Tuula Rantanen SUKUTUTKIMUKSESTA T AM P E R EE I{ K A U P U N G I N K I R J A S TO S S A Sukututkimuksen historiasta Keskiajan lopulta ldhtien yhteiskunnan jdrjestiiytyminen on tehnyt tiirkeiiksi sukulaisuussuhteiden selvittdmisen. Jo roomalaisessa oikeudessa perimisen kulku selvitettiin tarkastl mddrittelemdllii sukulaisuussuhteet. Ruotsalainen genealoginen tutkimus ulottaa juurensa aina 1200-1uvulle, vaikkakin vasta 1700-1uvulla tutkimukseen alkoi tu1la krlittinen ote. Suomalaisenkin sukututkimuksen alkuvaiheet vievdt keskiaikaan. Henkilcihistoria, historiantutkimus ja jopa matrlkkeliperinne pohjautuvat samaan 16hteeseen, piispainkronikkaan, joka sai alkunsa 1400-1uvu11a Turun tuomiokapitulin piirissd. Lainsdddiinndssd suvulla ja sukulaisuussuhteilla o1i merkitystii jo a1- kaisemminkin, mutta erityisen tdrkedksi genealogian tekl Kustaa Vaasan hallintokausi. Jaakko Teitin valitusluettelon taulukot kertovat paitsi genealogisesta harrastuksesta myiis kruunun valvonnasta. (Blomstedt: Genos 67 s. 6.) Pitk idn sukututkimus keskittyi kuitenkin aatelisukuihin. Suomen sukututkirnuksen alkuna pidetdzin piispa Johannes Terseruksen (1605-1678) luetteloa Pohjanmaan pappissukujen sukulaisuussuhteista. Teos tunnetaan nime11d rrgenealogia Sursillianatt suvun kantaisdn, uumajalaisen Erik Angermanin liikanimen nukaan. Genealogia Sursilliana julkaistiin Elias Alceniuksen (1796-1875) tdydentdmdnd vuonna 1850. Tdstd teoksesta tehtiin 1970-1uvu11a uusi tiiydennetty laitos. Jo Genealogia Sursillianassa oli muiden sddtyjen 'lonpoikaissukuja. rinnalla ta- Vuonna 1870 perustettu Suoman muinaismuistoyhdistys otti ohjelmaansa suomalaisten ja Suomessa eldneiden sukujen tutkimisen. Seuran sihteeri, Messukyldssd syntynyt, Johan Reinhold Aspelin (1842-1915) julkaisi Morgonbladetissa 1874 tdrkedn artikkelin "Muistiinpanoja Suomen aatellttonista suvuista.rr Seura alkoi rnycis kiiytiinncissd toteuttaa oh jelnaansa kerdten laajan aineiston sukuselvityksid. Niitd kdytettiin hyvdksi, kun Suomen historiallinen seura toimitti Bi-ografista nimikirjaa ja 0. I.{asastejerna teosta dver Finlands ttlttar-taflor Riddarhus introducerade ade1n." Sukukirjan toimittarnisen aineiston pohjalta a- loitti Axel Bergholm vuonna 1872. Tiissd yhteydessa on ehkd kiinnostavaa mainita, ettd Aspelinin oma tieteellinen kirjasto on vuosisadan alkupuole1la pddtynyt Tarnpereen kaupunginkirjaston kokoelniin ja niinpd saatanme kokoelmia kiiyttdessdmme saada kdsiimne Aspelinin omln merkinncjin varustettuja teoksia. Viime vuosisadan puolella julkaistiin jo paljonkin pappissukujen, aatelisten ja yleensdkin nerkittdvien sukujen selvityksid. Vuonna 1917 perustettiin Suomen sukututkimusseura ja eriis sen tavoitteista o1i parempien tutkirnusedellytysten luoninen ja tuloksista tiedottaminen seuran julkaisuissa: vuosikirjoissa, Genos-lehdessd ja erillisjulkaisulssa. Seuran Larkoituksena o1i saada harrastus levitettye mybs laajempi-1n plireihin sekd kaupungeissat ettd maaseudu11a. Ihmisille on tdrkedtd oppia tuntemaan menneitten aikojen perintij. Historiakirjojen kopioiminen, luettelot kartanoista, virkataloista ja talonpoikaistaloi-sta ovat kaikki edistiineet sukututkimusharrastuksen leviiimistd 1aajoihin kansanplireihin. Sukututkimuksesta Tanpereella Sukututkimus edellytti aikaisemmin laajaa kirjeenvaihtoa eri seurakuntj-in 51
