Tamperelaisen. opiskelijan. ympäristöopas

Tamperelaisen opiskelijan ympäristöopas

Sisällys Lukijalle Ympäristöuhat Merkittävimpiä ympäristöongelmia Muita ympäristöongelmia Ekologisesti yliopistolla Yliopiston ympäristötyö Mitä opiskelija voi tehdä yliopistolla Tamy Ekologisesti arjessa Asuminen Opiskelijatalossa Liikenne ja matkailu Miten matkailen ekologisesti Vapaa-aika Jäte Lajitteluohje Kulutus Miksi käytän luonnonkosmetiikkaa Ruoka Miksi olen vegaani Ympäristömerkit Osallistu ja vaikuta Tamperelaisia ja Tampereella toimivia järjestöjä Lisälukemista ja lähteitä 3 4 4 4 6 6 7 8 9 9 12 12 14 15 17 18 22 25 26 31 32 34 34 35 Teksti: Roosa Nääppä Taitto ja ulkoasu: Lotta-Liina Salonen Kuvitukset: Lotta-Liina S., Samuli Tanner ja Miia Wallius Julkaisija: Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Painos: 3000 kpl Kirjapaino Hermes Oy, 2011 Opas on painettu 100% uusiopaperille 2

LUKIJALLE Tästä päivitetystä Tamperelaisen opiskelijan ympäristöoppaasta saat perustietoa ympäristöasioista yliopistolla ja arjessa sekä ohjeita ympäristöystävälliseen toimintaan. Oppaasta saat käsityksen siitä, mitkä ovat oman arkesi ympäristövaikutukset, ja millaisilla muutoksilla voit vähentää niitä. Ekologinen elämäntapa ei tarkoita pelkästään luomumaidon ostamista, sillä yksittäisten tuotteiden osuus omien ympäristövaikutusten kokonaisuudessa on valitettavasti vähäinen. On opittava ajattelemaan laajemmin ja siirryttävä yksittäisistä valinnoista kohti kokonaisvaltaisempaa ympäristön huomioimista. Oleellinen osa ympäristöystävällistä elämäntapaa on myös pyrkimys vaikuttaa ympäristön puolesta lähipiirissä ja yhteiskunnassa. Ympäristöongelmiin voi olla haastavaa löytää toteuttamiskelpoisia ratkaisuja. Joskus yhden ongelman torjuminen voi edesauttaa muidenkin ratkaisemisessa, mutta näin ei aina kuitenkaan ole. Esimerkiksi biopolttoaineiden laajamittainen käyttöönotto auttaisi ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta vahingoittaisi luonnon monimuotoisuutta ja maailman elintarviketuotantoa. Ympäristöongelmien ratkaisemiseen ei ole olemassa yhtä oikeata tietä, vaan keskustelu parhaista keinoista käy ajoittain kiivaana. Luonnon uusiutumiskyky ylittyy tällä hetkellä noin 25 prosentilla, joten varmaa kuitenkin on, että nykyinen kulutusyhteiskunta on rakennettu kestämättömälle pohjalle. Meidän on opittava ajattelemaan pitkäjänteisemmin ja ymmärtämään toimintamme vaikutukset tulevien sukupolvien elämään. Ennemmin tai myöhemmin meidän on muutettava elintapojamme. Mitä aikaisemmin se tehdään, sitä pienempiä konkreettiset muutokset ovat. Elämän tärkeimmät asiat eivät liity materiaan, joten ympäristöystävällinen elintapa ei aina vaadi suuria uhrauksia. Yksilön valinnan merkityksestä on keskusteltu paljon ja on selvää, ettei kaikilla ole samanlaisia mahdollisuuksia toimia ympäristöystävällisesti. Poliittinen ilmapiiri ja yhteiskunnan asettamat rajat vaikuttavat siihen, minkälaiset valinnat ovat mahdollisia. Omien ympäristövaikutuksien vähentämisen voi aloittaa pienillä teoilla. Puroista syntyy lopulta jokia. Tässä oppaassa on paljon vinkkejä pieniin ja vähän isompiinkin ekotekoihin. Oppaasta löydät myös kolme tositarinaa ekologisuudesta elämän eri osaalueilla, joista huomaat, ettei ympäristön huomioiminen ole vaikeaa. Lisäksi ympäristöystävällinen elämäntapa tulee pidemmällä tähtäimellä usein edullisemmaksi, ja rahaahan opiskelijoilla ei koskaan ole liikaa. Ympäristön huomioiminen arjessa ei vaadi juuri muuta kuin tietoa, ja jo tämän oppaan avulla pääset pitkälle. Kannattaa myös hyödyntää lisätietovinkit ja oppaan loppupuolelta löytyvä linkkilista tamperelaisista ympäristöjärjestöistä. Tampereella heinäkuussa 2011 Roosa Nääppä 3

