Pauliina Heinonen P1-PUHTAUSLUOKAN TOTEUTTAMINEN SANEERAUSHANKKEESSA

Pauliina Heinonen P1-PUHTAUSLUOKAN TOTEUTTAMINEN SANEERAUSHANKKEESSA Rakennustekniikan koulutusohjelma 2017

P1-PUHTAUSLUOKAN TOTEUTTAMINEN SANEERAUSHANKKEESSA Heinonen, Pauliina Satakunnan ammattikorkeakoulu Rakennustekniikan koulutusohjelma Marraskuu 2017 Ohjaaja: Kujala, Mari Sivumäärä: 31 Liitteitä: 1 Asiasanat: P1-puhtausluokka, pölynhallinta, loppusiivous Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia saneeraushankkeen P1-puhtausluokan hallintaa ja suunnitella P1-loppusiivouksen toteuttamista. Työssä esitetään tiivistettynä P1- puhtausluokan vaatimukset ja tavoitteet. Pölynhallintamenetelmien ja puhtaudenhallinnan pohdinnan tuloksena syntyi kohteen yhden osa-alueen loppusiivouksen tehtäväsuunnitelma. Työn tilaajana oli Lemminkäinen Talo Oy Porin yksikkö. Opinnäytetyössä seurattiin P1-puhtausluokan toteuttamista Tiedepuiston kampuksen saneerauskohteessa, jossa toimin työmaainsinöörinä. P1-puhtausluokan tärkeys on korostunut nykypäivän rakentamisessa erityisesti julkisissa tiloissa ilmi tulleiden sisäilmaongelmien vuoksi. Ongelmat ja niistä johtuva sairastuminen ovat usein julkisuudessa ja vaikuttavat rakentamisen laadun imagoon negatiivisesti.

THE IMPLEMENTATION OF P1-PURITY CLASS IN A RENOVATION PROJECT Heinonen, Pauliina Satakunnan ammattikorkeakoulu, Satakunta University of Applied Sciences Degree Programme in Construction Engineering November 2017 Supervisor: Kujala, Mari Number of pages: 31 Appendices: 1 Keywords: P1-purity class, dust management, final cleaning The aim of this thesis was to research the management of P1-purity class in a renovation project and plan the implementation of final cleaning. I have summarised the demands and aims of P1-purity class. As a result of deliberation of the dust management and purity controlling I have developed a task plan on how to implement the final cleaning. Lemminkäinen Talo Oy Pori was the orderer of this thesis. The implementation of P1-purity class was followed in this thesis at the Tiedepuisto kampus renovation project, where I work as a site engineer. The importance of P1-purity class has been emphasized in present-days building especially because of the air inside problems which have been revealed in public properties. These problems and sickness caused by them are often in the news and have a negative effect on the quality image of building.

SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 5 2 SISÄILMASTOLUOKITUS 2008... 6 2.1 Sisäilmastotavoitteet... 6 2.2 Sisäilmastoluokat... 7 3 RAKENNUSTÖIDEN PUHTAUSLUOKITUS... 8 3.1 Puhtausluokka P1... 9 3.2 Puhtausluokka P2... 9 4 RAKENNUSMATERIAALIEN PÄÄSTÖLUOKITUS... 10 4.1 Päästöluokat M1, M2 ja M3... 10 4.2 Ilmastointijärjestelmän puhtausluokka... 10 5 CASE: TIEDEPUISTON KAMPUS PORI... 11 5.1 Puhtaudenhallinta... 13 5.1.1 Työnaikainen siivous... 13 5.1.2 Rakennusmateriaalien varastointi työmaalla... 15 5.2 Pölyntorjuntamenetelmät... 17 5.2.1 Kohdepoistot... 19 5.2.2 Osastointi... 20 5.2.3 Alipaineistus... 21 5.3 Loppusiivous... 22 5.3.1 Loppusiivous ennen toimintakokeita... 22 5.3.2 Loppusiivous ennen luovutusta... 24 5.3.3 Puhtauden arviointi... 25 6 HAASTATTELU... 26 6.1 Työnjohtajien haastattelu... 26 7 POHDINTA... 27 LÄHTEET... 29 LIITTEET

5 1 JOHDANTO Rakennuksen käyttäjän tarpeesta lähtevät terveellisyys- ja viihtyvyysvaatimukset ovat yleistyneet nopeasti ja korkea puhtaustaso rakentamisen jälkeen on yhtenä tärkeänä päämääränä. Rakennustöiden pölynhallinnassa on pyrittävä vähentämään työstä aiheutuvaa pölyä muun muassa käyttämällä oikeita työmenetelmiä, osastoimalla, kohdepoistoja käyttämällä, tuulettamalla ja tehokkaalla työmaa-aikaisella siivoamisella. Korkean puhtaustason saavuttaminen vaatii katkeamattoman ketjun vaatimusten noudattamisen suhteen. (Pölynhallintasuunnitelma 2017, 3.) Työmaan puhtauden tärkeyttä aliarvioidaan usein ja työntekijän oikeutta siistiin työympäristöön vähätellään. Rakennustyöntekijät altistuvat työkohteesta ja työtehtävistä riippuen varsin monenlaisille pölyille, kuten betoni-, kivi-, tiili-, puu- ja eristevillapölyille. Työmaan siistinä pito vähentää työtapaturmia ja läheltä piti-tilanteiden syntymistä. Monet ovat turtuneet työympäristöönsä eivätkä huomaa vaaroja. Tämän vuoksi on tärkeää, että työpaikalla on muun muassa kaikkien nähtävillä työvaihekohtaiset työväline- ja suojautumisohjeet. Rakennustyössä on käytettävä sellaisia koneita ja laitteita, joiden melupäästöstä tai muista fysikaalisista haittatekijöistä johtuvat vaarat ja haitat ovat mahdollisimman vähäiset. Työntekijä on suojattava kemiallisilta ja fysikaalisilta vaara- ja haittatekijöiltä ensi sijassa koneisiin, työvälineisiin, työmenetelmiin ja työympäristöön kohdistuvilla toimenpiteillä. (Pölynhallintasuunnitelma 2017, 3.) Valtioneuvoston asetuksessa rakennustyön turvallisuudesta 205/2009 todetaan, että rakennuttajan on huolehdittava, että rakennushanketta suunniteltaessa ja valmisteltaessa arkkitehtonisissa, rakennusteknisissä ja teknisten järjestelmien suunnittelussa sekä rakennushankkeen toteuttamisen järjestelyihin liittyvässä suunnittelussa otetaan huomioon rakennustyön toteuttaminen siten, että työ voidaan tehdä turvallisesti ja aiheuttamatta vaaraa työntekijöiden terveydelle. Parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen on mahdollista päästä vain toimivalla yhteistyöllä ja sillä että jokainen työntekijä siivoaa jälkensä eli huolehtii omalta osal-

