LIITE. Tornionjoen kalastusalueen kalastussääntö

Samankaltaiset tiedostot
Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA)

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUS SARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

RAJAJOKISOPIMUS SUOMEN JA RUOTSIN VÄLILLÄ

Valtioneuvoston asetus kalastuksesta Tenojoen vesistön sivuvesistöissä

- tämänhetkinen Valtioneuvoston suunnitelma kaupallisen lohenkalastuksen säätelystä Pohjanlahdella

Maa- ja metsätalousministeriö Muistio Kala- ja riistaosasto

Kalastusasetus. Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään kalastuslain ( 1 luku. Saalista koskevat määräykset. Kalojen rauhoittaminen

Valtioneuvoston asetus

SISÄLLYS. N:o 187. Laki. eräiden valtion tukea koskevien Euroopan yhteisöjen säännösten soveltamisesta annetun lain muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus

Uusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella

PORVOON KAUPUNGIN VESIALUEIDEN KALASTUSSÄÄNNÖT 2019

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä Voimaan

Kalastus Selkämeren kansallispuistossa Eräluvat

Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi.

Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi.

A8-0381/307

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1996 N:o

Uusi kalastuslaki tuli voimaan - Nyt lunastetaan takuukorjaus. Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto Lapin kalatalouspäivät 2016

Sisä-Suomen poliisilaitos Kokemuksia kalastuksenvalvonnasta. vanhempi konstaapeli Mikko Pitkänen

Kalastuslakia K A L A T A L O U D E N K E S K U S L I I T T O. Malmin kauppatie Helsinki puh. (09)

Katsaus Suomen kalastuslakiin ja asetukseen sekä yhteisaluelakiin

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä Gränsälvsöverenskommelse mellan Finland och Sverige. Maa- ja metsätalousministeriö

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1997 N:o Laki. N:o 490. säteilylain 72 :n kumoamisesta

Kalastussääntöjä ja lupien hinnat otteita tulevasta Tenoinfo esitteestä

KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012

PORVOON KAUPUNGIN VESIALUEIDEN KALASTUSSÄÄNNÖT 2019

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015

LIITE 1. KALASTUSSÄÄNNÖN SOVELTAMISALUE JA RAUHOITUSPIIRIT MERESSÄ

Kalastuslain nojalla myönnetyt ELYjen poikkeusluvat Kalastuslakipäivät Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Tenojoen vesistön kalastussääntö

42/2017 LIITE 1 VEDLEGG 1

Tenojoen vesistön kalastussääntö

Perhekortin (turisti) hinnat ovat seuraavat: - Päiväkortti 15 Euroa - Viikkokortti 45 Euroa - Kausikortti 85 Euroa

Kalastuksen säätely ja poikkeusluvat

Saimaannorppa ja sen elinalue

Kalastuksenvalvontaa (ko?) Tuntuipa hyvältä löysinrantein 2014 ruuvia kiristettii Mitäpä sitten?

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus NEUVOSTON ASETUKSEKSI

Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala, liikuntapalvelut.

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä

Paikkakuntalaisten ja kiintiölupalaisten kalastus

PAIKKAKUNTALAISTEN JA KIINTIÖLUPALAISTEN KALASTUS

RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2)

Valitus. Valitus Uudenmaan Ely-keskuksen päätöksestä, jonka diaarinumero on Dnro 1479/

Merkitse pyydyksesi oikein

Merkitse pyydyksesi oikein

Aluesuunnittelupilotti kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuvat alueet kartalle

Kalastuksen säännöt Porvoon kaupungin vesialueilla

Kalastajainfo 2019 Suomenlahti. VARELY / Kalastuksenvalvonta 2019

Miksi yhteinen vesialue?

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Saimaalle kalaan? Tietoa tarvittavista kalastusluvista, Saimaan kalastusrajoituksista ja pyydysten merkinnästä.