YMPÄRISTÖUHAT Ihminen muuttaa jatkuvasti ympäristöään joko tahattomasti tai tahallaan, ja tulevaisuudessa joudumme kohtaamaan monia itse aiheuttamiamme maailmanlaajuisia uhkia. Osa ongelmista on ajankohtaisia jo nyt. Luonnonympäristön toiminta rakentuu erilaisille vaikutusten ketjuille. Se on monimutkainen kokonaisuus, ja on vaikeaa arvioida täsmällisesti, miten jokin muutos vaikuttaa muuhun kokonaisuuteen. Merkittävimpiä ympäristöongelmi a Ilmastonmuutos Maapallon ilmakehässä olevat kasvihuonekaasut päästävät lävitseen auringon säteilyä, mutta estävät osaa lämpöenergiasta karkaamasta takaisin avaruuteen. Tämä kasvihuoneilmiö voimistuu ilmakehän lisääntyneiden kasvihuonekaasujen takia ja ilmasto lämpenee. Kasvihuonekaasujen lisääntyminen ilmakehässä on tiiviissä yhteydessä teollistuneiden maiden elämäntapoihin. Merkittävimpiä ihmisen tuottamia kasvihuonekaasuja ovat hiilidioksidi, dityppioksidi ja metaani. Hiilidioksidia syntyy esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden polttamisesta ja metsien hävittämisestä. Dityppioksidin lähteenä on hiilidioksidin tavoin liikenne, energiantuotanto ja teollisuus, mutta myös maatalous. Metaania, joka on erittäin voimakas kasvihuonekaasu, syntyy maataloudessa ja jätehuollossa. Tähän saakka ilmastonmuutos on ollut monilla alueilla huomaamatonta, ja ihmisten näkökulmasta tilanne muuttuu edelleen varsin hitaasti. Tosiasiassa muutokset ovat kuitenkin historiallisesti nopeita. Jäätiköt sulavat, merenpinta nousee ja monet lajit siirtyvät uusille elinalueille tai kuolevat sukupuuttoon. Äärimmäiset sääilmiöt, kuten myrskyt ja kuivuus, yleistyvät ilmastonmuutoksen seurauksena. Ilmastonmuutos saattaa kiihdyttää myös otsonikatoa. Köyhille maille muutoksiin sopeutuminen voi olla ylivoimaista. Ilmastonmuutosta yritetään hillitä ja sen vaikutuksiin sopeutumista edesauttaa kansainvälisillä sopimuksilla, joita monet tosin pitävät riittämättöminä. Lisätietoa: www.ilmasto.org Laske omat hiilidioksidipäästösi: www.ilmastodieetti.fi Vesistöjen rehevöityminen Vesistö rehevöityy, kun sinne pääsee liikaa ravinteita, pääasiassa fosforia ja typpeä. Ravinteiden myötä vesistön kasviplankton ja vesikasvit runsastuvat. Kasvua tapahtuu yleensä myös ravintoketjun seuraavillakin tasoilla. Rehevöitymisen haittavaikutuksia ovat muun muassa levien massaesiintymät, rantakivien limaantuminen ja happikato, eikä valo tavoita enää vesistön pohjakasvillisuutta. Ylivoimaisesti suurin vesistön rehevöittäjä Suomessa on maatalous. Itämeri on pahasti rehevöitynyt kuten myös monet yksittäiset järvet erityisesti Etelä-Suomessa, esimerkiksi Tampereen Iidesjärvi ja Kangasalan Kirkkojärvi. 4

Ympäristömyrkyt Monien haitallisten aineiden tuotantomäärät ovat teollisuusmaissa vähentyneet, mutta koko ajan kehitetään uusia aineita, joiden vaikutuksia ei voida tarkasti arvioida etukäteen. Monet myrkylliset aineet kertyvät ravintoketjun yläpäähän ja hajoavat luonnossa erittäin hitaasti, jolloin niiden vaikutukset saattavat ilmetä vasta pitkien aikojen kuluttua. Eri myrkkyjen yhteisvaikutuksista tiedetään varsin vähän. Ympäristömyrkkyjä ovat esimerkiksi raskasmetallit ja DDT. Luonnonmonimuotoisuuden köyhtyminen Biologisella monimuotoisuudella eli biodiversiteetillä tarkoitetaan kaikkea elävässä luonnossa ja elävissä olioissa esiintyvää vaihtelevuutta. Ihmisen vaikutus voi olla monimuotoisuutta joko lisäävää, tai kuten tällä hetkellä, sitä vähentävää. Monet ihmisen aiheuttamat ongelmat, kuten ilmastonmuutos ja happamoituminen, uhkaavat monimuotoisuutta. Myös maankäytön muutokset ja väestönkasvu muokkaavat lajien elinympäristöjä elinkelvottomiksi. On arvioitu, että puolet maailman eliölajeista katoaa 50 500 vuodessa. Luonnonvarojen hupeneminen Luonnonvaroja ovat esimerkiksi kaikki teollisuuden raaka-aineet, energianlähteet, maaperä ja vesi. Luonnonvaroista ei saada pelkästään fyysisiä tuotteita, vaan esimerkiksi luonnon monimuotoisuus tarjoaa virkistystä. Luonnonvarojen kulutusta pyritään mittaamaan esimerkiksi ekotehokkuus-käsitteen avulla, joka kuvaa saatujen hyötyjen ja käytettyjen luonnonvarojen ja energian suhdetta. Luonnonvaroja on tyypillisesti luokiteltu ehtymättömiin, uusiutuviin ja uusiutumattomiin. Esimerkiksi aurinkoenergia on ehtymätön luonnonvara. Uusiutuvat luonnonvarat eivät ehdy, jos niistä pidetään huolta. Kuitenkin esimerkiksi liiallinen metsästys tai metsien hakkuut saattavat vähentää uusiutumiskykyä. Uusiutumattomien luonnonvarojen kulutus aiheuttaa usein suurta haittaa ympäristölle, ja esimerkiksi öljyn loppuminen saattaa aiheuttaa energiakriisin. Materiaalien kierrätys ja esimerkiksi energian säästö on lisääntynyt, mutta luonnonvarojen käyttö on edelleen kestämättömällä tasolla. Muita ympäristöongelmia Otsonikadolla tarkoitetaan otsonin vähenemistä ja otsonikerroksen ohenemista yläilmakehässä, jolloin haitallinen UVsäteily voimistuu. Maaperän, vesistöjen ja metsien happamoituminen aiheutuu laskeumasta, joka sisältää ilmaan päästettyjä rikin ja typen yhdisteitä. Säteily voi vaurioittaa solujen DNA-ketjuja ja aiheuttaa mutaatioita. Suomessa eniten säteilyä saadaan radonista, mutta ydinvoimaloiden onnettomuudet ja riskit ovat herättäneet paljon huomiota. Melu voi häiritä ja vaikeuttaa esimerkiksi nukkumista, työntekoa tai oppimista. Suurin melun aiheuttaja Suomessa on tieliikenne. Aavikoitumisella tarkoitetaan runsaskasvuisen maan muuttumista biologisesti tuottamattomaksi esimerkiksi intensiivisen maanviljelyn, liikalaidunnuksen tai metsäkadon seurauksena. Lisätietoa: Hakala-Lyytimäki 2008: Ympäristön tila ja suojelu Suomessa. 5

