Yleisen fonetiikan Tampereen yliopisto kl 2013, 4. periodi to 10 12 PÄÄTALO D11 pe 10 12 PÄÄTALO D11
Yhteystiedot Michael O Dell Työhuone: Pinni B 4046, ti klo 10 11, puh. 6350 Sähköposti: michael.odell@uta.fi kotisivu: www.uta.fi/ltl/ sivuaineet//
Kurssin suoritus lopputentti, sovitaan ensi viikolla viikko 19, esim. to 9.5.2013 uusintatentti noin 2 viikkoa myöhemmin myöhemminkin tenttimismahdollisuuksia muuta kirjallisuutta ei vaadita mutta sallittua, esim. Wiik, perusteet
Mitä on? kreikan fonē (φoνη) ääni Kielitieteen osa-alue, joka tarkastelee puhetapahtumaa, varsinkin sen konkreettisimpia (fyysisiä) piirteitä Kuvataan maailman kielten puheääniä (P. Ladefoged)
Puheketju ja fonetiikan osa-alueet
INITIAATIO ARTIKULAATIO FONAATIO
Puheen tuottamismekansmin osajärjestelmät supraglottaalinen järjestelmä glottaalinen järjestelmä subglottaalinen järjestelmä
Supraglottaalinen järjestelmä
Ontelot nenäontelo suuontelo nielu
Artikulaattorit huulet kieli (leuka) kitapurje (nenäportti) äänihuulet
Ääntöpaikat / Artikulaatiopaikat
Konsonanttien luokittelu Sointi Ääntöpaikka Ääntötapa
Suomen konsonantit b c d f g h j k l m n p q r s t v w x z yhteenveto bilabiaali labiodentaali dentaali alveolaari palataali velaari glottaali klusiili p b t d k g P frikatiivi f v s h H nasaali m n N lateraali tremulantti r puolivokaali V j l
Ääntötapoja: klusiili Täydellinen sulkeuma: hetkeksi ilman virtaaminen lakkaa kokonaan (nenäportti kiinni) konsonantit
Ääntötapoja: frikatiivi ilman esteitä virta etenee tasaisesti; pieni este ei muuta virtaamistapaa tarpeeksi ahtaassa kapeikossa syntyy turbulenssia, joka aiheuttaa ns. hankaushälyä eli frikaatiota frikatiivin artikulaatiossa kapeikko on niin ahdas, että syntyy frikaatiota konsonantit
Ääntötapoja: nasaali suuontelossa täydellinen sulkeuma kuten klusiilissa nenäportti auki: ilma pääsee virtaamaan nenäontelon kautta ulos konsonantit
Ääntötapoja: lateraali kielen laiteet alhaalla ilma pääsee kiertämällä virtaamaan vaikka reitti on suljettu keskeltä (vrt. klusiili) konsonantit
Ääntötapoja: tremulantti Monta nopeaa sulkeumaa (vrt. klusiili), mutta sulkeumat muodostuvat aerodynaamisesti konsonantit
Ääntötapoja: puolivokaali Kapeikko (vrt. frikatiivi), mutta ei niin ahdas, että syntyisi hankaushälyä konsonantit
Konsonanttiluokkia ääntötavan mukaan konsonantit klusiilit obstruentit spirantit kapeikko tasainen frikatiivit sibilantit kapeikko kourumainen nasaalit resonantit likvidat tremulantit lateraalit puolivokaalit
Kansainväl. foneett. transkriptio (IPA)
Lisämerkkejä (tarkkeita)
Postalveolaareja Englanti, frikatiiveja: [ S ], [ Z ] shy ujo [ SaI ] azure taivaansininen [ @Zuô ]
Retrofleksisia konsonantteja Kielen kärki taipuu taaksepäin kohti kitakupua Hindi, klusiileja: [ ú ], [ ã ] tahti [ t al ] lykätä [ úal ] linssi [ d al ] oksa [ ãal ] lehti [ p@t t a ] poimu [ p@úúa ]
Uvulaarisia konsonantteja Grönlanti anoraq anorakki [ anokaq ] Ranska frikatiivi: roue pyörä [ Ku ] tremulantti: [ ö ] Édith Piaf: Non, je ne regrette rien
