Käytettävyyden testaaminen. Integroidut sälekaihtimet

Käytettävyyden testaaminen Integroidut sälekaihtimet Marika Tähti Oulun Yliopisto connet Käytettävyys jokapäiväisessä ympäristössä Tammikuu 2003

Sisällysluettelo Sisällysluettelo...2 1 JOHDANTO...3 2 INTEGROIDUT SÄLEKAIHTIMET...4 3 KÄYTETTÄVYYSARVIOINNIN TULOKSET...6 3.1 Arvio heuristisen analyysin mukaan...6 3.2 Analyysi vastaamalla Normanin kriteereihin...7 3.3 Yhteenveto analyysistä...7 4 TESTAUSMENETELMÄN KUVAUS...9 5 KÄYTETTÄVYYDEN TESTAAMINEN...11 5.1 Koejärjestelyt...11 5.2 Pilottitesti...12 6 TESTAUKSEN SUORITUKSEN ARVIOINTI...14 7 TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET...16 8 YHTEENVETO...18 9 LÄHTEET...20 LIITTEET...21 Liite 1 Haastattelujen tulokset...21 Liite 2 Käytettävyystestien sisältölokit...23

1 JOHDANTO Käytettävyys on yksi keskeisimpiä asioita, joita tulee huomioida järjestelmien suunnittelussa. Käytettävyys on käyttäjän näkökulmasta laadun mitta. Käytettävyydellä kuvataan kuinka hyvin laitteeseen tai järjestelmään rakennetut toiminnalliset ominaisuudet saadaan käyttöön oikeissa käyttötilanteissa todellisten käyttäjien toimesta. (Saukkonen et al. 2000, s.9.) Tässä dokumentissa tarkastellaan integroitujen sälekaihtimien käytettävyyttä. Tarkastelun kohteena on sälekaihtimien säätäminen eri asentoihin (säleet kiinni/auki) sekä kaihtimien nostaminen ja laskeminen. Sälekaihtimet valittiin tarkastelun kohteeksi, koska ne ovat osa jokapäiväistä ympäristöämme. Testillä pyritään selvittämään tukeeko testin tulokset käytettävyysarvioinnin tuloksia sekä tarkastelemaan miten integroitujen sälekaihtimien säätimen käyttökokemukset eroaa perinteisistä sälekaihtimista. Käytettävyys arvion perusteella voidaan tehdä hypoteesi, että integroitujen sälekaihtimien käyttö on luontevaa hyvän muotoilun ansiosta, mutta verhojen ylös saamisessa on ongelmia. Testiin osallistui pilottihenkilö ja viisi testihenkilöä. Kaikilla testihenkilöillä oli aiempaa kokemusta perinteisistä sälekaihtimista. Ensiksi kerrotaan mikä on integroitu sälekaihdin. Sen jälkeen kerrotaan erillisenä tehdyn käytettävyysanalyysin tulokset. Seuraavaksi kuvataan käytettävyystestausmenetelmä ja koejärjestelyt. Sen jälkeen kerrotaan käytettävyyden testaamisesta sekä arvioidaan testauksen suoritus. Lopuksi esitetään johtopäätökset käytettävyystestistä. 3

2 INTEGROIDUT SÄLEKAIHTIMET Integroidussa sälekaihtimissa on ikkunan puitteissa muotoiltu säädin (KUVA 1) ja säätimen alla on ns. narunkiertopaikka. Narunkiertopaikassa on hahlo, jonka keskeltä tulee naru säätimeen. Hahlon reunukset ovat korkeammalla (siivekkeinä). Siivekkeiden alle voidaan kiertää ylimääräinen naru verhoa nostettaessa ja ne pitävät myös säätimen paikallaan. Säädintä kääntämällä saadaan verhojen säleet sulkeutumaan ja avautumaan. Mikäli haluaa verhot ylös, tulee säätimestä vetää, tällöin säädin irtoaa. Säätimen takaa lähtee naru ikkunaan. Kun, tämä narun vedetään ulos nousevat verhot ylös. Ulos vedetyn narun voi kiertää säätimen kiinnityskohdan ympärille (narunkiertopaikka) ja säätimen asentaa takaisin tähän päälle. Verhoja laskettaessa taas säädin tulee irrottaa, kiertää naru pois säätimen kiinnityskohdan ympäriltä ja päästää naru ikkunan sisään. Lopuksi säädin tulee asettaa omalle paikalleen. Siivekkeet Narun aukko "harjas" "hahlo" Säädin Narunkiertopaikka Kuva 1. Integroidun sälekaihtimen säädin ja narunkiertopaikka Integroidut sälekaihtimet (KUVA 2) on tarkoitettu kaikenlaisille kotitalouksille ja laitoksille. Yleisesti ottaen niitä voidaan asentaa minne tahansa missä sälekaihtimia tarvitaan. Sälekaihtimien narujen piilottamisella saadaan integroiduista sälekaihtimista siistin ja edustavan näköiset. Sälekaihtimia käyttävät voiva olla minkä ikäisiä tahansa, lapsista vanhuksiin. 4

Säädin Kuva 2. Integroidut sälekaihtimet ikkunassa Tiivi (2002) kertoo integroiduista sälekaihtimista kotisivuillaan seuraavaa: "Nyt Tiiviikkunoihin saa myös integroidut sälekaihtimet. Ei enää pintaan asennettuja naruja ja vipuja, vaan kaikki toiminnot kätevästi yhdellä säätimellä. Tämä uusi, yksilöllinen oivallus tekee elämisen Tiivi- ikkunan kanssa todella mukavaksi. Säädöt tapahtuvat kädenkäänteessä, kuin huomaamatta. Ajattele, nyt lapsetkin voivat säätää sälekaihtimet helppotoimisesta kauniisti muotoillusta säätimestä. Myös ikkuna näyttää kauniimmalta, kun verhojen lomasta ei roiku epämääräisiä naruja ja vipuja. Sälekaihtimet antavat suojan myös liialta auringonvalolta, säästävät energiaa ja ovat hyvä näkösuoja. " 5

