Keinot pääp. Kolme skenaariota

Samankaltaiset tiedostot
Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Suomi muuttuu Energia uusiutuu

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT

Energian tuotanto ja käyttö

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Keski-Suomen energiatase 2014

Tulevaisuusvaliokunta VNS 6/2017 ( ) Asiantuntijalausunto (Uusien energiatekniikoiden työllistävä vaikutus) Prof. Peter Lund, Aalto-yliopisto

Toimintaympäristö: Fortum

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Keski-Suomen energiatase 2016

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Talousvaliokunta Maiju Westergren

Sähköntuotannon tulevaisuus. Seppo Valkealahti Sähköenergiatekniikan professori Tampereen teknillinen yliopisto

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

Suomen energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet. Bettina Lemström Korjausrakentamisen strategia 2050 kuulemistilaisuus

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Matti Kahra Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.


Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Energiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki 15.5.

Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aurinkoenergian osuus

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen

Hallitustenvälisen. lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta

Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut

Vallankumous energian käytössä ja tuotannossa! Mikä vielä viivyttää?

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Energia- ja ilmastostrategia VNS 7/2016 vp

Tulevaisuuden kestävä energiajärjestelmä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry TTY

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Metsäenergian asema suhteessa muihin energiamuotoihin: Ekonomistin näkökulma

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Maija-Stina Tamminen / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Talousvaliokunnalle ydinvoimaa koskevista periaatepäätöksistä

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energia-alan näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kalajokilaakson suurhankeseminaari

Hanna-Liisa Kangas Suomen ympäristökeskus SYKE. Maaseutuakatemia , Porvoo

Tuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Tuulikiertue

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Energia- ja ilmastostrategia VNS 7/2016 vp

Energiatulevaisuus - järjestön uudet tuulet. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry ET:n kevätseminaari Pori

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Katsaus päästöoikeusmarkkinoihin. Markus Herranen, Gasum Portfolio Services Oy

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Kotimainen energiakatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki

Sähkömarkkinoiden kehittäminen sähköä oikeaan hintaan Kuopio

Hallitusneuvos Anja Liukko Liikenne- ja viestintävaliokunta HE 199/2018 vp

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Sähköntuotanto ja ilmastonmuutoksen hillintä haasteet tuotannolle, jakelulle ja varastoinnille

Viimeisimmät kuulumiset Pyhäjoen hankkeesta. Kalajokilaakson suurhankeseminaari - energiaseminaari Toni Hemminki, toimitusjohtaja 15.

Transkriptio:

Keinot pääp äästöjen vähentämiseksi Kolme skenaariota

Poliittinen haaste on valtava! IEA: ennustus Kahden asteen tavoitteen edellyttämät päästövähennykset

Kolme skenaariota 1. IPCC, hallitustenvälinen linen ilmastopaneeli 2. IEA, Kansainvälinen energiajärjest rjestö 3. reenpeace International & EREC, European Renewable Energy Council

Hallitustenvälinen linen ilmastopaneeli (IPCC) Perustuu olemassa oleviin tutkimuksiin päästövähennysmahdollisuuksista eri hinnoilla Maksimihintaan 70 /hiilidioksiditonni päästään 2 asteen edellyttämälle lle uralle Alle 20 senttiä bensalitran hintaan Päästöjen hinnan lisäksi tarvitaan poliittista ohjausta päästövähennystoimien esteiden poistamiseen

IPCC Lähtökohtana kuusi skenaarioperhettä (SRES) Mikää ään skenaarioista ei ole ilmastonmuutoksen torjumisskenaario!

Päästövähennystoimet - IPCC IEA: ennustus Kahden asteen tavoitteen edellyttämät päästövähennykset IPCC:n toimet

Päästövähennysmahdollisuudet 2030

Alin arvio vähennykset voivat olla jopa 5- kertaisia! Päästövähennysmahdollisuudet Maatalous 7 % vuonna 2030 Metsät 11 % Jäte 3 % Energiantuotanto 30% Teollisuus 17 % Liikenne 8 % Rakennukset 24 %

Päästövähennysmahdollisuudet vuonna 2030 Muut Voimalatekniikka & maakaasu Ydinvoima Vesivoima 350 uutta reaktoria = lähes 20 vuodessa Energiatehokkuus Tuuli Bioenergia eoterminen Aurinko CCS

Sähköntuotannon lisäys 2004-2030 2030 eoterminen Aurinko CCS Bioenergia Ydinvoima Tuulivoima Vesivoima

Kansainvälinen energiajärjest rjestö IEA Tuottaa energiankulutuksen ja - tuotannon vuosittaisen ennusteen, World Energy Outlook Ilmastonmuutoksen torjuminen ensimmäist istä kertaa mukana vuoden 2006 raportissa Vaihtoehtoinen skenaario

IEA Lähtökohtana jäsenmaiden jo suunnittelemat politiikkatoimet,, ml. Kioto I Ei oleta laajenevaa kansainvälist listä yhteistyötä, tiukentuvia päästötavoitteitatavoitteita tai kansainvälist listä päästökauppaa Kansallisten toimien yhdistelmä