EKOLOGISESTI YLIOPISTOLLA Yliopiston ympäristötyö Tampereen yliopisto sitoutuu strategiassaan edistämään yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa, oman maan ja maailmankansalaisten hyvinvointia, kulttuurien vuorovaikutusta ja kestävää kehitystä. Tavoitteena on kouluttaa maailmaa ymmärtäviä maailman muuttajia. Tampereen yliopiston ympäristöasioiden hoitoa koordinoiva Ekokampus käynnistyi opiskelijoiden aloitteesta vuonna 1995. Projektimuotoisena alkanut toiminta on kehittynyt osaksi yliopiston hallintoa. Ekokampus koordinoi työtä yliopiston ympäristövaikutusten vähentämiseksi sekä järjestää tapahtumia, joiden avulla yliopistoyhteisön jäsenet saavat tietoa ympäristönäkökohdista. Ekokampuksen toimintaa ohjaa yliopiston ympäristöryhmä. Se myös seuraa ympäristömyötäisen toiminnan toteutumista yliopistolla sekä ottaa kantaa yliopiston kannalta merkittäviin ympäristönäkökohtiin. Mitä Ekokampustoiminnan avulla on saatu aikaan? Tampereen yliopiston kiinteistöissä käytetään pohjoismaisella vesivoimalla tuotettua sähköä. Yliopiston energiankulutukseen vaikutetaan aktiivisesti sekä kiinteistöautomaation avulla että ihmisten toimintaa ohjaamalla. joiden sähköisiä palveluita. Siitä huolimatta yliopisto käytti seitsemän Näsinneulan korkuista pinoa A4 kopiopaperia vuonna 2010. Yliopistolla edistetään kierrätystä ja uudelleenkäyttöä. Henkilökunnalle ja opiskelijoille on kierrätyshuone (Päätalon huone E105) sekä verkossa toimiva kirpputori. Päätalon pääaulassa on kaikille avoin kirjojen kierrätyshylly. Yliopiston tiloissa lajitellaan erikseen paperi, kuivajäte, biojäte ja hyötyjätteet. Tiet ympäröivät yliopiston keskustakampusta. Kampuksella on kuitenkin kauniita viheralueita, joista on koottu esittely verkkoon. Kasvillisuus suojaa rakennuksia tuulelta ja paahteelta. Lisäksi se sitoo pölyä ja pienhiukkasia sekä vaimentaa liikenteen melua. Tampereen yliopisto on Suomen ensimmäinen Reilun kaupan korkeakoulu. Monet yliopiston yksiköt ja opiskelijoiden ainejärjestöt ovat sitoutuneet käyttämään tarjoiluissaan Reilun kaupan kahvia ja teetä. Kaikissa yliopiston ravintoloissa ja kahviloissa on tarjolla Reilun kaupan tuotteita. Yliopistolla toimii Reilun kaupan kannatustyöryhmä, jonka toimintaan kaikki kiinnostuneet yliopistoyhteisön jäsenet ovat tervetulleita. Tutustu Ekokampukseen osoitteessa : www.uta.fi/ekokampus Tampereen yliopistossa on tehty paljon työtä paperinkulutuksen vähentämiseksi kehittämällä henkilökunnan ja opiskeli- 6