6 taan siitä, että rakennuksen sisäilma pysyisi hyvänä tuleville käyttäjille. Tämän lisäksi puhtauden ylläpidon tärkeys täytyy tuoda esille jo urakkaneuvotteluissa ja pölyntorjuntaa koskevat asiat on kirjattava urakka-asiakirjoihin. 2 SISÄILMASTOLUOKITUS 2008 2.1 Sisäilmastotavoitteet Rakennuksesta ei saa aiheutua terveyden vaarantumista sisäilman epäpuhtauksien, säteilyn, veden tai maapohjan pilaantumisen, savun, jäteveden tai jätteen puutteellisen käsittelyn taikka rakennuksen osien ja rakenteiden kosteuden vuoksi. Rakentamisessa on käytettävä tuotteita, joista ei niiden suunnitellun käyttöiän aikana aiheudu sisäilmaan, talousveteen eikä ympäristöön sellaisia päästöjä, joita ei voida pitää hyväksyttävinä. Rakennuksen järjestelmien ja laitteistojen on sovelluttava tarkoitukseensa ja ylläpidettävä terveellisiä olosuhteita. (Maankäyttö- ja rakennuslaki 2012, 117 c ) Myös Suomen rakentamismääräyskokoelmassa D2 määritellään, että rakennus on tehtävä siten, ettei sisäilmassa esiinny terveydelle haitallisessa määrin kaasuja, hiukkasia tai mikrobeja tai viihtyisyyttä alentavia hajuja. Sisäilmastoluokituksessa (2008) kerrotaan, että rakennushankkeen jokaisessa vaiheessa tulee ottaa huomioon sisäilmastoluokituksen tavoitteet. Rakennushankkeen alkuvaiheessa rakennuttaja ja suunnittelijat päättävät sisäilmaston tavoitearvot hankekohtaisesti soveltaen joko valitsemalla kaikki valitun luokan mukaiset arvot, valitsemalla eri luokista tarpeen mukaiset arvot tai asettamalla halutuille ominaisuuksille erikseen harkitut arvot. Tavoitellun lopputuloksen saavuttamiseksi tulee rakennuttajan ohjata suunnittelua kirjaamalla sisäilmastotavoitteet selkeästi (esim. sisäilmastoluokituksen avulla) kaikkien suunnittelijoiden tiedoksi. Kunkin suunnittelijan tulee osaltaan huolehtia siitä, että valitut sisäilmastotavoitteet ja niiden perusteella tehdyt suunnitteluratkaisut esitetään asiakirjoissa: piirustuksissa, työselostuksissa, urakkarajaliitteessä ja työmaan laatusuunnitelmassa. Pääsuunnittelijan tulee huolehtia, että asiakirjojen ristiriidatto-

7 muus varmistetaan myös valittujen sisäilmaston suunnitteluratkaisujen osalta. (Sisäilmayhdistys 2008, 3.) 2.2 Sisäilmastoluokat Sisäilmastoluokitus on kolmitasoinen: laatuluokat S1, S2 ja S3. Luokka S1 on paras, mikä merkitsee suurempaa tyytyväisten osuutta. Tavoitteen asettaminen sisäilmastolle edesauttaa eri toimijoiden yhteistyötä ja vähentää siten terveyttä tai viihtyvyyttä vaarantavien ongelmien syntymisen riskiä. Nykytietämyksen mukaan tämän luokituksen tavoitearvojen toteutuessa ei terveille henkilöille aiheudu terveyshaittaa, jos rakennuksessa on suunnitellulla tavalla toimiva ilmanvaihto eikä erityisiä epäpuhtauslähteitä ole. Eri suureiden tavoite- ja suunnitteluarvot voidaan valita eri laatuluokista. Tarvittaessa jonkin suureen arvo voidaan määritellä tapauskohtaisesti. (Sisäilmayhdistys 2008, 4.) Sisäilmayhdistys on määritellyt luokat seuraavasti: S1: Yksilöllinen sisäilmasto Tilan sisäilman laatu on erittäin hyvä eikä tiloissa ole havaittavia hajuja. Sisäilmaan yhteydessä olevissa tiloissa tai rakenteissa ei ole ilman laatua heikentäviä vaurioita tai epäpuhtauslähteitä. Lämpöolot ovat viihtyisät eikä vetoa tai ylilämpenemistä esiinny. Tilan käyttäjä pystyy yksilöllisesti hallitsemaan lämpöoloja. Tiloissa on niiden käyttötarkoituksen mukaiset erittäin hyvät ääniolosuhteet ja hyviä valaistusolosuhteita tukemassa yksilöllisesti säädettävä valaistus. (Sisäilmayhdistys 2008.) S2: Hyvä sisäilmasto Tilan sisäilman laatu on hyvä eikä tiloissa ole häiritseviä hajuja. Sisäilmaan yhteydessä olevissa tiloissa tai rakenteissa ei ole ilman laatua heikentäviä vaurioita tai epäpuhtauslähteitä. Lämpöolot ovat hyvät. Vetoa ei yleensä esiinny, mutta ylilämpeneminen on mahdollista kesäpäivinä. Tiloissa on niiden käyttötarkoituksen mukaiset hyvät ääni- ja valaistusolosuhteet. (Sisäilmayhdistys 2008.) S3: Tyydyttävä sisäilmasto

8 Tilan sisäilman laatu ja lämpöolot sekä valaistus- ja ääniolosuhteet täyttävät rakentamismääräysten vähimmäisvaatimukset. (Sisäilmayhdistys 2008.) 3 RAKENNUSTÖIDEN PUHTAUSLUOKITUS Rakennustöiden puhtausluokituksen tavoitteena on varmistaa, että rakennuksen tilat ovat puhtaat käyttäjälle luovutettaessa eikä rakennuksen käytön aikana sisäilmaan kulkeudu rakennusvaiheesta peräisin olevia epäpuhtauksia. Puhtausvaatimuksiin on alussa suhtauduttu epäillen ja jopa torjuvasti, mutta työn edetessä eri osapuolet ovat havainneet puhtauden tuomat hyödyt. Työympäristö tulee turvallisemmaksi ja viihtyisämmäksi, materiaalihävikki vähenee ja asiakkaista tulee tyytyväisempiä. Asenteiden muuttumisen ja oikeiden työtapojen oppimisen jälkeen ei puhtaudesta synny edes lisäkustannuksia vaan pikemminkin säästöjä. (Säteri 2008, 4.) Puhtausluokitus esittää tavoitteet työ- ja asuintilojen sekä muiden vastaavien rakennusten puhtaudelle. Tavoiteltava sisäilmastoluokka määrittää vaatimusten tason ja laajuuden. Tarvittaessa voidaan rakennushankkeen suunnitelmiin valita vaatimuksia eri puhtausluokista tai jättää jokin kohta kokonaan määrittelemättä. Kuitenkin on tarkoituksenmukaista valita rakennuksen saman vyöhykkeen tiloille sama puhtausluokka. Suunnittelun käynnistyessä rakennuttaja valitsee yhdessä suunnittelijoiden kanssa rakennustöiden puhtaus- ja materiaaliluokat. Rakentamisen puhtaanapidon tavoitteet määritellään urakka-asiakirjoihin ja niiden toteutumista seurataan säännöllisesti. Pääurakoitsija tekee puhtaudenhallinnasta oman suunnitelman. (RT-kortti 07-10946 2009, 11.) Rakentamishankkeen suunnitelmiin voidaan tarvittaessa valita vaatimuksia eri puhtausluokista tai jättää jokin kohta määrittelemättä; rakennuksen saman vyöhykkeen samankaltaisille tiloille on tarkoituksenmukaista valita sama puhtausluokka. Rakennustöiden puhtausluokitukseen voidaan viitata suunnitteluasiakirjoissa. (Rakennustöiden puhtausluokitusohje 2012, 2.)

