Opiskelijakunnan uusi puheenjohtaja on valittu Maanantaina 22.1. pidetyn puheenjohtajaehdokkaiden vaalitentin jälkeen oppilaat pääsivät netissä äänestämään suosikkiaan opiskelijakunnan uudeksi puheenjohtajaksi. Vaalitentti otettiin opiskelijoiden taholta hyvin vastaan ja se sai paljon kehuja, vaikka kolmannessa kerroksessa olleilla olikin vaikeuksia kuulla ehdokkaiden keskustelua. Seuraavana päivänä äänestyksen voittaja julkistettiin areenalla: opiskelijakunnan uusi puheenjohtaja on Tuomas Härmä. Äänestys oli tasaväkinen Härmä sai yhteensä 112 ääntä kun toinen puheenjohtajaehdokas Hilpi-Maria Lyytikäinen sai puolelleen 83 ääntä. Lyytikäinen toimii nyt siis varapuheenjohtaja. Opiskelijakunnan edellinen puheenjohtaja Riikka Kokko on tyytyväinen tulokseen, ja uskoo että uudella puheenjohtajistolla tulevat kyllä hommat hoidetuiksi. Kokko myös toivoo, että vaalitentissä kuullut puheet opiskelijoiden osallistamisesta ideointiin toteutuvat. Onnittelut heille ja tsemppiä tulevaan vuoteen!, hän vielä toivottaa uudelle johtajistolle. Areenan vaalitentti Maanantaina 22.1.2018 Areenalla nähtiin puheenjohtajaehdokkaiden vaalitentti, jonka tarkoituksena oli lisätä tietoisuutta opiskelijakunnan hallituksen toiminnasta ja tämän vuoden ehdokkaista. Tentin jälkeen opiskelijat pääsivät ensimmäistä kertaa äänestämään sähköisesti
mieleistään ehdokasta. Kello 13 Areenalle astelivat vaalitentin haastattelijat Ada Kalliomäki ja Elias Räinä. Kerrottuaan vaalitentin merkityksestä opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksien parantajana he toivottivat tämän vuoden kaksi puheenjohtajaehdokasta lavalle. Tuomas Härmä ja Hilpi-Maria Lyytikäinen istuutuivat sohville valmiina vastaamaan kiperiin kysymyksiin. Tenttiä oli saapunut seuraamaan monta opiskelijaa, ja yleisö reagoikin useaan otteeseen Areenan tapahtumiin naurahduksin ja aploodein. Ensimmäinen kysymys koski Järvenpään lukion opiskeluympäristöä ja sen parannusmahdollisuuksia. Kumpikaan ehdokkaista ei osannut nimetä mitään tällä hetkellä kouluympäristöä vaivaavaa ongelmaa, mutta molemmat halusivat tehdä ehdotusten ja valitusten antamisesta helpompaa lukiolaisille esimerkiksi yleisen palauteboksin avulla. Lyytikäinen otti esille jo mielipidekirjoituksessaan mainitsemansa ongelman opintoohjauksen lisäämisen tarpeesta. Seuraavaksi ehdokkailta kysyttiin syytä puheenjohtajan paikan hakemiseen. Härmä kertoi haluavansa kokemusta ja mahdollisuuden vaikuttaa, mutta lisäsi myös ettei pestin mainitsemisesta CV:ssä ole haittaakaan. Lyytikäinen puolestaan kertoi häntä motivoivan tilaisuus vaikuttaa yhä enemmän koulun toiminnan järjestämiseen. Härmä ilmaisi lukion merkinneen hänelle erityisesti kasvua ihmisenä, kun kysyttiin suurimmista saavutuksista lukiossa. Lyytikäinen toi esille aktiivisen osallistumisensa etenkin Suomen juhlavuoden järjestelyissä lukiossamme, mutta mainitsi myös uudet ystävyyssuhteet sekä onnistuneet opinnot. Ehdokkailla oli myös kertoa hauska kommellus lukioajaltaan. Härmä kertoi kerran oppitunnilla jääneensä kiinni puhelimen käytöstä, kun yllättäen ilmoille kajahti Arlan margariinimainos, ja tämän ansiosta hän jatkoi oppituntiaan
luokan ulkopuolella. Lyytikäinen taas oli jäänyt lukkojen taakse Pekka Haaviston kanssa, mutta kuvaili tätä kokemusta kuitenkin miellyttäväksi. Kysymys kansainvälisten projektien rahoittamisesta herätti kiinnostusta myös yleisön puolella. Molemmat ehdokkaista olivat sitä mieltä, että koulun tulee tukea projekteja rahallisesti, jotta kaikilla olisi mahdollisuus päästä mukaan. Yleisön kysymysten kohdalla ehdokkaita haastettiin hieman tivaten, miten rahoituksen järjestäminen toimisi ja mitä ideoita heillä on projektien järjestämiseen. Ehdokkaat eivät oikein osanneet vastata, mutta Härmällä oli lohkaista: No koulullahan on rahaa. Muita käsiteltyjä asioita olivat nuorison epäaktiivisuus politiikassa sekä haastateltavien toivoma presidenttivalinta. Härmän mukaan uutisten tapa kertoa politiikasta on kuiva, mutta itse sanana politiikka myös pelottaa nuoria. Lyytikäisen mielestä tilanne on jo parantumassa, koska yhteiskuntaopin opetus aloitetaan jo ala-asteella. Härmä suosi Sauli Niinistöä omana presidenttivalintanaan, ja perusteli tätä turvallisena vaihtoehtona. Lyytikäinen puolestaan kannattaa Haavistoa liberaaleine arvoineen, mutta kieltää tämän johtuvan jaetusta hetkestä hänen kanssaan. Yleisö otti kysymyksissään esille myös haasteet puuttuvan parkkipaikkatilan kanssa sekä mahdollisten uusien työryhmien luomisen hallituksessa. Puhuttiin myös siitä, mikä olisi järkevin keino informoida oppilaita opiskelijakunnan hallituksen toiminnasta ja uusista päätöksistä. Vaalitentti päättyi kysymykseen; miksi juuri sinut pitäisi valita puheenjohtajaksi? Lyytikäinen puolusti itseään luotettavuudella, aktiivisuudella sekä kokemuksellaan kenttätyössä. Härmä mainitsi jo kattavan kokemuksensa opiskelijakunnan tehtävien parissa. Tämän jälkeen opiskelijat siirtyivät luokkiin äänestämään puheenjohtajuudesta, ja tulokset selviävät huomenna Järjessä.