tai matkustamista seurakunnasta toiseen. Tutkimuksen keskuspaikkana oli pitkdiin Helsinki, koska sekii valtionarkisto etta Suomen sukututkimusseuran kirjasto 01ivat sie1ld. Tutkimusedellytykset alkoivat parantua, kun kirkonarkistojen si-irrot yleisarkistoihin alkoivat 30-1uvu11a ja yleistyiviit sotien jdlkeen. Historiakirjojen kopiointityd't saatiin valmiiksi 40-1uvu11a (SSV 47), ja kirjat sijoitettiin valtionarkistoon tutkijolden kiiyttii6n. Aivan uusia mahdollisuuksia toivat kuitenkin 40-50-lukujen vaihteessa tehdyt ns. mormonikuvaukset, jolloin valtionarkisto sai kayttdcinsd mikrofilmikopiot kirkonarkistojen vanhinmista asiakirjoista 1860-1870-1uvui11e. Ndi.std tehtyjen keiyttijkopioiden valmislaminen, lainaaminen ja myynti yksityisille ja laitoksille teki mahdolliseksl sukututkimuksen harrastamisen eri puo1i1la Suomea. Tampereella jerjestettiin tydvdenopistossa sukututkimuskurssi lukuvuonna 7978-79 ja jo kevdiitl?; 1979 perustettiin Tampereen seudun sukututkinusseura ry. Perustaja jdsenid o1i- 19, rnutta jdsenrniidrd kasvoi nopeasti ja on nyt y1i 200. Heti perustamisvuonna kaennyttiin Tampereen kaupunginkirjaston puoleen, jotta sinne saataisiin sukututkimuksen kannalta tdrkeitd mikrofilrnejii. Kirjasto lupasi hankkia ennenkaikkea Pirkanmaan aluee11a olevien seurakuntien mikrofilmejs. Ensimmdiset rnikrofilmit ostettiin I979 ja jo vuonna 1982 kirjastossa olivat Pirkanmaan alueen mikrofilrnit seke historlakirjojen jdljennijkset koko naasta. T511d hetkelld sukututkimusmikrofilmejii on y1i 900 ja kdytetyimmistd rnikrofilmeistd on hankittu toiset kappaleet, joita ei ldhetetii lainaan. Kaksoiskappaleita on my6s tarkoitus hankkj-a lisdd' mutta tana vuonnakin rahatilanne viimevuotiseen tapaan ndyttdd varsin huonolta. Kirkonklrja- ja hlstorj.akirjakoploita on paitsi maakunta-arkistoissa ja maakuntakirjastoissa mycis nonissa pienemmissiikin kirjastoissa ja iopa yksityisi11d sukututkijoilla. Ongelmana onkin niiden tietojen hankkiminen, jotka jiidvdt rnikrofilrnien u1kopuole11e. Sukututkimuksen kasvu merkitsi kirkonarkistoissa tydpaineen lisddntymistii. Se ja alkuperiiisten asiakirjojen kuluminen jatkuvassa kdytdssd kliynnistivdt 80-1uvun a- lussa uudempienkin kirkonkirjojen mikrokuvauksen. Viiestiikirjat onkin nyt kuvat- \) tu 1800-1uvun puolivdlistd 1960-1uvun alkuun, jolloin perinteisten kirkonkirjojen ti1a11e tuli ns. perhelehti.jerjeste1rn6. Vuonna 1988 jo yli puolet seurakunnista o1i hankkinut kdyttdbnsii uudemmista ki-rkonkirjoista filmikopiot mikrokorttelna. Niitd kdytetddn sekd virkatyiissd ettd tutkijapalvelussa. Koska haluttiin antaa aineisto myijs tutkijakiiyttddn, kirkkohallitus asetti syksyl15 1987 tydryhmiin, jossa olivat edustettulna kirkkohallitus, seurakunnat, valtionarkisto ja vdestdrekisterikeskus. Kirkkohallltuksen vahvistamat filmikopioiden kdytiin yleisohjeet saatiin viine vuonna ja ne jakautuvat kahteen osaan ri,ippuen filmatun aineiston iiistd. 