3 KÄYTETTÄVYYSARVIOINNIN TULOKSET Integroitujen sälekaihtimien käytettävyyden arvioinnissa käytettiin Nielsenin (1993, s. 115-163) esittämää Heuristista arviointia niiltä osin kuin se on mahdollista. Nielsen suosittelee, että heuristisen arvioinnin tekee useampi käytettävyysasiantuntija. Koska käytettävyysasiantuntijoita ei ole saatavilla, heuristisen arvioinnin suorittaa dokumentin kirjoittaja. Heuristisen arvioinnin lisäksi integroitujen sälekaihtimien käytettävyyttä arvioidaan myös katsomalla kuinka hyvin Normanin (1989, s. 277-281) esittämät kriteerit on huomioitu. Tässä luvussa esitellään heuristinen arviointi sekä Normanin kriteerit. Itse käytettävyysarvio esitetään luvussa neljä. 3.1 Arvio heuristisen analyysin mukaan Seuraavassa on integroitujen sälekaihtimien analyysi heuristisen analyysin mukaan. Jokainen kymmenestä kohdasta on käyty yksitellen läpi. 1. Yksinkertainen ja luonnollinen vuoropuhelu. Käyttöliittymän säädin on selkeästi muotoiltu. Muotoilullaan säädin kertoo, että sitä tulee vääntää ja kääntää. Se siis tuo hyvin esille toiminnallisuuden, jolla säleitä saadaan säädettyä. Säädin ei anna pienintäkään vihjettä siitä, miten sälekaihtimet saadaan ylös ja laskettua. 2. Puhu käyttäjän kieltä. Säätimen muotoilu puhuu käyttäjän kieltä. Länsimaisessa kulttuurissa elävälle säätimen muoto kertoo sen olevan tarkoitettu kääntämiseen. 3. Minimoi käyttäjän muistitaakkaa. Kun, on kerran nähnyt miten kaihtimet toimivat niiden käytön muistaa. Ja kaihtimien säätimen muoto jo auttaa muistamaan miten säleet saadaan eri asentoihin. 4. Johdonmukaisuus. Kaihtimien säätimestä vääntämisellä tulee aina sama tulos, säleet muuttavat asentoa. Samoin muutkin säätimen toiminnot ovat aina samanlaisia. Sälekaihtimissa ei ole muuttuvia toimintoja. 5. Palaute. Käyttäjän saama palaute näkyy säleiden asennon vaihtumisena ja kaihtimien nousemisena/laskemisena. Käyttäjä saa aina välitöntä palautetta toimintoihinsa. 6. Selkeästi merkityt poistumistiet. Sälekaihtimien käytössä ei ole poistumisteitä. Niille ei ole tarvetta näin yksinkertaisessa järjestelmässä. 6

7. Oikotiet. Oikotie mahdollisuuksia ei myöskään ole. Niillekään ei ole tarvetta. 8. Hyvä virheilmoitus. Käyttäjä ei saa minkäänlaista virheilmoitusta tehdessään väärin. Käyttäjä voi nyppiä säätimen keskeltä narun ja siten nostaa kaihtimet ylös. Tässä käyttäjä kohtaa ongelman, mihin kiertää naru. 9. Virheiden esto. Integroiduissa sälekaihtimissa on pyritty säätimen muotoilulla estämään virheet. Tämä onnistuukin, mikäli käyttäjä haluaa säätää vain säleiden asentoa. Kaihtimien nosto on kuitenkin mahdollista tehdä virheellisesti nyppimällä naru säätimen keskeltä. 10. Apu ja dokumentaatio. Integroitujen sälekaihtimien käytöstä ei ole olemassa mitään dokumentaatiota. Ikkunakauppiaan henkilökohtainen opastus säätimen käytöstä on ainut ohjeistus jonka säätimien käyttöön saa. 3.2 Analyysi vastaamalla Normanin kriteereihin Seuraavassa on integroituja sälekaihtimia analysoitu Normanin kriteereiden mukaan. 1. Asiat näkyviin. Sälekaihtimien säädin on selkeästi erottuva osa ikkunapuitteissa (KUVA 2). Säätimen muotoilusta käy jo selkeästi esille, että sitä voi vääntää ja kääntää. Säätimestä ei ilmene, että se tulee nykäistä irti kun haluaa nostaa/laskea verhoja. Myöskään säätimen alla oleva narunkiertopaikka ei ole käyttäjälle näkyvissä. 2. Käytä oikeita kytkentöjä. Säätimellä on tässä useampi tarkoitus. Sen avulla säädetään säleitä, nostetaan/lasketaan kaihtimia ja peitetään narunkiertopaikka. Säädin on sijoitettu selkeästi ikkunan karmiin. 3. Riittävä palaute. Käyttäjä saa välitöntä palautetta toiminnoistaan. Säleiden asento muuttuu, kaihtimet nousevat/laskevat. 4. Virheisiin varautuminen. Virhetoimintoihin ei ole varauduttu. Virhetoimintoja on kyllä yritetty välttää esim. säätimen muotoilulla. 5. Käytä rajoitteita. Säätimen muotoilulla on hyvin onnistuttu rajoittamaan käyttövaihtoehtoja. Muotoilu kun antaa käsityksen, että säätimestä voi vain kääntää ja vääntää. Säätimen irrottaminen ei tule heti käyttäjälle mieleen. 3.3 Yhteenveto analyysistä Johtopäätöksenä voidaan olettaa, että kaihtimien säleiden säädössä ei tuule olemaan ongelmia. Säädin itsessään kertoo miten se tapahtuu. Kaihtimien nostamisessa ja 7

laskemisessa sitä vastoin oletetaan olevan ongelmia. Käyttäjä ei saa mistään vihjettä kuinka tämä toiminto tapahtuu. Kaiken lisäksi säätimen (nupin keskellä on reikä) keskellä näkyy narua, ja voidaan olettaa, että tämä saattaa houkutella joitakin nyppimään narun ulos ja nostamaan verhot siten. Voidaan kuitenkin olettaa, että integroitujen sälekaihtimien käytettävyys on parempi kuin "perinteisten sälekaihtimien", sillä niiden suunnittelussa on selkeästi huomioitu käytettävyyttä. Säleiden säätö, mikä on todennäköisesti eniten käytetty toiminto, on saatu helpoksi ja selkeäksi. Säätimen muotoilu on hyvä, se kertoo mitä sillä tehdään ja rajaa pois virhetoimintoja. Käyttäjän saama palauta toiminnoilleen on hyvää ja selkeää. Ainut puute integroiduissa sälekaihtimissa on niiden toinen toiminto, kaihtimien nosto ja laskeminen. Tästä toiminnosta ei säädin anna minkäänlaista vihjettä käyttäjälleen. Käyttäjällä kun ei ole tukenaan edes käyttöohjetta säätimen käytöstä. 8