Kalakorvaustoimitus. Toimitusinsinööri Esko Rantakivi Maanmittauslaitos Ivalon palvelupiste

SISÄLLYS. N:o 906. Asetus. puolustushallinnon rakennuslaitoksesta annetun asetuksen 4 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1997

PYHTÄÄN KALASTUSALUE KALASTUKSEN VALVONTA RAPORTTI 2010

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta

Merkitse pyydyksesi oikein

Kalastuslain toimeenpano Metsähallituksen tehtävissä

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Veneilijän merenkulkuoppi I Saaristonavigointi 12 painos Korjauksia

Kalastuksen säätely ja poikkeusluvat

Maa- ja metsätalousministeriön asetus

P0 L ii s i POLIISIHALLITIJS

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta /2011 Laki. kalastuslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 2011

Kalastuksen säätely ja poikkeusluvat

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA

muutetaan kalastuslain (286/1982) 33, 36 ja 89, 13 luvun otsikko, ja 108 :n 1 momentti,

Maa- ja metsätalousvaliokunnalle

Veneilijän merenkulkuoppi I Saaristonavigointi 12 painos. Korjauksia asti (* uusi)

Käyttö- ja hoitosuunnitelmat. Kaupallinen kalastus

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies Orian Bondestam

säädetyt pykälät siirretty sellaisenaan uuteen Kalastusta koskevat säännökset muuttuvat

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Himalansaaren osakaskunta

Kestävällä kalastuksella ja Oikealla kalastuksen säätelyllä Tulevaisuuteen Inarissa

SISÄLLYS. N:o 213. Valtioneuvoston päätös. tutkintojen rakenteesta ja yhteisistä opinnoista ammatillisessa peruskoulutuksessa

Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari

Ehdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi

Päätös. Laki. kalastuslain muuttamisesta

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

PÄÄTÖSLUONNOS. Varsinais-Suomi Kalatalouspalvelut /5715/2014

Tampere Ote viranhaltijapäätöksestä 1 (6) Kiinteistöjohtaja

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 2009 N:o Laki. N:o 222

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella

KALASTUKSEN VALVONNAN TOTEUTUS INARILLA. Inarin kalastusalueen isännöitsijä Hannu Paananen

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella

Vihdin Kalastusseura ry:n TIEDOTE

Joensuun kalastuskunta

S ÄÄ N N ÖT. Kalastuskunnan osakkaalla on valta luovuttaa toiselle henkilölle oikeutensa kalastaa

UUDEN KALASTUSLAIN TULKINTAAN LIITTYVÄ TOIMINTAOHJE

Kalastusrajoitukset, vaelluskalavesistöt ja kalastusrajoituspalvelu

Uusi kalastuslaki ja sen vaikutukset

LOHISAALIIN KIINTIÖINTIIN PERUSTUVAN KALASTUKSENSÄÄTELYJÄRJESTELMÄN SELVITYS TORNIONJOELLA JA TENOJOELLA

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Pitkälahden osakaskunta

LAUSUNTO KALASTUSLAIN HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA / LAUSUNTOPYYNTÖ /MMM022:00/2008

Vaelluskalojen kestävä kalastus

Meillä syöty lohi on lähes aina Norjassa kasvatettua kassilohta. Kassilohi on auttanut Itämeren lohikantojen elpymistä

Lakinäkökulmaa kalastuksen järjestämiseen

KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2014

Transkriptio:

LIITE Tornionjoen kalastusalueen kalastussääntö Yleisiä määräyksiä 1 Soveltamisalue Tämä kalastussääntö on olennainen osa Suomen ja Ruotsin välistä rajajokisopimusta. Kalastussäännön määräyksiä sovelletaan rajajokisopimuksessa määritellyllä kalastusalueella (Tornionjoen kalastusalue). Jokialueella tässä kalastussäännössä tarkoitetaan Tornionjoen kalastusalueen sitä osaa, joka sijaitsee jokisuun pohjoispuolella, määriteltynä Hellälän pohjoisen niemen kärjestä Suomen puolella Ruotsin puolella olevan Virtakarin niemen kärkeen vedettynä suorana viivana sekä pohjoispuolella Oxön ja Palosaaren eteläkärjen läpi vedettyä suoraa viivaa. Tornionjoen lasku-uomat kuuluvat jokialueeseen. Merialueella tarkoitetaan kalastusalueen siitä etelään olevaa osaa. 2 Rauhoituspiirit Merialueella tulee kummankin valtion vesialueella laissa säädetyn kalaväylän lisäksi olla rauhoituspiirejä. Nämä muodostuvat vesialueista, jotka ulottuvat 200 metrin etäisyyteen seuraavien suorien viivojen kummallekin puolelle: a) Kraaselikarista joen suun ulkopuolella suuntimassa 196 pisteeseen 65 45,85 P, 24 06,45 I, siitä pisteeseen 65 44,0 P, 24 10,0 I, siitä pisteeseen 65 40,55 P, 24 11,95 I sekä sieltä Sarvenkatajan ja Linnanklupun välitse suuntimassa 193 ; b) Kraaselikarista a-kohdan mukaan lähtevän viivan ja leveysasteen 65 46,0 P leikkauskohdasta pisteeseen 65 46,05 P, 24 02,75 I, siitä suuntimassa 213,5 pisteeseen 65 44,0 P, 23 59,50 I, siitä pisteeseen 65 42,0 P, 24 01,70 I, siitä pisteeseen 65 36,0 P, 23 59,25 I ja siitä suuntimassa 160 ; c) pisteestä 65 44,0 P, 23 59,50 I pitkin b-kohdassa mainittua suuntimalinjaa 213,5 pisteeseen 65 39,0 P, 23 51,50 I, siitä pisteeseen 65 38,0 P, 23 50,65 I sekä siitä suuntimassa 171 ; d) b kohdassa mainitun suuntimalinjan ja leveysasteen 65 44,60 P leikkauskohdasta pisteeseen 65 44,50 P, 23 50,30 I, siitä pisteeseen 65 43,60 P, 23 48,50 I, siitä pisteeseen 65 42,80 P, 23 48,70 I, siitä pisteeseen 65 41,40 P, 23 46,85 I ja siitä suuntimassa 200 ; e) a-kohdassa mainitusta taitepisteestä 65 44,0 P, 24 10,0 I pisteeseen 65 43,95 P, 24 14,15 I, ja siitä Vähä-Huiturin ja Iso- Huiturin länsipuolitse suuntimassa 160 ; sekä f) e-kohdassa mainitusta taitepisteestä 65 43,95 P, 24 14,15 I pisteeseen 65 43,80 P, 24 19,40 I, siitä pisteeseen 65 42,30 P, 24 22,85 I ja siitä edelleen suuntimassa 172. Koordinaatit liittyvät ruotsalaisen merikartan n:o 417 (Haparanda) kaikkiin painoksiin 1960 1967. Kalanpyydystä tai muuta laitetta ei saa sijoittaa tai käyttää siten, että kalan kulku rauhoituspiirissä voi estyä tai kala ei pääse siihen tai siinä liikkumaan. Kaikenlainen kalastaminen isorysällä, pohjalla varustetulla pyydyksellä ja koukkuverkolla sekä muulla lohen tai taimenen pyydystämiseen tarkoitetulla välineellä on kielletty siinä osassa merta, jonka rajana on jokisuu sekä Salmenlahden suun eteläiseltä rannalta Kraaselin ja Tirron saarten eteläisten niemien sekä Sellön luoteisen kärjen yli Pirkkiön luoteiseen niemeen vedetty viiva. 3 Kalastuksenhoitomaksu Kalastuksenhoitomaksu suoritetaan kansallisen lainsäädännön mukaisesti siinä maassa, jossa kalastusta harjoitetaan tai kalastus on aloitettu.