9 3.1 Puhtausluokka P1 Rakennustöiden puhtausluokituksessa on esitetty tavanomaisten työ- ja asuintilojen hyvän sisäilman laadun aikaansaamiseksi vaatimuksia rakennustöille sekä ilmastointilaitteille ja niiden asennukselle ja käytölle. Vaatimusten laajuus ja taso riippuvat siitä puhtausluokasta, johon pyritään. Luokitus on kaksitasoinen: luokka P1 vastaa parasta laatua ja luokka P2 vastaa lähinnä viranomaisvaatimusten mukaista käytäntöä. (Rakennustöiden puhtausluokitusohje 2012, 3.) Puhtausluokkaan P1 luokitellut tilat erotetaan muista tiloista vasta sitten, kun tiloissa on tehty valmiiksi runsaasti pölyä synnyttävät työvaiheet, kuten reikien poraukset, piikkaukset ja pintojen hionnat. Jos tila on töiden etenemisen takia suojattava aikaisemmin, pölyä synnyttävissä töissä on käytettävä kohdepoistolla varustettuja työkaluja ja laitteita. Lisäksi on huolehdittava tilan hyvästä työnaikaisesta tuuletuksesta. (Rakennustöiden puhtausluokitusohje 2012, 9.) 3.2 Puhtausluokka P2 Kun rakennustyöt toteutetaan ilman erityisiä puhtausvaatimuksia, on kyseessä rakennustöiden puhtausluokka P2. Tällöinkin rakennustyö täytyy tehdä Suomen rakentamismääräyskokoelman vaatimusten mukaisesti, ja näin toteutettuna lopputulos on varsin hyvä. Puhtausluokan P2 mukaisesti suoritettavalle työlle ei ole kuitenkaan määritelty selkeitä toimintaohjeita ja mitattavia raja-arvoja pölylle, mikä saattaa aiheuttaa epätietoisuutta sekä erimielisyyttä tilaajan ja urakoitsijoiden välille. (Putusa 2013, 2.)

10 4 RAKENNUSMATERIAALIEN PÄÄSTÖLUOKITUS 4.1 Päästöluokat M1, M2 ja M3 Rakennusmateriaaleja tarkastellaan ainoastaan niiden kemiallisten päästöjen kannalta. Rakennusmateriaalien päästöluokitus sisältää rakennusmateriaalien päästöjen rajaarvot ja niiden luokituksen. (Sisäilmayhdistys 2008, 3.) Taulukossa 1. on esitetty luokkien vaatimukset. Rakennusmateriaalien päästöluokitus on kolmiportainen siten, että luokka M1 on paras ja luokka M3 eniten epäpuhtauspäästöjä synnyttävä. Parhaisiin sisäilmastoluokkiin S1 tai S2 pyrittäessä on runsaasti päästöjä aiheuttavien materiaalien (luokat M2 ja M3) käyttöä rajoitettava. (Sisäilmayhdistys 2008, 17.) Taulukko 1. M1- ja M2-luokkien vaatimukset. (RT07-10946 2009, 17.) 4.2 Ilmastointijärjestelmän puhtausluokka Ilmanvaihtotuotteille on yksi puhtausluokka. Ilmanvaihtojärjestelmän osa on siis joko puhtausluokiteltu tai ei ole. Seuraavassa on esitetty puhtausluokitellun ilmanvaihtotuotteen yleiset vaatimukset.

11 Puhtausluokiteltu tuote ei saa lisätä terveyden tai viihtyisyyden kannalta haitallisia epäpuhtauksia ilmanvaihtojärjestelmässä eikä tuloilmassa. Puhtausluokiteltu tuote ei saa tuottaa tuloilman laatua huonontavaa hajua tai kaasumaisia tai hiukkasmaisia epäpuhtauksia. Puhtausluokitellun tuotteen tulee olla helposti puhdistettavissa. (RT 07-10946 2009, 18.) Ilmanvaihtojärjestelmän puhtausluokituksen tavoitteena on varmistaa uuden ilmanvaihtojärjestelmän läpi virtaavan tuloilman hyvä laatu. Hyvälaatuisessa tuloilmassa ei saa olla ilmanvaihtojärjestelmästä peräisin olevia terveydelle tai viihtyisyydelle haitallisia aineita (esim. mikrobit, kuidut ja hiukkaset) tai hajuja. Koska tuloilman laatuun vaikuttavat monet tekijät ja useat eri toimijat, on näistä yleisistä periaatteista johdettu seuraavassa tarkemmin kuvattavat tuotteiden ja ilmanvaihtojärjestelmien puhtausvaatimukset. Ilmanvaihtojärjestelmän puhtausluokka ja ilmanvaihtotuotteiden puhtausvaatimukset määritellään teknisissä asiakirjoissa. (RT 07-10946 2009, 18.) 5 CASE: TIEDEPUISTON KAMPUS PORI Opinnäytetyön case-kohteena on Porin Tiedepuiston kiinteistön perusparannus, jossa peruskorjataan opetuskäytössä aikaisemminkin palvelleen kiinteistön tilat uusille käyttäjille, Länsirannikon koulutus Winnova Oy:n opiskelijoille ja henkilökunnalle. Rakennusta on laajennettu useaan otteeseen. Vanhimmat osat ovat 60-luvulta ja viimeisimmät 2000-luvulta. Tein kohteen yhden osa-alueen loppusiivouksesta tehtäväsuunnitelman osana opinnäytetyötäni (Liite 1). Kohde on 3-kerroksinen ja koko rakennuksen alla risteilee kellaritiloja. Tiloista löytyy sähköpääkeskus, lämmönjakohuoneita, pukutiloja, wc-tiloja, varastoja ja arkistoja. Runko on osittain betonipilari-palkki runko sekä betonielementtirunko. Välipohjat ovat paikallavalettuja sekä ontelolaatta holveja. Ulkoseinät ovat tiiliverhottuja seiniä, joista osa puretaan ja julkisivumateriaaliksi vaihdetaan Cembrit-kuitusementtilevyt,

