on varsinaiseen vuodeosastotoimintaan ja kolmanteen kerrokseen rakennetaan iv-konehuone. Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirasto ja rakennusvalvontavirasto edellyttävät rakentamisen toteuttamista siten, ettei alueella olevia suuria puita jouduta merkittävästi poistamaan ja että maasto voidaan säilyttää rikkomattomana ja palauttaa ennalleen siinä vaiheessa, kun rakennus puretaan. Rakennukselta edellytetään myös maisemaan ja Meilahden sairaalan julkisivuihin soveltuvaa kaupunkikuvallista ilmettä. Edellä mainitut vaatimukset määrittävät rakennuksen laajuuden ja sen, että rakennukseen ei rakenneta kellarikerrosta. Väliaikaiseen vuodeosastorakennukseen voidaan rakentaa enintään 120 sairaansijaa. Tämän jälkeen jää vielä noin 130 sairaansijaa sijoitettavaksi HYKS-alueen muihin sairaaloihin. Vuodeosastorakennuksesta on oltava kulkuyhteydet Meilahden sairaalan leikkausosastorakennuksen 2 kerrokseen leikkaus- ja tehohoitopotilaiden kuljetusta varten. Lisäksi tarvitaan kulkuyhteys Meilahden sairaalan 3. kerrokseen, jota kautta päästään muihin toiminnassa oleviin tiloihin. Vuodeosastorakennukseen tarvitaan 3
lisäksi kulkuyhteys maan tasalta ja se toteutetaan leikkausosastorakennuksen itäisen sisäänkäynnin kautta. Rakennukseen tehtäviin hisseihin on mahduttava potilassänky lisälaitteineen. Hissit palvelevat sekä henkilö- että huoltoliikennettä. Potilashuoneet ja niiden perusvarustus sekä tukitilat suunnitellaan molemmissa kerroksissa samanlaisiksi ottaen kuitenkin huomioon välttämättömät erityistarpeet esim. sydänkirurgian vaatima telemetriavarustus. 3. TOIMINTA VUODEOSASTORAKENNUKSESSA JA TILANTARVE 3.1. Vuodeosastorakennukseen sijoittuvat toiminnot Vuodeosastorakennuksen kerrokset numeroidaan Meilahden sairaalan samalla tasolla olevia kerroksia vastaavasti. Rakennuksessa ei siten ole 1. kerrosta. Vuodeosastorakennukseen sijoitetaan medisiinisen ja operatiivisen tulosyksikön sairaansijoja seuraavasti: 2. kerrokseen, joka on leikkausosaston lisärakennuksen 2. kerroksen tasalla 60 ss operatiiviselle tulosyksikölle päivystystoimintaa varten. 3. kerrokseen, joka on Meilahden sairaalan 3. kerroksen tasalla 40 ss operatiiviselle tulosyksikölle ( sydänkirurgia 40 ss, 16 paikalla telemetriavarustus) ja 20 ss medisiiniselle tulosyksikölle (neurologia). Vuodeosastokerros voidaan jakaa kahteen toimintamoduuliin, joilla on yhteiset tukitilat. Tämä on otettava huomioon mm. lääkehuoneen kalustuksessa. Tilantarve Kummassakin kerroksessa on 13 kpl 4-hengen potilashuoneita, 1 kpl 3-hengen potilashuoneita ja 5 kpl 1-hengen eristyshuoneita. Potilashuoneissa on tilat potilaiden vaatteiden säilytykseen sekä päivittäisille hoitotarvikkeille. Eristyshuoneet varustetaan henkilösululla ja huoneiden yhteydessä on wc- ja suihkutilat. Koska eristyshuoneita käytetään kosketuserityksessä, niihin ei rakenneta erillistä paineolosuhteiden säätöä mahdollistavaa ilmastointia. Kummassakin kerroksessa on toimintaa palvelevat toimisto-, varasto-, siivous- ja huoltotilat, henkilökunnan tilat sekä lääkehuone, joka on varustettu biologisella suojakaapilla lääkelaimennosten tekoa varten. Tilaohjelma on liitteenä 5. 3.2. Tukipalvelut Ruokahuolto, Ruoka tilataan HUS-Raviolista ja ruoan jakelu toteutetaan nykykäytännön mukaisesti. Lääkehuolto Lääkkeet ja liuokset tilataan HUS-Apteekista. Lääkehuone on kulunvalvonnassa ja huone on vain lääkehuollon tehtäviä varten. Lääkehuone on varustettu biologisella suojakaapilla. Lääkejätteet säilytetään lääkehuoneessa. Materiaalihuolto 4