MITÄ OPISKELIJA VOI TEHDÄ YLIOPISTOLLA Huolehdi valot ja laitteet sammuksiin, jos poistut opetustilasta viimeisenä. Sammuta työasema, kun poistut tietokoneluokasta klo 18 jälkeen. Sammuta päivälläkin työaseman näyttö. Tulosta ja kopioi paperin molemmille puolille. Laita keräyspaperi sille kuuluvaan keräysastiaan. Päätalossa sekä Linnan 1 kerroksen aulassa voit lajitella erikseen myös biojätteet. Jos luennoilla jaettava materiaali on yksipuolisesti tulostettua, huomauta asiasta luennoitsijalle. Ryhdy ainejärjestösi ympäristövastaavaksi. Tule mukaan Reilun kaupan kannatustyöryhmään. Lisätietoa ympäristökoordinaattorilta. Tutustu Ekokampukseen osoitteessa: www.uta.fi/ekokampus. Siellä voit myös antaa palautetta ja ideoita ympäristökoordinaattorille. Tuo itsellesi tarpeettomat kirjat Päätalon pääaulan kierrätyskirjahyllyyn. Tuo tarpeeton, mutta hyväkuntoinen tavara yliopiston kierrätyshuoneeseen (Päätalo E105). Osta, myy tai lahjoita yliopiston kirpputorilla: www11.uta.fi/webtori Valitse ravintolassa Reilun kaupan tuotteita ja kasvisruokaa. Vältä jätteen syntymistä ottamalla ruokaa vain sen verran kuin jaksat syödä. Vältä kertakäyttöisten take away -mukien käyttöä. Juo kahvi kahvilassa tai osta itsellesi termosmuki kahvin mukaan ostamista varten. Kauppakatu 4, a p a p 4 4 Luonnontuott ita, kasvis uoka ain ksia, luontaiskos tiikkaa ja kologisia p suain ita. www. unsaud nsa vi.n t 7

TAMY Ylioppilaskunnassa ympäristöasioita hoitaa hallituksen ympäristövastaava ja ympäristöasioista vastaava sihteeri. Lisäksi Tamyssa toimii kaikille opiskelijoille avoin ympäristövaliokunta, joka on hyvä kanava vaikuttaa ympäristöasioihin yliopistolla, ylioppilaskunnassa ja laajemminkin. Kannattaa myös liittyä GAIA-sähköpostilistalle, joka toimii Tamyn ympäristöaiheisena tiedotuslistana. Tamyn yleistoimistosta voi lainata työkalupakin, porakoneen ja erilaisia pelejä. Yhdistyksille Tamy lainaa myös ruokatarjoiluun sopivaa 50 hengen astiastoa. Lisäksi Tamy vuokraa pakettiautoa. Tamyn yhteydessä toimii luomuruokapiiri, jonka kautta voi kerran kuukaudessa tilata luomukasviksia suoraan viljelijöiltä ja muita luomutuotteita edullisesti. Luomuruokapiiri toimii vapaaehtoisvoimin, ja tilaajien toivotaan ainakin kerran vuodessa avustavan ruoan jakamisessa. Tampereen ylioppilaslehteä Aviisia voi lukea myös netissä paperisen lehden näköisversiona. Lisätietoa: www.tamy.fi 8

EKOLOGISESTI ARJESSA Suomalaisten luonnonvarojen kulutus on lähes sata tonnia henkilöä kohti vuodessa, kun mukaan lasketaan myös julkiset hankinnat. Yksityisten kotitalouksien kulutus muodostaa noin puolet luonnonvarojen kulutuksesta, joten ei ole lainkaan yhdentekevää, miten järjestämme arkemme. Kehityssuuntana on pitkään ollut luonnonvarojen kulutuksen kasvu. Vaikka opiskelijaelämän ympäristövaikutukset ovat usein taloudellisista syistä maan keskiarvoa pienempiä, on opiskelijoidenkin valinnoilla merkitystä. Lisäksi on hyvä sisäistää ekologisen elämäntavan perusasiat tulevaisuuden valintojen varalle. Diagrammit kuvaavat eri toimintojen elottomien ja elollisten luonnonvarojen kulutusta. Siten osuudet ovat jakaantuneet hieman eri tavalla kuin vaikkapa hiilijalanjälkeä kuvaavissa diagrammeissa, jolloin esimerkiksi ruoan osuus olisi suurempi. rakennus 27% lämmitys 35% Keskivertosuomalaisen luonnonvarojen kulutuksen muodostuminen henkilö/vuosi piha 22% sähkö 4% kylmä ja lämmin vesi 12% Asuminen Kotitalouksien määrä kasvaa, niiden henkilömäärät pienenevät ja asumisväljyys lisääntyy. Esimerkiksi vuonna 1966 kotitalouden koko oli keskimäärin 3,34 henkilöä, kun vuosituhannen vaihteessa se oli pudonnut 2,15 henkilöön. Näistä seikoista aiheutuu myös materiaalinkulutuksen kasvua. Monet toiminnot ovat muuttuneet kotitalouskohtaisiksi, ja yksin asuva usein omis- taa samat laitteet kuin isompi perhekin. Asumisväljyys taas vaikuttaa suoraan lämmitykseen, valaistukseen ja muuhun energiankäyttöön. Kimppakämpät ja kommuunit ovat ympäristöystävällinen ja edullinen vaihtoehto opiskelijalle. Ekologisempaa on yleensä asua kaupungissa kuin maaseudulla. Kaupungissa asunnot ovat pienempiä ja asukastiheys suurempi. Palvelut ovat lähempänä ja joukkoliikenne voidaan järjestää tehokkaasti. Puhelin- 9