Opiskelijakunnan hallitus koostuu monesta tekijästä Koulumme opiskelijakunta on monipuolinen yhdistelmä erilaisia toimenkuvia. Tämä takaa, että kaikki asiat tulevat varmasti hoidetuksi ja jokaiselle jäsenelle löytyy oma juttunsa. Mutta mitä kaikkia toiminimiä Järvenpään lukion opiskelijakunnan hallitus tarkemmin ottaen pitää sisällään? Puheenjohtaja Puheenjohtaja johtaa opiskelijakunnan toimintaa, eli tarkemmin sanottuna toimii opiskelijakunnan kokouksissa puheenjohtajana. Hän myös vastaa opiskelijakunnan ja muun koulun välisestä yhteistyöstä, eli toimivista suhteista esimerkiksi koulun johtoon ja opettajakuntaan. Tämä ilmenee muun muassa osallistumisena opettajainkokouksiin ja muihin tapahtumiin, joissa puheenjohtajan tavoitteena on tuoda opiskelijoiden näkökulma paremmin esille. Hän myös hoitaa yhteydenpidon muihin yhteistyökumppaneihin, kuten toimintapäivän yhteistyökumppaneihin, lähilukioihin sekä Suomen Lukiolaisten Liittoon. Varapuheenjohtaja Varapuheenjohtaja hoitaa lähestulkoon samoja asioita kuin puheenjohtaja. Hän tuuraa tarvittaessa puheenjohtajaa OPK:n kokouksissa ja muissa edustustehtävissä. Hän myös osallistuu opettajainkokouksiin ja tarvittaessa vanhempainyhdistyksen kokouksiin. Varapuheenjohtajan virkaan on ensi kaudella yhdistetty sihteerin virka, eli varapuheenjohtaja myös huolehtii kokouspöytäkirjoista sekä niiden julkaisusta. Yksittäistä sihteerin virkaa ei siis ensi kaudella ole. Tiedottaja
Tiedottajien tehtävänä on hoitaa tiedonvälitys koulumme opiskelijoiden ja opiskelijakunnan välillä. He esimerkiksi mainostavat tulevia kokouksia ja tapahtumia sekä postailevat koulun arjesta someen. Toinen tärkeä tiedottajien tehtävä on pitää huolta opiskelijakunnan someista ja niiden sisällöstä, eli hoitaa muun muassa Facebook, Instagram ja Snapchat. Tiedottajat myös koordinoivat tiedottamista Areenalla. Kirjavastaava Kirjavastaava tekee ennen jokaista jaksoa listan koulussamme käytettävistä oppikirjoista ja toimittaa sen Suomalaiseen Kirjakauppaan sekä Jameralle. Toimintavastaava Toimintavastaavien tärkein tehtävä on järjestää koulullamme monenlaisia pieniä aktiviteettejä pitkin vuotta. He vastaavat muun muassa aina syksyisin järjestettävästä toimintapäivästä. Lisäksi he hoitavat lukion hakemuksen Lasten ja Nuorten ääni hankkeeseen. Kioskivastaava Kioskivastaavat pyörittävät opiskelijakunnan kioskia eli he ovat siellä myymässä koulutarvikkeita vuorojensa mukaan, ja auttavat penkkari- ja abiverkkariryhmiä makeisten sekä verkkarien jaossa. He hoitavat myös automaattien vikasoitot, kioskin viikkosiivouksen ja isomman vuosisiivouksen toukokuun lopulla. Ympäristövastaava Ympäristövastaavan tärkein tehtävä on huolehtia ruokailutilojen ja OPK-tilojen siisteydestä. Hän on myös mahdollisesti mukana koulun tiloja koskevissa keskusteluissa. Korostettavaa olisi, että mihinkään hallitustoimeen ei tarvitse olla aiempaa kokemusta vaan riittää, jos on kiinnostunut ja valmis oppimaan uutta. Näissä hommissa pääsee kehittämään niin opiskelijakuntaa kuin itseäänkin. Jokainen hallituslainen saa myös perehdytyksen toimeensa edelliseltä