12 lasijulkisivuseiniä ja betonielementtijulkisivua. Vesikattorakenteena on huopakatto sisäpuolen kaadoilla. Rakennus on jaettu osiin 1-7. Tilanumeron ensimmäinen numero viittaa osan. Perusparannushankkeeseen kuuluvat osat 1-6. Kuvassa 1. on esitetty numeroitu pohjakuva. 1 Liiketalous (vähäisiä tilamuutoksia, lisäksi aiemmin Vääntiön osana ollut kirjasto muutetaan luokkatiloiksi) 2 Vääntiö (vähäisiä tila muutoksia) 3 Vanha Teku (perusparannus, päälaivan julkisivut uusitaan) 4 Itäsiipi (perusparannus, tilat muutetaan opetuskeittiöksi ja aputiloiksi) 5 Länsisiipi (perusparannus, tilat muutetaan SOTE- ja sähkö-osaston tiloiksi) 6 Keittiö (perusparannus) (7 ent. kemian siipi ei kuulu hankkeeseen) (Pölynhallintasuunnitelma 2017, 4.) Kuva 1. Kohteen numeroitu pohjakuva.

13 5.1 Puhtaudenhallinta Rakennuttajan kohteelle asettamat puhtaustavoitteet ja niihin pääsemiseksi suunnitellut ratkaisut esitellään työmaan käynnistyessä pidettävissä rakennuttajan, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden kokouksissa. Keskeiset kohdat kirjataan urakoitsijoiden laatusuunnitelmiin ja niiden toteutumista seurataan työmaa- ja/tai urakoitsijakokouksissa. Rakennustöiden pölynhallinnan toteutumisen kannalta keskeisille urakoitsijoille (ainakin rakennus-, maalaus- ja LVIS-urakoitsijat) ja työntekijät perehdytetään työmaan pölynhallintamenetelmiin ja selvitetään kohteen sisäilmastotavoitteet ja niiden toteutumiseksi noudatettavat ohjeet ja tehtävät. Perehdyttämisestä on sovittava esim. urakkarajaliitteessä. Myös hankkeeseen myöhemmin tulevien urakoitsijoiden ja työntekijöiden perehdyttämisestä on huolehdittava. Vähimmäisvaatimuksena on luokituksesta johtuvien erityisvaatimusten läpikäyminen ja tarvittaessa niiden esittäminen kirjallisen ohjeen avulla. (Pölynhallintasuunnitelma 2017, 9.) Puhtauden säilymistä voidaan edistää estämällä lian ja pölyn leviäminen, esimerkiksi käyttämällä pölyämättömiä työmenetelmiä, kohdepoistoja ja osastointeja sekä ilmanpuhdistusta. Lisäksi lika- ja pölyhaittaa voidaan vähentää suunnittelemalla ja rajaamalla tarvittavat kulkureitit ja käyttämällä näissä pölyä sitovia mattoja sekä tehostamalla ympäröivien tilojen siivousta. (RT 18-11267 2017, 3.) 5.1.1 Työnaikainen siivous Rakennussiivous on keskeinen keino, jolla varmistetaan puhtaustavoitteiden täyttyminen. Työnaikaisessa siivouksessa käytetään karkean jätteen poistossa suurtehoimuria, lapiota tai lastaa ja muuten keskuspölynimuria tai hienopölysuodattimella varustettua imuria (vähintään 98 % suodatus 3 μm hiukkasille). Imurin suodatin on vaihdettava valmistajan ohjeiden mukaisesti. Kuivaharjausta ei käytetä. (Pölynhallintasuunnitelma 2017, 8.)

14 Purkutöissä tiilet, betonikappaleet ja purettaessa irtoavat muut rakenneosat on siirrettävä turvallisesti. Pölyävä aine on pudotettava alas riittävän tiiviitä putkia pitkin suojattuun tilaan tai suoraan ajoneuvoon taikka koottava ja vietävä pois säkeissä tai astioissa. Pölyn leviämisen ehkäisemisessä voidaan käyttää myös kastelua. Pöly on poistettava ilmastoinnilla, kohdepoistoilla tai muilla tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä. Tarvittaessa pölyn leviäminen on estettävä käyttämällä rakennustyön aikaisia suojaseiniä. (Pölynhallintasuunnitelma 2017, 3.) Työmaan siivouksen purkutöiden aikana tulee olla säännöllistä. Siivouksen jälkeen lattiapinnoilla voi olla jonkin verran rakentamisesta syntynyttä pölyä tai karkeaa irtolikaan. Purkutöiden päätyttyä lattiapinnat imuroidaan. Siivouksen jälkeen lattiapinnoilla ei ole irtolikaa tai purkujätettä. Jätteet lajitellaan päivittäin, ja niiden lajittelussa noudatetaan kunnan jätehuoltomääräyksiä. (Puhtauden hallinta 2017, 2.) Runko- ja sisärakennusvaiheessa työmaa siivotaan tarpeen mukaan päivittäin. Irtoroskat poistetaan likatyypistä riippuen lattiakuivaimella tai imuroimalla. Piiloon jäävät rakenneosat on puhdistettava ennen sulkemista (hormit, kanaalit, kuilut, alakattojen yläpuoliset osat, putkien päälliset jne.). Siivouksen jälkeen kaluste- ja lattiapinnoilla voi olla jonkin verran karkeaa irtolikaan ja pinnoille laskeutunutta hienoa rakennuspölyä. (Puhtauden hallinta 2017, 2.) Pintojen ja kalusteiden asennuksen aikana työmaa siivotaan tarpeen mukaan päivittäin. Karkea irtolika ja jätteet kootaan lattiakuivaimella ja kerätään jäteastioihin. Hieno irtolika ja pöly imuroidaan. Kalusteiden alle ja taakse sekä alakaton yläpuolelle jäävät pinnat puhdistetaan ennen asennusta ja alakaton sulkemista. Siivouksen jälkeen lattiapinnoilla ei ole roskia tai hienoa likaa. Kaluste ja lattiapinnoilla voi olla vähän pinnoille laskeutunutta hienoa pölyä. (Puhtauden hallinta 2017, 3.) Puhtaustason valvonta suoritetaan yleensä TR-mittausten yhteydessä, jossa on paikalla urakoitsijoiden edustajat ja tilaajan valvoja. Rakentamisen aikaisen siivouksen riittävyyttä ja laatua tulee seurata koko työmaan ajan. (Rakennustöiden puhtausluokitusohje 2012, 11.) Siivouksen taso kirjataan ja käsitellään urakoitsijapalavereissa ja työmaakokouksissa. Puutteet kirjataan pöytäkirjaan. Tilaisuuksissa todetaan sii-