90 vuotta varrhempaa aineistoa voi kdyttdd aikaisempaan tapaan, mutta sitd nuorempi aineisto on yksityisyyden suojaamiseksi kdyttiirajoitusten piiriss6. Niiden tutkiminen on mahdollista vain kirkkoherranvirastoissa ja arkistoissa, tietoja ei saa keyttea vdiirin ja tarvittaessa on selostettava, mihin tietoja kdytetssn. (Rosenberg, Arkistotiedote 88:2). Te11 i hetkelld rajoitusten ulkopuo1e11a olevien filnien kopioita ei o1e edes valtionarkistossa. Todenndkdisesti niiden saaminen tutkijain kdytttitin vie vuosia, si11d kopiointi vaatii suuria kustannuksia. Kirkonkirjojen ja SSS-filmien lisdksi Tampereen kaupunginkirjastossa on mikrofilmeind rnulta kirkonarkistoissa olevia asiaklrjaldhteite sekd voudintilit Satakunnasta ja Suomen asutuksen yleisluettelon (=SAY) mikrofilmit Pirkanmaalta. Uutuutena mainittakoon kaksi mikrofilrnirullaa, jotka sisaltavet Helsingin yliopiston kirjastossa sdilytettdviit vanhat kartat, toisessa rullassa ovar ns. Fennican vanhat kartat vuoteen 1809 ja toisessa ministeri Carl Enckel1ln kartat. Sukututkijalle niistd on 11oa paitsi ajan kuvan hahmottarnisessa myiis esirn. nirnistcintutkimuksessa. Internatlonal Genealogical Index, jota yleensd kutsutaan lyhyesti IGI-kortistoksi, on o11ut sukututkijoiden kdytcissd viime vuodesta. Aivan kesdn loou1-1a saapui uusi painos, jossa on tieloja enemmiin kuin alkaisernmassa painoksessa. Sen lisdksi tiedot on jiirjestetty 1ddneittiiin aakkosjdrjestykseen paitsi etunimen rnyds sukuni-men tai isdnnimen mukaan. Kortistoon liittyy ohjekortteja,
joista ndkyy, mitii tietoja kortistossa on ja rniltd ajalta. Aikaisemnin jo ohimennen mainittiin SAY:n rnikrofilrnit. Kirkonkirjamateriaa- 1in tutkimisen jiilkeen, joutuu sukututkija rnonesti turvautumaan muihin asiakirjoihin etenkin veronkannon yhteydessd syntyneisiin erllaisiin luetteloihin. Ndiden valtion ja kirkon tuottamien a- siakirjojen yhteistiedosto on Suonen asutuksen yleisluettelo. Sen kokoamisen aloltti- kirjailija Jalmari Finne (1874-1938). Hdnen tarkoituksenaan o1i kerdtd veronkannon yhteydessii vuoslna 1539-1809 syntyneet tiedot eri l6hteistd yhdeksi kokoelmaksl. Hdn aikoi kesklttyd h6mdldislin sukuihin ja luoda niistd llsmeen huoneen, mutta haave ei toteutunut. Tyd laajeni asutusluetteloksi, joka sisiiltiiti pdiiasiassa tietoja maaseudulta lukuunottamatta joltain ajanjaksoja Helsingin, Turun ja Uudenkaupungin henkikirjoista. SAY kzisittdd ldntisen Suomen ja sielldkin tiedot on eri alueilta koottu eri tarkkuudella. Koska luetteloa