linjoja, teitä ja muuta infrastruktuuria voi käyttää suuri joukko kotitalouksia. Eroa saattaa kuitenkin tasata se, että kaupungeissa asuvien kulutustottumukset saattavat olla ympäristön kannalta huonommat. liikenne 43% asuminen 27% Keskivertosuomalaisen asumisen luonnonvarojen kulutus henkilö/ vuosi ruoka 15% harrastukset ja vapaa-aika 5% kodin tavaroiden valmistus 7% yöpymiset hotelleissa ja mökeissä 3% Sähkö ja valaistus Vaihda vihreään sähköön! Vihreä sähkö tuotetaan esimerkiksi vesivoimalla, tuulivoimalla ja bioenergialla. Kun vihreälle sähkölle on kysyntää, sen tuotantoa lisätään. Vaihda virtaa! kampanjan nettisivuilla voit vertailla eri yhtiöiden hintoja ja tilata vihreän sähkösopimuksen kotiisi. Älä osta turhia sähkölaitteita. Mieti, tarvitsetko jotakin laitetta todella ennen kuin hankit sen. Tarkista laitteen energialuokitus, A on paras. Sammuta sähkölaitteet kokonaan, kun et käytä niitä. Valmiusasento (standby) kuluttaa myös energiaa. Ota laturi pois pistorasiasta, kun et käytä sitä. Vaihda hehkulamput loisteputkiin tai energiansäästölamppuihin ja sammuta valot, kun poistut huoneesta. Lämmitys Sopiva lämpötila oleskelutiloille on 20 22 C, makuuhuoneessa riittää vähempikin lämpö. Asteen lasku huonelämpötilassa vähentää energian kulutusta noin 5 %. Tuuleta nopeasti ja tehokkaasti ristivedolla. Sulje patterit tuuletuksen ajaksi. Tiivistä ikkunat, joista vetää. Älä peitä pattereita, jotta ne pääsevät lämmittämään kunnolla. Pyyhi pölyt pattereista. Moni opiskelija päätyy lopulta omistusasuntoon, jossa on mahdollista valita lämmitysmuoto. Esimerkiksi maalämpö on ekologisesti ja taloudellisesti varteenotettava vaihtoehto. 10

Keittiössä Valitse hellasta levy, joka on pienempi tai saman kokoinen kuin käyttämäsi pannu tai kattila. Käytä kattilassa kantta. Pienennä lämpöä heti kun kiehuminen alkaa, kiehuminen jatkuu silti. Käytä uunia harkiten. Käytä hyväksesi uunin alku- ja jälkilämpö. Leivo kerralla enemmän ja pakasta osa. Mikroaaltouuni on erittäin energiatehokas, käytä sitä aina kun mahdollista. Termospullo pitää kahvin ja teen lämpimänä. Sulata pakastin, kun pakastin on kauttaaltaan huurteen peitossa. Ota pakasteet hyvissä ajoin sulamaan jääkaappiin, jolloin niiden kylmyys vähentää jääkaapin sähkönkulutusta. Vesi ja sauna pyykinpesu (20l) 13% keittiö (35l) 22% wc:n huuhtelu (40l) 26% henk.koht. hygienia (60l) 39& Suihku kuluttaa vähemmän vettä kuin kylpy. Sammuta suihku saippuoinnin ajaksi. Sauno kimppasaunassa. Älä sauno joka päivä. Sähkökiukaan voi sammuttaa jo ennen kuin lopettaa saunomisen. Mene saunaan heti kun se on lämmin. Korjauta vuotavat hanat ja wc-pytty. Älä tiskaa juoksevan veden alla. Siivous, tiskaus ja pyykinpesu Tee usein kevyt siivous, jolloin lika ei pääse pinttymään. Käytä ekologisia pesu- ja puhdistusaineita (esim. Ole Hyvä, Ecover, Elokuu). Monet ekopesuainepurkit voi myös täytättää uudelleen ekokaupoissa. Käytä mahdollisuus hyväksesi! Tutustu myös pesupähkinöihin. Mikäli et pääse ekokauppaan ostoksille, muista, että tavallinen mäntysuopa sopii monenlaiseen puhdistamiseen. Hanki tiski- ja hammasharjat, joissa on vaihtopäät. Kiinnitä huomiota pyykinpesuaineen annosteluun. Usein pakkauksen suositusta vähempikin määrä riittää. Jos peset vajaan koneellisen pyykkiä, käytä vajaatäyttöohjelmaa. 40 asteen lämpötila riittää useimmalle pyykille. Jos pyykkiä on hyvin vähän, nyrkkipyykki kannattaa. Ekologisinta on kuivata pyykit ulkona narulla. Lisätietoa energian ja materiaalien tehokkaasta käytöstä: www.motiva.fi Veden kulutus, yhteensä keskimäärin 155 litraa/hlö päivässä 11