15 vouksen laatu ja päätetään mahdollisista laatupoikkeamien korjaamisista. (Puhtaudenhallinta 2017, 2.) 5.1.2 Rakennusmateriaalien varastointi työmaalla Keskeneräiset ja valmiit rakennus- ja laiteosat suojataan siten, etteivät ne vahingoitu tai kastu asennustyön taukojen ja keskeytysten aikana. Sisätiloihin tulevien rakennustarvikkeiden suojukset poistetaan vasta juuri ennen asentamista; pintamateriaalien asennusvaiheen aikana ilman tulee olla puhdasta ja kuivaa eikä ilmaa likaavia työvaiheita saa suorittaa samanaikaisesti asennuspaikan läheisyydessä. (Rakennustöiden puhtausluokitusohje 2012, 9.) Lämmöneristeet suojataan kosteudelta ja kolhuilta. Tuotteet säilytetään alkuperäisissä pakkauksissaan käyttöön asti ja huolehditaan avattujen pakkausten suojaamisesta. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota siihen, että jo asennetut lämmöneristeet ovat aina suojattu. Varmistetaan, että kaadot eivät johda sadevesiä eristeiden päälle. (Sahlstedt & Lindberg 2014, 160.) Kuvassa 2. eristeet on varastoitu työmaalla suojaan kosteudelta. Kuva 2. Eristeet huolellisesti varastoituna.

16 Kanavat ja tarvikkeet on suojattava lialta ja kastumiselta sekä työmaavarastoinnissa että asennuspaikan välivarastoinnissa. Kuvassa 3. kanavat huolellisesti varastoituna, suojassa lialta ja kosteudelta. Kanavapäiden tulppaus on tarkastettava ja rikkoutuneet tulppaukset korjattava. (Rakennustöiden puhtausluokitusohje 2012, 4.) Kuvassa 4. on esitetty tulpattu kanavapää. Kuva 3. Kanavat säilytetään työmaalla huolellisesti suojattuna ja tulpattuna. Asennetut järjestelmän osat suojataan sisäpintojen likaantumiselta myös heti asennuksen valmistuessa tai keskeytyessä. Asennustavalla on erittäin suuri merkitys kanaviston puhtaudelle. Tämä korostuu erityisesti silloin, kun työmaan olosuhteet ovat haastavat eikä P1-puhtaustasoa ole asennusalueella saavutettu. Näissä tilanteissa korostuu ilmanvaihtoasentajan ammattiosaaminen. (Takkunen 2014, 147.)

17 Kuva 4. Tulpattu kanava välivarastoinnissa työmaalla. 5.2 Pölyntorjuntamenetelmät Pölyntorjuntakeinot alkavat suunnittelusta, jossa pohditaan parhaiten soveltuvat työmenetelmät ja teknologia. Teoriassa ensisijaisena pyrkimyksenä on estää pölyn syntyminen. Käytännössä se on mahdotonta, joten syntyvän pölyn määrää ja leviämistä pyritään rajoittamaan. Kuvan 5. kaaviossa on kuvattu pölyntorjunnan askeleet. Yksi pölyntorjunnan tärkeimmistä työkaluista on säännöllinen siivous. Jokaisen työntekijän opastaminen ja motivointi oikeaoppiseen työpisteen siivoukseen on avainasemassa puhtaudenhallinnan näkökannalta. Lisäksi siisti työpiste vaikuttaa positiivisesti viihtyvyyteen, työturvallisuuteen ja työn sujuvuuteen.

18 Kuva 5. Rakennustyömaan pölyntorjunnan periaatteet. (Kokkonen ym. 2013, 38.) Vähemmän pölyä synnyttävien työtapojen ja vähemmän pölyävien rakennusaineiden tai materiaalien käyttö vähentää pölyn muodostumista. Esimerkiksi leikkaustyössä sahaavat menetelmät voidaan korvata katkaisumenetelmillä. Pölyävä laastijauhe voidaan korvata työmaalle valmiiksi kosteana tuodulla materiaalilla. (Kokkonen ym. 2013, 39.) Laastinvalmistuksessa kuiva-aineen aiheuttama pöllähdys sitä sekoitusastiaan kaadettaessa voidaan estää sekoitusastian koteloinnilla. (Asikainen ym. 2009, 23.) Ilmanvaihdon tehostaminen tuuletuksella tai alipaineistuksella vähentää myös altistumista töissä, joissa pölyn lisäksi vapautuu kemiallisia epäpuhtauksia (ruiskumaalaus, metyylimetakrylaattipinnoitustyöt, puun työstö). (Pölynhallintasuunnitelma 2017, 8.)

19 5.2.1 Kohdepoistot Pölynhallinta toteutetaan ensisijaisesti käyttämällä kohdepoistoilla varustettuja laitteita. Kohdepoistolaitteisto voi olla esimerkiksi työkoneeseen liitettävä, suodattimellinen pölynimuri, kuten alla olevassa kuvassa 6. on esitetty. Tilaan voidaan asentaa myös ilmanpuhdistaja, jonka suodattama ilma johdetaan takaisin. Kuva 6. Kohdepoistoimuri piikkausvasarassa. (www.rakennuskone.fi) Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta 205/2009, 70 antaa erityismääräyksiä työhygieenisille tekijöille rakennustyössä. Kemiallisten tekijöiden aiheuttamien vaarojen ehkäisemiseksi sekä pölyntorjunnassa on käytettävä riittävän tehokkaita paikallispoistolaitteita. Tarvittaessa työtilat on osastoitava ja käytettävä paineeron toteuttavaa ilmastointijärjestelmää ja paine-eron aikaansaavia laitteita. Jos käytetään koneellisia paikallispoistolaitteita, ne on pidettävä toimintakunnossa. Laitteiden on toimittava niin, että työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle ei aiheudu haittaa tai vaaraa. Jos työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden kannalta on tarpeellista, paikallispoistolaitteet on varustettava valvontajärjestelmällä, joka ilmoittaa toimintahäiriöistä. Rakennuttajan laatimassa työturvallisuusasiakirjassa on pölyä synnyttäviksi työvaiheiksi määritelty piikkaus, poraus, betoni- ja tasoitepintojen hionta sekä siivous. Em. työvaiheissa on suositeltavaa käyttää kohdepoistolla varustettuja laitteita ja hengityssuojaimia. Lisäksi riittävä tuuletus takaa sen, että myös polttomoottorikäyttöisten ko-

20 neiden ja nostinlaitteiden pakokaasut saadaan rakennuksesta ulos. (Pölynhallintasuunnitelma 2017, 5.) 5.2.2 Osastointi Tilat voidaan osastoida eli eristää muista tiloista tilapäisillä seinillä. Suojauksen tarkoituksena on estää rakennustyönaikaisen pölyn ja lian kulkeutuminen muihin tiloihin. Suojaus tehdään tukkimalla tilaan johtavat aukot esimerkiksi muovin avulla. Kuvassa 7. työmaa-alue on erotettu käytössä olevista tiloista väliaikaisen seinän ja oven avulla. Kuva 7. Työmaa-alue erotettu käytössä olevista tiloista. Säterin (2005, 517) mukaan työmaalla on usein eri työvaiheissa olevia rakennusosia. Tällöin puhtaat tilat tulee erottaa tiloista, joissa on käynnissä pölyä synnyttäviä työvaiheita pölyn leviämisen estämiseksi. P1-osastoinnissa tulee kuitenkin ottaa huomioon, että sen ei ole tarkoitus vaikeutta työntekoa, joten sitä ei kannata tehdä liian ai-