2 Pyyntivälineet ja niiden käyttö 4 Sallitut pyydykset Lohen ja taimenen kalastuksessa seuraavien pyydysten käyttö on sallittu: 1) kiinteä pyydys merialueella; 2) liikkuva rihmapyydys joessa; 3) vapa ja viehe. Muiden lajien kuin lohen ja taimenen kalastuksessa seuraavien pyydysten käyttö on sallittu: 1) kiinteä pyydys merialueella; 2) liikkuva rihmapyydys; 3) ankkuroidut verkot; 4) made- ja haukikoukku jäältä; 5) nuotta; 6) lippo; 7) merta ja pikkurysä; 8) vapa ja viehe; 9) syöttikalalla varustettu pilkki ja onki paitsi koskipaikoilla ja virtaavassa vedessä. Kiinteällä pyydyksellä tarkoitetaan johtoaidalla varustettua pyydystä kuten lohirysää tai isorysää, joka on pohjaan tai rantaan kiinnitetty ja tarkoitettu olemaan paikallaan vähintään kahden vuorokauden ajan kerrallaan. Isorysä on kiinteä pyydys, jossa jokin johtoaidan tai pyydyksen osa on vähintään 1,5 metrin korkuinen. Ankkuroiduilla verkoilla tarkoitetaan pohjaan yhdestä tai molemmasta päästä ankkuroituja verkkoja. Liikkuvalla rihmapyydyksellä tarkoitetaan virrassa vapaana ajelehtivaa tai veneeseen kiinnitettyä verkkoa tai vastaavaa. Vieheellä tarkoitetaan kalan tai hyönteisen keinotekoista jäljitelmää. 5 Kielletyt pyydykset ja kalastustavat Kalastus harrilaudalla tai siihen verrattava kalastustapa tai kalastus koukuin, vieheillä tai muilla syöteillä varustetulla pyydyksellä sekä veto- tai heittosiimalla, jossa on enemmän kuin kolme koukkua, on kielletty. Ampuma-aseen, huumaavan tai myrkyllisen aineen taikka sähkövirran käyttäminen kalastuksessa on kielletty. Kalastus atraimella tai muulla välineellä, joka lävistää kalan ulkopuolelta, on kielletty. Koukkukalastus, jonka tarkoituksena on kalan tartuttaminen ulkopuolelta, on kielletty. Varrellisen nostokoukun käyttäminen on kuitenkin sallittu muuhun pyydykseen tarttuneen kalan nostamiseen. Ankkuroiduilla verkoilla kalastettaessa keinotekoisen virtasuojan tai johtoaidan käyttäminen on kielletty. Lippoamisessa ei saa käyttää tulta tai valoa. Kalan säikäyttämiseen tai sen kulun estämiseen tarkoitettuja esineitä ei saa asettaa veteen tai veden yläpuolelle. Kieltoaikana muina aikoina sallittuja pyydyksiä ei saa säilyttää veneessä tai muutoin pitää käsillä. 6 Silmäkoko ja lanka-aines Kalanpyydyksissä, mertaa lukuun ottamatta, metallilangan, metallivaijerin ja vastaavan käyttö ei ole sallittu. Muiden lajien kuin lohen ja taimenen kalastuksessa sallittua on ainoastaan enintään 0,17 millimetrin vahvuisesta yksisäikeisestä nailonlangasta (monofililanka) valmistettujen ajelehtivien verkkopyydysten ja ankkuroitujen verkkojen käyttäminen. Jokialueella pyydysten silmäkoon on oltava seuraava: 1) lohta tai taimenta ajelehtivilla verkkopyydyksillä kalastettaessa vähintään 100 millimetriä; 2) muita lajeja kuin lohta ja taimenta ajelehtivilla verkkopyydyksillä ja seisovilla verkoilla sekä nuotalla kalastettaessa vähintään 80 millimetriä ja enintään 100 millimetriä; 3) pikkurysällä ja lankamerralla kalastettaessa vähintään 60 millimetriä. Nahkiaisen pyyntiin tarkoitetun merran nielu ei saa ylittää 16 senttimetriä mihinkään suuntaan. Lippoaminen on sallittu vain enintään 0,4 millimetrin vahvuisesta yksisäikeisestä nailonlangasta (monofililanka) valmistetulla li-