4 TESTAUSMENETELMÄN KUVAUS Nielsenin (1993, s. 223) mukaan käytettävyystestissä on hyvä käyttää monta eri menetelmää. Menetelmät tukevat toisiaan, sillä ne painottavat eri testin alueita. Tässäkin tutkimuksessa käytetään monta eri menetelmää. Käytettyjä menetelmiä ovat muun muassa seuraavat Nielsenin (1993, s. 224) esittämästä listasta: Heuristinen evaluointi, käytettiin käytettävyysarvioinnissa. Ääneen ajattelu, testihenkilöitä pyydetään ajattelemaan testin aikana ääneen. Korostaa käyttäjän harhakäsityksiä. On epäluonnollinen testattavalle ja testaajan hankala tulkita. Tarkkailu, testihenkilöitä tarkkaillaan testitilanteen ajan. Paljastaa käyttäjän pyrkimykset, ei testaajan kontrollissa. Haastattelut, suoritetaan alku ja loppuhaastattelut valmiiksi asetetuilla kysymyksillä. Saadaan testattavien taustatiedot ja loppukommentit. Testausmenetelmänä on kokeellinen tutkimus, jonka alussa koehenkilöille suoritetaan alkuhaastattelu. Haastattelulla kartoitetaan henkilöiden taustatiedot sekä aiempi kokemus sälekaihtimien käytöstä. Testihenkilöiltä kysytään ikä, ammatti ja aikaisempi kokemus ja mielipide sälekaihtimien käytöstä. Haastattelut kirjataan paperille, niitä ei nauhoiteta. Testitilanteessa henkilöitä pyydetään ajattelemaan ääneen ja itse testitilanne videoidaan. Videointilaitteena toimii Panasonic-videokamera. Videoija toimii mahdollisena ohjaajana ongelmatilanteiden aikana. Lopuksi testihenkilöille tehdään loppukysely, jolla kartoitetaan henkilöiden kokemuksia ja mielipiteitä integroitujen sälekaihtimien säätimen käytöstä. Testihenkilöitä pyydetään vertaamaan perinteisten sälekaihtimien käyttöä integroituihin. Haastattelun kysymykset ja testihenkilöiden vastaukset löytyvät liitteestä 1. Testisarjaan kuuluu pilottitesti ja viisi varsinaista testiä. Pilotti ja testihenkilöt on kuvattu TAULUKOSSA 1. Testihenkilöiksi valitaan mahdollisimman eri-ikäisiä henkilöitä, joilla on aiempaa kokemusta perinteisistä sälekaihtimista. Pilottitestin jälkeen voidaan arvioida olivatko kysymykset hyviä ja onko testausolosuhteet toimivat. Pilottitestin jälkeen koe suoritetaan viidelle testihenkilölle. Testihenkilöiksi valitaan 9

sellaiset henkilöt joilla on aiempaa kokemusta perinteisten sälekaihtimien käytöstä. Tarkastelemme integroitujen sälekaihtimien käytettävyyttä seuraavasta näkökulmasta: - Miten hyvin testin tulokset tukevat käytettävyysarvioinnissa saatua hypoteesia? - Millainen on testihenkilöiden kokemus integroiduista sälekaihtimista suhteessa heidän aikaisempaan kokemukseen perinteisistä sälekaihtimista? Taulukko 1. Testihenkilöiden kuvaus sekä testipäivät Testihenkilö Sukupuoli Ikä Testipäivä Pilottitesti Mies 30 19.12.2002 Testihenkilö 1 Nainen 32 20.12.2002 Testihenkilö 2 Nainen 26 27.12.2002 Testihenkilö 3 Nainen 23 8.1.2003 Testihenkilö 4 Nainen 17 8.1.2003 Testihenkilö 5 _ 10

5 KÄYTETTÄVYYDEN TESTAAMINEN Käytettävyystestit (5 kpl) ja pilottitesti suoritettiin kotitaloudessa Oulussa 20.12.2002-2.1.2003. Testaustilanteet sujuivat yllättävän hyvin ja suunnitelmien mukaisesti. Testihenkilöt olivat hyvin innokkaita osallistumaan testin ja olivat aidosti kiinnostuneita integroiduista sälekaihtimista. 5.1 Koejärjestelyt Testien ajaksi ikkunasta on poistettu verhot ym. testiä häiritsevät tekijät (KUVA 3). Testihenkilöt kutsutaan yksitellen testaushuoneeseen. Ennen testiä testihenkilöille luodaan mukava olo sekä tarjotaan kahvia/teetä. Eettiset kysymykset ovat tärkeä asia käytettävyystesteissä (Nielsen 1993, 181-184). Näiden turvaamiseksi testihenkilöille korostetaan, että testin tarkoitus on testata integroituja sälekaihtimia, ei testihenkilöiden kykyä käyttää niitä. Testattaville kerrotaan myös, ettei heidän testituloksiaan paljasteta kenellekään ja että heille annetaan testitulosten kirjaamisessa tunnistenumerot. Testin aikana syntyneet nauhat sekä muu materiaali, mistä testattavien henkilöllisyys ilmenee, tuhotaan testin suorituksen jälkeen. Testin aikana testihenkilölle esitetään lisäkysymyksiä, mikäli sellaiseen tulee tarvetta. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi silloin kun testaaja ei ole saanut selville minkä päätelmän seurauksena testihenkilö teki jonkin toiminnon. Testihenkilöitä avustetaan Nielsenin (1993, s. 190) ohjeiden mukaan tarpeen tullen. Ohjeen mukaan testihenkilöä ei tule avustaa ennen kuin hän on tilanteesta josta ei pääse eteenpäin ja on tyytymätön tilanteeseen. Testihenkilöä voidaan myös avustaa, mikäli hän törmää samaan ongelmaan moneen kertaan. Testin videointi suoritetaan Panasonic-videokameralla. Nauhalle kuvataan vain testihenkilön käsiä testin suorituksen aikana sekä puhe. Sillä ettei testihenkilöä kuvata kokonaisuudessaan (KUVA 3) pyritään siihen, että testihenkilöillä olisi mahdollisimman luonteva olo testin aikana. Videolle nauhoitetaan myös testiin kulunut aika. Yhdelle päivälle otetaan maksimissaan kaksi testaajaa, ja nauhat kirjoitetaan puhtaaksi välittömästi testitilanteiden päätteeksi (liite 2). Puhtaaksikirjoituksen viivytys saattaa muokata käsitystä tilanteesta ja vääristää lopputulosta. Puhtaaksikirjoituksessa 11

