Biologian yhteisvalinta 2016 OHJEITA BIOLOGIAN VALINTAKOKEESEEN VASTAAJALLE VALINTAKOE torstaina 26.5.2016 klo 9.0013.00 1. Tarkista, että sinulle on jaettu viisi (5) tehtävää. Tehtävissä 2, 3 ja 5 on erillinen aineistosivu ja sen lisäksi yksi (1) sivu vastaustilaa. 2. Vastaaminen Kirjoita nimesi ja henkilötunnuksesi jokaiseen vastauspaperiin sille varattuun tilaan. Kirjoita myös entinen nimesi, jos nimesi on muuttunut hakuprosessin aikana. Kirjoita vastauksesi selvällä käsialalla kullekin tehtävälle varattuun tilaan. Vastauksissa voi käyttää apuna piirroksia, mutta kuitenkin niin, että vastaukselle varattua tilaa ei ylitetä. Epäselvästi kirjoitettu ja/tai viivoitetun tilan ylittävät osat vastauksesta (myös paperin kääntöpuolella) jätetään huomioimatta. Kullekin viivalle saa kirjoittaa vain yhden rivin tekstiä. Kokeeseen saa vastata vain suomen tai ruotsin kielellä (haettaessa Helsingin yliopiston biologian suomenkielisessä valinnassa suomenkielisiin tehtäviin tulee vastata suomeksi). Kaikkiin viiteen koetehtävään tulee vastata. Valinnaisia tehtäviä ei ole. Arvioinnissa kiinnitetään huomioita ymmärrettävään, johdonmukaiseen, monipuoliseen ja olennaisiin asioihin keskittyvään sekä kirjallisesti sujuvaan esitystapaan. Nosta kätesi, jos sinulla on asiaa valvojalle. 3. Arviointiperusteet Tehtävät arvioidaan kokonaisina pisteinä ja jokaisesta tehtävästä on mahdollista saada 42 pistettä. Kokeen maksimipistemäärä on siten 210 pistettä. Tarkat valintaan vaikuttavat pisteet ja valintakokeen painotus valinnassa selviävät jokaisen yhteisvalinnassa mukana olevan yliopiston omista valintaperusteista (opintopolku.fi). 4. Papereiden luovutus Tarkista, että olet kirjoittanut jokaisen tehtävän vastauksen sen omalle tehtäväpaperille ja annettuun tilaan. Tarkista, että kaikissa vastauspapereissa, myös mahdollisesti vastaamattomissa, on nimesi ja henkilötunnuksesi. Salista lähtiessäsi palauta kaikki tehtäväpaperit valvojalle. Näytä henkilöllisyystodistuksesi valvojalle luovuttaessasi tehtäväpapereita. 5. Muuta Valintakoetehtävät julkaistaan kokeen jälkeen yhteisvalinnan verkkosivuilla (biohaku.fi). Valintakokeen mallivastaukset julkaistaan 6.6.2016 yhteisvalinnan verkkosivuilla (biohaku.fi). Valinnan tulos julkaistaan viimeistään 1.7.2016. Valinnan tulos on nähtävissä Oma opintopolku palvelussa (opintopolku.fi). Opetushallitus lähettää kaikille hakijoille tulostiedotteen myös postitse. Hyväksytyksi tulleen on ilmoitettava viimeistään 15.7.2016 klo 15.00 ottaako hän opiskelupaikan vastaan. Yhteisvalinnan verkkosivulta (biohaku.fi) löydät toimintaohjeet, mikäli haet valinnan tulokseen oikaisupyyntöä. Onnea kokeeseen!
Biologian yhteis KYSYMYS 1 Vesiliuoksen osmolaliteetilla tarkoitetaan veden ja siihen liuenneiden aineiden suhdetta. Mitä vähemmän vettä on suhteessa liuenneisiin aineisiin, sitä korkeampi osmolaliteetti. Veriplasman osmolaliteettia ylläpidetään tarkan säätelyn kautta rajaarvojen 285 295 mosm/kg välillä. Miten elimistösi toiminta rekisteröi ja palauttaa osmolaliteetin lähtötasolle, jos veren osmolaliteetti kasvaa yli mainittujen rajaarvojen (veden suhteellinen määrä veressä pienenee)?