Kulutustavaratilauksissa käytetään viivakooditilausta ja sen hoitaa HUS- Logistiikka, joka myös hyllyttää tarvikkeet. Tilauskäytäntö muutetaan useammin kuin kerran viikossa tapahtuvaksi, jotta varastotila saadaan riittämään. Liinavaate- ja väline- ja laitoshuolto Liinavaatteet tilataan Uudenmaan Sairaalapesulasta ja liinavaatteet säilytetään rullakoissa. Likainen pyykki kerätään osastolla säkeissä suoraan rullakkoon, joka säilytetään jätehuoneessa. Kuljetukset tunnelista osastolle ajoitetaan siten, etteivät ne hidasta potilasliikennettä. Väline- ja laitoshuolto ostetaan HUS-Desikolta nykyisellä tavalla. 3.3. Kulkuyhteydet Henkilöliikenne Piha-alueelta leikkausosastorakennuksen itäpäädyn hissillä 2.kerrokseen ja yhdyskäytävää pitkin vuodeosastorakennuksen 2. kerrokseen ja sieltä toisella hissillä tai portaita pitkin 3. kerrokseen. Tämä yhteys on myös pysäköintihallista P2 tuleville. Meilahden sairaalan aulasta 3. kerroksesta kardiologian poliklinikan läpi yhdyskäytävää pitkin vuodeosastorakennuksen 3. kerrokseen, josta hissillä tai portaita pitkin 2. kerrokseen. Tämä kulkuyhteys on ensisijaisesti osastolle tulevien ja sieltä lähtevien potilaiden sekä vierailijoiden käytössä. Yhdyskäytävän kaltevuuden tähden rakennetaan jyrkimpään kohtaan nostolaite potilaiden sänky- ja pyörätuoliliikenteelle. Päivystyspoliklinikalta, teho- ja valvontaosastoilta sekä sydänasemalta tulevat tai em. paikkoihin menevät potilaat kuljetetaan leikkausosaston läpi vuodeosastorakennuksen yhdyskäytävän kautta osastoille. Jos keskihissit ovat yhtä aikaa pois käytöstä, niin Meilahden 3. kerroksesta on kulkuyhteys urologian poliklinikan kautta hissillä 1. kerrokseen fysiatrian osaston puolelle, josta on kohtuullisen lyhyt matka röntgeniin. Samalla hissillä voi tulla esim. leikkausosaston kautta 2. kerroksesta 1. kerrokseen. Tavara- ja huoltoliikenne Ruokahuolto-, lääkehuolto-, tekstiilihuolto-, materiaalikuljetukset ja jätehuollon kuljetukset tapahtuvat leikkausosastorakennuksen itäpään hisseillä tunnelikerroksesta 2. kerrokseen, josta yhdyskäytävää pitkin vuodeosastorakennukseen. Materiaali- ja huoltokuljetukset on ajoitettava siten, että ne häiritsevät mahdollisimman vähän potilasliikennettä. 4. TILARATKAISUT JA NIIDEN TEKNINEN TOTEUTUS 4.1. Kohteen sijainti ja laajuus Väliaikainen vuodeosastorakennus sijoittuu Meilahden sairaalan eteläpuoliselle puistoalueelle, 10 metrin päähän leikkausosastorakennuksesta. Rakennus liittyy kulkuputkilla Meilahden sairaalaan, alempi kerros Meilahden sairaalan 2. kerrokseen (leikkausosastokerros) ja ylempi kerros Meilahden sairaalan 3. kerrokseen 5