21 kaisin. Lisäksi Säteri muistuttaa, että hiontatöiden, väliseinien ja märkätilojen tulee olla valmiit ennen osastointia. 5.2.3 Alipaineistus Tila voidaan myös alipaineistaa koneellisesti. Tarkoituksena on saada ilma virtaamaan puhtaasta tilasta kohti osastointia, josta ilma johdetaan putken avulla ulos. Taulukossa 2. on kuvattu pölynhallintajärjestelmän toimintaperiaate. Osastoidun tilan tulisi olla 5 15 Pa alipaineinen. Liian suuri alipaine voi rikkoa suojaseinien tiivistyksiä, estää ovien aukeamista ja haitata rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmän toimintaa sekä aikaan saada korvausilman kulkeutumisen työskentelytilaan esim. kosteusvaurioituneiden, mikrobeja sisältävien rakenteiden läpi. Alipaineistus toteutetaan liikuteltavilla, ilmansuodattimilla varustetuilla alipaineistuslaitteistoilla, jotka imevät ilmaa työtilasta ja puhaltavat sitä suodatettuna tavallisesti suoraan ulos joko ns. muovisukkaa, ilmastointiletkuja tai peltikanavaa pitkin. (Rakennuskone 2017.) Taulukko 2. Kaaviokuva pölynhallintajärjestelmän toiminnasta. (www.rakennuskone.fi)

22 5.3 Loppusiivous Rakentamiseen kuuluva loppusiivous on kaksivaiheinen: ensimmäinen vaihe on ennen iv-laitteiden toimintakokeita ja toinen vaihe toimintakokeiden jälkeen. Toimintakokeiden jälkeen varmistetaan vielä tilojen puhtaus sekä tehdään tarvittaessa pintojen suojaus. Myös taloteknisten järjestelmien osalta varmistetaan kanaviston ja päätelaitteiden puhtaus. (RT 18-11267 2017, 3.) Loppusiivous voidaan aloittaa rakennuksessa vaiheittain siten, että loppusiivoukseen kuuluvat alueet eristetään tiloista, joissa vielä suoritetaan rakennus- tai asennustöitä. Kulku likaisen ja puhtaan alueen välillä minimoidaan pölyn leviämisen välttämiseksi. Tilojen eristäminen toteutetaan pölytiiviillä suojaseinillä tai -ovilla. (Koski ym. 2013, 39.) Kun siivous on säännöllistä, sisäilma pidetään puhtaana ja estetään pintojen likaantuminen sekä rakennuspölyn kulkeutuminen ilmanvaihtolaitteisiin. Ylläpitosiivous on siis osa loppusiivouksen toista vaihetta, ja sen avulla vältetään töiden ruuhkautumista. Tarvittaessa tiloissa tehdään tarkistussiivouksia toimintakokeiden jälkeen ja ennen kuin työ luovutetaan asiakkaalle. (Andersson 2004, 17.) 5.3.1 Loppusiivous ennen toimintakokeita Tavoitteena on saavuttaa puhtaustaso, jolla estetään rakennuspölyn joutuminen ilmanvaihtokanaviin toimintakokeen aikana. Loppusiivouksen aikana tiloissa ei tehdä samanaikaisesti rakennus- ja asennustöitä. Loppusiivoukseen kuuluvat alueet eristetään pölytiiviillä suojaseinillä ja ovilla tiloista, joissa tehdään pölyäviä työvaiheita. Tarpeeton liikkuminen siivotuilla alueilla estetään. Tiloista poistetaan jätteet ja irtolika taso-, pysty-, seinä- ja lattiapinnoilta nihkeäpyyhinnällä tai imurilla. Toimintakoevalmiit tilat siivotaan niiltä osin, kun tilassa on syntynyt pölyä ja mihin pöly on mahdollisesti päässyt leviämään. Puhtausosastoinnin jälkeisissä pölyävissä työvaiheissa käytetään kohdepoistoa. Loppusiivouksessa (myös ei-näkyvissä olevat

23 pinnat) käytetään keskuspölynimuria tai hienopölysuodattimella varustettua imuria (vähintään 98 % suodatus 3 μm hiukkasille). Kovien ja sileiden pintojen puhdistuksessa käytetään lisäksi nihkeäpyyhintää. Pinnat puhdistetaan rakennusmateriaalien valmistajien ohjeiden mukaisesti. Puhdistus- ja hoitoaineina (myös vahat) käytetään hajuttomia ja vähäpäästöisiä aineita. Rakennuksen tulee olla puhdas ennen kuin ilmanvaihdon päätelaitteiden suojaukset voidaan poistaa ja toimintakokeet aloittaa. Tällöin pinnoilla ei saa olla hienojakoista irtolikaa (esim. puu-, betoni- tai kipsipölyä), joka voi nousta ilmaan kosketuksen tai ilmavirtojen mukana. Tiloissa ei saa säilyttää rakennusmateriaaleja tai jätteitä, jotka estävät pintojen puhdistamista. Tämän vaiheen jälkeen tiloissa voidaan ilman erityistoimia tehdä vain pölyämättömiä töitä, esim. paikkamaalauksia, alakattojen asennusta, sähkötöitä, ilmanvaihdon toimintakokeita, säätöä ja viritystä. Runsaasti pölyä sisältävät suojamuovit ja pahvit imuroidaan ennen poistamista. Lattiapinnat imuroidaan suojausten poistamisen jälkeen. P1-tiloissa käytetään hienosuodattimella (HEPA) varustettua imuria. Pinnat puhdistetaan edeten ylätasoilta alas lattiapinnoille. Ensin puhdistetaan sisäkattojen yläpuoliset tilat ja alas laskettujen kattojen yläpuolet, valaisimet, ilmastointilaitteet, ilmanvaihtokoneiden ja kammioiden sisäpuolet, putkien päälliset ja sähkö- ja kaapelikourut. Seuraavaksi poistetaan rakennuspöly katosta, seiniltä ja lattioilta sekä kalusteiden sisäpinnoilta. Runsas irtolika imuroidaan hienopölysuodattimella varustetulla imurilla. Vähäinen lika poistetaan nihkeä- tai kosteapyyhinnällä pölyä sitovalla työvälineellä. Ikkunoista, ovista ja pattereista poistetaan suojamuovit ja teipit. Ikkunoiden ja ovien karmit, puitteet ja ovet puhdistetaan ja ikkunat pestään. Pesu- ja puhdistustyössä vältetään runsasta veden käyttöä. Tilojen siivouksessa käytetään materiaalin valmistajien antamia ohjeita puhdistus-, suoja- ja hoitoaineiden osalta. Puhtaustaso tarkastetaan ja hyväksytetään tilaajan puolesta. Tarkastusajankohta kirjataan työmaapäiväkirjaan. Ilmanvaihtolaitteiden käyttöönotto ja päätelaitteiden suo-