käytetään hyväksi nauhalle tallennettua aikaa. Nauhalle tallennetun ajan perusteella on helppo löytää tärkeät kohdat myöhempää tarkastelua varten. Iso ikkuna Tuuletus ikkuna Ikkunan ripa Kuvausalue Sälekaihtimet Säädin Kuva 3. Ikkunat ja sälekaihtimet testitilanteessa, sekä testissä kuvattu alue. 5.2 Pilottitesti Nielsenin (1993, s. 174) mukaan mitään käytettävyystestiä ei tulisi suorittaa ennen kuin testin vaiheet on testattu pilottitestillä. Pilottihenkilöt voidaan valita helposti saatavilla olevien henkilöiden joukosta vaikka he eivät edustaisikaan lopullista tutkimusjoukkoa. Nielsen kuitenkin suosittelee, että silti ainakin yksi pilottihenkilö tulisi valita lopullisen tutkimusjoukon piiristä. Nielsenin (1993, s. 174) mukaan pilottitestin aikana voidaan tarkastella ovatko testin ohjeet, kysymykset ja testi itsessään huolellisesti suunniteltuja ja löytyykö niistä puutteita. Pilottitesti suoritettiin torstaina 19.12.2002. Pilottitestin tarkoituksena oli testata alku- ja loppukysymykset, sekä itse testitilanne. Pilottitestin tuloksia ei käytetä lopullisessa analysoinnissa, koska pilottitestihenkilöllä oli aiempaa kokemusta integroitujen sälekaihtimien käytöstä. Pilottitesti sujui hyvin. Alku- ja loppukysymykset olivat selkeät ja niihin saatiin hyvin vastaukset. Itse videointi onnistui hyvin. Pilottitestin aikana testin tekijä opetteli käyttämään videokameraa. Pilottitesti osoitti, että huoneen valo on riittävä nauhoitukseen ja että testihenkilöille on syytä antaa selkeämpi selostus tulevista tehtävistä. Pilottitestissä testihenkilöä pyydettiin kertomaan mitä hän näkee ja ajattelee tehtävän aikana, kertomaan omin sanoin ääneen. Tässä pilottihenkilö luuli, että hänen tulee kertoa sälekaihtimista yleensä. Joten testien aluksi tulee korostaa, että kyse on säätimestä ja sen käytöstä ei sälekaihtimien käytöstä yleensä, samoin pitää pyrkiä 12

saamaan testihenkilöitä kertomaan kaikki ajatuksensa, vaikka ne kuulostaisivat hassuiltakin. Mikäli testaaja ei ymmärrä millä perusteella testihenkilö teki jonkin toiminnon, hänen tulee sitä kysyä heti testihenkilöltä. 13

6 TESTAUKSEN SUORITUKSEN ARVIOINTI Testaukset sujuivat hyvin ja leppoisassa tunnelmassa. Testihenkilöille saatiin luotua mukava ja kotoisa olo. Testien onnistumiseen vaikutti osaltaan se, että testihenkilöt olivat todella kiinnostuneita integroiduita sälekaihtimista ja niiden toiminnasta. Testin aikana videokamera toimi ja kaikki testit saatiin nauhalle äänen kera litterointia varten. Testihenkilöt osasivat kertoa ääneen tekemisistään eikä testaajan tarvinnut kovin montaa lisäkysymystä testien aikana tehdä. Tekijöitä jotka saattoivat tuoda negatiivista vaikutusta testiin: - Pilottihenkilönä olisi pitänyt olla henkilö, joka ei tunne integroituja sälekaihtimia. Kuitenkin pilottitestin aikana tuli esiin muutama parannus testiin. Myös kuvausjärjestelmien sekä kysymysten toimivuus saatiin pilottitestillä testattua. - Testiympäristö on toisen koti. Toisen kotona ei välttämättä tunne oloaan niin rennoksi ja rauhalliseksi kuin esimerkiksi kotona tai jossain puolueettomalla alueella esimerkiksi testilaboratoriossa. Tätä tekijää pyrittiin vähentämään sillä, että testihenkilöille luotiin mukava olotila ennen testiä keskustelemalla heidän kanssaan testin suorituksesta. Keskustelun aikana testihenkilöille tarjottiin mahdollisuus juoda kahvia/teetä. Keskustelussa pyrittiin saamaan hyvä yhteys testihenkilöihin ja samalla painotettiin, ettei testin missään aiheessa testin kohteena ole testihenkilö, vaan kohde on integroidut sälekaihtimet. Koska integroituja sälekaihtimia oli saatavana vain testaajan kotona, ei testiä voinut siirtää muualle. Kaiken kaikkiaan testi oli onnistunut ja siinä saatiin runsaasti hyvää materiaalia integroitujen sälekaihtimien käytettävyyden arviointiin. Testit olivat helppo suorittaa ja niistä jäi testihenkilöille positiivinen vaikutus. Testin lopussa kukaan testihenkilöistä ei vaikuttanut turhautuneelta vaan he olivat tyytyväisiä testiin. Testauksen suorituksessa oli hiukan epäonnea mukana. Testien ajankohdaksi oli sovittu 20.12.2002-5.1.2003. Valitettavasti tuona aikana testikaupungissa oli erittäin kovat 14