Biologian yhteisvalintakoe 26.5.2016 KYSYMYS 2 / 1. sivu Useimmilla nisäkkäillä sukupuoli määräytyy XX / XY mekanismilla, jossa naaraat ovat homogameettisia XX ja koiraat heterogameettisia XY. Xkromosomissa on paljon toimivia geenejä ja koirailla yhden Xkromosomin geenialleelit riittävät hyvin tuottamaan tarpeellisen määrän geenituotteita. Myös naarailla riittää yhden Xkromosomin aktiivisuus. Tämän vuoksi naaraiden ns. somaattisissa soluissa (muut kuin ituradan solut) toinen Xkromosomeista inaktivoituu, minkä seurauksena inaktivoidussa Xkromosomissa sijaitsevat geenialleelit eivät tuota geenituotteita. Nisäkäsnaarailla toisen Xkromosomin inaktivaatio tapahtuu alkionkehityksen varhaisvaiheessa. Tällöin sattumanvaraisesti joko äidiltä peritty maternaalinen Xkromosomi tai isältä peritty paternaalinen Xkromosomi inaktivoituu niin, että puolessa soluista säilyy aktiivisena äidiltä tullut Xkromosomi, puolessa isältä tullut Xkromosomi. Kun inaktivoituminen on tapahtunut, siitä tulee soluperiytyvää siten, että samaa alkuperää oleva Xkromosomi on inaktivoitunut myös kaikissa tietystä solusta jakautumalla syntyneissä soluissa. Nisäkäsnaaraat ovat tämän vuoksi mosaiikkeja toimivien Xkromosomien suhteen ja kaikkien niiden Xkromosomissa sijaitsevien geenien osalta, joiden suhteen ovat heterotsygootteja. Useimmiten tällä ei ole käytännön merkitystä, mutta mosaikismi tulee esiin sellaisten ominaisuuksien kohdalla, jotka ilmenevät yksilön ulkopinnalla, kuten ihossa, nahassa tai turkin värityksessä. Esimerkiksi ihmisellä tunnetaan Xkromosomissa sijaitsevan geenin mutaatio, joka aiheuttaa hikirauhasten puuttumisen iholta. Tämän mutaation suhteen heterotsygootin naisen iholla on laikkuja, joista hikirauhaset puuttuvat ja toisia laikkuja, joissa hikirauhasia esiintyy normaalisti. Kissojen turkin musta ja oranssi väri ilmenevät siten, että kollit voivat olla mustia tai oransseja ja nartut mustia, oransseja tai mustaoranssitäplikkäitä. (a) Selitä, miten tämä kissojen turkin väri periytyy. (12 p) (b) Täplikäs narttu ja musta kolli saavat pentueen, jossa on kaksi mustaoranssitäplikästä, kaksi mustaa ja yksi oranssi pentu. Voidaanko pentujen sukupuoli päätellä turkin värityksen perusteella? Perustele vastauksesi. (16 p) (c) Jos tämän pentueen oranssi jälkeläinen saa pentuja mustan kissan kanssa, mitkä ovat pentujen geno ja fenotyyppien odotetut lukusuhteet? (4 p) (d) Entä voiko tästä pentueesta oleva musta kissa saada oransseja jälkeläisiä? Perustele vastauksesi. (6 p).