eli sisääntulokerrokseen ja pääaulaan. Vuodeosastorakennuksessa on 3 287 brm2 ja hyötyneliöitä 2 035 hym2 ja sen tilavuus on 11 313 m3. Vuodeosastorakennuksen asemapiirustus on liitteenä 1, luonnospiirustukset liitteenä 2, leikkaus liitteenä 3 ja julkisivu liitteenä 4. 4.2. Suunniteltu tilaratkaisu Väliaikaiseen vuodeosastorakennukseen tarvittavat 120 sairaansijaa sijoittuvat kahteen kerrokseen, 60 potilaspaikkaa kumpaankin. Tilaratkaisu perustuu kaksoiskäytävämalliin, jossa potilashuoneet sijoittuvat ulkoseinälle ja tukitilat keskivyöhykkeelle. Rakennuksen päätyihin sijoittuvat eristyshuoneet. Yhteydet Meilahden sairaalaan järjestetään rakennuksen päädyistä. Kummassakin päädyssä on sisäporras ja potilasliikenteelle soveltuva hissi, jota käytetään myös tavarakuljetuksiin. Rakennuksen lounaisnurkassa on alemmassa kerroksessa teräsrakenteinen terassi ja ylemmässä kerroksessa parveke. Väliaikaisen vuodeosastorakennuksen sijaintia ja kokoa rajaavat paikan asettamat vaatimukset. Hanke sijoittuu puistoalueelle ja viranomaisten vaatimuksena on, että rakennusalue tulee voida palauttaa ennalleen ja että puita ei merkittävissä määrin jouduta kaatamaan. 4.3. Maa- ja pohjarakennus sekä perustukset Maanpinta rakennusalueella viettää lounaaseen. Rakennuksen koillisnurkan kohdalla maanpinnan korkeusasema on noin +19 metriä merenpinnasta, lounaassa noin +15.2 metriä. Maanpinta pidetään porapaaluperustusten porauksia lukuun ottamatta koskemattomana. Rakennus perustetaan porapaaluille. Rakennuksen runko toteutetaan teräspilareilla ja delta-palkeilla. Välipohjat ovat ontelolaattaelementtejä. 4.4. Rakennustekniset työt Ulkoseinien julkisivupinnoitteena on pääasiassa valkoinen metallikasetti ja sininen julkisivulasi. Rakennuksen lounaisnurkassa julkisivussa on laminaattilevyä. Ikkunat ja julkisivulasikentät toteutetaan kiinteinä alumiinirakenteisina ikkunaelementteinä. Puitteet ovat luonnonväriin eloksoitua alumiinia. Ulko-ovet ovat alumiinirakenteisia lasiaukkoisia poistumistieovia. Poistumisovien edustalla on teräsrakenteiset tasanteet. Käytäväovet ovat teräsprofiilirunkoisia lasiovia, paloalueiden rajoilla ovet ovat palo-ovia. Huonetilojen ovet ovat laminaattipintaisia huullettuja ovia, joiden huulloksissa on teräksiset törmäyssuojaukset. Joidenkin varasto- ym. tilojen ovet ovat laminaattipintaisia liukuovia. Toimistojen, tutkimushuoneiden ja potilashuoneiden ovet ovat ääneneristettyjä. Joissakin ovissa on lasiaukot. Kulkuputkista rakennukseen johtavat ovet ja lääkehuoneen ovet varustetaan kulunvalvonnalla. Käytävien osastoivat lasiovet pidetään normaalisti auki ja varustetaan laukaisumekanismilla joka sulkee ovet palotilanteessa. 6
Porrashuoneisiin tulee savunpoistoluukut, joita varten asennetaan avauspainikkeet 1. kerrokseen. Väliseinät kuivissa tiloissa ovat metallirunkoisia äänieristettyjä vaneri-kipsilevyseiniä. Osa märkätilojen ja teknisten tilojen seinistä tehdään kevytsoraharkoista. Seinät päällystetään yleensä lasikuitukankaalla ja maalataan. Käytäväseinälle asennetaan törmäyssuojaukseksi kumi- tai muovimatto jalkalistasta ylöspäin noin metrin korkeudelle. Märkätilojen ja huoltotilojen seinät laatoitetaan kokonaan, osalaatoituksia käytetään wc- ja siivoustiloissa, taukotiloissa, allastaustoissa yms. Potilashuoneissa sänkyjen päätyseinät suojataan kumi- tai muovimatolla. Käytävä- ja huonetilojen lattiat päällystetään muovimatolla. Kosteissa tiloissa käytetään kitkamuovimattoa. Alakatot tehdään pääosin avattavista 