tehtiin vuosikymnenid ja tytissd o1i lukui- sia ihmisis, ovat tiedot erl aikoina koottu osittaln eri periaattein ja 1isiiksi. on aina otettava huomioon virheitten mahdollisuus. Erdistd pitdjistd on olemassa kahdet luettelot. Vanhlmpia luetteloita puhtaaksikirjoitettaessa on niiden sisdltdmdd asiatietoa muutettu, vaikka niteille onkj-n annettu sama nimi. Erilaisuus johtuu siitd, ettii a- luksi SAY:a tehtiin 1500-1uvun hallintopitd jii jaon mukaan ja myiihernrnln on pohjaksi otettu 1900-1uvun alun kunta.iako. Kerddmistavasta johtuen SAY on taloiuette1o, josta parhaimmassa tapauksessa voi muutamalta sivulta neihdd yhden talon kaikki omistajat vuosina 1539-1809. Yhde115 aukeamalla on aina 20 vuoden tiedot. Koska SAY koottiin useista liihteistii on erl liihteet merkitty eri vdrei11d, mutta mikrofilmeilla ndrnd vdrit eiv6t tletysti neiy. AlkuperAisasiakirjolhin on slksi syytei alna tutustua, koska niiden antama tieto on my6s laajempi. SAY:n vanhimmat tiedot ovat voudintileistd vuodesta 1539 eteenpdin. Maakirjojen tietoja tdydennertiin kirkollisve- Sebastian Mijnster. Basel (1545?). (jd (Hel si ngin yliopiston kirjasto. ) 6cli@rg clln rdnri4nfrcrr foilo, o$cu"@rtrcrr,lftor uqfnr durfrrc
rotiedoilla vuodesta 1556 ja 1570-1uvu1ta voudintileissii on tietoja autiotiloista. Voudintilit pddttyvdt ja liidni"ntilit a1- kavat vuonna 1634. Siite lahtien tulevat henkikirjat pbdlshteiksi, Ison vihan a- jalta ldhteitb on puutteellisesti ja 1700-1uvu1ta SAY:n merkitys vdhenee, koska seurakuntien arkistot ulottuvar vuosisadan a1kupuo1e11e. SAY:n tietoja voi varsinkin Hdmeen o- salta tdydentdd Jalmari Finnen kokoelman arkistossa, jota sdilytetiisn valtionarkistossa ja Tampereen kaupunglnarkistossa. Finnen arkistosta on tietoja mm. Tampereen seudun sukututklmusseuran vuosikirjassa vuodelta 1983-84 ja Jalmari Finnen siiiitidn vuosikirjoissa (1982, 1985,1986), jotka ldytyvdt kirjaston naakuntaosastolta. Tampereen kaupunginarklstossa on rnycis kokoehnan kdyttciii helpottavj a korti sloja. Sukututkijan perusmikrofilmiaineisto on saatu kirjastoon kymmenen vuoden aikana ja sitb pyritddn edelleen kartuttamaan, mutta paljon aineistoa tulee jatkossakin olemaan kaukolainauksen varassa. Tietoja olemassaolevista mikrofilmeistd antavat erilaiset luettelot, joita lciytyy kokoelmista. Kirjallisuus sukututki-jan apuna Useimmiten on hyiidyllistd jo heti sukututkirnuksen alkuvaiheissa perehtyd kirjallisuuteen. Olisiko suvusta jo mahdollisesti tehty sukututkimus? Perhearkistojen jdlkeen tutkijan kannattaakin kdyttziei hyvdkseen kirjaston monipuolisia kokoelmia veltteekseen turhaa tycits. Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmat ovat sukututkijalle oikea aarreaitta, sil1d kokoelmia on keretty pitkdn ajan kuluessa ja kokoelmiin on saatu tai ostettu nuutamia arvokkaita yksityiskokoe1mia. Vuosisadan alussa kirjaston johtokunta kerdsi m:iaratietoisesti ns. Fennica e1i Suomi-kokoelnaa piiiim?idrdniiiin ttmaamme saada kirjastoon o1oja, luontoa ja taloutta koskevain tutkimusten tuloksia, hengellisid liikkeits, kirkkomme ja koulumme entisie ja nykyisid oloja kiisittelevis teoksia.rr Suomi-kokoelman lisziksi kdsikirjastossa on nm. Tampereen historiallisen seuran kirjasto, Tarnpereen kaupunginhallituksen kirjaston vanha osa, Arvo H. Nurnen Tampere-kirjasto ja piispa Jaakko Gummeruksen kokoelma. Klrjastoon on lisdksi hankittu viime vuosisadalta l?lhtien tieteelliset sarjat ja esim. sanomalehdet y1i sadan vuoden ajalta mikrofilmeind. Sukututkijan yrnpzirillzi kzisikirjastossa on runsaasti ldhdekirjallisuutta, jonka kdyttdmiseen jokaisen sukututkijan on syytzi perehtyd. Avain kokoelmien kdyttddn on kortisto ja keisikirjaston kortistossa ovat vain kdslkirjaston kirjat niin hyllyiss?i esi1ld olevat kuin varastosta ltiytyviit. Arvo H. Nurrnen kir* jastosta on kuitenkin vain eri1lj-nen painettu luettelo. Kortiston kdytcin voi velttee kdyttdmiilld mikrokorttiluetteloa TAKSIa, jossa kirjaston sukututkirnuskirjallisuus on osastossa 99.3 aakkosjdrjestyksessd. Kdsikirjaston aineistosta puuttuu kuitenkln noin 1OZ testd luettelosta esirn. vanhat sarjat ja vanhat kirjat. Uusimman kdslkirjastoon tulleen sukututkimuskirjallisuuden voi nopeasti selata systemaattisesta kortistosta, jossa on vuoden 1978 jrilkeen tu1lut kirjallisuus. Sukututkijalle eivdt kuitenkaan riitd yksin sukututkimuskirjat, vaan tdrkeitd ovat historiikit, rnatrikkelit jne. Sukututkijaa koskevaa alneistoa on tietysti mycis kirjaston muissa osastoissa ennenkaikkea aikuisten osasto11a ja Pirkanmaa-kokoelmassa. Pitajiinhistorioita esin. sijoitetaan kaikille osastoille. Kortiston llsdksi kokoelmien kiiytcissd ja sukututkimuksessa yleensdkin auttavat bibliografiat. Kirjallisten liihteiden tutkimlnen kannattaa aloittaa yleisjul* kaisuista - sellaisista, jotka kattavat koko Suomen tai koko suomalaisen tutkimuksen. Suomen sukututkimusseura on ju1- kaissut hakemistot vuosikir.joissa -ja Genoksessa tutkituista suvuista. Viimeisin hakemisto on vuodelta 1982. Seura on myds julkaissut luettelon kirjastoonsa lahjoitetuista sukututkimukslsta, joista 'osa on vain monisteina. Painetut suomalaiset sukututkirnukset ltiytyviit vuodesta 1544 aina 1980 vuoden loppuun Suoroen historiallisen bibliografian osastoista XXIII ja D(IV. Vuoden 1986 jiilkeen i1- mestynyt kirjallisuus lciytyy bibliograflan rnikrokorteilta, ensi vuonna niistii saadaan painettu versio. Vuosien 1981-1985 bibliografia ilmestyy parin vuoden sisd11ii. Hlstoriallisen bibliografian sukututkimusosastossa (XXIII) luetellaan aluksi sukututkimuksia kdsittelevdt yleisteokset ja teoksissa kdsitellyt suvut. Y- )4