IEA

IEA 250 uutta reaktoria = lähes 15 vuodessa

Ydinvoima riskit vs. hyödyt Onnettomuuden riski voimalaitoksissa sekä ydinmateriaalien kuljetuksessa Ydinaseiden leviäminen Ydinjäte ratkaisematon ongelma, loppusijoitusta tutkitaan mutta toteutukselle sekä teknisiä että poliittisia esteitä Rakentamisvauhdin pitäisi isi olla hurja riskit kasvaisivat rajusti Suurin osa rakennettava nopeasti teollistuviin maihin

Ydinvoima riskit vs. hyödyt Nykyisen reaktoriteknologian mahdollisuudet rajalliset osuus sähköntuotannossa voisi kasvaa 16 % 18 % v. 2030 mennessä Julkisia tukia tarvitaan

Hiilen talteenotto? - IPCC Oletetaan saatavan kaupalliseen käyttöön vuoteen 2030 mennessä Tarvitaan julkisia tukia Varastointiin liittyy epävarmuuksia

Energy [R]evolution reenpeacen ja Euroopan uusiutuvan energian etujärjest rjestön teettämä laaja raportti Tekijänä saksalaisen teknisen termodynamiikan instituutin insinöö ööriryhmä Perustuu aiempiin selvityksiin sekä omaan mallinnustyöhön

EREC Edustaa Euroopan uusiutuvan energian teollisuutta, jolla on yli 20 miljardin vuotuinen liikevaihto, ja joka työllist llistää noin 300 000 ihmistä. Jäsenjärjestöihin kuuluvia suomalaisia tahoja ovat mm. VTT, Teknologiateollisuus, WinWind ja Finbio.

Energy [R]evolution Lähtökohtana alle kahden asteen tavoitteen edellyttämät päästövähennykset

Energy [R]evolution Politiikkatoimia: Kioton sopimuksen laajentaminen ja päästötavoitteidentavoitteiden tiukentaminen päästöille hinta Tehokkuusstandardit Fossiilisten polttoaineiden ja ydinvoiman tuet pois Uuden teknologian tuki

reenpeacen visio: uusiutuvat 70000 60000 TWh 50000 40000 30000 20000 10000 Aurinkoenergia Tuulivoima eoterminen energia Vesivoima Bioenergia 0 2003 2010 2020 2030 2040 2050

Päästövähennystoimet E[R] IEA: ennustus Kahden asteen tavoitteen edellyttämät päästövähennykset E[R]

Johtopää äätöksiä - kustannukset Investoinnit täytyy suunnata täysin uudestaan fossiilisista polttoaineista loppukäyt ytön tehokkuuteen ja uusiutuviin Seuraavien kymmenen vuoden aikana tarvitaan 0-10 % korkeammat investoinnit Maksavat itsensä nopeasti takaisin jo säästyneinä polttoainekuluina Lisäksi hengityselinsairauksien väheneminen, parantunut energiaturvallisuus

Johtopää äätöksiä Seuraavien 10 vuoden aikana tehdää ään valtavat investoinnit infraan ja energiajärjestelm rjestelmään Kehitysmaat valitsevat kehityspolun ja joko toistavat tai välttävät teollisuusmaiden virheet Teollisuusmaissa uusitaan suuri osa kapasiteetista

Johtopää äätöksiä Seuraavien 10 vuoden aikana tehdää ään valtavat investoinnit infraan ja energiajärjestelm rjestelmään viimeinen mahdollisuus mullistaa energian tuotanto ja kulutus Uusi ilmastosopimus tärkein tekijä

Johtopää äätöksiä Keskustelu ratkaisuista täytyy ulottaa laajemmalle kuin pelkkää ään sähköntuotantoon laaja yhteiskunnallinen muutos (IPCC) Mikää ään yksittäinen inen teknologia ei nouse kovin suureen rooliin

Johtopää äätöksiä Päästöille tarvitaan nykyistä korkeampi hinta (~70 /tco2?) = uudet, tiukemmat päästötavoitteettavoitteet Kehitysmaiden rooli päästövähennyksissä ei vastaa niiden taloudellisia edellytyksiä runsaasti rahoitusta tarvitaan

Ratkaisuja kotimaassa

Uusien rakennusten energiankulutusta voidaan alentaa yli 70 % Leikkaisi energian kulutusta 7 ydinvoimalan verran.

Tulevaisuuden energiaratkaisut Uusien sähks hkölaitteiden ja autojen energiankulutus voidaan enemmän n kuin puolittaa.

Tulevaisuuden energiaratkaisut Tehokkaammat moottorit ja pumput voivat leikata teollisuuden sähkönkulutusta kymmeniä prosentteja.

Tulevaisuuden energiaratkaisut Sähkön n tuotanto kaukolämp mpövoimaloissa voidaan vähintään n kaksinkertaistaa uudella tekniikalla. Lisäisi isi sähks hköntuotantoa noin kaksi kertaa Olkiluoto 3:n verran

Tulevaisuuden energiaratkaisut Suomeen voidaan asentaa tuulivoimaa alle kymmenessä vuodessa Loviisan ydinreaktoreita vastaava määm äärä esim. Saksaan on rakennettu ydinvoimalan verran tuulivoimaa vuodessa

Tulevaisuuden energiaratkaisut Suomessa otettu vuosikymmenessä käyttöön lähes ydinvoimalan verran metsähaketta ja esim. biokaasua voidaan saada käyttöön n vastaava määm äärä

Bioenergian lähteet 35 30 25 20 15 10 5 Peltoenergia Biokaasu Pienpoltto Metsähake Teollisuus 0 2000 2005 2020