24 jien poistaminen on ennen puhtaustason hyväksymistä kielletty. Saavutettua puhtaustasoa ylläpidetään tarkistussiivouksin, mikäli toimintakokeiden ja luovutuksen välinen aika on pitkä tai tiloissa tehdään likaavia rakennus- ja asennustöitä. Tilaajan edustajan kanssa sovitaan tapauskohtaisesti pölyävien ja likaavien töiden tekemisestä. Mikäli likaavia rakennus- ja asennustöitä on tehtävä, on käytettävä kohdepoistolla varustettuja työkaluja ja työpiste on siivottava heti asennustyön jälkeen (Puhtauden hallinta 2017, 3). 5.3.2 Loppusiivous ennen luovutusta Tavoitteena on ennen rakennuksen vastaanottoa saavuttaa tilaajan odotusten ja vaatimusten mukainen puhtaustaso. Loppusiivouksessa poistetaan taso- ja lattiapinnoille laskeutunut hieno rakennuspöly ja tahrat. Lattiapinnoille tehdään käyttöönottopuhdistus ja mahdollinen suojaus materiaalin valmistajan ohjeiden mukaisesti. Runsasta vedenkäyttöä on vältettävä. Suurilla lattiapinnoilla suositellaan käytettäväksi yhdistelmäkonetta. Tahrat poistetaan kaikilta pinnoilta materiaalin valmistajan ohjeiden ja poistettavan lian mukaan materiaaleja vaurioittamatta. IV-konehuoneiden, sähkökomeroiden, ilmanvaihtokoneiden ja kanavien ulkopinnoilla ei ole roskia, irtolikaa tai tahroja. Valaisinten, IV-kanavien, ilmanvaihtoventtiilien ja muiden ylätasojen ulkopinnoilla ei ole näkyvää irtolikaa tai tahroja. Pinnoilta on poistettu suojakalvot ja muovit. Alas laskettujen kattojen alakattojen yläpinnat ja talotekniikan asennukset ovat pölyttömät. Seinä- ja muut sisäpinnat, katkaisijat, pistorasiat ja muut laitteet ovat tahrattomat ja pölyttömät. Pattereiden ulko- ja sisäpinnoilla ei ole pölyä, irtolikaa tai tahroja. Lattiapinnoilla ja jalkalistoilla ei ole irtolikaa tai tahroja. Lattiapinnat on puhdistettu ja suojattu valmistajan ohjeiden mukaan. Lattiakaivojen ritilästä on poistettu suojamuovit. Lattiakaivojen ulko- ja sisäpinnoilla ei ole irtolikaa. Saniteettikalusteiden ulko- ja sisäpinnoilla ei ole irtolikaa tai tahroja.

25 Ikkunoissa, lasipinnoilla, ikkunanpuitteissa ja ikkunalaudoilla ei ole tahroja (silikoni, laasti, maali). Sälekaihtimissa ei ole näkyvää pölyä eikä irtolikaa. Ovissa, ovilaseissa ja ovenpielissä ei ole irtolikaa tai tahroja. Tarrat, suojakalvot ja muovit on poistettu. Kiinteiden kalusteiden ja kodinkoneiden suojakalvot ja muovit on poistettu. Kalusteiden ulko- ja sisäpinnoilla ei ole irtolikaa, pölyä tai tahroja. Siirrettävien koneiden alla tai takana olevilla pinnoilla ei ole näkyvää likaa. Kaiteissa ja käsijohteissa ei ole irtolikaa tai tahroja. Portaat ja tasanteet on puhdistettu ja suojattu kaupungin puhtauspalvelun ja valmistajan ohjeiden mukaan. Hissikorien sisäpuolelta on poistettu suojakalvot. Seinäpinnoissa ja kytkimissä ei ole näkyvää irtolikaa tai tahroja. Mahdolliset vauriot ulkoportaissa, pihakivetyksillä ja muilla pihan pinnoitteilla, nurmialueilla ja pihan istutuksilla on korjattu. Piha-alueelta roskat ja rakennusjätteet on poistettu (Puhtauden hallinta 2017, 4-5). 5.3.3 Puhtauden arviointi Loppusiivouksen laatu tarkastetaan siivouksen jälkeen. Tilat on oltava siinä kunnossa, että tilojen käyttäjät voivat niihin muuttaa. Tarkastuksessa mahdollisesti ilmenevät puutteet korjataan ja tarkastetaan ennen tilojen käyttöönottoa. Tavoitteiden mukainen loppusiivouksen laatu tukee kiinteistön sujuvaa käyttöönottoa ja ylläpitosiivouksen käynnistämistä. (Puhtauden hallinta 2017, 4.) Puhtauden arvioinnissa tarkastetaan jokaisessa tilassa silmämääräisesti, että luokan puhtausvaatimus täyttyy. Taulukossa 3. on määritelty P1-luokan pölykertymien rajaarvot. Pintojen pölykertymä mitataan tarvittaessa geeliteippimenetelmällä INSTA 800 -standardin mukaisesti. Pölykertymän mittaus on suositeltavaa tehdä aikaisintaan 2 tunnin kuluttua siivouksesta, jotta ilmassa leijuva pöly ehtii laskeutua pinnoille ennen mittausta. (RT 07-10946 2009, 11.)

26 Taulukko 3. P1-luokan sallitut pölykertymät (RT 07-10946 2009, 11.) 6 HAASTATTELU 6.1 Työnjohtajien haastattelu Tarkoituksena oli haastatella kohteen työnjohtajia julkisivu- ja väliseinätöiden ollessa käynnissä ja purkutöiden ollessa loppusuoralla. Kohteen laajuudesta johtuen alueet on jaettu lohkoihin ja jokaisella mestarilla on omat vastuualueensa. Haastattelu oli tarkoitus toteuttaa vapaamuotoisesti työmaatoimistossa, mutta työmaatilanteen hektisyyden takia haastattelu jätettiin toteuttamatta. Kysymykset olisivat olleet seuraavanlaiset. - Mitkä ovat mielestäsi suurimmat haasteet P1-puhtausluokan toteuttamisessa? - Miten P1-puhtausluokka on otettu huomioon kyseisessä kohteessa? - Onko työntekijöille järjestetty koulutusta P1-puhtausluokkaan liittyvistä asioista? - Tulevatko P1-vaatimukset yleistymään tulevaisuuden rakentamisessa? - Kehitysehdotuksia?