vastaavalta. Lisäksi hallituksessa olemisesta saa kurssin ja mahdollisesti myös pienen stipendin, jos hoitaa hommansa hyvin. Luma-luokka lisähaastetta luonnontieteistä kiinnostuneille tarjoaa Järvenpään lukion luonnontieteellinen suuntautumisvaihtoehto mahdollistaa syventymisen luonnontieteisiin ja antaa alasta kiinnostuneille erinomaiset valmiudet jatko-opintoihin. Jo vuodesta 2013 Järvenpään lukiossa on ollut tarjolla luonnontieteellinen suuntautumisvaihtoehto, joka mahdollistaa entistä kokonaisvaltaisemmat opinnot matemaattisluonnontieteellisissä aineissa ja tarjoaa hyvät eväät yliopisto- ja korkeakouluopintoihin ylioppilastutkinnon jälkeen. Luonnontieteelliseen suuntautumisvaihtoehtoon haetaan valintakokeella, joka testaa hakijan osaamista matematiikassa, fysiikassa, kemiassa ja biologiassa. Lopullisiin valintapisteisiin vaikuttavat myös peruskoulun päättötodistuksen arvosanat sekä mahdolliset yläasteella suoritetut valinnaiset matematiikan opinnot. Luma onkin luonnollinen hakuvaihtoehto niille, joilla matematiikka ja luonnontieteet ovat sujuneet jo peruskoulussa. Hain, koska olin peruskoulussa hyvä luonnontieteissä, ja
suuntautumisvaihtoehto oli tarjolla lähellä sijaitsevassa lukiossa, kertoo yksi toisen vuoden luonnontiedeluokkalainen. Hakijoita yhdistävät usein myös samankaltaiset urasuunnitelmat. Aion hakea lääkikseen, joten ajattelin, että samanhenkisestä porukasta voisi olla tukea opiskelussa. Luonnontiedeluokat ovat usein yleislinjan luokkia tiiviimpiä, sillä suuri osa kursseista suoritetaan oman ohjausryhmän kanssa. Pysyvä porukka onkin monen lumalaisen mielestä suuntautumisvaihtoehdon paras puoli. Kaikki on kiinnostuneet samankaltasista asioista ja luokkalaisilta saa apua opiskelussa. Omien ryhmäläisten kanssa myös ystävystyy helposti, kun yhteisiä kursseja on niin paljon. Hyvä yhteishenki ei kuitenkaan ole suuntautumisvaihtoehdon ainoa valttikortti. Luonnontiedeluokkalaisilla on etuoikeus päästä mukaan matematiikan ja luonnontieteiden syventäville kursseille sekä koulun kansainvälisiin projekteihin, joiden kautta voi päästä vierailemaan esimerkiksi Pasadenassa tai Cernissä. Suuntautuminen huomioidaan myös ryhmän omilla oppitunneilla.
Luonnontiedeluokalla saa tosi paljon tietoa alan erilaisista uramahdollisuuksista, ja tunneilla asioita tutkitaan perusteellisesti kokeellisin menetelmin, kuvailee eräs 16ryhmän opiskelija. Suuntautuminen tuo mukanaan myös haasteita, sillä työmäärä kasvaa väistämättä. Jokaisen lumalaisen on luettava lukion pitkän matematiikan oppimäärä sekä kaikki fysiikan, kemian tai biologian syventävät kurssit, ja näiden lisäksi luonnontiedeluokkalaisten kurssitarjottimeen kertyy runsaasti luonnontieteiden ja matematiikan koulukohtaisia syventäviä kursseja. Muiden kurssien sovittaminen luonnontiedekurssien rinnalle voi olla haastavaa, eikä esimerkiksi opettajiin ensimmäisenä vuonna pääse itse juurikaan vaikuttamaan. Eniten hyötyä luonnontiedeluokasta on ehdottomasti niille, joita kiinnostaa matemaattis-luonnontieteellisellä alalla työskentely tulevaisuudessa, sillä suuntautumisvaihtoehto pyrkii valmistamaan opiskelijoita lukion jälkeisiin opintoihin. Luman opiskelijat rohkaisevatkin kaikkia vähänkin luonnontieteistä kiinnostuneita kokeilemaan onneaan pääsykokeissa. Jos haaveilee esimerkiksi lääkärin, fyysikon tai kemistin urasta, on suuntautumisvaihtoehto varmasti hyvä valinta! Vuoden kuvina 2017 toimintapäivä Perjantaina 1.9. oli taas se mainio aika vuodesta, kun lukiolaiset kerääntyivät viettämään aikaa erilaisilla toimintapisteillä ja tulivat ikuistetuiksi Järjen kuvaajien
toimesta. Valinnanvaraa toimintapäivänä oli tänäkin vuonna paljon: vaihtoehtoja riitti aina kuplafutiksesta shakkiin ja savitöiden tekemiseen. Päivä toikin mukavaa vaihtelua tavanomaisen koulustressin keskelle ja antoi opiskelijoille mahdollisuuden tutustua uusiin urheilulajeihin sekä ihmisiin. Moni lähti toimintapäivänä kävelylenkille.
Kokoontuminen futiskentällä.
Savityöpajalla oltiin työn touhussa.
Sami Sammakko poseeraamassa kameralle.
Mario Kart toi toimintaa pelipisteelle.