600x600 mm moduulimittaisista akustiikkalevykaseteista. Märkätilojen ja pienten varastojen alakatot tehdään 150 mm leveästä polttomaalatusta alumiinipaneelista. Laminaattipintaiset kalusteet tehdään kosteudenkestävästä lastulevystä. Huoltohuoneet ja siivoushuoneet varustetaan tiloihin suunnitelluilla RST-kalusteilla (ruostumatonta terästä). Henkilökunnan taukotila varustetaan kotitalouskylmälaitteella, liedellä ja astianpesukoneella. Tilat varustetaan tarvittavin kiintein sairaalalaittein. Irtaimistohankinnat eivät kuulu hankkeeseen. Materiaalit valitaan potilasturvallisuutta, helppohoitoisuutta, kestävyyttä ja viihtyisyyttä ajatellen. Kaikkien käytettävien materiaalien valinnassa pyritään siihen, että tuotteet ovat mahdollisimman vähäpäästöisiä, pintamateriaalien päästöluokituksen M1 mukaisia tuotteita. 4.5. LVIA-tekniikka Nykytilanne Väliaikaisen vuodeosastorakennuksen tulevalla rakennusalueella on nykyisiä tiloja palvelevia LVI-järjestelmiä, joille tehdään siirtoja ja muutoksia rakennustöiden yhteydessä. Lämmitys Vuodeosastolle tulee oma kaukolämmön alajakokeskus, jonne patteri-, ilmanvaihto- ja käyttövesiverkostoja palvelevat kaukolämpösiirtimet sijoitetaan. Lämmityksen jatkuva toimiminen varmistetaan liittämällä patteriverkoston pumppu varavoimaan. Patterit ovat teräslevypattereita termostaattiventtiilein ja ilman konvektiolevyjä. Jäähdytys Jäähdytys toteutetaan vesikatolle rakennettavaan iv-konehuoneeseen sijoitettavalla vedenjäähdytyskoneella ja vapaajäähdytyksen siirtimellä, liuosjäähdytin asennetaan vesikatolle. Koko rakennuksen kattavaan ympärivuotiseen jäähdytysvesiverkostoon liitetään paikalliset jäähdytyslaitteet ja jälkijäähdytyspatterit. Ympärivuotinen verkosto toteutetaan verkostona, jota syötetään kahdesta hajasijoitetusta pystynoususta. Rakennuksen kaikkien tilojen tuloilma jäähdytetään. Paikallisia jäähdytyslaitteita asennetaan ainoastaan tiloihin, joissa on huomattavia sisäisiä lämmönlähteitä ja ti- 7
lan käyttö edellyttää lämpötilan pysyvyyttä (esim. kansliat, huoltohuoneet, sähkö-, ATK- ja laitetilat). Lääkehuoneet jäähdytetään ilmanvaihtokanaviin asennettavilla jälkijäähdytyspattereilla. Vesijohdot ja viemärit Käyttövesiverkosto liitetään Meilahden sairaala-alueen rengasvesijohtoon. Lämmin käyttövesi tuotetaan rakennuksen kaukolämmön alajakokeskuksessa ivkonehuoneessa. Tiloihin toteutetaan huonekorttien perusteella laadittavien arkkitehti- ja KSLsuunnitelmien mukaiset vesi- ja viemäripisteet. Vesikalusteet valitaan käyttäjän toivomusten ja HUS:n yleisen käytännön mukaan. Kytkentävesijohdot ja viemärit asennetaan rakenteiden sisään näkymättömiin. Käytävien alakattoon toteutetaan runkovesijohtoverkostot, joita syötetään kahdesta hajasijoitetusta pystynoususta. Kattosadevedet viemäröidään rakennuksessa sisäpuolisesti. Ilmanvaihto Väliaikaista vuodeosastorakennusta varten rakennetaan kaksi ilmanvaihtokoneparia. Ilmanvaihtokoneet sijoitetaan vesikatolle rakennettavaan ilmanvaihtokonehuoneeseen. Molemmat koneet palvelevat sekä ensimmäistä että toista kerrosta. Kanavistoihin asennetaan käsisulkupeltejä, joilla kanavistoja voidaan sulkea puolikkaan osaston alueelta kerrallaan esim. nuohoustilanteessa. Tuloilmakoneissa