pakkaset ja testejä jouduttiin siirtämään, koska testihenkilöt eivät päässeet testauspaikalle. Kaksi testiä ehdittiin suorittaa ennen kovia pakkasia ja kolme testiä jouduttiin siirtämään myöhemmäksi. Viimein 8.1.2003 oli pakkanen hiukan lauhtunut ja saatiin sovittua testiaika kahdelle testihenkilölle. Viimeisen testihenkilön kanssa oli testiajaksi sovittu 10.1.2003, mutta sairastumisen vuoksi hän ei päässyt saapumaan paikalle. Siihen, että testihenkilöt eivät pääse testauspaikalle sovittuna aikana ei ollut varauduttu. Testausaikoja kyllä sovittiin useaan kertaan, mutta pitkään kestänyt pakkanen siirsi testejä koko ajan. Testien piti alun perin loppua jo 6.1.2003, mutta pakkasten vuoksi aikaa pidennettiin viikolla. Valitettavasti viimeinen testihenkilö sairastui ennen sovittua testiaika. Testihenkilön tilalle yritettiin saada toista henkilöä, mutta tämä ei lyhyellä varoitusajalla onnistunut. Koska kuitenkin oli saatu jo runsaasti hyvää materiaalia koottua, päätettiin tulosten analysointi tehdä neljän testin perusteella. Ennen testien aloittamista yritettiin huomioida kaikki mahdolliset paikat ja tilanteet jotka olisivat voineet vaikuttaa testeihin, ei pitkään kestäviä pakkasia ja viimehetken sairastumisia ollut huomioitu. Vaikka testiaikataulu oli laadittu löysäksi, mahdollisten uusien testausajankohtien sopimiseksi, ei pitkiin viivytyksiin ollut varauduttu. Tämä oli käytettävyystestin heikoin lenkki. 15

7 TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Johtopäätöksissä käydään lyhyesti yhteenvetona läpi käytettävyystestissä saadut tulokset. Tulokset esitetään tutkimusongelmittain. Testitulokset tukevat käytettävyysarvion tuloksia. Ensimmäinen tehtävä, eli säleiden säätäminen vastasi täysin käytettävyysarvion tuloksia. Tehtävä onnistui hyvin ja kaikki testihenkilöt kommentoivat, että säätimen ulkonäkö jo kertoo, että se on tarkoitettu väännettäväksi.. "... se on sen näköinen. Kuin esimerkiksi hanassa tai mistä avataan ovea... oven lukko.." (testihenkilö 1) ".. Se on niinku sen muotoinense nuppi. Se niinku näkyy, että..se niinku napsahti tohon.." (testihenkilö 2) ".. No tuosta asennosta, ko siihen sormet osuu hyvin...näin.. tämmöset. Ja tämän näkösiähän on niinku muitakin tulppia ja nipukoita, että se on ihan tuo tutun näkönen asento..." (testihenkilö 3) "... No se näytti siltä, että tuosta namiskasta pitää vääntää ja..." (testihenkilö 4) Voidaan siis sanoa, että säätimen muotoilu on hyvä, koska se kertoo mitä sillä tehdään Toisen tehtävän tulokset tukevat myös käytettävyysarvion tuloksia. Tosin käytettävyysarviossa oli ylimalkaisesti ilmoitettu, että kaihtimien ylös saamisessa ja alas laskemisessa tulee olemaan ongelmia. Testin perusteella, ongelmia ei niinkään olut kaihtimien ylös saamisessa/laskemisessa, vaan ylös vedettyjen verhojen ylhäällä pysyminen. Kaikki testihenkilöt saivat säätien, sitä väännellessään, vahingossa irtoamaan. Mutta heti kun säädin irtosi, he osasivat siitä vetää ja saivat näin verhot ylös. "... Hups, tämä lähti itsestään. Auttoi minua ja nousi itse pois. Ai jaa..että tämän pystyy vetämään silloin se heti nousee..." (testihenkilö 1) "... itse asiassa se oli vahinko, että se lähti irti kun se näytti löystyvän.." (testihenkilö4) 16

Verhojen ylhäällä pysymiseen oli monenlaisia vaihtoehtoja, jotka kaikki kuitenkin olivat toimivia ratkaisuja, verhot pysyivät ylhäällä. Moni huomasi oikean ratkaisun aikansa verhoja käsitellessään. Voidaan siis sanoa, että säätimen ulkonäkö ei anna vihjettä miten kaihtimet saadaan ylös ja varsinkin miten ne siellä pysyvät. Mutta kuten testihenkilö 1 sanoi:"... Tämä on kyllä sellainen, jonka muistaa kun kerran kokeilee...". Tämä siis on paikka, jossa olisi eniten parannettavaa käytettävyyden kannalta. Koska kuitenkin kommentti oli, että tämän kyllä osaa kun kerran näkee, helpoin ratkaisu varmaan olisi tehdä pika käyttöohjeet sälekaihtimien toiminnasta. Toisena tehtävänä pyydettiin käyttäjiä vertaamaan käyttökokemusta, heidän kokemuksiinsa perinteisistä sälekaihtimista. Kaikki olivat sitä mieltä, että nämä näyttävät paremmalta. Kaunis ulkonäköhän ei suoranaisesti ole käyttökokemus, mutta se vaikuttaa välillisesti käyttömukavuuteen. Testihenkilöiden mielestä integroidut sälekaihtimet olivat näppärät, koska kaikki toiminnot oli saatu yhden säätimen taakse. Yksi testihenkilö huomasi, että narun vetämisessä saattaa olla vaaratilanteita (jos narun vetää yhdellä kädellä nopeasti ulos). Hän huomasi myös, että narunkiertopaikan reunat ovat terävät ja narut jäävät niihin helposti kiinni. Narunkiertopaikan reunojen pyöristäminen olisi varmasti paikallaan. 17