Kiinalaista teehetkeä vietettiin hyvissä tunnelmissa jutellen.
Helsinki Pride 2017 kuvina Helsinki Pride on HeSeta:n vuosittain järjestämä kaikille avoin tapahtuma, joka juhlii sukupuolija seksuaalivähemmistöjä. Osallistuin jälleen ystävieni kanssa tähän värikkääseen juhlaan heinäkuun ensimmäisenä päivänä, jolloin Pride-viikko huipentui valtavaan kulkueeseen ja puistojuhlaan. Pride-viikkoa juhlitaan ympäri maailmaa eri ajankohtina, mutta kaikkialla sen tarkoituksena on lisätä tietoisuutta sukupuolija seksuaalivähemmistöistä, muistuttaa tasa-arvoisuudesta, luoda turvallinen ja yhteisöllinen ympäristö, tuoda ihmisiä yhteen sekä juhlia jo saavutettuja tavoitteita. Pride onkin oiva sana kuvaamaan tapahtumaa, sillä paikalle tullaan
iloitsemaan ylpeänä omaa identiteettiä ja erilaisuutta. Helsinki Pride on Suomen suurin seksuaalija sukupuolivähemmistöjen tapahtuma, jossa tänä vuonna vieraili noin 35 000 ihmistä. Pride-viikon aikana tarjolla on paljon erilaista ohjelmaa, kuten bileitä, näyttelyitä, keskustelutilaisuuksia, urheilua ja muuta kulttuuritoimintaa. Suomen Pride on omalaatuinen esimerkiksi sen vuoksi, että se tarjoaa paljon tekemistä ja tietoa myös nuorille. Meidän joukkiomme, vas. Heta Paavola, Emmi Tertsunen, Teija Karjalainen, Arttu Hakala, Sami Lehtinen ja Emilia Karppinen.
Pilvinen sää, mutta värikäs ihmismassa. Suurin käänne Pride-liikkeen historiassa tapahtui vuonna 1969 Yhdysvalloissa, kun Stonewall-homobaarin ratsiat ja yhteenotot virkavallan kanssa kärjistyivät mellakaksi. Mellakka oli ratkaiseva tapahtuma, jonka jälkeen liike homojen oikeuksien puolesta käynnistyi Yhdysvaltojen lisäksi myös muualla maailmassa.
Tämän vuoden kylttejä kulkueesta:
antakaa mun elää, trans-lipun kera mä oon mä
Harry Potterin opetus. Why not both?
Väljemmillä vesillä Värikästä porukkaa.
Kuningattaretkin löytyivät. Tulevaisuuden toivoissa liputtaen
Hanhet olivat myös mukana. Iloinen päivä ja paljon kauniita ihmisiä.
Alisuorittajan ohjeet lukioon Arvon ykköset, tervetuloa lukioon! Olette selvinneet lukion ensimmäisestä viikosta mainiosti. (Eli olette itkeneet itsenne uneen joka ilta ja unohtaneet kaiken tähän asti oppimanne.) Monet teistä ykkösistä pääsivät yläasteelta pelkän toivon, sisäisen luonnollisen viisauden ja karisman avulla. Juuri nämä asiat saivat teidät näyttämään yhteishaun hakijalistoilla potentiaalisilta lukiolaisilta. Lukiolainen on nimittäin siinä mielessä mystinen eläin, että joko se alusta lähtien pyrkii epäonnistumaan jokaisella lukioelämän osa-alueilla, tai se suorittaa jokaisen kurssin 100 % pistemäärin. Ohjeistamme teitä nyt hieman tuonne helpompaan, alisuoriutumisen maailmaan. Kuinka selviän kouluelämästäni? Hävitä avainläpyskäsi, ovella on kuitenkin aina joku samaan aikaan. Jätä kaikki opiskelutarvikkeesi kotiin ja täytä reppusi mieluummin meikeillä, energiajuomalla tai syötävällä. Tarvittavat kirjat ja muut tavarat voi kuitenkin lainata kaverilta. Pyri nukkumaan mahdollisimman vähän kouluiltoina. Varsinkin koeviikolla väsymys tuntuu nannalta ja se näkyy kauniin punertavana koepaperissasi. Osta kurssikirjasi mahdollisimman myöhään. Ensimmäisinä päivinä niitä ei tarvita kuitenkaan, tai jos tarvitaan, niin sen puuttuminen on täydellinen tekosyy olla opiskelematta. Älä missään tapauksessa aloita äidinkielen kurssilla määrättyä 300-sivuista romaania ennen koeviikkoa. Koeviikollahan sitä aikaa eniten on. Jätä muutenkin kaikki mahdolliset kurssityöt ja esseet viimeisille päivälle. Miksi aloittaisit asiat ajoissa, kun voisit stressata niistä muutaman viikon päästä