on F5 luokan esisuodattimet ja F9-luokan hienosuodatus. Tuloilmakoneet varustetaan lämmön talteenotolla, lämmityksellä ja jäähdytyksellä. Puhaltimia ohjataan taajuusmuuttajilla muuntojoustavuuden ja energiataloudellisuuden varmistamiseksi. Taajuusmuuttajat mahdollistavat myös osastojen ali- tai ylipaineistamisen tarvittaessa. Potilashuoneiden tulo- ja poistoilmakanavat varustetaan huonekohtaisilla äänenvaimentimilla. Pääte-elimet ovat tehdastekoisia tunnetun valmistajan ominaisuuksiltaan mitattuja laitteita. Äänenvaimennusmateriaalina käytetään mineraalivillan sijasta esim. Ewona-Acusticaa kuitujen irtoamisvaaran eliminoimiseksi. Potilashuoneiden kanavat varustetaan moottoroiduin savupellein savun leviämisen estämiseksi potilashuoneiden välillä. Lääkehuoneiden suojakaapeille toteutetaan erilliset poistoilmaimurit. Savunpoisto Rakennuksen savunpoisto toteutetaan painovoimaisena. Sairaalakaasuverkosto Väliaikainen vuodeosastorakennus liitetään Meilahden sairaalan paineilmaverkostoon A-osan pohjakerroksessa sijaitsevassa kompressorihuoneessa. Liitos tehdään 0,5 MPa hengityspaineilmaan. Väliaikainen vuodeosastorakennus liitetään Meilahden sairaalan happiverkostoon A-osan pohjakerroksessa sijaitsevassa kaasukeskuksessa. Liitos tehdään 0,4 MPa happiverkostoon. Hengityspaineilma ja happi kuljetetaan A-osan 3. kerrokseen, ja sieltä edelleen kulkuputkea pitkin väliaikaiseen vuodeosastorakennukseen. 8
Meilahden sairaalan A-osan pohjakerroksessa sijaitsevassa kaasukeskuksen yhteydessä oleva 80 m3/h happikeskus uusitaan kapasiteetiltaan 150 m 3 /h happikeskukseksi. Tiloihin toteutetaan toimintojen edellyttämät sairaalakaasupisteet. Kerroksiin käytävien kattoon tulee hengityspaineilman ja hapen verkostot. Kumpaankin kerrokseen tulee kerroskohtainen painevahti varakaasupulloin sekä tarvittavat pikasulkukotelot. Pikasulkukotelot varustetaan kaksin kaasukohtaisin paineanturein, joista toinen lähettää hälytyksen osastolla sijaitsevaan paikallishälyttimeen ja toinen kiinteistön valvontajärjestelmään. Rakennusautomaatio Rakennuksen LVI-laitteiden, kiinteiden sairaalalaitteiden, kaasujen ja sähköjärjestelmien säätö-, ohjaus- ja valvontatoimintoja varten toteutetaan rakennusautomaatiojärjestelmä, joka koostuu erilliseen valvomotilaan sijoitetuista valvomolaitteista, LVI-konehuoneisiin sijoitetuista alakeskuksista, kerrostiloihin hajautetuista väyläsäätimistä sekä ns. kenttälaitteista (anturit, toimilaitteet, jne.). Automaattinen palosammutusjärjestelmä Tässä hankesuunnitelmassa ei ole otettu huomioon viranomaisten mahdollisesti edellyttämää automaattista palonsammutusjärjestelmää. 4.6. Sähkö- ja teletekniikka Tavoitteena on suunnitella tekniset järjestelmät ja tilavaraukset niin, että ne mahdollistavat tilojen muunneltavuuden sovitussa laajuudessa. Purku- ja siirtotyöt Nykyisiä sähköasennuksia puretaan urakka-alueella tarvittaessa. Purkutyöt koskevat leikkausosastosiiven ja väliaikaisen vuodeosastorakennuksen välisten kulkuyhteyksien aukkojen ja suojaseinien rakennustöitä. Pihavalaistuksen ym. kaapelointien sijainti urakka-alueella selvitetään ja tarvittaessa poistetaan alueelta ennen rakennustöihin ryhtymistä. Siirtotöitä tehtäessä ensin