Faryngaalisia konsonantteja Arabia, frikatiiveja: [ è ] [ Q ] Samir Yazbek: Diqqii yaa rabaaba [ diqqii diqqii jaa rabaaba diqqii Qaafaraa Pilèabaabaa (2x) baqadi maa raaèou wigaabuu wallaquu biqalbii lqadaabaa (2x)... ]
Puolitremulantti Espanja pero mutta [ pero ] perro koira [ pero ] Suomi lyhyt r jää usein yksitäryiseksi
Laterofrikatiivi Grönlanti illu talo [ iììu ] Kymri llwyd ruskea/harmaa [ ìoid ] Lle dach chi n byw? Missä sinä asut? [ ìe:daçinbeu ] Yn Llangollen. Llangollenissa [ 2nìaNgoìen ]
Klusiilin vaiheet ja sointi suuväylässä kurkunpäässä imploosio eksploosio okkluusio aika
Aspiraatio pitkähkö soinniton vaihe klusiilin eksploosion jälkeen aspiroitu(nut) klusiili, esim. [ p h ] V.O.T. (voice onset time) = aika eksploosion ja soinnin alkamisen välillä Thai: kukkia [ ba:n ] syntymämerkki [ pa:n ] riitaisa [ p h a:n ]
Affrikaatta aika sulkeumaäänne, jossa hidas (frikatiivinen) eksploosiovaihe, eli klusiilin ja frikatiivin kiinteä liittymä merkitään IPAssa symboliyhdistelmällä esim. [ ts ] [ dz ] halutessa voi yhdistää kaarella: [ > ts ]
Palataalisia konsonantteja Italia nasaali [ ñ ] campagna maaseutu [ kampañña ] vrt. Campania [ kampanja ] lateraali [ L ] li taglia leikkaa niitä [ litalla ] vrt. l Italia Italia [ litalja ]
Bilabiaalisia frikatiiveja soinniton [ F ] esim. japani: Fuji [ FWdZi ] soinnillinen [ B ] esim. espanja: Habana, Cuba [ abana kuba ]
Muita initiaatiomekanismeja ejektiivit + esim. amharan kieli: repi [ k @dd@d@ ] saartoi [ k@bb@b@ ]
Implosiivit esim. fulani: nukkua [ âa:na:de ] täällä [ âo: ] kaksi [ âiâi ]
Avulsiivit ns. maiskausäänteet, clickit esim. xhosa 12 avulsiivia Miriam Makeba: Qongqothwane!Xóõ: 83 avulsiivia
Vokaali verrattuna konsonanttiin ilma virtaa vapaasti syllabinen (tavua muodostava) konsonanttiluokitus (sointi, ääntöpaikka, ääntötapa) ei kovin sopiva
Miten vokaalit eroavat toisistaan? esim. suomen i ja y? Huulten asento: laveat vokaalit pyöreät vokaalit entä y ja u? Kielen asento: etuvokaalit takavokaalit
Kielen asento Kieli liikkuu eteen ja taakse, mutta myös ylös ja alas: suppeat vokaalit väljät vokaalit esim. suomen i e ä
Suomen vokaalit etuvokaalit takavokaalit lavea pyöreä lavea pyöreä suppeat i [ i ] y [ y ] u [ u ] väliset e [ e ] ö [ ø ] o [ o ] väljät ä [ æ ] a [ A ]
Kielen asento eri vokaaleissa
Vokaalikenttä tietyllä merkillä osoitetaan suhteellisen samankaltaista vokaalia, merkillä ei ole absoluuttista arvoa eri kielten vokaalit (hieman) erilaisia, vaikka käytettäisiin samaa merkkiä
j l apple K IPA:n vokaalimerkit ht represents a voiced consonant. Shaded areas denote articulations judged impossible. VOWELS Ejectives Examples: Bilabial Dental/alveolar Velar Alveolar fricative -palatal fricatives alveolar lateral flap neous S and x Close Close-mid Open-mid Open Front Central Back i y IY È Ë u U e P Ø o E { ø O œ å a A Å e ò Where symbols appear in pairs, the one to the right represents a rounded vowel.