tajutessasi ettet pääse kurssistasi läpi jos et tee tehtäviäsi? Työskentelet muutenkin paremmin paineen alla. Unohda suosiolla koeaikasi, sillä ei opettajia haittaa jos saavut kokeeseen tunnin tai pari myöhässä. Tärkeintä on, että edes raahauduit paikalle! Älä säilytä kokeita koeviikon jälkeen! Jos koe- ja kurssinumerosta tulee epäselvyyttä ja sinulla ei ole koetta tallella, niin sinulla on oiva mahdollisuus suorittaa kurssi siinä uudestaan! Miten tutustun uusiin ihmisiin? Älä. Hyi kamala. Uusiin ihmisiin tutustuminen on aivan turhaa olet joka tapauksessa parempi kuin kaikki muut, etkä kaipaa muiden seuraa. Miksi edes kiinnostuisit ihmisistä, jotka ovat elämässäsi vain kolmen vuoden ajan? Älä kuvittelekaan istuvasi luokassa kenenkään tuntemattoman viereen. Tämä koskee myös ruokalan pöytiä sekä sohvia. Älä yritä aloittaa keskustelua kenenkään kanssa, sillä yksinoleminenhan on meidän kaikkien suomalaisten synnyinpiirre. Varjele sitä. Miten olen tunneilla? Älä viittaa tai osallistu tunnilla. Hankalasti ymmärrettävien asioiden selventäminen tapahtuu parhaiten, kun niitä ei selvennä. Älä laita kännykkääsi äänettömälle, ja ehdottomasti räplää sitä koko tunti. Opettajat ihannoivat digiloikkaan hurahtaneita opiskelijoita. Opettajat rakastavat omaa ääntään joten kannattaa tulla myöhässä tunnille. Näin he pääsevät selittämään samat asiat uudelleen lyhyen ajan sisällä ja vielä isommalle porukalle kuin aikaisemmin. Pidä etäisyyttä opettajiin, sillä ethän tahdo muiden kuvittelevan että yrität parantaa numeroitasi hyvän ja
mukavan käytöksen varjolla. Jos tahdot olla oikein vakuuttava, älä koskaan sano sanaakaan yhdellekään opettajalle. Välttele heitä parhaasi mukaan. Jos opettaja kysyy mielipidettäsi kurssin sisällöstä tai arvostelusta, älä sano mitään. Vaikka kurssisuunnitelma sisältää selkeitä ongelmakohtia, turha niitä alkaa setvimään valmiiksi tehty suunnitelma on valmiiksi tehty suunnitelma. Miten käyttäydyn välitunneilla ja ruokailussa? Kävele mahdollisimman hitaasti käytävillä! Ihmiset rakastavat hidasta liikennettä. Muista tietysti myös seisoskella rappusten edessä, varsinkin pääoville vievien rappusten, kello 14.20 alkaen. Vie mahdollisimman paljon tilaa käytävien penkeiltä, sillä eihän reppusi nyt missään tapauksessa voi olla lattialla likaantumassa! Jätä vieressä istuvaan henkilöön aina ainakin puolen metrin väli. Tee näin varsinkin silloin kun käytävä on täynnä, sillä kahden miltei vierekkäin istuvan oppilaan väliin ei kukaan tahdo istumaan. Seisoskele ruokajonossa epämääräisesti niin, että kukaan ei tiedä oletko normilinjaston vai erikoisruokavalion jonossa. Haasteet ovat kaikkien lukiolaisten lempiasioita. Ole äänekäs ja seiso aina kaveriporukkasi kanssa keskellä käytävää. Mikään ei ole mukavampaa kuin tientuke silloin kun on kiire alkavalle tunnille. Miten takaan opinnoilleni hyvän tulevaisuuden? Kun tulee aika suunnitella omaa jakson lukujärjestystä, varmista että olet valinnut sinulle kaikista vaikeimmista aineista kursseja. Älä valitse mitään rentoja ja itseäsi kiinnostavia aineita jaksoille. Ekstrakuvataide on vain ekstratyötä kaiken muun päälle. Varmista myös, että lukujärjestyksesi sisältää kursseja
jokaisesta kiertotunnista. Jos tuhannet harrastuksesi vie kaiken ajan lukujärjestyksestäsi, niin ota huomioon että sinulla on myös mahdollista valita mahdollisimman vähän kursseja! Mitä vähemmän kursseja sinulla on nyt, sitä enemmän sinulla on kursseja myöhemmälle. Täydellinen balanssi. Ehdottomasti stressaannu nyt ylioppilaskirjoituksista ja jatko-opinnoista. Stressistä selviää parhaiten, kun kieltää koko asian. Älä etsi mitään tietoa tulevaisuuttasi varten. Älä kuuntele mitään mitä opo kertoo tunneillaan. Kaiken voi oppia kantapään kautta, ja sitä paitsi tiedät jo kaiken jatkokoulutuksista ja lukion toiminnasta, olithan sentään läsnä yläasteen opotunneilla. Hei kaikki uudet Järvenpään lukion opiskelijat, ja tervetuloa lukemaan Järkeä! Toivottavasi olette alkaneet pikkuhiljaa saavuttamaan sen pisteen, jolloin itkut on itketty ja uusien asioiden oppiminen voi oikeasti alkaa. Loppujen lopuksi lukio on vain koulu. Se ei määrää nyt, eikä tule määräämään myöhemminkään teidän elämänlaatuanne. Lukio ei ole niin tarkkaa ja vakavaa kuin miltä se aluksi saattaa vaikuttaa. Todellisuudessa suurin osa lukiolaisista sijoittuu yli- ja alisuorittajan välimaastoon. Keskivertolukiolaisen lukiotaipaleen alkuun kuuluu suuri hämmennys ja kulttuurishokki, sekä numeroiden tipahtaminen. Älkää yrittäkö liikaa, mutta älkää myöskään yrittäkö liian vähän. Yrittäkää juuri niin paljon kuin pystytte, ja saatatte päästä lukiosta läpi ehjin nahoin. Suomi - Järvenpään lukio - suomi -sanastoa Areena: alue, johon ihmiset kerääntyvät, kun he haluavat nähdä ruokalassa olevan lavan (joka on myös osa areenaa).