8 YHTEENVETO Käytettävyystestissä suunniteltiin aluksi olevan pilottitesti ja viisi varsinaista testihenkilöä. Pakkasten ja sairastumisten vuoksi testihenkilöiden määrä jäi neljään. Koska neljän testin jälkeen oli runsaasti hyvää materiaalia, testin analysointi suoritettiin tämän materiaalin pohjalta. Vaikka testihenkilömäärä onkin pieni, voidaan tuloksia pitää suuntaa-antavina, sillä jokainen tulos on lähes samanlainen. Käytettävyystestissä tarkasteltiin miten hyvin testin tulokset tukevat käytettävyysarvioinnissa saatua hypoteesia. Käytettävyystestin perusteella säleiden säätäminen on luontevaa, mutta verhojen ylössaaminen ei ole niin selkeää. Testin tulokset tukivat täysin käytettävyysanalyysin tuloksia, tosin hiukan vielä täsmentäen. Testin tulosten perusteella voidaan sanoa, että integroitujen sälekaihtimien säädin kertoo jo ulkomuodollaan miten säleitä säädetään. Säätimen ulkonäkö ei kuitenkaan kerro miten verhot saadaan ylös ja alas. Varsinkin verhojen ylhäällä pysyminen (eli narun kiinnittäminen) on ongelmallista. Tämä onkin yksi käytettävyyden parannuspaikka. Koska testissä kävi ilmi, että verhojen ylössaamisen kyllä muistaa kun sen kerran näkee, helpoin ja nopein parannus olisi käyttöohjeiden olemassaolo. Testissä tuli myös ilmi, että narunkiertopaikan reunat ovat terävät ja narut jäävät niihin helposti kiinni. Käytettävyyttä saataisiin paremmaksi myös sillä, että narunkiertopaikan reunamia pyöristettäisiin. Testissä tarkasteltiin myös testihenkilöiden kokemuksia integroiduista sälekaihtimista verrattuna heidän aiempaan kokemukseensa perinteisistä sälekaihtimista. Pienistä vastoinkäymisistä huolimatta kaikki testihenkilöt pitivät integroituja sälekaihtimia näppärinä ja kauniina. Se, että kaihtimien toiminnot oli saatu yhden säätimen alle, oli hyvä asia. Kukaan testihenkilöistä ei kuitenkaan olisi heti vaihtamassa perinteisiä kaihtimiaan integroituihin. He olisivat kuitenkin valmiita harkitsemaan integroituja vaihtoehtona jos olisivat laittamassa uusia sälekaihtimia. Jatkotutkimushankkeena olisi mielenkiintoista testata integroituja sälekaihtimia eri ikäryhmien keskuudessa, lasten ja vanhusten. Mielenkiintoista olisi myös testata miten 18

henkilöt jotka eivät aiemmin ole käyttäneet sälekaihtimia kokevat integroidut sälekaihtimet. 19

9 LÄHTEET Nielsen, J. 1993. Usability Engineering. Academic Press, inc.: USA. ISBN 0-12-51846-9 Norman, D.A. 1989. Miten avata mahdottomia ovia? Tuotesuunnittelun salakarit. Weilin + Göös. ISBN 951-35-4677-2. Saukkonen, S., Kuutti, K., Jokela, T., Abrahamsson, P., Välikangas, L., Villman, L. & Sandelin, T. 2000. Käytettävyyssuunnittelun kehittäminen tuotekehityksessä. Research Paper Seriers A 30. Oulun Yliopistopaino. ISBN 951-42-5534-8. Tiivi. 2002. Tiivi-ideat menestyvät. Uutuudet ensimmäisenä sinunkin kotiisi. Integroitu sälekaihdin vain tiiviltä. http://www.tiivi.fi/ (saatavilla 4.12.2002) 20

LIITTEET Liite 1 Haastattelujen tulokset Testihenkilö 1 Ikä 32 Ammatti Assistentti Aiempi tuntemus sälekaihtimista Monen vuoden hyvä kokemus perinteisistä sälekaihtimista. Ei aiempaa kokemusta integroiduista sälekaihtimista. Kokemukset testin jälkeen Pidin kovasti näistä integroiduista sälekaihtimista. Muuten helppo ymmärtää käyttö, mutta narunvetäisy ja se mihin naru kierretään ei heti arvattavissa. Vaikka ei perinteisiä sälekaihtimia olisi ennen käyttänyt uskoisin, että niissä narun näkyminen helpottaa tiedostaman, että narusta vedetään. Testihenkilö 2 Ikä 26 Ammatti Luokanopettaja Aiempi tuntemus Aiemmin käyttänyt päivittäin perinteisiä sälekaihtimia. sälekaihtimista Kymmeneen vuoteen ei ole kuitenkaan ollut päivittäistä käyttöä. Ei aiempaa kokemusta tai tietoa integroiduista Kokemukset testin jälkeen sälekaihtimista Ei ollut aluksi niin helppo käyttää kuin perinteisiä, koska perinteisistä on niin pitkä kokemus. Mutta kun nyt tietää miten nämä toimivat niin yhtä helppo on käyttää kuin perinteisiä. Testihenkilö 3 Ikä 23 Ammatti Tutkija Aiempi tuntemus Kotona perinteiset sälekaihtimet. Käyttänyt niitä päivittäin jo sälekaihtimista useamman vuoden. Ei aiempaa kokemusta integroiduista Kokemukset testin jälkeen sälekaihtimista. Verhojen nosto/lasku ominaisuus piilotettu. Tämä kivempi kuin perinteisessä, sillä narut eivät roiku näkyvillä. Tosin narut kyllä sitten kiinnitettynä roikkuvat. Ei olisi vaihtamassa perinteisiä sälekaihtimia tällaisiin, mutta jos olisi laittamassa sälekaihtimia, voisi harkita. Lopussa heräsi kysymys: miksi säätimen korkeus on valittu juuri kyseiseksi? Testihenkilö 4 Ikä 17 Ammatti Opiskelija Aiempi tuntemus Laaja kokemus, käyttää päivittäin kotona. Ei kokemusta tai sälekaihtimista tietoa integroiduista sälekaihtimista. 21