Opiskelijatalossa Opiskelijatalossa, esimerkiksi TOAS:lla, asuvalla on useita mahdollisuuksia säästää sekä rahaa että ympäristöä: TOAS:n taloissa on asukastoimikunnat, jotka organisoivat monien tavaroiden lainaamista. TOAS:n kerhohuoneisiin tulee sanomalehtiä, ja asukkaat voivat viedä tilaamiaan aikakauslehtiä muidenkin luettavaksi. Kerhohuoneessa on yhteinen televisio, joten et välttämättä tarvitse omaa laitetta. Joissakin taloissa on myös tavaranvaihtopiste, johon voi viedä hyväkuntoista itselle tarpeetonta tavaraa kiertoon tai hakea jotakin itselleen. Asukastoimikunnan jäsenenä pääset vaikuttamaan talosi asioihin, ja uudet aktiivit ovat tervetulleita. Asukastoimikunta voi nimetä keskuudestaan ympäristövastaavan. Sähkön- ja vedensäästö on tärkeä muistaa myös opiskelijataloissa, vaikka ne sisältyvätkin usein kiinteään käyttömaksuun: tuhlaileva käyttö näkyy ennen pitkää koko talon vuokrissa. TOAS on kiinnittänyt paljon huomiota energiatehokkuuteen, ja asukastoimikuntia voidaan palkita energiankulutuksen pienentymisestä. Liikenne ja matkailu Liikenne on yksi suurimpia ilmastonmuutoksen aiheuttajia. Lisääntynyt yksityisautoilu on tuonut mukanaan muitakin ongelmia kuten meluhaitat, maa-alan lisääntyvän käytön teihin ja parkkipaikkoihin sekä pienhiukkaspäästöt. Yksityisautoilu kuluttaa ylivoimaisesti eniten luonnonvaroja, mutta myös lentoliikenne on erittäin haitallista ympäristölle. Turhaa liikkumista voi välttää hoitamalla useita asioita yhdellä reissulla ja suosimalla lähipalveluja, kuten lähikauppaa. Noin puolet automatkoista on alle kuuden kilometrin mittaisia ja nämä matkat voisi mainiosti tehdä kävellen, pyöräillen tai julkisia kulkuneuvoja käyttäen. Matkoista kotoa kauppaan ja takaisin saattaa aiheutua enemmän päästöjä kuin itse tuotteen kuljettamisesta kauppaan, koska tuotteita kuljetetaan isoissa erissä. Lähipalveluiden suosiminen edesauttaa myös niiden säilymistä. Pitkillä matkoilla suositeltavinta on kulkea junalla, toiseksi paras vaihtoehto on linja-auto. Autolla ajaessa kannattaa suosia taloudellista ajotapaa ja kimppakyytejä, suunnitella reitti etukäteen ja välttää ruuhka-aikoja. 12

45 20 21 4 Moottorikelkka Lentokone Henkilöauto (1 hlö) Juna 0 6 Polkupyörä Linja-auto 5,3 Henkilöauto (4 hlö) Eri kulkuneuvojen hiilidioksidipäästöt kg/henkilö/100 km Pyöräilyvinkkejä Yliopistolla on paljon pyöräparkkeja. Tampereen pyörätiekartan voit noutaa kaupungin palvelupisteestä osoitteesta Frenckellinaukio 2B. Löydät kartan ja kevyen liikenteen reittioppaan myös Tampereen kaupungin nettisivuilta. Edullisen polkupyörän voi löytää joka kevät ja syksy pidettävästä poliisin huutokaupasta. Siellä myydään myös muuta löytötavaraa. Kunnostettuja pyöriä saa ostaa myös Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry:stä (Sarvijaakonkatu 28 ja 30) sekä yliopiston pyöräilypäivänä. Tampereen polkupyöräilijät ry lainaa sähköpyöriä ja taakkapyörää. Lisää lainapyöristä ja muuta hyödyllistä pyöräilytietoa: www.tarakka.fi Muista huoltaa pyörääsi, sen käyttöikä pitenee ja ajomukavuus lisääntyy! Vaadi päättäjiltä parempia pyöräteitä Tampereelle! Ihmiset matkustavat pidemmälle ja myös lyhyet matkat Eurooppaan ovat lisään- tyneet. On arvioitu, että lentoliikenteen päästöt vuoteen 2012 mennessä olisivat jopa 4 % kaikista kasvihuonepäästöistä Euroopassa. Yksi edestakainen lento Thaimaahan tuottaa matkustajaa kohden yhtä paljon hiilidioksidipäästöjä kuin kolmen intialaisen yhteensä vuodessa aiheuttamat hiilidioksidipäästöt. Lentomatkailu synnyttää muitakin päästöjä, esimerkiksi typen oksideja ja vesihöyryä. Lisäksi lentokoneiden valmistaminen kuluttaa erilaisia luonnonvaroja ja tuottaa päästöjä. Lentokentät vievät maa-alaa muulta maankäytöltä, kuten ruoantuotannolta. Matkailuvinkkejä Suosi lähikohteita, joihin pääsee junalla, linja-autolla tai vaikkapa polkupyörällä. Suomessa ja naapurimaissamme on paljon nähtävää. Matkusta harvemmin ja pidemmäksi ajaksi kerrallaan. Matkusta huippusesongin ulkopuolella. Ympäristö kuormittuu kohdemaassa tasaisemmin. Kuivuus uhkaa monia alueita. Älä tuhlaa vettä matkallasi! 13