Ryhmänohjaus: muutaman viikon välein keskiviikolle osuva infotilaisuus, jolloin ryhmänohjaaja sanelee tärkeää tietoa ryhmänohjausluokassaan. Aikuislukio (iltalukio): iltaisin toimiva lukio Järvenpään lukion rakennuksessa. Päivälukiossa olevat opiskelijat voivat valita kurssitarjottimesta iltalukion kursseja halutessaan. Uusintakuulustelu tilaisuus, suorittaa kokeen uusiksi. Suoritusmerkintä: joistakin numeroarvostelun sijaan. jolloin kursseista opiskelija saa S voi -merkinnän K -merkintä: kurssi on keskeytetty. A -merkintä: kurssi on avoin, eli kesken. Open stage: lukiolaisten järjestämä tapahtuma, jossa esiintyy musiikkilinjalaisia ja muita opiskelijoita. Abitti: sähköinen koejärjestelmä. Abi: abiturientti, viimeisen vuoden opiskelija. Järvenpään lukio kakkosluokkalaisten silmin Kinnarin koulun kakkosluokkalaiset ottivat viime viikolla valokuvia lukiolla. Pyry, Mikke, Mikko, Nino, Daniela, Senja, Jamppa, Rasse, Roy ja Lellu ottivat innokkaasti kameran haltuunsa tutkiessaan lukiolla tuttujen alueiden lisäksi myös tuntemattomia paikkoja. Valokuvapajan aikana lukiolla ehti tapahtua paljon, ja se tarjosi tuleville valokuvaajille
runsaasti mielenkiintoista kuvattavaa. Näkymä lukion kolmannesta kerroksesta.
Stabilo-tussin korkki. Lukiolaisia.
Betonitolppa keskellä portaikkoa. Pöytäfutis.
Taidetta. Lounasaika.
Kalsium vahvistaa luustoa. Ruokalinjasto.
Juoma-automaatti. Areenan ympärillä on tietokoneita.
Trooppinen lukio. Lukiossa kasvaa myös kasveja.
Kakkosluokkalaisten valokuvasuunnittelua. Muotokuvaharjoituksia ruokapöydässä.
Sataedun joukkue harjoittelee salibandyturnauksen tauolla. Sataedun salibandyjoukkue Kokemäeltä.
Hämeen ammatti-instituutin metsurilinjan Evolta lepää tiukan pelin jälkeen. salibandyjoukkue
Salibandyturnaus innoitti kakkosluokkalaisia harjoittelemaan myös tilannekuvausta. Järvenpään lukiossa kevään 2017 evakossa olleet Kinnarin koulun kakkosluokkalaiset pääsivät tutustumaan Järjen mediapajassa lehtitoimituksen erilaisiin aspekteihin muun muassa valokuvaamalla, kirjoittamalla, haastattelemalla ja piirtämällä sarjakuvia. Tanssilinja on monessa mukana muun muassa Story konsertissa Järvenpää-talolla Järvenpään lukion tanssilinja on ollut monessa tapahtumassa mukana, viimeisimpänä musiikkilinjan ja musiikkiopiston yhteiskonsertissa Järvenpää-talolla 11.4. Järjen toimittaja kävi haastattelemassa tuona iltana kahta tanssijaa. Järvenpään lukion musiikki- ja tanssilinja sekä Keskisen Uudenmaan Musiikkiopisto esiintyivät yhteisvoimin suomalaista kulttuuria korostaen huhtikuussa. Story perustuu musiikin, kuvataiteen ja englannin opiskelijoiden yhteiseen Italiaprojektiin, jonka aikana Järvenpään lukiosta on lähtenyt opiskelijoita Italiaan ja vastaavasti Italiasta on tullut opiskelijoita Suomeen. Story on jokaiselta aspektiltaan sinivalkoinen esitys. Musiikilliselta puolelta siinä korostuu Jean Sibeliuksen
sävellykset sekä suomalaisia kansansävelmiä, kuten Ievan polkka ja Sininen ja Valkoinen. Lavalla nähtiin vuorotellen lukion ja musiikkiopiston opiskelijoita. Ajoittain esityksien taustalla nähtiin Anni Säynätjoen kuvakoosteita suomalaisesta luonnosta. Myös Järvenpään lukion tanssilinja oli tässä konsertissa mukana. Kuudesta tanssijasta koostuva ryhmä esitti illan aikana kaksi tanssia Ievan polkka ja Varjo lähelläsi. Tanssilinjalaisilta Jasmin Galkinilta ja Anna Ilvoselta ei myöskään jäänyt huomaamatta tapahtuman sinivalkoisuus. Kaikissa esityksissä oli selkeä Suomi 100 -viesti, sanoo Ilvonen. Esitetyt tanssit olivat tyyliltään perinteikkäitä, mikä sopi hyvin tapahtuman tyyliin. Lavalla tuntui olleen pientä ahtautta kaikkien soittimien lomassa, minkä tanssijat myöntävät hermostuttaneen hieman ennen esitystä ja esityksen aikana. Tästä huolimatta tanssilinjalaisten pukuhuoneessa vallitsee positiivinen helpotuksen ja väsymyksen tunnelma, mikä kuiskailee onnistuneesta performanssista. Esiintyjät kuitenkin vakuuttavat, että suurta jännitystä ei enää synny, koska esiintymiskokemusta on kerääntynyt jo runsaasti.