rakennetaan purettavalle järjestelmälle korvaava järjestelmä, jonka jälkeen vanha järjestelmä voidaan ottaa pois käytöstä. Sähkötekniset liittymät Väliaikaisen vuodeosastorakennuksen sähkönsyöttö ja varavoimalla varmennettu sähkönsyöttö liitetään leikkausosastosiiven nykyisiin jakeluihin. Uusia jakokeskuksia syöttävät nykyiset pääkeskukset sijaitsevat leikkausosastosiiven P- kerroksessa. Kaapelointireittinä toimivat kulkuputkien alakattojen yläpuolella kulkevat sähköarinat, joihin rakennetaan yhteys nykyisistä sähkökuiluista. Sähkönjakelu Sähkönjakelu sisältää normaalijakelun ja varavoimakoneella varmistetun turvasyöttöjakelun. Kullekin vuodeosastolle rakennetaan sähkökomerot, joihin sijoitetaan osastojen tiloja palvelevat normaali- ja turvasyöttöjakelun ryhmäkeskukset. Ryhmäkeskuksia syöttävät nousukeskukset sijoitetaan IV-konehuoneeseen. IVkonehuoneeseen asennetaan ryhmäkeskus ilmanvaihtolaitteistoille. Johtotiet toteutetaan kaapelihyllyillä ja kouruilla. Valaistus 9
Valaistus toteutetaan pääosin elektronisilla liitäntälaitteilla varustetuin loisteputkivalaisimin. Tiloihin asennetaan valopisteitä tiloissa tapahtuvan toiminnan tarpeiden mukaisesti. Valaistuksesta noin 1/3-osa liitetään varavoimaan. Lattialämmitykset Märkätilojen (suihkutilojen) lattioihin asennetaan sähkölämmityskaapelit kosteusvaurioiden estämiseksi. Telejärjestelmät Väliaikaisen vuodeosastorakennuksen telejärjestelmiä varten hankitaan uudet keskus-/ alakeskusyksiköt, jotka sijoitetaan vuodeosastoille rakennettaviin telekomeroihin. Liitännät toteutetaan järjestelmien nykyisistä leikkausosastosiiven verkoista. Tiloihin asennetaan seuraavat järjestelmät: Puhelinjärjestelmä, Hoitajakutsujärjestelmä Porttipuhelinjärjestelmä kulkureiteille. Tiedonsiirtojärjestelmä CAT 6A/FTP tasoisella kaapeloinnilla. Sisäänpyyntöjärjestelmä Sairaalaviestintäjärjestelmä Varattuvalojärjestelmä Ajannäyttöjärjestelmä Keskuskuulutusjärjestelmä Savunpoistonohjausjärjestelmä Paloilmoitinjärjestelmä Turva- ja opastevalaistus Kulunvalvontajärjestelmä Videovalvontajärjestelmä Rikosilmoitinjärjestelmä Henkilöturvajärjestelmä 4.7. Kiinteät sairaalalaitteet Väliaikainen vuodeosastorakennus muodostuu kahdesta samanlaisesta 60 potilaspaikan vuodeosastokerroksesta. Molemmissa kerroksissa on huonetilat, joissa on kiinteitä sairaalalaitteita ja teräskalusteita, seuraavasti: Jätehuone on jätteiden välivarastointia ja keräilyä varten. Tilaan asennetaan pesupöytä alakaapein sekä säädettävää seinähyllyä ruostumattomasta teräksestä. Huoneeseen suunnitellaan tilat jätteiden keräilyastioita varten. Siivoushuone on siivousvälineiden huoltoa ja säilytystä varten: Tilaan asennetaan pesupöytä lukollisin alakaapein sekä yläkaapisto ja seinähyllyä. Tilaan jätetään tilaa siivouskärryjen säilytystä varten. Koko tilan kalustus on ruostumattomasta teräksestä. Huoltohuoneissa suoritetaan hoitovälineiden puhdistus ja instrumenttien esipuhdistus. Huoltohuone on yksiosainen: Huone on pitkänomainen ja se kalustetaan siten että toiselle puolelle keskitetään likaisten välineiden käsittely ja toiselle puolelle puhtaiden. Likaiselle puolelle tulee pesupöytä, työpöytä, vesipistooli, reunahuuhtelulla varustettu kaatoallas sekä yläkaapistoa ja seinähyllystöä. Kalusteet tehdään ruostumattomasta teräksestä. Lisäksi tulee sairaalavälineiden pesukone sekä desinfioiva huuhtelulaite. Pesukoneet toteutetaan sähkötoimisina. Sairaalavälineiden 10