3 polla. Merialueella pyydysten silmäkoon on oltava seuraava: 1) pikkurysä ja kiinteä pyydys silakan ja muikun pyyntiin, vähintään 25 ja enintään 38 millimetriä kalapesässä sekä, jos pyydys on tarkoitettu muun kalan kuin silakan ja muikun pyyntiin, vähintään 66 millimetriä kalapesässä; 2) silakan ja muikun tai syöttikalan pyyntiin tarkoitetut verkot vähintään 25 ja enintään 38 millimetriä sekä, jos pyydys on tarkoitettu muun kuin silakan, muikun tai syöttikalan pyyntiin, vähintään 80 millimetriä ja enintään 100 millimetriä; 3) silakan ja muikun pyyntiin tarkoitettu nuotta, vähintään 25 millimetriä ja enintään 38 millimetriä sekä, jos pyydys on tarkoitettu muun kalan pyyntiin, vähintään 80 millimetriä ja enintään 100 millimetriä. Merellä 60 metriä pitempien verkkopyydysten käyttäminen on kielletty toukokuun 1 päivän alusta elokuun 31 päivän loppuun, lukuun ottamatta silakkaverkkoa ja verkkoa, jonka silmäkoko on enintään 38 millimetriä ja vähintään 25 millimetriä. Verkkopyydystä ei saa asettaa 60 metriä lähemmäksi aikaisemmin asetettua vastaavanlaista pyydystä. Haaparannan satamasta Lilla Hamnskärin läntisimpään pisteeseen, sieltä Östra Knivskärin pohjoisimpaan pisteeseen ja sieltä Laivaniemen kärkeen vedetyn viivan pohjois- ja sisäpuolella olevan alueen Suomen puoleisella osalla pyyntiin ei saa käyttää syyskuun 1 päivän alusta joulukuun 31 päivän loppuun verkkopyydystä, joka on pitempi kuin 60 metriä, lukuun ottamatta silakkaverkkoa ja verkkoa, jonka silmäkoko on enintään 38 millimetriä ja vähintään 25 millimetriä. Verkkopyydystä ei saa asettaa 60 metriä lähemmäksi aikaisemmin asetettua vastaavanlaista pyydystä. 7 Kalastuskausi ja rauhoitusajat Lohen ja taimenen kalastus on kielletty, ellei tässä pykälässä toisin mainita. Rasvaevän poistolla merkityn lohen ja taimenen kalastus on sallittu tämän pykälän estämättä. Jokialueella lohen ja taimenen pyynti on sallittu vavalla ja vieheellä toukokuun 1 päivän alusta elokuun 15 päivän loppuun, lukuun ottamatta maanantain kello 19 (18) ja keskiviikon kello 19 (18) välistä aikaa, ja ajelehtivalla verkkopyydyksellä perinteisissä apajapaikoissa heinäkuun 1 päivästä kello 19 (18) heinäkuun 3 päivään kello 9 (8). Jokialueella muiden kalalajien kuin lohen ja taimenen kalastus on sallittu ympäri vuoden seuraavin rajoituksin. Kalastus ajelehtivalla verkkopyydyksellä perinteisissä apajapaikoissa on kielletty toukokuun 1 päivän alusta heinäkuun 5 päivän loppuun. Kaikenlainen kalastus, lukuun ottamatta nahkiaisen pyyntiä merralla ja mateen koukkukalastusta, on kielletty syyskuun 15 päivän alusta marraskuun 15 päivän loppuun. Merialueella lohen kalastus kiinteillä pyydyksillä on sallittu heinäkuun 3 päivän alusta syyskuun 15 päivän loppuun ja taimenen kalastus kiinteillä pyydyksillä heinäkuun 3 päivän alusta elokuun 31 päivän loppuun. Lohen ja taimenen vapakalastus on sallittu merialueella. Paalutus, muu ankkurointi ja muiden kuin kalastavien johtoaitojen asettaminen saadaan aloittaa aikaisintaan neljä päivää ennen sitä päivää, jolloin kalastuksen aloittaminen sallitaan. 8 Vähimmäismitat Alle 50 senttimetrin mittaisen lohen, alle 40 senttimetrin mittaisen taimenen sekä alle 30 senttimetrin mittaisen harjuksen pyytäminen ja tappaminen on kielletty. Pituus mitataan leuan päästä suoraksi ojennetun, yhteen puristetun pyrstöevän kärkeen. Alimittainen kala on välittömästi pantava takaisin veteen elävänä tai kuolleena. Täysimittainen kala on pantava takaisin veteen elävänä tai kuolleena, jos 1) se on pyydetty rauhoitusaikana; 2) se on pyydetty kielletyllä pyydyksellä; tai 3) se on talvehtiva lohi.