Biologian yhteis KYSYMYS 2 / 2. sivu VASTAUS
Biologian yhteisvalintakoe 26.5.2016 KYSYMYS 3 / 1. sivu Jättikonna (Rhinella marina) on vieraslaji, jota käytettiin Yhdysvalloissa ensin sokeriruokopelloilla tuholaistorjuntaan. Pysyvästi se levisi Floridaan, kun lemmikkieläinten välittäjä vapautti 100 yksilöä Miamin lentokentälle vuonna 1955. Tutkijat selvittivät, onko noin 50 vuotta leviämisen jälkeen havaittavissa eroja ravinnonhakukäyttäytymisessä lajin alkuperäisalueen (Panama) ja Floridaan levinneiden yksilöiden välillä. He testasivat kokeellisesti, miten suuri osa konnista syö koetilanteessa (kuva 1A) ja miten nopeasti konnat hyökkäsivät uuden (vahakoisan toukka) suhteessa tutun (jauhopukin toukka) ravintokohteen kimppuun (kuva 1B). Sen jälkeen he testasivat (kuvat 2A ja 2B), miten todennäköisesti konnat ottavat tutun (jauhopukin toukka) ravintokohteen käyttöön ja mikä on hyökkäysviive, jos ravintokohteen vieressä on konnille vieras esine (valkokukallinen sininen pallo). (Lähde Candler & Bernal 2015, Behavioral Ecology). Kuva 1. A) Prosenttiosuudet eri alueilta peräisin olevista konnista, jotka söivät joko jauhopukin tai vahakoisan toukkia (tuttuja ja uusia ravintokohteita samassa suhteessa). B) Kuinka kauan ravintokohteet syöneiltä konnilta kesti hyökätä (sekunneissa) tutun (jauhopukin toukka) ja toisaalta uuden (vahakoisan toukka) ravintokohteen kimppuun. Kuva 2. A) Prosenttiosuudet eri alueilta peräisin olevista konnista, jotka söivät tarjotut ravintokohteet uuden esineen vierestä. B) Kuinka kauan (sekunneissa) ravintokohteet syöneiltä konnilta kesti hyökätä ravintokohteeseen. 1. Kerro millaisia eroja populaatioiden välillä oli, kun: (22 p) (a) ravintokohde oli uusi? (kuvat 1A ja 1B) (16 p) (b) ravintokohde oli uuden/tuntemattoman esineen vieressä? (kuvat 2A ja 2B) (6 p) 2. Mitä tämän kokeen tuloksista voi päätellä (16 p) (a) ravintokäyttäytymisen evoluutiosta ja sen vaikutuksista jättikonnan leviämiseen uusille alueille? (10 p) (b) ihmisen vaikutuksista jättikonnan leviämiseen? (2 p) (c) jättikonnan muuntautumiskyvystä? (4 p).
Biologian yhteis KYSYMYS 3 / 2. sivu VASTAUS
Biologian yhteis KYSYMYS 4 Millä tavoin eri ympäristötekijät vaikuttavat kasvien fotosynteesiin? (23 p) Miten eri kasvit ovat sopeutuneet erilaisiin ympäristöoloihin fotosynteesin suhteen? Mainitse myös esimerkkilajeja. (15 p)
Biologian yhteisvalintakoe 26.5.2016 KYSYMYS 5 / 1. sivu Koukkuvesikirppu (petovesikirppu) on eläinplanktonlaji, joka havaittiin Itämerellä ensimmäisen kerran vuonna 1992. Sen jälkeen se on runsastunut koko Itämeren alueella. (a) Minkälaisia lajien välisiä vuorovaikutussuhteita esiintyy alle 15 cm mittaisen silakan, koukkuvesikirpun, muun eläinplanktonin ja kasviplanktonin välillä (kuvat 1 2)? (15 p) (b) Päättele kuvien 1 ja 2 perusteella minkälaisia vaikutuksia koukkuvesikirpun leviämisestä on ollut Itämeren ulapan ravintoverkkoon. (12 p) (c) Minkälaisia muita vaikutuksia vieraslajeilla voi olla Itämeren vesiekosysteemissä? (11 p). Kuva 1. Itämeren ulapan ravintoverkko ennen koukkuvesikirpun tuloa (A) ja koukkuvesikirpun leviämisen jälkeen (B). Kuva 2. Silakan eri kokoluokkien ravinnon koostumus mahasta tutkitun eläinplanktonaineiston perusteella. Koukkuvesikirpun osuus ravinnosta on esitetty muista vesikirpuista erillään (Gorokhova ym. 2004 mukaan).
Biologian yhteis KYSYMYS 5 / 2. sivu VASTAUS