Tanssin suuntautumisvaihtoehto toimii loistavana näkökulmien aukojana tanssista kiinnostuneille Anna Ilvonen haki tanssilinjalle toisen lukiovuotensa aikana, koska tanssidiplomi ja kokemus tuntui houkuttelevalta. Kuulin suuntauksesta niin paljon positiivisia asioita ensimmäisen lukuvuoden aikana ja päätin hakeutua mukaan, hän kertoo. Jasmin Galkin aloitti linjalla ensimmäisen lukiovuoden alussa, koska taustalla oli etenkin oma tanssiharrastus ja kiinnostus oppia lisää tanssista. Tanssilinja on ollut käynnissä vasta kahden vuoden ajan, ja sen taustalla toimii Keski-Uudenmaan Tanssiopiston (KETO) opettajat. Tanssilinja on oikeastaan suuntautumisvaihtoehto, eikä linja, johon hakeudutaan yleislinjalta käsin. Pääsykokeista vastaa tanssiopisto ja se koostuu muun muassa erilaisista sarjoista, sooloista sekä haastattelusta. Maksimissaan suuntautumiseen otetaan kaksikymmentä opiskelijaa. Opettaja Mervi Märkälä kertoo, että tämän kevään yhteishaussa hakijoita oli jopa yksitoista. Pukkari täyttyy tämän tiedon seurauksena innostuneista huudoista: Ihanaa, hyväksykää ne kaikki mukaan! Jasmin Galkin (vas.) ja Anna Ilvonen
Galkin ja Ilvonen sanovat tanssilinjan hyviksi puoliksi muun muassa mahdollisuudet esiintyä ja oppia lisää uusista lajeista. Myös ne lajit, mihin itse en ole erikoistunut, kuten baletti, on tullut tutuksi, Galkin kertoo. Tanssilinjan kuudesta opiskelijasta on muodostunut tiivis porukka, joiden välillä yhteishenki pelaa. Opintoja suorittaessa opiskelijan oma taso otetaan hienosti huomioon, mikä helpottaa varmasti niitä, joilla ei ole pitkää harrastushistoriaa takana, Ilvonen korostaa. Hänestä suuntautumisvaihtoehto on laajentanut paljon hänen näkemyksiään tanssista, ja toiminut eräänlaisena ponnistuslautana tulevaa varten. Suuntautumisen huonoksi puoleksi Jasmin Galkin ja Anna Ilvonen osaavat sanoa vain yhden asian. Liian vähän harkkoja! he toteavat. Harjoituksia pidetään kaksi tai kolme kertaa viikossa, ja enemmän olisi kiva olla. Molemmat kokevat tanssisuuntautumisen olleen loistava ratkaisu ja suosittelevat sitä kaikille tanssista kiinnostuneille. Kannattaa hakea ja yrittää vähänkin mukaan!, kannustaa Ilvonen vielä ovesta ulos astuessaan. Nuori, äänioikeutesi! hyödynnä Järvenpään keskustaan kohoaa tornitalo, nuorisokahvilaa pompotellaan kiinteistöstä toiseen ja Tuusulanjärven turismia yritetään elvyttää uusin keinoin. Päätökset näistä asioista tekevät epäsuorasti kuntalaiset. Kuka ehdokkaista vastaa parhaiten omaa arvomaailmaasi ja näkemyksiäsi tulevaisuuden kotikunnastasi?
Kuntavaalit? Neljän vuoden välein pidetään kuntavaalit, jolloin äänioikeutetut kuntalaiset äänestävät kunnan ehdokaslistalta yhtä ehdokasta. Tarpeeksi ääniä saanut ehdokas valitaan kunnanvaltuustoon, joka on mukana päättämässä kunnan sisäisistä asioista ja ohjaamassa niitä. Milloin ja mitä kautta bussit kulkevat? Tarvitsevatko Järvenpään lukiolaiset kunnan tukea läppäreiden hankinnassa? Miten Kinnarin koulun remontti toteutetaan? Kunnanvaltuustoon valitaan Järvenpäässä, Tuusulassa ja Keravalla 51 valtuutettua eri puolueista. Kaikki ehdokkaat kuuluvat johonkin rekisteröityyn puolueeseen. Järvenpäässä ehdokkaita on 302 yhdestätoista eri puolueesta. Kaikki ehdokkaat löytyvät Keravan, Tuusulan ja Järvenpään kunnan sivuilta. Miten löydän itselleni sopivan ehdokkaan? Jos oma tietämyksesi vaaleista tai politiikasta ylipäätään tuntuu rajoittuneelta, suosittelen tutustumaan puolueiden pääarvoihin ja näkemyksiin asioista. Löytämällä itselle sopivan puolueen saa rajattua ehdokasmäärää suuresti ja voi poimia sieltä itselle parhaan vaihtoehdon. Sitä paitsi äänestämällä ehdokasta antaa äänen myös ehdokkaan puolueelle. Tietoa ehdokkaista löytää esimerkiksi ehdokkaiden omilta sivuilta, yleensä blogeista. Useilla ehdokkailla on myös omat Facebook-, Twitter- ja muut somekanavat käytössä. Kuntavaalien alla on myös hyvä seurata esimerkiksi paikallislehteä. Keski-Uusimaa julkaisee vaalikynä -vinjetin alla pitkin viikkoa ehdokkaiden kirjoituksia, jotka liittyvät kunnan asioihin. Myös puoluetelttoihin voi törmätä läheisellä ostarilla, josta voi tarttua mukaan esimerkiksi ilmapalloja, makkaraa, karkkia tai muisto ajatuksia herättävästä keskustelusta ehdokkaan kanssa.