Lisämerkkejä (tarkkeita)
Puolisuppea vs. puoliväljä Esim. italiassa: [ e ] [ E ], [ o ] [ O ] 20 [ venti ] reikä [ fo:ro ] tuulet [ venti ] foorumi [ fo:ro ]
Muita vokaaleita erottavia ominaisuuksia nasaalivokaalit oraalivokaalit esim. portugalissa som ääni [ sõ ] vrt. sou olen [ so ]
Muita vokaalipiirteitä soinnittomat vokaalit retrofleksivokaalit (am.) englanti: [ fä ] (fur turkki ) = (a) The retroflex tongue s (a) The retroflex tongue shape (b) The bunched tongue s diftongit: muuttuva vokaaliartikulaatio suppeneva väljenevä, Figure 1: Midsaggital jne MR images of the and bunched shapes(a subset of database laskeva nouseva, [ ie ] [ i e ]
Vokaalien ja konsonanttien välimaastoa puolivokaalit (vrt. suppeat vokaalit) esim. [ i ] [ y ] [ W ] [ u ] [ j ] [ 4 ] [ î ] [ w ] vokaalimainen artikulaatio, mutta ei syllabinen esim. ranskan miette muru [ mjet ] muette mykkä [ m4et ] mouette lokki [ mwet ]
Vokaalien ja konsonanttien välimaastoa... syllabiset konsonantit konsonanttimainen artikulaatio, mutta kuitenkin syllabinen esim. tšekin vlk susi [ vl " k ] zrno vilja [ zr " no ] esim. englannin button nappi [ b2pn " ]
Sekundaariset artikulaatiot vokaalimainen artikulaatio yhtäaikaa konsonantin kanssa palataalistunut (liudentunut), esim. [ f j ] velaaristunut, esim. [ l G ] faryngaalistunut, esim. [ z Q ] labiaalistunut, esim. [ n w ]
Esimerkkejä iiristä labiodentaali frikatiivi fí kutominen [ f j i ] faoi alla [ f G i ] lateraali léigh lue [ l j ej ] lae päivän [ l G e ]
kaksi artikulaatiota päällekkäin ajassa (osittain tai kokonaan) PÄÄTYYPIT: eri artikulaattorit artikulaatioiden päämäärät eivät ristiriidassa sama artikulaattori artikulaatiot ristiriitaisia keskenään
... koartikulaatio on kielikohtaista sopivassa määrin koartikulaatio helpottaa kuulijankin työtä vrt. assimilaatio (muutos kielisysteemissä) progressiivinen regressivinen
Suprasegmentaaliset ominaisuudet (prosodia) liittyvät äännettä suurempiin yksikköihin tavu, sana, lause,... jotkut ominaisuudet ovat luonnostaan suprasegmentaalisia suhteellinen asteikko vaatii suurempia yksiköitä äänen korkeus äänen voimakkuus ajoitus, rytmi
Suprasegmentaaliset ominaisuudet Funktionaalinen luokittelu mihin näitä käytetään eri kielissä? emotionaalinen funktio tunteita leksikaalinen funktio sanatasolla syntaktinen funktio lausetasolla
Kurkunpään rakenne ja toiminta
Kurkunpään rustot kilpirusto rengasrusto kannurustot
Kurkunpään rustot vielä...
Kurkunpään poikkileikkaus
Äänihuulten asennot (ylhäältä katsottuna)
Soinnin synty äänihuulissa lihasvoima subglottaalinen paine Bernoulli-efekti
Äänen korkeuden säätö äänihuulten sisäiset lihakset äänihuulten venytys kurkunpään nosto huom. myös äänihuulten koko subglottaalinen paine
Äänen korkeuden käyttö eri kielissä leksikaalisessa funktiossa (sanatasolla) sävel(kulku), korko, tooni sävelkieliä syntaktisessa funktiossa (lausetasolla) intonaatio kaikki kielet lausetyyppi syntaktista rakennetta Tässä on tohtori Niemisen käyttäytymistä koskeva tutkimus.
Äänen voimakkuuden käyttö leksikaalisessa funktiossa (sanatasolla) sanapaino esim. espanjan [ "termino ] loppu [ ter"mino ] lopetan [ termi"no ] lopetti syntaktisessa funktiossa (lausetasolla) lausepaino, aksentti
Ajoituksen (rytmin) käyttö eri kielissä leksikaalisessa funktiossa (sanatasolla) kvantiteetti kvantiteettikieliä syntaktisessa funktiossa (lausetasolla) lauserytmi esim. (se)tswana: väitelauseessa toiseksi viimeinen tavu pitkä [ Ú dzá na:mà ] hän syö lihaa. [ Ú dzá namà ] syökö hän lihaa?