Kokemukset testin jälkeen Siistin näköinen ja kun katsoi niin heti huomasi miten kaikki toiminnot tapahtuu. Verrattuna perinteiseen tämän vetosysteemi (verhojen ylös saaminen) on hankalampi, koska piuhaa (narua) on enempi. Normaalissa alaspäin puihan veto, tässä oma systeemi. Piuhan lähtö urista on hankalampaa, koska on terävät kulmat ja piuhat tarttuu niihin kiinni. Testihenkilö 5 Ikä - Ammatti - Aiempi tuntemus - sälekaihtimista Kokemukset testin - jälkeen 22

Liite 2 Käytettävyystestien sisältölokit Testihenkilö 1 Aika Testihenkilö sanoo Testihenkilö tekee Testaaja 1.40 Näyttäisi olevan yksi ainut nappula mitä pystyy säätämään. Tällä heti kuvittelisin, että pystyy säätämään säleet auki tai Katselee ikkunan puitteita ja säädintä. Ei vielä koske mihinkään kiinni. En pysty kuvittelemaan miten verhot saa ylös ja alas 2.14 Nyt seuraavaksi kun säädän tästä niin tietenkin verhot nousevat ylös. Tarttuu säätimeen ja vääntelee sitä Kun vääntää alas säleet menevät kiinni ja ylös niin säleet menevät alas. 2.25 Vääntelee säätimestä Mistä päättelit, että Koska, se on sen näköinen. Kuin esimerkiksi hanassa tai mistä avataan ovea... oven lukko 2.40 Hups, tämä lähti itsestään. Auttoi minua ja nousi itse pois. Ai jaa..että tämän pystyy vetämään silloin se heti nousee. Vääntelee säätimestä Säädintä vääntäessä saa säätimen nousemaan ylös, selkeästi säikähtää tapahtunutta. Vetää narusta, nostaa verhot, päästää narusta laskee verhot. Ihmettelee ja pyörittelee narua. nupista väännetään? Mitäs sitten? Hirttäisin narun tuohon kiinni ja jättäisin Osoittaa ikkunan ripaa. roikkumaan. Pyörittelee narua ja ihmettelee. 3.14 Katsopas narun Enpä ois älynnyt, että tässä on tämä.. Tämä on kyllä sellainen, jonka muistaa kun kerran kokeilee...mutta ei tämä kyllä näytä siltä. 3.14 Periaatteessa perinteieissäkinhän on vaan yksi naru...ei kun siinä on säädin ja naru... Kiertää narun renkaan ympärille. Ja painaa säätien päälle. Nyplää säädintä ja naruja. Laskee verhot takaisin. ulostuloaukon reunoja. Kommentteja? 3.56 Etukäteen ei tunnu yhtään loogiselta kun on tottunut perinteisiin. Tuntuu kuitenkin näppärämmältä ja on paremman näköinen kuin missä on ne kaksi. on paljon huomaamattomampi... Kyllä tämän nyt osaa... 4.14 Kiitos! 23

Testihenkilö 2 Aika Testihenkilö sanoo Testihenkilö tekee Testaaja 0.06 Tästä varmaan avataan säleet...vastapäivään kun pyörittää niin saa säleet kiinni ja auki...sama kumpaan suuntaan pyörittää niin säleet aukeaa ja menee kiinni. Vääntelee säätimestä kumpaankin suuntaan. Se on niinku sen muotoinense nuppi. Se niinku näkyy, että..se niinku napsahti tohon ja sitte pyörittää. Näyttää miten sormet napsahtavat nupin harjakseen. Pyörittää nuppia. Mistä päättelit, että pitää pyörittää? 00.31 Entä miten verhot saadaan ylös? Hetkinen... Onkohan tämä....ja pois, jaa kun tästä kiskas... Tarttuu säätimeen ja vetää. Säädin irtoaa. 00.40 en mä sitte tiedä oisko se pitänyt olla se naru sitten tuossa esillä... ja mää oisin sitte pelkästä narusta kiskonut, kun minä nyt sitten erotin tämän koko systeemin.. Näyttää säätimen keskellä näkyvää narunpäätä. Pyörittelee säädintä ja ihmettelee. 00.49 oisko tässä nyt joku miten mä saan sen kiinnitettyä..jos mä paan sen takasin laittaa säätimen paikoilleen kiertämättä narua mihinkään Jes... 1.00 Katsopas narun ulostuloaukon reunoja. Vaikeuksia saada nuppi pois kun pelkää verhojen laskeutuvan. Tarttuu naruun ja samanaikaisesti poistaa nupin. Tämähän on niinkuin perinteisessä... 1.20 eikö..tää pyörii mukana..mutta kyllä se pysyy siinä Tutkailee narun kiertopaikka ja kiertää narun siihen voimakkaasti narusta kiskoen. Narun kiertopaikan kehys pyörii mukana 1.31 tai sitte pyörittä ja vetää välistä Pyörittää narun kiertopaikkaan ja lopuksi vetää narun kiertopaikan hahlojen poikki. 1.45 Irrottaa nupin ja laskee verhot takaisin 2.00 Käyttökommentteja? Oli ihan looginen..ei vaikea hahmottaa. Vääntelee samalla Tätä osaa heti pyöritellä, mutta tämä säätimestä ja vetää vetojuttu kyllä pitää tietää...mutta narun ulos (nostaa sittenhän tämän kyllä osaa... verhot) ja päästää narun takaisin (verhot alas) 2.23 Kiitos! 24