4 Vapakalastusta koskevat erityismääräykset 9 Vapakalastuskiintiö Vavalla ja vieheellä kalastettaessa yhden lohen ja taimenen pyytäminen ja saaliiksi ottaminen kalastajaa ja lupapäivää kohti on sallittu. 10 Veneen käyttö vapakalastuksessa Vavalla ja vieheellä veneestä kalastettaessa moottorin käyttö on kielletty, lukuun ottamatta Ruotsin Ylitornion ja Suomen Aavasaksan välisen sillan alapuolella olevia suvantopaikkoja. voivat hakemuksesta yksittäistapauksissa kukin erityisestä syystä päättää poikkeuksien tekemisestä 1 kappaleessa tarkoitetusta kiellosta. Toisen sopimuspuolen viranomaiselle on ilmoitettava luvasta. Virtaan ankkuroidusta veneestä kalastaminen on kielletty. Muita määräyksiä 11 Viranomaiset Rajajokisopimuksen 26 artiklassa tarkoitetut viranomaiset ovat Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus ja Fiskeriverket. 12 Tarkemmat määräykset voivat kalastussäännön määräyksistä poiketen yhdessä sopia sallittuja kalastusaikoja, sallittuja pyydyksiä tai pyydysten määrää koskevista määräyksistä, jos: 1) kalakantojen tila sen sallii; 2) se on tarkoituksenmukaista kalastuksen harjoittamisen kannalta; tai 3) se on välttämätöntä kalakantojen suojelemiseksi ja kestävän hyödyntämisen varmistamiseksi. Määräykset voidaan rajata kalastusalueen tai kalastuskauden osaa taikka yksittäistä kalastustapaa koskeviksi. Määräykset saadaan antaa määräajaksi yhtä kalastuskautta kerrallaan koskeviksi. Määräykset eivät saa johtaa sellaiseen kalastuksen lisäämiseen joka on ristiriidassa tämän kalastussäännön ja rajajokisopimuksen kanssa. Lapin työvoima- ja elinkeinokeskuksen ja Fiskeriverketin väliset määräysten muuttamista koskevat neuvottelut on käynnistettävä sellaisena ajankohtana ja niitä on käytävä siten, että määräyksiä koskevien päätösten tekemiselle on edellytykset viimeistään huhtikuun 1 päivänä määräysten soveltamisvuonna. 13 Kalastuskortit voivat yhdessä sopia, että oikeus lohen tai taimenen kalastukseen tietyssä jokialueen osassa viehettä tai vastaavaa pyyntivälinettä käyttäen valtakunnanrajasta riippumatta on voitava sallia kalastuskortin perusteella. Sanotut määräykset voivat olla voimassa enintään kymmenen vuoden ajan kerrallaan. Kalastuskortin tulee koskea tiettyä siinä osoitettua aluetta ja olla voimassa enintään vuoden kerrallaan. Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus ja Fiskeriverket voivat sopia muista tarvittavista kalastuskortin myyntiä koskevista määräyksistä. Kalastuskorttien tietyllä alueella tuottama tulo kuuluu niille, joilla sillä alueella on kalastusoikeus, heidän osuuksiensa mukaisessa suhteessa. 14 Kalastusnäytökset ja kalastuskilpailut voivat, kalastussäännön määräyk-

5 sistä poiketen, asiasta sovittuaan myöntää luvan lohen ja taimenen sovittujen ehtojen mukaiseen kalastamiseen kalastusnäytöksissä ja kalastuskilpailuissa. Luvan myöntää hakijan kotimaan viranomainen. Toisen sopimuspuolen viranomaiselle on ilmoitettava luvasta. Asian käsittelyssä on sovellettava rajajokisopimuksen 21 artiklaa. 15 Tieteelliseen tarkoitukseen tapahtuva pyynti voivat, kalastussäännön määräyksistä poiketen, asiasta sovittuaan myöntää luvan sovittujen ehtojen mukaiseen tieteelliseen tarkoitukseen tapahtuvaan pyyntiin. Luvan myöntää hakijan kotimaan viranomainen. Lisäksi tarvitaan kalastusoikeuden haltijan lupa. Toisen sopimuspuolen viranomaiselle on ilmoitettava tieteelliseen tutkimukseen myönnetystä luvasta. Asian käsittelyssä on sovellettava rajajokisopimuksen 21 artiklaa. 16 Valvonta Tämän kalastussäännön noudattamista valvovat Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus ja Fiskeriverket sekä kalastusta kummankin maan lainsäädännön mukaan valvovat toimielimet. Kummankin sopimuspuolen on pyrittävä siihen, että riittävä määrä kalastuksenvalvojia nimitetään. Valvontaa saavat suorittaa yhteiset suomalais-ruotsalaiset partiot, joissa kussakin on yksi suomalainen ja yksi ruotsalainen valvoja. Yhteisvalvontaa Suomen puolella suoritettaessa ruotsalaiset valvojat ovat tarkkailijan asemassa. Vastaavasti suomalaiset valvojat ovat Ruotsin puolella tarkkailijan asemassa. Asianomaiset poliisiviranomaiset ja kalastuksenvalvojat Suomessa ja Ruotsissa ilmoittavat toisilleen tarvittavista toimenpiteistä välittömästi, jos ne omien havaintojensa tai luotettavien tietojen perusteella saavat tietoonsa, että toisen valtion vesillä harjoitetaan tämän kalastussäännön kanssa ristiriidassa olevaa kalastusta sellaisissa olosuhteissa, joissa lähtökohtana voidaan pitää, että kyseinen sopimuspuoli ei ole siitä tietoinen. 17 Yleisen kalastuslainsäädännön soveltaminen Siltä osin kuin erityismääräyksiä ei tässä kalastussäännössä ole, kunkin maan kalastuslainsäädäntö ja sen nojalla annetut säännökset ovat voimassa.