Foneettinen kirjoitus (transkriptio) [...] Mitä kuvataan yksittäistä (konkreettista) puhetapahtumaa abstraktia kielimuotoa, esim. kieliyhteisön normia Eroja tarkkuudessa karkea vs. hieno transkriptio karkeuden raja: merkitystä erottavat erot säilyvät foneeminen kirjoitus /.../
Mistä erot ääntämyksessä johtuvat? Erot, jotka voivat erottaa merkityksiä distinktiiviset erot, oppositio Satunnaisia eroja vapaa vaihtelu Systemaattisia eroja, jotka eivät erota merkityksiä komplementaariset distribuutiot l. täydennysjakaumat
Eroja ääntämyksessä... Miksi kielessä on systemaattisia eroja, jotka eivät välitä merkityseroja? usein äänteen ympäristö vaikuttaa artikulatorinen helppous myös sosiaalinen paine Foneemi ja allofonit, esim. (suomessa): /h/ [ h ] [ H ]
helppo tutkia instrumentaalisin keinoin tärkeä vaihe puheketjussa artikulatorista eroa voi käyttää kielessä ainoastaan jos akustiset seuraukset ovat erilaisia
Mitä ääni on? nopeita muutoksia ilman paineessa syntynyt painemuutos aiheuttaa muutoksia ympäristössä joten painemuutos etenee kuva (ääni)aallosta tiettynä hetkenä etäisyyden mukaan tietyssä paikassa ajan mukaan
Äänen voimakkuus amplitudi desibeli (db)
Äänen korkeus frekvenssi eli taajuus hertsi (Hz)
Äänen laatu yksinkertainen värähtely siniääni, puhdas ääni, äänes kompleksinen värähtely SPEKTRI: Fourier-analyysi mitä tahansa ääntä voidaan kuvata yksinkertaisten äänien yhdistelmänä
Fourier-analyysi siniäänien yhdistelmä 1 0-1 0 0.01 0.02 0.03 0.04 Time (s) 1 0-1 0 0.01 0.02 0.03 0.04 Time (s) 1 0-1 0 0.01 0.02 0.03 0.04 Time (s)
Spektri erilainen kuva äänestä amplitudi (db) 90 80 70 60 0 200 400 600 800 taajuus (Hz) osasävelien taajuudet ja amplitudit äänen laatu riippuu spektrin rakenteesta (osasävelien keskinäisistä suhteista)
Spektri... amplitudi (db) 80 70 60 50 0 500 1000 1500 2000 taajuus (Hz)
Spektri... kompleksisen äänen korkeus riippuu perussävelestä (perusjaksosta) perustaajuus (Hz) kompleksisen äänen voimakkuus riippuu kaikista osasävelistä intensiteetti (db)
Resonanssi jotkut systeemit värähtelevät helpommin tietyillä taajuuksilla eli resonansseilla esim. keinulla on oma mieleinen taajuus silloin systeemi voi toimia ns. taajuussuodattimena lopputulos riippuu syötetyn energian taajuudesta toisin sanoen toiset taajuudet tulevat vahvoina läpi, toisille käy huonommin
Ääniväylän resonanssit: lähde-suodatin -teoria ääni heijastuu eli kaikuu kun se kohtaa muutoksen väliaineen joustavuudessa ääniväylässä näin käy ainakin huulilla ja kurkunpäässä ääni siis kaikuu edestakaisin ääniväylässä tämä kaikuminen vahvistaa joitakin taajuuksia (resonansseja), heikentää toisia
Formantit kun ääni kulkee ääniväylän läpi sen laatu muuttuu, koska ääniväylän resonanssit aiheuttavat spektrissa huippuja, jotka puuttuvat alkuperäisestä äänilähteestä näitä kutsutaan formanteiksi
Formantit... Sound pressure level (db/hz) ääniväylän resonansseista johtuvia huippuja spektrissä 60 40 20 0 1000 2000 3000 4000 Frequency (Hz)
Formantit... ääniväylän resonanssit riippuvat sen muodosta tästä syystä formanttien sijainti spektrissa antaa informaatiota ääniväylän muodosta alimmat formantit ovat esim. vokaalin tunnistamisessa tärkeimmät
F1 ja F2 suomen vokaaleissa
Vielä yksi kuva äänestä: spektrogrammi sama informaatio kuin spektrissä, mutta myös ajalliset muutokset aika vaaka-akselilla taajuus siirtynyt pystyakseliin amplitudierot näkyvät tummuuseroina spektrin huiput (formantit) tummempina laaksot vaaleampina voi seurata esim. formanttien muuttumista
Spektrogrammiesimerkki... 0.3 0-0.15 2.563 4 3 3.5 aika (s) 4 4000 taajuus (Hz) 3.5 Time (s) 5000 3 3000 2000 1000 0 4.248
Miten puhetta havaitaan ja ymmärretään Korvan toiminta ulkokorva korvakäytävä, tärykalvo välikorva vasara, alasin, jalustin soikea ikkuna
Korvan toimintaa... sisäkorva soikea ikkuna, pyöreä ikkuna simpukka basilaarikalvo
Sisäkorva basilaarikalvo vääntyilee kun neste liikkuu aallon edetessä se kasvaa riippuen taajuudesta karvasolut kuulohermo(t) spektri-informaatiota aivoihin
Puheen ymmärtäminen korvan avulla äänestä saatu informaatio kuulijan kielellistä tietoa foneettisella tasolla fonologisella tasolla morfosyntaktisella tasolla semanttispragmaattisella tasolla myös puhetilanne, puheen aihe, keskustelun historia
Redundanssi puheessa monia vihjeitä samasta informaatiosta lisää ennustettavuutta mikään yksittäinen piirre ei yksin määrää lopullista tulkintaa jos jotkut asiat jäävät kuulematta, puhe on ehkä silti ymmärrettävää 75 ms välein katkottu puhe:
Tentit Loppukuulustelu: perjantai 10.5.2013 klo 10-12, Päätalo D 11 Uusinta: torstai 23.5.2013 klo 10-12, Pinni B 3109 Nämä kalvot verkossa osoitteessa http: //www.uta.fi/ltl/sivuaineet// opiskelu/kurssit//fonpk.pdf