Testihenkilö 3 Aika Testihenkilö sanoo Testihenkilö tekee Testaaja 0.18 Tässä on nyt tämmöinen tuppi, tappi ja tätä voi ilmeisesti pyörittää eri suuntiin... Vääntelee säätimestä vasemmalle. nyt aukes..eli vasemmalle pyöritettiin niin aukes.. ja meni kiinni..ei se ookkaan ympäri.. No niin..nyt on tehtävä tehty. Se ei ollut kovin vaikea.. 0.50 Mistä päätit vääntää? No tuosta asennosta, ko siihen sormet osuu hyvin...näin.. tämmöset. Ja tämän näkösiähän on niinku muitakin tulppia ja nipukoita, että se on ihan tuo tutun näkönen asento. Vaikkei tässä kyllä mitään nuolta tai mitään oo semmosta oo mihin suuntaan väännetään. 1.11..Siitä sai tämän toisenkin tehtävän tehtyä (nauraa)..sitte..elikkä se meni tuonne.. Mutta nyt se varmaan lukitaan tällä sitte takas..katotaanpa..ehkä mahollisesti.. Vääntelee säätimestä ja näyttää miten sormet siihen sopivat. Tarkkailee säädintä läheltä. Vääntelee säädintä ja se irtoaa. Nostaa verhot ylös. Verhot on vedetty ylös ja naru on ulkona. Tutkailee säädintä. Lopulta painaa säätimen takaisin paikoilleen niin, että naru on ulkona ja verhot ylhäällä. (ei ole kiertänyt narua) 1.35 Entäs laskeminen?..pittää pittää vissiin kiinni, että nei ei löpsähä heti. Elikkä pitää pitää nuista kiinni tai jommasta kummasta... Mutta tämä on hankalempi saaha irti kun se on tiukempi..ja nyt tämä ote ei ole enää niin hyvä, kun tämäpitää saaha irti..vaan pitää vetkutella.. 2.06..mutta nyt se ois löpsähtäny tonne alas.. mutta nyt ei tiedä mitkä ne niistä on.....pitää laittaa täältä toiselta puolelta tulemaan nämä näin....nytten pitää sitten vaan muistaa, että mikä oli. Mikä oli ylöspäin menevä ja mitkä oli tätä jämää, että jos sitä ei muista niin taas saa ottaa molemmista kiinni. Tarkkailee säädintä ja pitää naruista kiinni. Vääntelee tiukaan painamaansa säädintä irti. Pitää naruista kiinni kun saa säätimen irti. Samalla näyttää, ettei tiedä kumpi pää naruista lähtee menemään ikkunan sisään. Laittaa säätimen takaisin paikoilleen niin, että säätimessä kiinni oleva naru tulee ulos eri puolelta kuin ikkunan sisään menevä naru. Näyttää naruja. 25

Mutta nythän se ois helppo kun pitää kiinni ja... hetkinen 2.30..ai nämä saa tänne..jooo..tänne saa lukkoon..aivan. Sen tunsi vasta nyt kun pisti käjet tarpeeksi lähelle..nyt se ei löpsähä... 2.49..mutta onhan se, että näyttää sievältäniin laittaa tuo tappi tuohon päälle, eikä sitä tarvi sitten painaa niin lujasti..aivan..niinhän se on helppo... Irrottaa nupin ja samalla huomaa urat nupin pitimessä.. Kiertää narua uraan. Laitaa säätimen takaisin paikalleen. Sälekaihtimet on ylhäällä ja naru kierretty uraan. Irroittaa narun urasta ja laskee verhot. ja sitten verhot alas..katsotaanpa onnistuuko..joo 3.15 Miltä tuntui? Kyllä tämä ihan mukava oli, että voisin jopa harkitatuota..kokeillaanpa vielä, että..joo....voisi harkita tämmöisten laittamista kun seuraavan kerran tarttee. Kun niissä toisissahan pyöritetään ja vedetään ja laitetaan sinne kiinni.. Nostaa verhot ylös ja kiertää narun kiinnittää nupin..ja palauttaa verhot lopuksi alas. Hahmottelee ilmassa kuinka perinteiset sälekaihtimet toimii. 3.40 Tämähän on siinä mielessä hyvä, että nyt kun se on näin perushommassa niin narut Säätelee säädintä ja nostelee verhoja. ja kaikki röpelöt ja muut ei näy eikä oo tuossa tiellä, että sinänsä se on hyvä. Että ei voi mennä lapsi tai joku muu niitä vetelemään.. 4.02 Kiitos! 26

Testihenkilö 4 Aika Testihenkilö sanoo Testihenkilö tekee Testaaja 4.05..elikkä mää kokeilen tätä namiskaa, koska se vaikuttaa aika mielenkiintoiselta.. hei..no nyt näkyyy.. Vääntelee säätimistä ja saa säleet auki sekä takaisin kiinni 4.19 Mistä päättelit vääntää? No se näytti siltä, että tuosta namiskasta pitää vääntää ja.. aattelin nostaakin tästä... 4.37..ja tästä sitten pyöritetään tästäsitten näin. Siinä on semmoiset urat... Vääntelee säätimestä ja samalla säädin irtoaa. Kun oli saanut verhot ylös ja narun ylös alkoi kiertää sitä nupinpitimen uriin. itse asiassa se oli vahinko, että se lähti irti kun se näytti löystyvän.. 4.58 Sitten laskeutuu alas... Laskee verhot alas. Mistä tiesit vetää nupin irti? 5.30 Kokemuksia? Tässä on siistimpi tämä... Näyttää säädintä ja vääntää siitä. Nostaa verhot ylös ja kiertää uraan. 5.36 No voi hitto..nämä vaan sotkeutuu tänne nämä pituhat..tämä ei oo hauskaa.. Tämä on vaan vaarallinen tämäkun tästä vaan huitaisee auki...hui... Irrottaessaan naruja ne jäävät terävään uran reunaan kiinni. Vetää narun yhdellä nykäisyllä ulos ja samalla narua vetänyt käsi ojentuu pitkälle. 5.50 Pitää opetella tekniikka eka...mutta on tää kyllä ihan fiksun näköinen..ei oo mikään Kokeilee verhon toimintoja vielä. törsö. 5.59 Kiitos! 27