Lisäksi vaalikoneet toimivat nopeana ja suuntaa antavana menetelmänä ehdokasta etsittäessä. Ehdokkaat vastaavat omien mielipiteidensä mukaisesti vaalikoneen kysymyksiin, jotka esitetään myös äänestäjälle. Äänestäjän vastattua vaalikoneen kysymyksiin yhdistää kone vaalikoneeseen laitetut vastaukset ehdokkaaseen, joka on vastannut mahdollisimman samalla tavalla kuin äänestäjäkin. Vaalikoneita löytyy muun muassa Helsingin Sanomien, Keski-Uusimaan ja Yleisradion sivuilta. Vaikka et tietoisesti etsisikään itsellesi ehdokasta, tulet melko varmasti törmäämään vaalimainokseen jossain. Se voi kolahtaa postiluukusta, seistä tienvarrella kylttinä tai esiintyä Facebookissa sponsoroituna mainoksena. Äänestäessä tärkeimpiä asioita ovat kuitenkin luottamus ehdokasta kohtaan ja saman arvomaailman jakaminen, älä äänestä ketä tahansa!
On aika vetää äänestyshousut päälle Sinulla on äänestysoikeus, 9.4.2017. Äänestysoikeuden ilmoituksen äänioikeudesta, äänestystilaisuudesta, kuten jos täytät 18 vuotta viimeistään omaava henkilö saa maistraatilta jossa kerrotaan tarkemmat tiedot äänestysalue ja -paikka. Ennakkoäänestys on käynnissä nyt (29.3 4.4.2017) ja varsinainen vaalipäivä pidetään 9.4.2017 kello 9 20. Ennakkoäänestykseen voi osallistua missä tahansa ja vaalipäivänä vain äänestysilmoituksessa määrätyssä paikassa. Vaalien alustavat tulokset saadaan jo vaalipäivänä 9.4. kello 20 jälkeen, tarkastuslaskenta suoritetaan 10.4 ja vaalien lopullinen tulos julkistetaan keskiviikkona 12.4. Uudet valtuutetut aloittavat työnsä 1.6.2017. Lisätietoa kuntavaaleista löydät esimerkiksi vaalit.fi:stä. Monet asiat tulevat muuttumaan nuorison näkemyksiä kaivataan Kuntaliiton selvityksen mukaan vuoden 2012 vaaleissa valituista kunnanvaltuustoista keski-iältään nuorin valtuusto on 42 -vuotias. Nuorten määrä valtuustossa on siis vähäinen. Äänestämällä nuoria ja nuorenmielisiä ehdokkaita päätöksentekijöiksi lähestulkoon taataan kunnanvaltuuston (tai sen osan) ymmärrys nuoria kohtaan. Kuntavaaleihin voi lähteä ehdokkaaksi samoilla eväillä kuin äänestämään: täysi-ikäisenä paikkakuntalaisena. Esimerkiksi Järvenpään ehdokaslistausta katsoessa voi bongata myös Järvenpään lukiosta tuttuja nimiä. Kuumia kysymyksiä Palveleeko lukion tukiverkosto tarpeeksi opiskelijan tarpeita? Miten kunta tukee taloudellisista ongelmista kamppailevia nuoria?
Entä niitä, joilla on ongelmia päihteiden kanssa? Miten nuorten syrjäytymistä pyritään estämään kuntapolitiikan avulla? Turvaako kunta opiskelijan selustan, jos vaikkapa KELA:n kanssa ilmenee ongelmia? Tässä kuussa valittavat valtuutetut tulevat astumaan virkaansa kuin myrskyn silmään. Kesken kauden, vuoden 2019 alussa, toteutuva sote- ja maakuntauudistus herättää huolta, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakunnille. Sotesta keskusteltaessa lukiolainen voi pohtia, miten opiskeluterveydenhuolto toteutuu tulevaisuudessa. Taataanko opiskelijoille yhdenvertaisesti oikeus laadukkaaseen terveydenhuoltoon? Kaikki lukiolaiset eivät kuitenkaan tähän äänestysrumbaan kerkeä esimerkiksi alaikäisyyden vuoksi. Äänestämisen lisäksi vaikuttamisen vaihtoehtoja on kuitenkin useita: voi tehdä vapaaehtoistyötä, muuttaa kulutustottumuksiaan, osallistua kunnan projekteihin ja järjestöjen toimintoihin Sitä paitsi tammikuussa 2018 ryhdytäänkin jo äänestämään seuraavasta presidentistä. Se on sitten vähän toisenlainen rumba.