27 7 POHDINTA Opinnäytetyön aihe valikoitui sattumalta aloitettuani uudessa työpaikassa. Valinnan tehtyäni aloin tutkimaan tietoa eri lähteistä ja nopeasti selvisi, kuinka laaja-alaisesta asiasta onkaan kyse. Aihetta on tutkittu paljon viimevuosina joten tuoretta tietoa oli saatavilla ja osittain siitä syystä oman tekstin tuottaminen hankaloitui. Tehtäväsuunnitelman teko oli itselleni uusi asia, mutta esimerkkejä löytyi muista työvaiheista. Työjärjestyksien pohtiminen oli haasteikasta mutta sain onneksi loppusiivouksen tehtäväsuunnitelman tekoon vinkkejä kokeneemmilta työntekijöiltä. Osaalueen tilat ovat pinta-alaltaan laajat eli varamestaa oli saatavilla, joka osaltaan helpotti työjärjestysten tekemistä. Aikataulun huomioonottaminen ja seuranta nousivat esille työtehtävää suunnitellessa. Yleensä aikataulusta jääminen kertaantuu aina seuraavissa työvaiheissa ja se vaikeuttaa erityisesti loppusiivouksen toteuttamista. Tiloja joudutaan pahimmassa tapauksessa siivoamaan useaan otteeseen, jolloin myös kustannukset voivat nousta radikaalisti. Opinnäytetyön tekohetkellä kohteen loppusiivoukseen oli vielä kuukausia aikaa. Työhöni kuuluu myös joidenkin hankintojen tekeminen ja ne on tehtävä hyvissä ajoin. Kun loppusiivousurakkaa kilpailutetaan, on etu että olen perehtynyt asian laajuuteen ja vaatimuksiin. Lisäksi tehtäväsuunnitelmasta on apua tarjouspyynnön laatimiseen, urakkaneuvotteluun ja sopimuksen tekemiseen. Uskoisin että sitä voidaan hyödyntää myös loppusiivoojan perehdyttämisessä. P1-puhtausluokan tehostaminen voi onnistua vain lisäämällä työntekijöiden tietoisuutta ja vetoamalla sekä työntekijöiden omiin että tulevan käyttäjän mahdollisiin terveysriskeihin. Vasta kun asiat esitetään oikeasta näkökulmasta, voidaan olettaa muutoksen alkavan tapahtua. Asenteisiin on pyrittävä vaikuttamaan jo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta esimerkiksi suojainten käytön pakollisuuden kyseenalaistaminen saataisiin kitkettyä pois.

28 Koen onnistuneeni aiheen valinnassa koska asia ei ollut minulle entuudestaan kovin tuttu, joten tuskin olisin perehtynyt aihealueeseen ilman opinnäytetyöprosessia. Olen huomannut, että vaatimukset eivät ole selviä kaikille työmaalla työskenteleville. Toisaalta taas nykypäivänä on yhä enemmän ammattilaisia, joille P1-luokan työmaat ovat arkipäivää. Uskon vahvasti, että tulevaisuuden rakentamisessa kiinnitetään vielä aiempaa enemmän huomiota pölynhallintaan ja puhtauden ylläpitoon rakennuksen koko elinkaaren ajan. Mielestäni olisi jokaisen etu, jos kaikki rakentaminen tähtäisi P1-puhtausluokkaan.

29 LÄHTEET Andersson, T. 2004. Rakennussiivous. Työn aikainen siivous ja loppusiivous osana rakentamisen puhtauden hallintaa. Suomen siivousteknisen liiton julkaisuja 2:10. 2004. Asikainen V., Damsten H., Ihalainen M., Kalliokoski P., Karjala M-M., Korpi A., Kurnitski J., Kuuspalo K., Naarala J., Palonen J., Pasanen P. & Soininen V. 2009. Rakennuspölylle altistumisen vähentäminen uudisrakentamisessa. Kuopion Yliopisto. Kuopion Yliopiston ympäristötieteen laitoksen monistesarja 3/2009. Kokkonen, A., Linnainmaa, M., Koski, H., Kanerva, T., Laamanen, J., Lappalainen, V., Merivirta, M., Oksa, P., Piirainen, J., Rautiala, S., Säämänen A. & Pasanen, P. 2013. Pölynhallinta korjausrakentamisessa. Loppuraportti hankkeesta Epäpuhtauksien hallinta saneeraushankkeissa. Puhdas ja turvallinen saneeraus. Itä-Suomen Yliopisto. Koski, H., Mattila I. & Taipale A. Pölyntorjunta rakennustyömaalla. 2013. Teknologian tutkimuskeskus VTT. Julkaisun linkki: https://www.rakennuskone.fi/wpcontent/uploads/2014/05/p%c3%b6lynhallinta-ja-maantiivist%c3%a4minen.pdf Maankäyttö- ja rakennuslaki. 132/1999. Ympäristöministeriö. Puhtauden hallinta Tiedepuisto kampus. 2017. YH-Rakennuttajat. Putusa. 2013. Perustietoa korjausrakentamisen pölynhallinnasta. Putusatutkimushanke. Itä-Suomen yliopisto. VTT. Työterveyslaitos. Pölynhallintasuunnitelma Porin Tiedepuisto Kampus. 2017. Lemminkäinen Talo Oy. Rakennuskoneen www.sivut. Rakennustöiden puhtausluokkaa P1 koskevat ohjeet. Viitattu 26.10.2017. https://www.rakennuskone.fi/p1-koskevat-ohjeet/. Rakennustöiden puhtausluokitus korjaus- ja uudisrakentamisessa. 2012. YH- Rakennuttajat. RTRakMK-21503. 2012. Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto. Suomen rakentamismääräyskokoelma. Ympäristöministeriö. RT 07-10946. 2009. Sisäilmastoluokitus 2008. RT-ohjetiedosto. Rakennustietosäätiö RTS. RT 18-11267. 2017. Hygienia sisätiloissa. RT-ohjetiedosto. Rakennustietosäätiö RTS. Sahlstedt S. & Lindberg R. 2014. Materiaalien suojaus työmaalla. Rakentajain kalenteri 2014. Helsinki: Rakennustieto Oy. Sisäilmayhdistys. 2008. Sisäilmastoluokitus 2008. Sisäilmayhdistys, julkaisu 5-2008.

30 Säteri, J. 2005. Pölytön työmaa työntekijän ja rakennuksen käyttäjän etu. Rakentajain kalenteri 2005. Helsinki: Rakennustieto Oy. Takkunen, J. 2014. Puhtaan ilmanvaihtojärjestelmän toteuttaminen. Rakentajain kalenteri 2014. Helsinki: Rakennustieto Oy. Valtioneuvosto. 2009. Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta 26.3.2009/205.

LIITE 1 Tiedepuiston kampuksen yhden osa-alueen loppusiivouksen tehtäväsuunnitelma, joka on tehty tilaajan tehtäväsuunnitelmapohjaan taulukkolaskentaohjelmalla. Sisältää opinnäytetyön tilaajan luottamuksellista materiaalia.