Pieta Hyvärinen, opiskelija Pidän matkustelusta, mutta sen ympäristövaikutukset huolestuttavat. Niinpä jo matkaa suunnitellessani pyrin huomiomaan ympäristönäkökohdat. Ensimmäiseksi täytyy tietysti harkita, tarvitseeko minun matkustaa lainkaan vai voisinko vaihteeksi rentoutua kotikaupungissa seikkaillen ja ystäviä tavaten. Jos matkakuume on kuitenkin polttava, etsin kiinnostavan kohteen mahdollisimman läheltä, sillä matkailun suurimmat ympäristövaikutukset tulevat kohteeseen siirtymisestä. Pyöräretket Tampereen lähikuntiin eivät vaadi ihmeellisiä varusteita: mummopyörä ja teltta riittävät yllättävän pitkälle. Pidemmälle suuntautuvat kotimaanmatkat teen junalla, bussilla tai liftaten. Joskus tekee kuitenkin mieli karistaa kotimaan pölyt jaloistaan. Tällöin minua usein houkuttelee Venäjä, joka ei ole ekologisen omatunnon kannalta huono vaihtoehto: muutaman tunnin junamatkan päässä on jo ensimmäinen miljoonakaupunki, ja raiteita pitkin pääsee halutessaan läpi koko mantereen. Eurooppaan suuntaavan ekomatkaajan ensimmäinen este on Itämeri: sen ylittäminen autolautalla on vain hieman ekologisempaa kuin lentokoneella. Pienet alukset, joissa ei ole turhaa painolastia, ovatkin parhaita. Euroopassa junat, bussit ja peukalokyyti kuljettavat helposti ympäriins Lentomatkailua pyrin välttämään sekä ekologisista syistä että siksi, että mielestäni matkailussa kiinnostavinta on itse matkanteko, mistä lentäessä ei juuri pääse nauttimaan. Jos kuitenkin lentäisin, luultavasti puhdistaisin omaatuntoani lahjoittamalla rahaa vapaaehtoisena lentoverona jollekin ympäristöjärjestölle. Määränpäähäni päästyäni yritän mahdollisimman pitkälle elää yhtä lailla ekologisesti kuin kotonakin, vaikka kierrättäminen ja kasvissyönti saattavat vaatia joissain paikoissa vähän enemmän vaivaa. Turhan kulutuksen välttäminen on helppoa matkallakin, sillä en halua tuhlata yleensä pientä matkabudjettiani tavaraan, jonka joutuisin vielä raahaamaan mukanani kotiin. Tuliaisten sijaan koetan muistaa lähettää postikortteja ja ottaa valokuvia kotona näytettäväksi. 14

Käytä matkallasi paikallisia palveluja ja osta paikallisia tuotteita. Älä osta epäeettisiä tuotteita, jotka on tehty esimerkiksi uhanalaisista eläimistä! Tutustu paikallisiin tapoihin ja noudata niitä. Ekologisesta matkailusta tietoa esimerkiksi: Kalmari & Ketola 2009: Vastuullisen matkailijan käsikirja Vapaa-aika Vapaa-ajan valinnoillakin voit vähentää ympäristönkuormitusta. Harrastuksissa kannattaa keskittyä olennaiseen, eli harrastukseen. Harrastaminen ja retkeily on antoisaa ilman uusimpia välineitäkin. Suurin osa harrastukseen käytettävästä energiasta kuluu liikkumiseen harrastuspaikalle. Kannattaa siis suosia lajeja, joita pystyy harrastamaan lähellä tai kulkea paikalle mahdollisimman ekologisesti. Lisäksi isot lämmitetyt sisähallit kuluttavat paljon energiaa. Eräiden harrastusten ja niihin kulkemisen elottomien luonnonvarojen kulutus harrastustuntia kohden Kesämökit ovat olennainen osa suomalaisten vapaa-aikaa, mutta useimmat mökit ovat käytössä vain muutaman viikon vuodesta. Mökin vuokraaminen oman mökin sijaan voi siis olla järkevää ympäristön ja lompakon kannalta. Omaa mökkiä voi myös lainata tai vuokrata toisille. Lähde lähiluontoon Tampereella on monia arvokkaita luontokohteita, joihin kannattaa tutustua. Pyynikinluonnonsuojelualue sijaitsee kaupungin sydämessä. Muita hienoja kohteita on mm. Tohlopissa, Tahmelassa, Hyhkyssä, Iidesjärvellä, Peltolammilla ja Viikinsaaressa. Kaupissa aivan Kalevan ja Tammelan kupeessa on laaja virkistysmetsä, kansanpuisto. Seitsemisen, Helvetinjärven ja Isojärven kansallispuistot sijaitsevat vajaan sadan 15