leisteosten jdlkeen luetellaan sukututkimukset kohteen nukaan aakkostettuina, joten luetteloa on varsin helppo kiiyttae. Henkil6historiaa kdsittelevdssii osastossa (XXIV) eritellddn aluksi eri ammattiryhmiii kdsittelevdt teokset kuten esim. matrikkelit ja sen jdlkeen henkildhistorialliset artikkelit kohteen mukaan aakkosjdrjestyksessd. SUOI{EN IIISTORIAI,LINEN XXIII Sukuhistoria Yleistd Suvut XXMenkiliihistoria BIBLIOG RAETA I 1. Kokoomateokset 2. Aatelisto 3. Agronomi-t, metsdnhoitajat 4. Insintidrit jne. 5. Kdsitydldiset 6. Lakimiehet 7. Liikemiehet 8. Lddkdrit 9. Opettajat 10. Papit ja urkurit 11. SoLilaat 12, Taiteilj-jat 13. Valtiopdivdmiehet 14. Virkarnlehet i5. Yliopiston opettajat ja virkam. Ylioppilaat 16. Varia esim. hautakirjoituksia ja eri1. matrikkeleita II Henkiliit Paikallishistoriallinen bibliografia sissltdd tietoja myd,s pienistd artikkeleista, joita ei ole historiallisessa bibliografiassa. Siind on myiis mukana sanomalehtiartikkeleita. Valitettavasti sarja pdiittyy vuoteen 1967. Sen jdlkeen on kuitenkin i-lmestynyt eri puolilta Suonea runsaasti paikallisbibli-ografioit8, jotka osittain korvaavat tuon puutteen. Sukututkimuskirjallisuus on niin laaja, ette sen luettelemiseen ei ole aihetta ryhtyii. Kirjaston henkildkunta a- vustaa tarvittaessa ldhteiden etsimisessd, mutta jokaiselle sukututkijalle on suurta hyiityd, jos itse perehtyy mahdol- 1i-simman paljon etenkin bi.bliografioihin. Kirjastojen ja arkistojen vdlinen yhteistyd sujuu varsin hyvin ja niin kaukolainauksen avu1la saadaan tutkittavaksi sellaisetkin teokset tai mikrofilmit. joita ei Tampereelta 16ydy. Sukututkijan II arkistoldhteitd I Seurakuntien arkistot, erityisesti vdestiirekisteri-osan - syntyneiden, vihittyjen ja kuolleitten luettelot ns. historiankirjat 1720-1uvu1ta a1k. - rippikirj6l = pddkirjat 1600-1uv. - lastenkirjat - 1696 alk. (181 pirejasre ) - muuttaneiden luettelot ia nuuttotodistukset - perunkirjat - tiliarkiston erikoistilit - ortodoksisten srk:n historiakirjat - 1800-1uvun alkup:1ta Henklkirjat - VA:ssa a1k. 1634 - MA:ssa alk. 1700 III Maakirjat, kymmenysluettelot ja muut voudintilien tositteet VA:ssa a1k.1540 IV Sukututkijain kokoelmat Sukututkinusoppaita Brenner, A1f Sukututkimuksen opas. Hki 1956. Karskela, Sirkka Sukututkijan tietokirja. 2, korj. p. Jyvdskyld 1987. 349 s. Sukututkimusta kesittelevid hakenistoja Genos 1930-1979. Hki 1982. 279 s. Sisiillys 1930-1979. Henkiliihakemisto 1960-1979. Genos 1930-1959. Hki 1963. Henkiliihakemisto 1930-1959. Historiallinen arkisto 51:1. Hki 1945. Henkiltihakemisto osiin 1-50. Bergholm, Axe1. Sukukirja. Suomen aatelittomia sukuia. 1-2. Hki 1892-1901. 55
Siv6n, Gunnar Suornalainen sukuhakemisto. SSJ XV. HKi 1943. Suomen historiallinen bibliografia 1544-1980, 1986- rrki 1940-1089. Arki-stoluetteloita ja oppaita: Maakunta-arkistojen yleisluettelo I-III. Hki 1971. - Valtionar:kiston monistesarja 2:1-3. Maakunta-arkistojen opas. IIki 1976. 84 s. - Valtioarkiston julkaisuja 2. Valtionarkiston ylei-sluettelo I-IV. Hki 1956-1973. (Sukututkijain kokoelmia IV s. 145- rs7.) Valtionarkiston opas. 3. korj. ja lis. p. Hki 1975. 