kuivauskaappi ja paineilmapistooli tulevat huoneen keskivaiheille. Puhtaalle puolelle kalusteet suunnitellaan laminaattipintaisina kuivan tilan kalusteina arkkitehdin kalustesuunnitelmien mukaan. Lääkehuone varustetaan luokan II biologisella suojakaapilla lääkelaimennosten turvallista käsittelyä varten. Suojakaappi liitetään koneelliseen poistoilmaan. Lääkkeidenjakohuoneeseen tulee lisäksi kaksi täyskorkeaa lääkejääkaappia. Henkilökunnan taukotila varustetaan kylmälaitteilla. Taukotila ja osastokeittiö sijaitsevat niin, että osastokeittiön astianpesukonetta ja liettä voidaan käyttää taukotilan tarpeisiin. Osastokeittiö varustetaan laitosmallisella astianpesukoneella, joka asetetaan jalustalle ergonomian parantamiseksi. Lisäksi osastokeittiöön tulee turvaliesi, pakastin sekä 2 laitosmallista jääkaappia. Tutkimushuoneet varustetaan siirrettävällä tutkimusvalaisimella. Päivähuone varustetaan pienellä jääkaapilla, joka tulee potilaiden käyttöön. Kolmiosairaalaan muuttavilta osastoilta hyödynnetään käytöstä poistuvia laitteita siltä osin, kuin ne todetaan ominaisuuksiltaan soveltuviksi ja hyväkuntoisiksi. 5. TILAJÄRJESTELYT TYÖMAAN AIKANA Kulkuyhteyksien järjestäminen Meilahden sairaalaan aiheuttaa rakennustöitä olemassa olevaan rakennukseen. Meilahden sairaalan 2. kerroksessa kulkuputki liittyy porrashuoneeseen, josta päästään edelleen leikkausosastolle tai hisseillä ulos tai tunnelitasolle. Kolmannessa kerroksessa liittyminen edellyttää olemassa olevan kattorakenteen korottamista leikkausosastorakennuksen IV-konehuoneen käytävän osalla. Leikkausosaston vesikatolta puretaan eristerakenteita. Käytävällä on tasoeroja, joista suuremman kohdalle (n. 600 mm) rakennetaan nostolaite potilaiden kuljettamisen turvaamiseksi. Käytävän ja toimenpidesiiven välisen noin 250 mm korkuisen tasoeron vuoksi rakennetaan luiska kardiologian poliklinikan odotus- ja demonstraatiotilan kohdalle. Meilahden sairaalaan tehtävät muutokset palautetaan ennalleen väliaikaisen vuodeosastorakennuksen poistuttua toiminnasta. 6. HÄIRIÖT TYÖMAAN AIKANA Vuodeosastorakennuksesta tulevat kulkuyhteydet muualle Meilahden sairaalaan ovat välttämättömät, vaikka niistä aiheutuu häiriötä olemassa oleville toiminnoille. Häiriöitä aiheutuu leikkausosastolle, kardiologian poliklinikalle ja laboratoriolle, joiden tilojen läpi tulee potilas- ja henkilökuntaliikennettä. Kulkuyhteyksien rakentamisesta aiheutuu melua ja pölyhaittoja, jotka pyritään minimoimaan riittävin suojauksin. 11
7. KUSTANNUSARVIO Hanke on väistöhanke Meilahden sairaalan potilastornin peruskorjaushankkeelle, joka on hyväksytty HUS-kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelmaan sisältyvässä investointiohjelmassa 103 milj. euron suuruisena. Vuosille 2009-2011 koko hankkeelle on osoitettu 20 470 000 euroa. Hankesuunnitteluvaiheen kustannusarvio on 8 800 000 euroa (alv=0%) heinäkuun 2009 hintatasossa. Hankkeen kustannukset jakautuvat seuraavasti: B1 Rakennuttaminen ja suunnittelu 650 000 B2 