kilometrin etäisyydellä Tampereelta ja ovat melko hyvin saavutettavissa myös julkisilla kulkuneuvoilla. Lisää tietoa kansallispuistoista ja luonnonsuojelualueista saat Metsähallitukselta. Metsähallituksen ylläpitämät luontopolut, retkeilyreitit, tulentekopaikat, laavut, autiotuvat ja varaustuvat ovat ilmaiseksi retkeilijöiden käytössä. Lisää tietoa: www.metsa.fi, www.luontoon.fi Vinkkejä kohteiden valintaan: www.tampere.fi tai www.pirkanmaanvirkistysalueyhdistys.fi Tutustu jokamiehen oikeuksiin ja noudata niitä luonnossa liikkuessasi! Järjestötoiminta Jos ympäristön tila huolestuttaa, on parempi pyrkiä joukolla vaikuttamaan kuin murehtia yksin kotona. Ympäristöjärjestöjen toimintaan osallistuminen on hyödyllisyyden lisäksi myös mukavaa vapaa-ajan toimintaa. Järjestöistä saa helposti uusia, samanhenkisiä ystäviä, hyvää kokemusta työelämää varten ja sisältöä elämään. Monet järjestöt järjestävät uusien iltoja, joihin on helppo mennä mukaan. Tampereella toimii monia aktiivisia ympäristöjärjestöjä. Tarjolla on myös eläinten oikeuksia ja suojelua edistäviä järjestöjä ja luonnonharrastusjärjestöjä. Oppaan lopusta löytyy listan paikallisista järjestöistä. EDULLINEN EKOTEKO joukkoliikenne.tampere.fi Yksi kaikkien puolesta. Joko sinulla on Tampereen matkakortti? 16

Jäte Pidämme jätteiden viemistä kaatopaikalle loppusijoitukseen normaalina asiana. Kaatopaikat voidaan kuitenkin tehdä liki tarpeettomiksi panostamalla jätteen synnyn ennaltaehkäisyyn sekä kierrättämällä materiaalit tehokkaasti. Näin ei tarvitse valmistaa niin paljon uusia tavaroita ja pakkauksia, mikä kuluttaa energiaa ja luonnonvaroja. Jätteiden kierrätys kuuluu ihan jokaiselle! Jätteen ennaltaehkäisy Vältä ylipakattuja tuotteita. Ehjät tai korjauskelpoiset tekstiilit ja Liimaa oveen tai postilaatikkoon Ei kengät voi viedä puhtaina ja pestyinä mainoksia, kiitos -tarra. Nimellä hyväntekeväisyysjärjestöjen keräyslaatikoihin (esim. UFF ja Fida). Pakkaa tulevat mainokset voi estää soittamalla Suoramarkkinointiliittoon. vaatteet puhtaisiin muovikasseihin. Osta paristoja, jotka voi ladata uudelleen. Tiensä päähän tulleista vaatteista voi leikata siivousrättejä tai matonkudetta. Ainakin Pelastusarmeijan kirpputorit ottavat vastaan puhtaita puuvillalumppuja. Vanhat, vielä kelvolliset huonekalut kannattaa myydä (laita ilmoitus vaikkapa opiskelijatalon seinälle tai yliopiston nettikirpputorille) tai ne voi lahjoittaa kierrätyskeskukselle. Monilla kierrätyskeskuksilla on noutopalvelu. Vanhat autonrenkaat voi viedä takaisin rengasliikkeeseen. Vanha kännykkä kannattaa palauttaa matkapuhelinliikkeeseen. Käytä kaupassa omaa kassia, varakasseja kannattaa aina olla mukana. Huomaathan, että puuvillaista kassia on käytettävä paljon, jotta se olisi muovipussia ekologisempi. Askartele valoverhosta kestopussi hedelmille ja vihanneksille tai valitse kompostoituva pussi kaupassa. Esimerkiksi banaanit eivät tarvitse pussia. Opiskelijan lajitteluohje löytyy oppaan keskiaukeamalta. Repe ja Romu -autot ottavat maksutta kyytiinsä kodin ongelmajätteet, metalliromut sekä sähkö- ja elektroniikkaromut. Aikataulut löytyvät Pirkanmaan Jätehuollon sivuilta ja vuosittain kotiin jaettavasta kalenterista. Myös jäteasemat ottavat suurimman osan kodinjätteistä ilmaiseksi vastaan. Lisäksi elektroniikkaa ja kodinkoneita myyvät liikkeet ottavat vanhoja laitteita vastaan veloituksetta. Sekajäte Sekajätettä on kaikki jäte, mitä ei voida kompostoida, kierrättää ja mikä ei ole ongelmajätettä. Sekajätteen määrä olisi hyvä minimoida myös kustannussyistä, sillä sekajätteen vieminen kaatopaikalle maksaa enemmän kuin muiden jätteiden kuljetus, mikä näkyy mm. yhtiövastikkeessa. 17