66 s. Suomen kirkonarkistojen mikrofllmien luette1o. I]r'"i 1974. 153 s. Luettelo yleisarkistojen mikrofilmlen kiiyttiikoploista. 1982. 152 s. - Valtionarkiston monistesarja 4. (Sis. jatkon Suomen kirkonarkistojen nikrofilmien luelleloon ss. 133-152. ) Valtlonarkiston lisiiys kirkonarkistojen rnikrofilmien luetteloon. 14.10.1987. 20 s. Moniste. Maakunta-arkistojen opas. Hki I976. 84s. - Valtionarkiston julkaisuja 2. Valtionarkiston opas. 3. korj. ja lis. p Hki 1975. 66 s. Suomen kirkonarkistojen rnikrofllmien 1uette1o. Hki 1974. Aromaa, Raija & Virta, Et'ja SSS-histor iakir ja jiil jennijkset 30.8.1984. 61 s. Moniste. Luettelo henkikirjamikrofilmien kayttctkopioista 1634-1808. Hki 1983. 277 s. Valtlonarkiston monistesarja 5. Luettelo ulkomalsten arkistojen rnikrofilmelstd Suomessa. Hki 1971. 51 s. Valtionarkiston monlstesar ja. Valtionarkiston uutuuksia (1988). Kiteldn ortodoksisen seurakunnan kirkorrkirjojen suonennos. Metrikaosa vv. 1783-1860. 594 s. Kd6nnijs vendjiinkielestd Tuula Kiiski ja Aulis Koivusalo. Lahjoittanut lmpilahtelaislen Seura r.y. Kiikisalmen pohjoisen l2idnin henkiklrja 1722 (VA 9804). 41 s. Toimittanut Heljd Pu11i. Lahjoittanut Karjalan LiiLto r.y. Parikkala papiston laatj-massa Vanhan Suomen veestijluettelossa 1754 (VA 10084) 45 s. Toimittanut Heljd Pulli. LahjoiLLanut Karjalan LiiLLo r.y. Ruskeala papiston laatinassa Vanhan Suornen vdestcjluettelossa 1754 (VA 10084). 23 s. Toimittanut Heljui Pu11l. Lahjoittanut Karjalan Lii tto r.y. Asutustutkirnus Tavlsafunen pitiij2ista vuosina 1548-1600. Aakkosellinen henkilcikortisto Tavlsalmen pitiijdn maakirjoihin 1548-1600. 22 mikrokorttia. Laatinut ja lahjoittanut Pohjois-Savon Sukututkirnusharrastajat r.y. Tekijdnoikeudet pidetetty seural1e. Suur-Ruoveden vanhimmat..rippikirjat. Kuru-Ruovesi-Virrat-Ahtari, Matti J. Kankaanpdd. Keuruun r7s6). vanhimmat Toim. rippikirjat (1696- Toln. l4atti J. Kankaanpdd. Suomen Sukututkimusseuran ju1k. 41. 57
Tampereen seudun sukututklmusseura r. y. \ZET@SIEESERCTA ilgaa KTaudios Ptoienaios / Giuseppe MoTeto. Venetsia 1564. (HeTsingin ytiopiston kirjasto ) Liittyy kirjoitukseen s. 51. IX22
SUKU TU T K I MUSTA KAS I K IR]ASTO S SA Kiinnostaako "juurien" tutkiminen Sinua? Vai oletko kiinnostunut muiden "iuurista"? Haluat ehkd taustatietoia KAIKESTA? KIRJASTOSSA voit - tutkia "juuria", joko omia tai ystzivien - yksin tai yhdessd Koska sielt2i loyryvdt - mikrofiimit - IGI-kortisto - lukulaitteet - kopiokoneet ja koska sielld on - matrikkeleita - sukututkimusoppaita - sukukirjoja - Suornen sukututkimusseuran julkaisut - bibliografioita - historialiista kirjallisuutta - tietosanakirjoja - sanakirjoja jne. Tarvitset vain aikaa, si116kasikir.jasto on melkein aina auki ma_pe g_21 la 9-15 SU t'ntt, kesd.lld:,nu-p" Terveisin TAMPEREEN KAUPUNGINKIRJASTO- PIRKANMAAN MAAKUNTAKIRJASTO KASIKIRJASTO Pirlcankatu 2 puh. 10003 (1.1.1990 alkaen 2263j3) l^ 9-15 kiisi ki rjaslon anlia sukutut k ijoi J le. 56