Rakennustekniset työt 4 700 000 B3 LVI-työt 1 600 000 B4 Sähkötyöt 1 750 000 B5 KSL-hankinnat 100 000 Yhteensä 8 800 000 Hankeen kustannusarvio hyötypinta-alaan (2 035 hym²) nähden on 4 325 /hym² ja bruttoneliötä (3 287 brm²) kohden 2 674 /brm². Hankkeen kustannukset arvioidaan jakautuvan vuosille 2009 2011 seuraavasti: vuosi 2009 350 000 vuosi 2010 6 350 000 vuosi 2011 2 100 000 Kustannuslaskenta on tehty Taku2009 ohjelmalla (Haahtela-kehitys Oy). Kustannusarvio on tehty luonnossuunnitelman tilojen ja rakennustapaselostuksen mukaisen laatutason mukaan. LVIS- ja KSL- työt on otettu huomioon suunnittelijoiden kustannusarvioiden mukaisena. Lisäksi hankkeen kustannusarvion laskennassa on otettu huomioon HUS- kuntayhtymän vastaavankaltaisten kohteiden toteutuneita kustannuksia. Irtaimiston kustannuksia ei ole ei ole kustannusarvioissa otettu huomioon, koska irtaimisto siirtyy toiminnan mukana ko. rakennukseen Meilahden sairaalasta (esim. ATK-laitteet ja irtokalusteet jne.). 8. AIKATAULUTAVOITTEET Hankkeen toteutussuunnitteluvaihe, joka sisältää urakkalaskennan, käynnistyy hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen. Aikataulusuunnitelman mukaan toteutussuunnittelu valmistuu joulukuussa 2009. Rakennusajaksi on arvioitu 11 kuukautta. Rakennustyöt on tarkoitus käynnistää huhtikuussa 2010 ja tehdä siten, että työt valmistuisivat helmikuun 2011 loppuun mennessä. Tavoiteaikataulu on liitteenä 7. 12
9. HANKKEEN TOIMINTAKULUVAIKUTUKSET Vaikutukset sisäisiin vuokriin Tilavuokra määritellään sitovasti rakennuksen valmistuttua. Kun rakennus poistetaan käytöstä sen jäljellä olevat poistot on merkittävä kulueräksi kertapoistona. Tässä vaiheessa ei ole todellista käsitystä rakennuksen käyttöiästä. Hankesuunnitelmassa hankkeen pinta-ala esitetään hyöty- ja bruttoaloina. Lopullinen vuokra määritellään ns. jyvitettynä huonealana, mikä vastaa suuruusluokaltaan bruttoalaa. Jos oletetaan, että ko. hanke on käytössä 10 vuotta ja neliömääränä käytetään bruttoalaa ja kun todetaan, ettei hankkeeseen sisälly merkittäviä laitehankintoja, tulisi sisäinen pääomavuokra olemaan kuukaudessa noin 73 000 euroa Käyttökustannukset kaikkine erineen tulisivat olemaan noin 19 000 euroa/kk eli kustannukset yhteensä 92 000 euroa kuukaudessa, mikä tarkoittaa 25,86 euroa/brm2/kk. Vuokra täsmentyy, kun poistoaika määritellään ja päätetään rakennuksen käyttöönoton yhteydessä. Mikäli hankkeen määräaikaisuus poistuisi ja käytettäisiin normaalia 30 vuoden poistoaikaa, olisi sisäinen vuokra noin 13,40 euroa/brm2/kk. Sisäinen vuokra jaetaan operatiiviselle ja medisiiniselle tulosyksikölle sairaansijojen suhteessa. Vaikutukset henkilökunnan palkkoihin, tarvikekuluihin ja palveluiden ostoihin Väliaikaiseen vuodeosastorakennukseen siirtyy toimintaa Meilahden sairaalasta ja henkilökuntaa siirtyy toiminnan mukana vastaava määrä, mitä sitä olisi vastaavia sairaansijoja kohden Meilahden sairaalassa. Palkkakustannukset eivät siten muutu lääkäreiden eikä myöskään hoito- eikä muun henkilökunnan osalta. Samasta syystä tarvike- ja lääkekuluihin, sairaanhoidollisten palveluiden, laitos- ja välinehuollon palveluiden sekä toimisto- ja asiantuntijapalveluiden ostoihin ei tule muutoksia. 13