Vastaanottaja Järvenpään kaupunki Asiakirjatyyppi Kehittämissuunnitelma Päivämäärä 26.11.2013 JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA
VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Päivämäärä 26.11.2013 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Armi Heino Teemu Heikkinen Jyri Rautiainen Viite 1510005568 Ramboll Olavinkatu 24 57130 SAVONLINNA P +358 20 755 2150 www.ramboll.fi
SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ 1 UUDISTUVA LAINSÄÄDÄNTÖ 4 1. JOHDANTO 1 2. SUUNNITTELUPERUSTEET 2 2.1 Yleiskuvaus suunnittelualueesta 2 2.2 Väestö ja elinkeinot 2 2.3 Kaavoitus, maankäyttö ja ympäristö 3 3. VESIHUOLLON NYKYTILA 13 3.1 Vesihuolto Järvenpään kaupungin alueella 13 3.2 Vedenhankinta 14 3.2.1 Pohjavesialueet 14 3.2.2 Vedenottamot ja vedenkäsittelylaitokset 16 3.2.3 Vedenjakelu ja verkostot 19 3.2.4 Varavedensaanti 19 3.3 Jätevedenkäsittely 20 3.3.1 Viemäriverkosto ja pumppaamot 20 3.3.2 Jätevedenpuhdistamot 21 3.4 Hulevesien käsittely 22 3.5 Järvenpään Veden taksat 23 3.6 Vesihuolto toiminta-alueiden ulkopuolella 25 3.6.1 Vedenhankinta ja jakelu 25 3.6.2 Jätevesien käsittely 25 3.6.3 Hulevesien hallinta 25 3.7 Vesihuollon organisaatio 25 3.8 Yhteistyö vesihuollossa 26 3.8.1 Yhteistyö kaupungin alueella 26 3.8.2 Kaupungin omat avustusperusteet 26 3.8.3 Kuntarajat ylittävä yhteistyö 26 3.9 Vesistöjen tila Järvenpään alueella 27 3.10 Vesihuollon ongelmakohdat 28 3.10.1 Vedenhankinta ja jakelu 28 3.10.2 Jätevesien käsittely ja viemäriverkosto 28 3.10.3 Hulevesien käsittely ja hulevesiverkostot 28 3.11 Voimassa olevat vesihuollon suunnitelmat 29 3.12 Naapurikuntien vesihuolto 30 4. VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET 31 4.1 Toimintojen kehitysnäkymät kaupungissa 31 4.2 Kaavoituksen edellyttämät vesihuollon kehittämistarpeet 31 4.3 Vesihuollon kehittämistarpeet laitosten nykyisillä toiminta-alueilla36 4.3.1 Toiminta-alueiden määrittämisperusteet 36 4.3.2 Talousveden hankinta ja jakelu toiminta-alueella 36 4.3.3 Jätevesihuolto toiminta-alueilla 39 4.3.4 Hulevesien johtaminen ja käsittely toiminta-alueilla 40 4.4 Vesihuollon kehittämistarpeet toiminta-alueiden ulkopuolella 43 4.4.1 Toiminta-alueiden ulkopuolella olevat tarvealueet 43 4.4.2 Kiinteistökohtainen vesihuolto 44 4.5 Vesihuollon toimintavarmuus ja toiminnan riskit 46 4.5.1 Järvenpään Vesi 46 4.5.2 Raakavesilähteet 46 4.5.3 Varautuminen poikkeustilanteisiin 47 4.5.4 Organisaatioiden kehittäminen 48 5. VESIHUOLLON KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT 50 5.1 Yleistä 50 5.2 Hulevesien käsittelyn kehittäminen 50
5.3 Palveluiden tuottamisen tavoitteet ja päämäärät 52 5.4 Rahoituksen ja taloudenpidon pääperiaatteet 53 5.4.1 Oma rahoitus 53 5.4.2 Ulkopuolinen rahoitus 54 6. KEHITTÄMISTOIMENPITEET 56 6.1 Kehittämistoimenpiteet toiminta-alueilla 56 6.1.1 Yleiset kehittämistoimenpiteet 56 6.1.2 Toiminta-alueiden laajentaminen vuonna 2013-2014 57 6.1.3 Toiminta-alueiden tavoitealueet vuoteen 2030 59 6.2 Hulevesijärjestelmän ojastot 62 6.3 Toiminta-alueiden ulkopuoliset haja-asutuksen tarvealueet 64 6.4 Organisaatioiden kehittäminen 65 6.5 Ehdotettujen kehittämistoimenpiteiden analysointi 65 6.5.1 Taloudelliset vaikutukset 65 6.5.2 Muut vaikutukset 66 7. TIEDOTTAMINEN 67 8. YHTEENVETO JA SUOSITUKSET 69
LIITTEET Liite 1: Järvenpään Veden vesijohto- ja jätevesiviemäriverkoston toiminta-alue v. 2014 (Kartta nro. 5642-130-8) Liite 2: Järvenpään Veden hulevesiverkoston toiminta-alue v. 2014 (Kartta nro. 5642-130-9) Liite 3 Järvenpään Veden käyttömaksut 2013 Liite 4 Uudistuva vesihuoltolaki Liite 5 Uudistuva Maankäyttö- ja rakennuslaki Pohjavesialueet SYKE, Alueelliset ELY-keskukset Luonnonsuojelualueet SYKE, Metsähallitus, Alueelliset ELY-keskukset Pohjakartat Maastotietokanta Maanmittauslaitos KARTTALIITTEET 5642-130-1 Nykytilanne v. 2013: Vesijohtoverkosto Mittakaava: 1 20 000 (Järvenpään kaupungin alueen talousvedenhankinta ja -jakelu, pohjavesialueet ja v. 2009 vahvistettu vesijohtoverkoston toiminta-alue.) 5642-130-2 Nykytilanne v. 2013: Jätevesiviemäriverkosto Mittakaava: 1 20 000 (Järvenpään kaupungin alueen jätevesiviemäriverkosto ja v. 2009 vahvistettu jätevesiviemäriverkoston toiminta-alue.) 5642-130-3 Nykytilanne v. 2013: Hulevesiverkosto Mittakaava: 1 20 000 (Järvenpään kaupungin alueen hulevesiverkosto, rakennetut hulevesien viivytysaltaat ja v. 2009 vahvistettu hulevesiverkoston toiminta-alue.) 5642-130-4 Hulevesijärjestelmän ojastokartta Mittakaava: 1 20 000 (Järvenpään kaupungin alueen hulevesijärjestelmä muodostuu hulevesiverkostosta ja ojastoista. Tässä kartassa esitetään hulevesijärjestelmän ojastot. Järjestelmään kuuluu isot laskuojat, oja joka purkaa hulevesiviemäriin ja hulevesiviemäri joka purkaa avo-ojaan.) 5642-130-5 Järvenpään Veden vesijohto- ja jätevesiviemäriverkoston toiminta-alueen laajennusalueet v. 2014 Mittakaava: 1 20 000 (Kartassa on esitetty ne alueet, joille Järvenpään Veden vuonna 2009 vahvistettu vesijohtoja jätevesiviemäriverkoston toiminta-alue tullaan laajentamaan ja vahvistamaan vuonna 2014.)
5642-130-6 Vesijohto- ja jätevesiviemäriverkoston v. 2014 toiminta-alueen tavoitealueet ja haja-asutuksen tarvealueet Mittakaava: 1 20 000 (Kartassa on esitetty ne alueet, joille Järvenpään Veden vuonna 2014 vahvistettava vesijohtoja jätevesiviemäriverkoston toiminta-alue tullaan laajentamaan myöhemmin tulevina vuosina. Kartassa on myös esitetty haja-asutusalueilla olevat vesihuollon tarvealueet.) 5642-130-7 Hulevesiverkoston v. 2014 toiminta-alueen tavoitealueet Mittakaava: 1 20 000 (Kartassa on esitetty ne alueet, joille Järvenpään Veden vuonna 2014 vahvistettava hulevesiverkoston toiminta-alue tullaan laajentamaan myöhemmin tulevina vuosina.)
VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 1 SANASTOA Vesihuollon toiminta- alue on vesihuoltolaitoksen määrittämä vesijohto-, viemäri- ja hulevesiverkoston toiminta-alue. Toiminta-alueella on vesihuoltolain määrittämät velvoitteet vesihuoltolaitokselle sekä alueella oleville kiinteistöille. Järvenpäässä vesihuoltolaitoksena toimii Järvenpään Vesi. Järvenpään veden toiminta-alue on vahvistettu v. 2009. Toiminta-alue päivitetään ja uusi toiminta-alue vahvistetaan vuonna 2014. Vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostontoiminta- alue on vesihuoltolaitoksen määrittämä vesijohto- ja jätevesiviemärivesiverkoston toiminta-alue. Toiminta-alueella on vesihuoltolain määrittämät velvoitteet vesihuoltolaitokselle sekä alueella oleville kiinteistöille. Järvenpäässä vesihuoltolaitoksena toimii Järvenpään Vesi. Järvenpään veden toiminta-alue on vahvistettu v. 2009. Toiminta-alue päivitetään ja uusi toiminta-alue vahvistetaan vuonna 2014. Hulevesiverkostontoiminta- alue on vesihuoltolaitoksen määrittämä hulevesiverkoston toiminta-alue. Toiminta-alueella on vesihuoltolain määrittämät velvoitteet vesihuoltolaitokselle sekä alueella oleville kiinteistöille. Järvenpäässä vesihuoltolaitoksena toimii Järvenpään Vesi. Järvenpään veden toiminta-alue on vahvistettu v. 2009. Toiminta-alue päivitetään ja uusi toiminta-alue vahvistetaan vuonna 2014. Vesihuollon toiminta-alueiden laajennusalueet ovat alueita, jonne vuonna 2009 vahvistettu toiminta-alue laajennetaan Järvenpään Veden toimesta vuonna 2014. Toiminta-alueiden laajentamista ohjaa asemakaavoitus sekä alueille rakennettu verkosto. Laajennettavien toiminta-alueiden hyväksymisen jälkeen, toiminta-alueella on vesihuoltolain määrittämät velvoitteet vesihuoltolaitokselle sekä alueella oleville kiinteistöille. Vesijohto- ja jätevesiviemäriverkoston toiminta-alueen tavoitealueet ovat alueita, jonne v. 2014 vahvistettava vesijohto- ja jätevesiviemäriverkoston toiminta-alue on suunniteltu laajenevan yhdyskuntakehityksen ja maankäytön toteutuksen aikataulussa. Tavoitealueiden liittäminen toiminta-alueisiin ei ole ajankohtaista vielä vuonna 2014. Tavoitealueet eivät ole vielä toiminta-aluetta, eikä niillä alueilla ole vesihuoltolain määrittämiä velvoitteita vesihuoltolaitokselle tai alueella oleville kiinteistöille. Tavoitealueiden määrittämistä ohjaa yleis- ja asemakaavoitus. Hulevesiverkoston toiminta-alueen tavoitealueet ovat alueita, jonne hulevesiverkoston vuonna 2014 vahvistettava toiminta-alue on suunniteltu laajenevan Järvenpään Veden toimesta myöhemmässä vaiheessa, tulevina vuosina. Tavoite-alueiden liittäminen toimintaalueisiin ei ole ajankohtaista vielä vuonna 2014. Tavoitealueet eivät ole vielä toiminta-aluetta, eikä niillä alueilla ole vesihuoltolain määrittämiä velvoitteita vesihuoltolaitokselle tai alueella oleville kiinteistöille. Hulevesiverkoston tavoitealueiden määrittämistä ohjaa asemakaavoitus ja tulevaisuudessa uudet rakennettavat hulevesiverkostot ja hulevesien hallintajärjestelmät (hulevesirakenteet, kosteikot yms.). Vesihuollon tarvealueet ovat haja-asutusalueita, jonne on suunniteltu osuuskunnan toimesta toteutettava vesihuolto. Alueet ovat Järvenpään Veden toiminta-alueiden ulkopuolisia haja-asutuksen alueita, joissa nähdään olevan tarve keskitetyn vesihuollon rakentamiselle. Alueet eivät tule olemaan Järvenpään Veden toiminta-alueita. Hulevesisuunnitelma on kaupungin hyväksymä hulevesisuunnitelma, jossa esitetään yhdyskunnan hulevesijärjestelmään kuuluvat hulevesien hallinnan ratkaisut ja rakenteet, kuten ojat, kosteikot, imeytysalueet, valumavesien reitit, putket ja pumppaamot. Hulevesisuunnitelmasta tullaan säätämään uudistuvassa Maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön luvussa 13a 103g.
VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2 Järvenpään hulevesisuunnitelma 2013 on asiakirja, jonka tavoite on saada kaikki hulevesitoimijat, asukkaat ja kiinteistönomistajat mukaan lukien, toimimaan yhteisten periaatteiden mukaisesti. Suunnitelmalla pyritään tuottamaan päätöksentekijöille, virkamiehille, viranomaisille, kaupungin työntekijöille sekä asukkaille tarvittavat tiedot ja ohjeet kunkin osapuolen omassa toiminnassa tehtäville ratkaisuille hulevesien hallinnan osalta. Suunnitelmalla pyritään myös sitouttamaan eri osapuolet noudattamaan ohjeita. Hulevesijärjestelmä on hulevesien hallinnan rakenteiden kokonaisuus. Hulevesijärjestelmään voisi koostua avo-ojista, hulevesiviemäreistä, valumavesien reiteistä, hulevesien viivyttämiseen, pidättämiseen ja imeyttämiseen tarkoitetuista rakenteista. Hulevesijärjestelmän toteuttamisesta tullaan säätämään uudistuvassa Maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön luvussa 13a 103h.
VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 1 TIIVISTELMÄ Yleinen Kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelmasta on säädetty vesihuoltolain (119/2001) 5 :ssä, Vesihuollon yleinen kehittäminen. Kehittämissuunnitelmaa suositellaan päivitettäväksi valtuustokausittain, eli noin neljän vuoden välein tai tarpeen mukaan, mikäli vesihuollossa on tapahtunut muutoksia. Tämä Järvenpään kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma on edellisen vesihuollon kehittämissuunnitelman 2009 päivitys. Tämän suunnitelman tiedot perustuvat vuoden 2012 tietoihin ja kehittämissuunnitelma on laadittu vuoteen 2030 asti. Muutokset edelliseen vuoden 2009 vesihuollon kehittämissuunnitelmaan Vuonna 2009 laadittuun vesihuollon kehittämissuunnitelmaan verrattuna, nyt päivitetyssä kehittämissuunnitelmassa on päivitetty nykytilanne vastaamaan vuoden 2013 alun tilannetta. Nyt päivitetyssä kehittämissuunnitelmassa on painotettu hulevesien käsittelyä, Järvenpään kaupungin ja Järvenpää Veden organisaatioiden välistä yhteyttä vesihuollossa sekä uudistuvan vesihuoltolain ennakoituja vaikutuksia kaupungin alueen vesihuoltoon. Vuonna 2013 on lisäksi vahvistunut Järvenpään kaupungin rakennusjärjestys ja ympäristönsuojelumääräykset, joiden asettamat määräykset ja vaatimukset vesihuollolle on sisällytetty kehittämissuunnitelmaan. Järvenpään kaupungin alueen talousvesi-, jätevesi- ja hulevesihuollon kehittämisessä on kolme pääpainopistealuetta tulevina vuosina. A) Järvenpään kaupungin maankäytön suunnittelun mukaisten kaava-alueiden vesihuollon toteuttaminen. Järvenpään kaupunki osoittaa kaavoituksella vesihuollon laajenemisalueet, joille vesihuollon toteuttaa Järvenpään Vesi, laajentamalla toiminta-aluettaan. B) Pietilän-Haarajoen vesihuollon yleissuunnitelman (v. 2013) mukaisten runkolinjojen etupainotteinen rakentaminen alueella jo olemassa oleville kiinteistöille. Pietilä-Haarajoki osayleiskaava-alueen tarkennetussa vesihuollon yleissuunnitelmassa on esitetty alueelle sijoittuvien olemassa olevien kiinteistöjen vesihuollon järjestäminen. Suunnitelmassa on esitetty alueet, joille vesihuolto voidaan toteuttaa etupainotteisesti ennen asemakaavan laatimista. Ensimmäisessä vaiheessa vesihuolto palvelee olemassa olevaa rakennuskantaa. Toisessa vaiheessa vesihuolto laajenee kaavoituksen mukaisesti. C) Järvenpään kaupungin alueen maankäytön ja vesihuollon suunnittelussa sekä toteutuksessa noudatetaan v. 2013 valmistunutta Järvenpään hulevesisuunnitelmaa. Hulevesisuunnitelman mukaisesti, hulevesijärjestelmä rakentuu hulevesiverkostoista, ojastoista ja hulevesin käsittelyrakenteista joita ylläpidetään Järvenpään kaupungin ja Järvenpään Veden toimesta. Järvenpään kaupunki on vahvistanut Järvenpään veden vesihuollon toiminta-alueet vuonna 2009. Nyt päivitetyn kehittämissuunnitelman rinnalla on päivitetty myös vesijohto- ja viemäriverkoston sekä hulevesiverkoston toiminta-alueet vastaamaan vuoden 2013 tilannetta. Järvenpään kaupungin vahvistettavaksi uusia toiminta-alueita esitettään vuoden 2014 alussa. Toiminta-alueiden päivittämisen yhteydessä on laadittu myös tulevien vuosien laajentumissuunnitelmat kaupungin maankäytön suunnittelun perusteella. Tulevien vuosien vesihuollon toiminta-alueiden laajentumisen painopistealueet on esitetty kehittämissuunnitelmassa. Vuonna 2009 laaditun kehittämissuunnitelman kehittämistoimenpiteiden investointiohjelma on toteutettu kaupungin ja Järvenpään Veden toimesta vuosien 2009 2013 aikana. Tässä päivitetyssä kehittämissuunnitelmassa on laadittu uusi investointiohjelma tuleville vuosille, johon on sisällytetty vesihuollon kehittämiskohteet toiminta-alueiden sisällä sekä toiminta-alueiden ulkopuolisilla haja-asutusalueilla. (Nykytilanne on esitetty karttaliitteissä 130-1 130-3)
VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2 Vesihuollon kehittämissuunnitelman sisältö Vesihuollon kehittämissuunnitelma sisältää kuvauksen Järvenpään kaupungin vesihuollon nykytilanteesta, kehittämistarpeista ja -toimenpiteistä. Suunnitelmassa esitetään myös vesihuoltolaitoksen vesihuollon toiminta-alueiden laajennusalueet ja myöhemmin toteutettavat tavoitealueet sekä vesihuoltolaitoksen toiminta-alueiden ulkopuoliset vesihuollon tarvealueet. Kehittämissuunnitelman vesihuoltolaitoksen vesihuollon tavoitealueet on määritetty yhdessä kaupunkikehityksen eri toimijoiden ja Järvenpään Veden kanssa. Suunnitelmassa otetaan huomioon myös uudistuvan vesihuoltolainsäädännön mahdolliset edellyttämät muutokset. Uudistuva vesihuoltolaki Tällä hetkellä noudatetaan vesihuoltolakia 119/2001. Vesihuoltolakia ollaan kuitenkin parhaillaan uudistamassa ja on arvioitu, että uusi vesihuoltolaki astuisi voimaan vuonna 2014. Kehittämissuunnitelmassa on käsitelty uuden vesihuoltolain arvioitua sisältöä ja sen vaikutusta kaupungin alueen vesihuoltoon kaupungin ja alueella toimivien vesihuoltolaitosten näkökulmista sekä tarkastelu lain ja toimenpiteiden vaikutuksia kaupungin ja vesihuoltolaitosten lisäksi myös kuntalaisen ja asiakkaan näkökulmasta. Etukäteen on arvioitu, että uudistuvan vesihuoltolainsäädännön edellyttämiä muutoksia tulisi olemaan muun muassa hulevesien hallintaan liittyvät asiat, kuten hulevesisuunnitelman laatiminen ja kaupungin sekä vesihuoltolaitoksen väliset hulevesienhallinnan vastuujaot. Muutoksia voidaan odottaa myös vesihuoltolaitoksen talous- ja organisaatiopuolella ja mahdollisesti hulevesimaksujen perimisessä. Kehittämistarpeet ja toimenpiteet Pääosin Järvenpään vesihuollon kehittämistarpeet ja toimenpiteet kohdistuvat vesihuollon järjestämiseen uusille vesihuoltolaitoksen toiminta-alueiden tavoitealueille. Muina toimenpiteinä on esitetty vuosittaista verkostojen saneerausta sekä kaupungin alueella olevien pohjavesialueiden suojelun kehittämistä. Järvenpään kaupungin asukasluvun on ennustettu kasvavan tulevina vuosina. Tämä tarkoittaa, että kiinteistöjä rakennetaan runsaasti myös uusille yleis- ja asemakaavoitetuille alueille. Uudisrakennusten myötä edellytetään myös alueiden vesihuollon järjestämistä. Vesihuollon kehittämisalueiksi on esitetty muun muassa Lepola 3 ja 4, Ristinummen, Nummenkylän ja Pietilä- Haarajoen alueita, jotka tulevat olemaan Järvenpään Veden toiminta-alueen tulevien vuosien laajentamisen tavoite-alueita. Vesihuollon tavoitealueet on esitetty liitteenä olevissa suunnitelmakartoissa eriteltynä viiden ja 10 15 vuoden sisällä yhdyskuntakehityksen myötä ajankohtaiseksi tuleviin alueisiin. Viiden vuoden sisällä ajankohtaiseksi tulevat tavoitealueet käsittävät osayleiskaava- ja asemakaavan eri vaiheissa olevia alueita. 10 15 vuoden tavoitealueet ovat tavoitteellisia kehittämisalueita. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuoliset haja-asutuksen tarvealueet on esitetty samassa kartassa kehittämistarvealueina, joiden vesihuolto tullaan mahdollisesti toteuttamaan osuuskuntamuotoisesti. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueiden laajennukset ja tavoitealueet Vesihuollosta Järvenpään kaupungin alueella vastaa Järvenpään Vesi, oman toiminta-alueensa puitteissa. Suunnitelmassa on esitetty vesihuoltolaitoksen toiminta-alueiden laajennukset ja tavoitealueet. Laajennettavat toiminta-alueet vahvistetaan virallisiksi toiminta-alueiksi vuoden 2014 aikana. Järvenpään veden johtokunta hyväksyy toiminta-alueet johtosäännön mukaisesti. (Nykyisten v. 2009 toiminta-alueiden laajennukset vuodelle 2014, on esitetty karttaliitteissä 130-5 ja 130-7) (Järvenpään Veden v. 2014 toiminta-alueet on esitetty Liitteissä 1 ja 2)
VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 3 Toiminta-alueiden tavoitealueet ovat alueita, joiden liittäminen toiminta-alueisiin tullaan tarkastelemaan uudestaan myöhemmässä ajankohdassa, tulevina vuosina. Alueet nähdään tällä hetkellä mahdollisiksi liittää myöhemmin toiminta-alueisiin, mutta liittämien ei vielä vuonna 2014 ole ajankohtaista. (Toiminta-alueiden tavoitealueet tuleville vuosille on esitetty karttaliitteissä 130-6 ja 130-7) Uudistuvan Vesihuolto- ja Maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön muutokset tuovat tullessaan paljon hulevesiin liittyviä säädöksiä. Ehdotuksessa on esitetty muun muassa kaupungin ja vesihuoltolaitoksen välisten vastuiden jakaantumisesta päättäminen. Järvenpään kaupunki ja Järvenpään Vesi voivat päätöksellä sopia hulevesijärjestelmien huolehtimisesta ja kunnossapidosta. Vesihuoltolain ehdotuksen mukaan Maankäyttö- ja rakennuslaissa tullaan säätämään myös kaupungin hulevesisuunnitelmasta, jossa määritetään hulevesijärjestelmän rakenne. Järvenpään kaupunki on laatinut vesihuollon kehittämissuunnitelman rinnalla Järvenpään hulevesisuunnitelman 2013. Hulevesisuunnitelmassa on määritetty tavoitteet ja toimenpiteet hulevesien kokonaisvaltaiselle hallinnalle sekä vastuujako hulevesitoimijoille. Hulevesijärjestelmä sisältää hulevesiviemäriputkiston, ojastoja, valumavesien reittejä ja hulevesirakenteita. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueiden ulkopuoliset tarvealueet Toiminta-alueiden ulkopuolisten alueiden vesihuollossa noudatetaan maankäyttö- ja rakennuslakia (132/1999), vesihuoltolakia (119/2001) ja Valtioneuvoston asetusta talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011). Huomioitava on kuitenkin uudistuva vesihuoltolaki ja hulevesien käsittelyä koskevien säädösten siirtyminen maankäyttö- ja rakennuslain alaisuuteen. Nämä lait ovat määrääviä ja niitä voidaan ainoastaan täsmentää kaupungin omilla ympäristönsuojelumääräyksillä ja rakennusjärjestyksellä. Järvenpään kaupungin rakennusjärjestyksessä 2013 ja Järvenpään kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä 2013 määrätään vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden ulkopuolisten alueiden vesihuollosta. Määräyksissä määrätään muun muassa hulevesien ja jätevesien käsittelystä. Suunnitelmassa on esitetty Järvenpään Veden toiminta-alueiden ulkopuolisten alueiden vesihuollon tarvealueet. Tarvealueiden vesihuolto olisi tarkoitus toteuttaa vesiosuuskunta painotteisesti, jolloin vesihuollon toteuttamisen vastuu näillä tarvealueilla olisi vesiosuuskunnilla. (Haja-asutusalueen vesihuollon tarvealueet on esitetty karttaliitteessä 130-6)
VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 4 UUDISTUVA LAINSÄÄDÄNTÖ Uudistuvan lainsäädännön muutokset vesihuoltoon Maa- ja metsätalousministeriö on yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa laatinut hallituksen ehdotuksen uudesta vesihuoltolainsäädännöstä sekä maankäyttö- ja rakennuslainsäädännöstä, jotka hallitus esittelee eduskunnalle. Lakiluonnoksiin tulleet ehdotukset oli pyydetty toimittamaan 12.3.2013 mennessä. Esitetyt lainsäädäntöön liittyvät asiat eivät ole vielä lainvoimaisia, koska kappaleissa esitetyt tiedot pohjautuvat lakiehdotukseen. Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset vesihuollon osalta Nykyinen voimassa oleva vesihuoltolaki on astunut voimaan vuonna 2001 (119/2001). Nyt uudistuvasta vesihuoltolainsäädännöstä on laadittu ehdotus, joka ei ole vielä lainvoimainen. Nykyiseen vesihuoltolakiin ehdotetaan uudessa luonnoksessa useita muutoksia, lisäyksiä ja tarkennuksia. Lain perusteet säilyisivät kuitenkin hulevesien hallintaa lukuun ottamatta nykyisenlaisina. Seuraavassa esitetään uuden Vesihuoltolainsäädännön luonnoksen keskeisintä sisältöä: Kunnan velvoitteita vesihuollon kehittämiseen ja järjestämiseen muutettaisiin ensinnäkin lisäämällä vesihuollon kehittämissuunnittelua ohjaaviin säännöksiin yhteistyö, kuulemis- ja tiedottamisvelvoitteita. Toiseksi vesihuoltolaitoksen toiminta-alueiden rajausperusteissa viitattaisiin toteutuneeseen tai suunniteltuun yhdyskuntakehitykseen, ja laissa tarkoitettu tavoitteellinen aikataulu toiminta-alueen osien saattamiseksi vesihuoltolaitoksen verkostojen piiriin sidottaisiin selvemmin yhdyskuntakehityksen tarpeisiin. Kolmanneksi esityksessä mahdollistettaisiin vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen supistaminen tietyin edellytyksin, jos kunnan velvollisuus vesihuoltolaitoksen palvelujen järjestämiseen olisi poistunut. Vesihuoltolaitoksen velvollisuuksia tarkennettaisiin säätämällä erityistilanteisiin varautumisesta ja laitoksen selvilläolo- ja tarkkailuvelvoitteista sekä selventämällä vesihuollon maksujen perusteita. Yleisesti vesihuollossa: Erityistilanteisiin varautuminen (A) Liittämisvelvollisuuden väljentäminen (B) Vakiohyvitys palvelujen keskeytymisestä (C) Toiminnan ja talouden läpinäkyvyys (D) Vesihuollon tietojärjestelmä (E) Kunnallisten vesihuoltolaitosten kilpailuoikeudellinen asema (yhtiöittäminen) (F) (A) Vesihuoltolaitosten tulisi laatia suunnitelmat erityistilanteisiin varautumiseksi. Laitoksen tulisi olla selvillä raakaveden laatuun ja määrään kohdistuvista riskeistä sekä laitteistojen kunnosta sekä tarkkailla raakaveden määrän ja laadun ohella laitteistonsa kuntoa ja vuotovesien määrää. (B) Kiinteistön liittämisvelvollisuutta vesihuoltolaitoksen verkostoon väljennettäisiin taajamien ulkopuolisilla vesihuoltolaitoksen toiminta-alueilla. Samalla tarkennettaisiin liittämisvelvollisuudesta vapauttamisen perusteita. Kiinteistöä ei tarvitsisi taajaman ulkopuolella liittää laitoksen verkostoon, jos kiinteistölle on rakennettu asianmukainen vesihuolto ennen laitoksen toiminta-alueen hyväksymistä. Taajaman ulkopuolella sijaitsevaa vapaa-ajantoimintaan tarkoitettua kiinteistöä ei tarvitsisi liittää jätevesiviemäriin, jos kiinteistöllä ei ole vesikäymälää ja sen jätevedet käsitellään asianmukaisesti. Vapauttamisen perusteita tarkennettaisiin siten, että vapautus voitaisiin myöntää toistaiseksi voimassa olevana tai määräaikaisena ja että liittämisen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettaisiin huomioon kiinteistön vesihuoltolaitteiston rakentamisesta aiheutuneet kustannukset.
VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 5 (C) Esityksen mukaan vesihuoltolaissa säädettäisiin vesihuoltolaitoksen palvelujen keskeytymisen perusteella maksettavasta vakiohyvityksestä ja tarkistettaisiin sääntelyä vesihuollon virheestä. Vesihuoltolaitoksen asiakas olisi oikeutettu vakiohyvitykseen, jos talousveden toimittaminen tai jäteveden johtaminen olisi keskeytyneenä yhtäjaksoisesti vähintään 12 tuntia eikä kysymys olisi vesihuollon ylivoimaisesta esteestä. Laitoksen toimittamat korvaavat palvelut alentaisivat hyvityksen määrää. Laitos voisi myös ennalta päättää, että se ei maksa vakiohyvitystä omistajilleen. (D) Vesihuoltolaitoksen toiminnan ja talouden läpinäkyvyyttä kehitettäisiin ulottamalla vesihuoltolaitoksen kirjanpidon eriyttämisvelvollisuus kunnallisten laitosten lisäksi monialayrityksen osana toimiviin laitoksiin. Vesihuollolle ja huleveden viemäröinnille laadittaisiin erillinen tase ja tuloslaskelma sekä toimintakertomus. Laitoksen tulisi julkistaa tilinpäätös, toimintakertomus ja toimitusehdot samoin kuin vesihuollon hintatasoa, tehokkuutta ja laatua kuvaavat tunnusluvut. (E) Laissa säädettäisiin myös vesihuollon tietojärjestelmästä, johon laitoksen tulisi toimittaa tiedot palvelujensa hinnoista ja niiden määräytymisperusteista sekä toimintaa ja taloutta kuvaavien tunnuslukujen laskemiseksi tarvittavat tiedot. Lisäksi laitoksen tulisi toimittaa tietojärjestelmään verkostojensa paikkatiedot. (F) Uudella vesihuoltolakiesityksellä varmistettaisiin myös kilpailuneutraliteetti vesihuoltolaitoksen tuottaessa palveluja oman toiminta-alueensa ulkopuolella. Kunnan tai muun julkisyhteisön omistama vesihuoltolaitos tulisi yhtiöittää, jos se toimii kilpailutilanteessa markkinoilla. Kunta tai muu julkisyhteisö voisi nykyiseen tapaan omistaa vesihuoltolaitoksena toimivan yhtiön. Suurin periaatteellinen muutos vesihuoltolaissa olisi hulevesien ja perustusten kuivatusvesien viemäröinnin irrottaminen vesihuoltolain mukaisesta vesihuollon käsitteestä. Tämä vaikuttaisi vesihuoltolain soveltamisalaan siten, että lain useimpia säännöksiä ei sovellettaisi huleveden viemäröintiin. Hulevesien kokonaishallinnasta säädettäisiin maankäyttö ja rakennuslaissa. Tämän vuoksi seuraavissa kappaleissa käsitellään myös maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön uudistuvia säädöksiä. Liitteissä 2 ja 3 on esitetty yhteenveto uudistuvien lainsäädäntöjen vaikutuksista kaupungille, vesihuoltolaitokselle ja kiinteistön omistajalle tai haltijalle Lakiesityksen mukaan kunta voisi vesihuoltolaitoksen kanssa neuvoteltuaan ja tiettyjen edellytysten täyttyessä päättää, että laitos huolehtisi huleveden viemäröinnistä osana kunnan maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettua hulevesijärjestelmää yhdyskuntakehityksen tarpeita vastaavasti. Vesihuoltolaitos määräisi liittämiskohdat hulevesiviemäriin liitettäviä kiinteistöjä varten. Laitos perisi kunnalta kustannuksia vastaavan korvauksen hulevesien viemäröinnistä. Muutokset hulevesien osalta: Uudistuvaan vesihuoltolainsäädäntöön esitetyt mahdolliset muutokset hulevesien osalta ovat: - Lisäys Vesihuoltolakiin: LUKU 3a Huleveden viemäröinti (17a c) o Huleveden viemäröinnin järjestäminen (17 a ) o o Liittämiskohta vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriin (17 b ) Korvaus huleveden viemäröinnistä (17 c ) Hulevesien osalta, vesihuoltolain keskeisimpänä muutoksena on kaupungin ja vesihuoltolaitoksen välisen hulevesijärjestelmän kunnossapidon vastuunjaon päätöksestä sopiminen. Päätöksessä voidaan sopia että vesihuoltolaitos vastaisi kartalla määritetyllä alueella hulevesijärjestelmän kunnossapidosta. (Hulevesien viemäröinnin järjestäminen, VHL 17a ). Mikäli kaupunki ja vesihuoltolaitos määrittävät erillisellä päätöksellä, että Vesihuoltolaitos huolehtii määritettävällä alueella hulevesienviemäröinnistä - lainsäädäntö ehdotuksen mukaan tulisi hulevesiviemäriverkosto osaksi hulevesijärjestelmää (VHL 17a ja MRL 103a ). Lisäksi laissa tultaisiin säätämään myös hulevesiverkoston liittämiskohdan määrittäjästä, joka tulisi olemaan vesihuoltolaitos (VHL 17b ). Eli vesihuoltolaitos osoittaisi kiinteistölle hulevesiviemärin liittymiskohdan. Vesihuoltolaitos perisi kaupungilta kustannuksia vastaavan korvauksen hulevesien viemäröinnistä (VHL 17c ).
VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 6 Uudistuvan lainsäädännön muutokset on huomioitu kappaleissa 4.5 6.0 sinisellä tai vihreällä kuvalla, joiden sisään on lisätty pykälä/pykälät. Vihreä väri symboloi vesihuoltolain vanhaa pykälää ja sininen väri uutta pykälää. Lisäksi liitteessä 4 on esitetty yhteenveto uudistuvan lainsäädännön vaikutuksista kaupungille, vesihuoltolaitokselle ja kiinteistön omistajalle tai haltijalle. Maankäyttö ja rakennuslain keskeisimmät muutokset hulevesien säännöksistä Maankäyttö- ja rakennuslakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi luku hulevesiä koskevista erityisistä säännöksistä ja tehtäväksi tästä luvusta johtuvat tarkistusluonteiset muutokset eräisiin muihin pykäliin. Hulevesien hallinnassa: Hulevesien hallinnan määritelmät, tavoitteet, vastuut, määräykset (G) Hulevesien johtaminen ja liittymispinnat (H) Hulevesisuunnitelman laatiminen (I) Hulevesijärjestelmästä perittävät maksut (J) (G) Esityksen mukaan uudessa luvussa säädettäisiin ensinnäkin hulevesien hallinnan määritelmistä ja tavoitteista, kiinteistön omistajan ja kunnan vastuista sekä hulevesien hallintaa koskevien määräysten antamisesta. Hulevesijärjestelmä koostuisi kiinteistöjen hulevesijärjestelmistä, joista vastaisivat kiinteistön omistajat ja haltijat, sekä yhdyskunnan hulevesijärjestelmästä. Yhdyskunnan hulevesijärjestelmä koostuisi suurista valuma-aluereiteistä (laskuojat), ojastoista, kosteikoista ja erilaisista hulevesien hallinnan rakenteista sekä mahdollisesti vesihuoltolaitoksen hulevesiverkostoista. Kunta vastaisi hulevesien hallinnan järjestämisestä asemakaava-alueella. Kunnan olisi huolehdittava, että yhdyskunnan hulevesijärjestelmä toteutetaan asemakaavan mukaisen maankäytön tarpeita vastaavasti, jos hulevesiä ei voida muilla keinoilla hallita ehdotetun uuden l3 a luvun mukaisella tavalla ja jos hulevesijärjestelmän toteuttamisesta aiheutuvat kustannukset eivät ole kohtuuttomat. Kunnan määräämä monijäseninen toimielin voisi antaa kiinteistön omistajalle tai haltijalle määräyksen hulevesistä aiheutuvan haitan poistamiseksi. (H) Kiinteistön hulevedet tulisi johtaa yhdyskunnan järjestelmään, ellei kunnan määräämä viranomaisen myöntäisi tästä vapautusta. Kunnan määräämä viranomainen osoittaisi kiinteistön hulevesijärjestelmän ja yhdyskunnan hulevesijärjestelmän rajakohdan kiinteistön välittömään läheisyyteen ja antaisi johtamiseen liittyviä määräyksiä. Kiinteistön omistaja tai haltija vastaisi kiinteistönsä hulevesien johtamiseen käytettävästä laitteistosta ja rakenteista rajakohtaan asti. Pääsäännön mukaan hulevesiä ei saisi johtaa jätevesiviemäriin (I) Toiseksi uudessa luvussa säädettäisiin hulevesisuunnitelmasta. Se olisi uusi lähinnä teknisiin suunnitelmiin rinnastuva suunnitelma, joka voisi olla myös osa katusuunnitelmaa tai yleisten alueiden suunnitelmaa. Suunnitelmassa esitettäisiin yhdyskunnan hulevesijärjestelmään kuuluvat hulevesien hallinnan ratkaisut ja rakenteet sekä osoitettaisiin kiinteistöt, jotka kuuluvat yhdyskunnan hulevesijärjestelmän vaikutusalueeseen. (J) Kolmanneksi kunta voisi ehdottavan luvun perusteella päättää periä maksuja hulevesien hallinnasta. Liittymismaksuilla voitaisiin kattaa yhdyskunnan hulevesijärjestelmän rakentamiskustannuksia ja vuosittaisilla maksuilla käyttö- ja ylläpitokustannuksia. Liittymismaksu kohdistettaisiin yhdyskunnan hulevesijärjestelmään liitettävien kiinteistöjen omistajille ja haltijoille. Vuosittaiset maksut kohdistuisivat niiden kiinteistöjen omistajille ja haltijoille, jotka kuuluvat hulevesisuunnitelmassa osoitettuun yhdyskunnan hulevesijärjestelmän vaikutusalueeseen. Vaihtoehtoisesti kunta voisi kattaa hulevesien hallinnasta aiheutuvia kustannuksia verovaroin.
VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 7 Muutokset hulevesien osalta: Uudistuvaan maankäyttö- ja rakennuslainsäädäntöön esitetyt mahdolliset muutokset hulevesien osalta ovat: - Hulevesien säädöksien lisäys Maankäyttö- ja rakennuslakiin: LUKU 3a (103 a-k) o Hulevesien hallinnan määritelmiä (103 a ) o Hulevesien hallinnan tavoitteet (103 b ) o Hulevesien hallinta (103 c ) o Hulevesien hallintaa koskevat määräykset (103 d ) o Määräys hulevesistä aiheutuvan haitan poistamiseksi (103 e ) o Kielto johtaa hulevesiä jätevesiviemäriin (103 f ) o Hulevesisuunnitelma (103 g ) o Yhdyskunnan hulevesijärjestelmän toteuttaminen (103 h ) o Kiinteistön hulevesien johtaminen yhdyskunnan hulevesijärjestelmään (103 i ) o Johtamisvelvollisuudesta vapauttaminen (103 j ) o Hulevesien hallinnasta kunnalle perittävät maksut (103 k ) Hulevesien osalta, maankäyttö- ja rakennuslain keskeisimpinä muutoksina ovat hulevesisuunnitelman laatiminen, hulevesien käsittely kiinteistöllä, kielto hulevesien johtamisesta jätevesiviemäriin ja yhdyskunnan hulevesijärjestelmän toteuttaminen ja hulevesien hallinnasta kaupungille perittävät maksut. Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksien mukaan kiinteistöllä tulisi olemaan velvollisuus johtaa hulevedet yhdyskunnan hulevesijärjestelmään (MRL 103 i ). Hulevesisuunnitelmassa määritettäisiin yhdyskunnan hulevesijärjestelmään kuuluvat hulevesien hallinnan ratkaisut ja rakenteet, ojat, kosteikot, imeytysalueet, valumavesien reitit, putket ja pumppaamot (MRL 103 g ). Kaupunki voisi myös periä kiinteistön omistajalta hulevesien hallinnasta maksuja (MRL 103 k ). Uudistuvan lainsäädännön muutokset on huomioitu kappaleissa 4.5 6.0 sinisellä kuvalla, joiden sisään on lisätty pykälä/pykälät. Sininen väri symboloi maankäyttö- ja rakennuslain uutta pykälää. Lisäksi liitteenä 5 on esitetty yhteenveto uudistuvan lainsäädännön vaikutuksista kaupungille, vesihuoltolaitokselle ja kiinteistön omistajalle tai haltijalle. Uudistuvan lainsäädännön vaikutukset Seuraavassa on esitetty uuden lakiesityksen taloudellisia, toiminnallisia, ympäristöön kohdistuvia sekä yhteiskunnallisia vaikutuksia kotitalouksille, kunnalle ja vesihuoltolaitokselle, mikäli laki toteutuu esityksen mukaisella sisällöllä. Taloudelliset vaikutukset Kotitaloudet: Esityksellä ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia kotitalouksien taloudelliseen asemaan tai käyttäytymiseen. Yhtäältä esityksessä korostettaisiin vesihuollon kustannusten pitkäjänteistä kattamista asiakkailta perittävillä maksuilla, mikä saattaisi ajan mittaan lisätä kotitalouksien menoja. Toisaalta ehdotettavan vesihuoltolaitosten toiminnan ja talouden läpinäkyvyyden lisäämisen odotetaan tehostavan vesihuoltopalvelujen tuottamista ja varmistavan, että vesihuollon maksuihin ei sisällytettäisi kohtuullista suurempaa tuottoa pääomalle Maankäyttö- ja rakennuslakiin ehdotettu liittymismaksu yhdyskunnan hulevesijärjestelmään ja vuosittainen maksu hulevesien hallinnasta olisivat uusia maksuja kiinteistön omistajille ja
VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 8 haltijoille. Samalla kuitenkin poistuisivat vesihuoltolain mukaiset yksityisoikeudelliset hulevesimaksut. Vesihuoltolaitokset: Vesihuoltolaitoksiin ja vesihuollon tuotantoketjuun kohdistuisi esityksen perusteella eräitä taloudellisia ja organisatorisia vaikutuksia. Laitosten saattaisi ehdotettavan sääntelyn perusteella olla tarpeen tehdä investointeja esimerkiksi erityistilanteisiin varautumiseksi, ja vesihuollon keskeytystilanteissa laitos voisi olla velvollinen suorittamaan asiakkailleen vakiohyvitystä. Taajamien ulkopuolella taloudelliset edellytykset vesihuoltolaitostoiminnalle heikkenisivät liittämisvelvollisuuden väljentymisen myötä. Vesihuoltolaitosten taloutta vahvistaisivat korvaukset yleisten alueiden hulevesien viemäröinnistä. Kilpailutilanteessa markkinoilla toimivat kunnalliset laitokset tulisi yhtiöittää. Vesihuoltolaitosten vastuiden lisääminen ja selventäminen esityksen mukaisesti saattaisi asettaa erityisesti pienet vesihuoltolaitokset tilanteeseen, jossa niiden pitäisi nykyistä suuremmassa määrin yhdistyä osaksi suurempaa laitosta tai hakea kumppanuuksia. Vesihuoltolain säännökset ulotettaisiin entistä selvemmin koko vesihuollon tuotantoketjuun, mikä saattaisi kasvattaa myös veden toimittajien tai jätevesiä käsittelevien laitosten kustannuksia Vakiohyvitys ei yleensä tulisi vesihuollon keskeytystilanteessa maksettavaksi, sillä normaalisti vesihuollon keskeytys pystytään korjaamaan 12 tunnin aikarajan kuluessa. Korvaavien palvelujen tarjoaminen alentaisi maksettavan vakiohyvityksen määrää, eikä hyvitys tulisi maksettavaksi, jos keskeytys olisi aiheutunut ylivoimaisesta esteestä. Taajamien ulkopuolella uusien vesihuoltolaitosten tulopohja supistuisi, kun liittämisvelvollisuutta väljennettäisiin. Tämä korostaisi ennen investointeihin ryhtymistä tehtävän liittymishalukkuuden selvittämisen merkitystä. Ehdotuksen perusteella osa kunnallisista vesihuoltolaitoksista voitaisiin joutua yhtiöittämään. Yhtiöittämisvelvollisuus edellytettäisiin sellaisilta vesihuoltolaitoksilta, jotka tarjoaisivat palvelujaan toisen vesihuoltolaitoksen verkostojen alueella. Nykyisin kunnalliset laitokset ovat voineet saada kilpailuetua alemman verotuksen sekä konkurssisuojan takia. Yhtiöittäminen merkitsisi sitä, että laitoksen tulosta verotettaisiin nykyistä ankarammin ja että sen organisatorinen itsenäisyys kasvaisi. Kunnat ja viranomaisten toiminta: Esitys lisäisi kuntien vastuuta hulevesien hallinnassa. Kunnat voisivat valita, perivätkö ne esitykseen sisältyvää liittymismaksua ja vuosittaista maksua hulevesien hallinnasta vai kohdistettaisiinko rasitus kotitalouksiin kunnallisveron kautta. Kunnat voisivat suunnittelulla vaikuttaa myös siihen, että hulevesistä huolehdittaisiin entistä enemmän niitä käsittelemällä niiden syntypaikalla. Muutoin kuin hulevesien hallinnan osalta esityksen vaikutukset kuntiin olisivat verraten vähäisiä. Vesihuoltolaitosten yhtiöittäminen ehdotuksessa tarkoitetuissa tilanteissa ei vaikuttaisi laitosten omistajapohjaan. Kunnat voisivat edelleen omistaa yhtiöitettävät laitokset. Esityksen perusteella kunnan määräämän viranomaisen asema maankäyttö- ja rakennuslain valvontaviranomaisena korostuisi hulevesiasioissa, kun maanpäällisiä hulevesien hallintaratkaisuja hyödynnettäisiin nykyistä enemmän. Kunnan tulisi vesihuollon kehittämissuunnitelmia laatiessaan varata valvontaviranomaisille tilaisuus tulla kuulluiksi. Ympäristö- ja yhteiskunnalliset vaikutukset Esityksen perusteella kiinnitettäisiin huomiota vesihuoltoverkostojen kuntoon, minkä tulisi vähentää vuotovesien määrää ja siten veden ja energiankulutusta sekä jätevesipäästöjä ympäristöön. Maanpäällisten ja erillisviemäröintiin perustuvien hulevesiratkaisujen edistäminen vähentäisi jätevesien määrää ja ohijuoksutuksia puhdistuslaitoksilla. Hulevesien hallinnan rakenteilla voitaisiin myös lisätä ympäristön viihtyisyyttä ja monimuotoisuutta
VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 9 Liittämisvelvollisuuden väljentymisen myötä tarve uusien osuuskuntamuotoisten vesihuoltolaitosten perustamiseen taajamien ulkopuolella arvioidaan vähenevän. Tämä voisi osaltaan vähentää vesihuoltoverkostojen rakentamiseen ja liittämisvelvollisuuteen usein liittyviä riitoja. Yksittäiset kiinteistönomistajat ja -haltijat voisivat taajamien ulkopuolella nykyistä suuremmassa määrin vaikuttaa oman kiinteistönsä vesihuoltoratkaisuun ja päättää ehdotuksessa tarkoitettujen edellytysten täyttyessä, onko kiinteistöä syytä liittää laitoksen verkostoon. Vesihuoltolaitokset joutuisivat tarkastelemaan investointiensa rahoitusedellytyksiä taajamien ulkopuolella nykyistä enemmän asiakkaiden kanssa tehtävien yksityisoikeudellisten sopimusten varassa. Maankäyttö- ja rakennuslakiin ehdotetuilla hulevesien hallinnan säännöksillä olisi myös liityntöjä yhdenvertaisuus- ja omaisuudensuojakysymyksiin. Yhdyskunnan hulevesijärjestelmän vaikutusalueen kiinteistöjen omistajille ja haltijoille olisi mahdollista määrätä kunnalliseen taksaan perustuva liittymismaksu ja vuosittainen maksu, joita vaikutusalueen ulkopuolisten kiinteistöjen omistajat ja haltijat eivät joutuisi maksamaan. Uudistuvan lainsäädännön muutokset on huomioitu kappaleissa 4-6 sinisellä kuvalla, joiden sisään on lisätty pykälä/pykälät. Sininen väri symboloi maankäyttö- ja rakennuslain uutta pykälää. Lisäksi liitteenä 5 on esitetty yhteenveto uudistuvan lainsäädännön vaikutuksista kaupungille, vesihuoltolaitokselle ja kiinteistön omistajalle tai haltijalle.
VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 1 1. JOHDANTO Järvenpään kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelman tavoitteena on tutkia ja selvittää vedenhankinnan, jätevedenkäsittelyn sekä hulevesien käsittelyn kehittämisratkaisut niin taajama-alueilla kuin haja-asutusalueilla. Tämä suunnitelma on vuonna 2009 laaditun Järvenpään vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys. Vuonna 2009 Järvenpään kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelman laati Kiuru & Rautiainen Oy. Vesihuollon kehittämissuunnitelman tarkoituksena on selvittää tarkemmin vesihuollon kehittämistarpeita 10 15 vuoden tähtäimellä ja laajempia kehittämissuuntia pidemmällä aikavälilläkin. Suunnitelma tulee päivittää riittävän usein vastaamaan yhdyskuntakehitystä. Mikäli kunnan vesihuollossa esiintyy erityisiä tarpeita aikaisemmin, voidaan kehittämissuunnitelmaa päivittää tarpeen mukaan. Vesihuollon kehittämissuunnitelman laatiminen perustuu 1.3.2001 (119/2001) voimaan astuneeseen vesihuoltolakiin, jota päivitetään parhaillaan. Uuteen vesihuoltolakiin tulevat muutokset koskevat erityisesti hulevesien hallintaa ja käsittelyä ja vesihuoltolaitosten yhtiöittämistä. Tässä kehittämissuunnitelmassa tullaan seuraamaan vesihuoltolain kehittymistä ja sen edellyttämiä muutoksia. Uusi vesihuoltolaki astunee voimaan tämän hetkisen tiedon mukaan vuonna 2014 Vesihuoltolain (119/2001) mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti vesihuoltolain tavoitteiden toteuttamiseksi sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun sekä päivittää suunnitelmaan tarvittavin väliajoin. Vesihuoltolain tavoitteena on turvata sellainen vesihuolto, että kohtuullisin kustannuksin on saatavissa riittävästi terveydellisesti ja muutoinkin moitteetonta talousvettä sekä terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti (Vesihuoltolaki 1 ). Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee yhteistyössä alueensa vesihuoltolaitosten kanssa laatia ja pitää ajan tasalla alueensa kattavat vesihuollon kehittämissuunnitelmat. Kehittämissuunnitelmia laatiessaan kunnan tulee olla riittävässä yhteistyössä muiden naapurikuntien kanssa. Tarkoituksena on, että kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma kytkeytyy riittävästi maankäyttö- ja rakennuslain suunnittelujärjestelmään, jota se hyödyntäisi ja täydentäisi. Siksi kehittämissuunnitelmassa tulee kiinnittää erityistä huomiota vesihuollon järjestämiseen alueilla, joilla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) tarkoitettu yleis- tai asemakaava tai joilla yleis- ja asemakaavan laatiminen on vireillä. Vesihuollon kehittämissuunnittelun tulisi tukea myös ympäristösuojelulain toimeenpanoa. Siksi suunnitelmassa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesihuollon järjestämiseen sellaisilla alueilla, joita koskevat ympäristönsuojelulain (86/2000) 19 :n nojalla annetut ympäristönsuojelumääräykset. Näillä määräyksillä voidaan mm. kieltää jäteveden johtaminen maahan tai vesistöön. Suunnitelman yhtenä tavoitteena on tehdä siitä työkalu, jota voivat hyödyntää kuntalaiset, kunnan päättävät ja toimeenpanevat tahot sekä toiminta-alueellaan vesihuollosta vastaava vesihuoltolaitos. Tällä hetkellä vireillä oleva vesihuoltolainsäädännön muuttaminen tuo muutoksia vesihuoltolakiin, maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä maankäyttö- ja rakennusasetukseen. Muutoksen keskeinen osa on hulevesien ja perustusten kuivatusvesien viemäröinnin erottaminen vesihuoltolain mukaisesta vesihuollosta, sekä kunnalle säädettävä velvollisuus huolehtia hulevesien hallinnasta asemakaava-alueilla. Kunnan velvollisuudeksi tulee tehdä kattava hulevesisuunnitelma, josta tulisi lakisääteinen teknisen suunnittelun väline. Kunta voi periä myös maksua kustannusten kattamiseksi tai kustantaa hulevesijärjestelmän verovaroin. Kehittämissuunnitelman laatimisesta on vastannut, josta työhön ovat osallistuneet DI Jyri Rautiainen, DI Armi Heino sekä ins. (AMK) Teemu Heikkinen. Suunnitelmaa on ohjannut työryhmä, jossa on ollut mukana Järvenpään kaupungin Kunnallistekniikan suunnittelusta suunnittelupäällikkö Kaarina Laine, yleissuunnittelusta kaupunginarkkitehti Ilkka Holmila, asemakaavoituksesta asemakaava-arkkitehti Terttu-Elina Wainio, Järvenpään Vedeltä toimitusjohtaja Ari Kaunisto sekä Keski-Uudenmaan Ympäristökeskukselta ympäristövalvontapäällikkö Katariina Serenius ja ympäristötarkastaja Marja Talja.
VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2 2. SUUNNITTELUPERUSTEET 2.1 Yleiskuvaus suunnittelualueesta Järvenpään kaupunki sijaitsee Etelä-Suomen läänissä (Uudenmaan maakunnassa), naapurikuntinaan Mäntsälä, Sipoo ja Tuusula. Järvenpää on Keski-Uudenmaan merkittävä hallinnollinen ja kaupallinen keskus, jossa asuu noin 39 630 asukasta (31.12.2012). Kaupunki on fyysiseltä kooltaan varsin pieni, pinta-alaltaan vain 39,94 km 2, josta vesipinta-alaa on 2,35 km 2. Keskimääräinen väestötiheys on siten melko korkea eli 992 asukasta neliökilometrillä. Järvenpään kaupungin vesihuoltoa koskevia määräyksiä esitetään Järvenpään kaupungin rakennusjärjestyksessä ja Järvenpään kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä. Järvenpään kaupungin rakennusjärjestyksessä (v. 2013) on säädetty vesihuollon järjestämisestä, hulevesien ja perustusten kuivatusvesien johtamisesta ja pohjavesialueilla rakentamisesta. Rakennusjärjestyksessä ja ympäristönsuojelumääräyksissä on annettu määräykset jätevesien käsittelystä viemärilaitoksen ulkopuolisilla alueilla. Järvenpään kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä on määrätty pohjavesi- ja rantaalueiden jätevesien käsittelyn puhdistusvaatimustasosta. Pohjavesialueilla jätevedet velvoitetaan johdettavaksi yleiseen viemäriverkostoon tai umpikaivoon, jonka tiiveyttä voidaan valvoa. Pohjavesialueiden suojelemiseksi, on pohjavesialueille rakentamisesta annettu erityisvaatimukset. Ranta-alueilla loma-asuntoihin ei saa rakentaa vesikäymälää. Muilla alueilla käsittelymenetelmän tulee täyttää annetut jätevesien käsittelyvaatimukset. 2.2 Väestö ja elinkeinot Järvenpään kaupungissa asuu 39 630 asukasta (31.12.2012), joista suurin osa asuu asemakaava-alueella. Tilastokeskuksen mukaan Järvenpään kaupungin alueella oli 71 vapaa-ajan asuntoa vuoden 2012 lopussa. Seuraavassa esitetään väestön jakaantuminen osa-alueittain. Taulukko 1. Aluejako ja väestö alueittain vuonna 2012 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Asukkaat Osuus Osa-alue (as) (%) Keskus 3 811 9,6 % Loutti 2 950 7,4 % Saunakallio 1 168 2,9 % Kyrölä 2 511 6,3 % Kinnari 2 621 6,6 % Pöytäalho 4 019 10,1 % Pajala 2 396 6,0 % Sorto 1 513 3,8 % Jamppa 3 401 8,6 % Wärtsilä 74 0,2 % Nummenkylä 2 007 5,1 % Peltola 2 099 5,3 % Isokytö 2 782 7,0 % Pietilä 1 596 4,0 % Haarajoki 1 507 3,8 % Mylly 121 0,3 % Mikonkorpi 398 1,0 % Satumetsä 294 0,7 % Terhola 789 2,0 % Satukallio 885 2,2 % Ristinummi 586 1,5 % Lepola 256 0,6 % Terioja 310 0,8 % Vanhakylä 43 0,1 % Kaakkola 871 2,2 % Muu 624 1,6 % Koko kaupunki 39 630 100,0 %
VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 3 Kaupungin elinkeinoista palveluilla on huomattava 66 %:n osuus, teollisuudella ja rakennustoiminnalla 28 %:n, ja muilla toimialoilla n.6 %:n osuus (vuonna 2010). Järvenpäässä toimii noin 2400 yritystä, joista suurimpia ovat Metso Paper, Rocla, Ruukki, Elopak, Amipac, Itab Shop Concept Finland, Wursti, Helsingin Mylly, Marimatic, Tietosähkö, Temal ja Aerial. Elinkeinoelämän vahvuusalueet ovat metallin korkea osaaminen ja kasvava kulttuuriteollisuus. 2.3 Kaavoitus, maankäyttö ja ympäristö Kaavoitus Maakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan maakuntakaavan 8.11.2006. Maakuntakaava kattaa koko Uudenmaan alueen ja sisältää alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet kaikkien maankäyttömuotojen osalta. Maakuntakaavaa täydentävät vaihekaavat, joita on neljä. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt vaihekaavat 1, 2 ja 3. Vaihekaavat 1. ja 3. ovat ympäristöministeriön vahvistamia ja vaihekaava 2. on parhaillaan ympäristöministeriön vahvistettavana. Maakuntakaavaa täydentävä 1.vaihe sisältää mm. jätehuollon pitkänaikavälin aluetarpeet, kiviaineshuollon, liikenteen varikot, terminaalit, laajat yhtenäiset metsäalueet sekä hiljaiset alueet. Maakuntakaavaa täydentävän 2.vaiheen pääpainona on yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteeseen liittyvät aluerakenteet sekä palveluverkko. Yleiskaava Järvenpäässä on voimassa lainvoimainen yleiskaava (Järvenpään yleiskaava) 2020. Yleiskaavaa täydentää kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma. Yleiskaavassa 2020 kaupungin kasvusuunnaksi on valittu Lepolan ja Ristinummen alue. Yhdessä Kyrölän alueen kanssa se tukee pääratapainotteista kaupunkikehitystä. Keskusta-alueen osayleiskaava on oikeusvaikutteinen yleiskaava, joka on voimassa rinnakkain yleiskaavan kanssa. Keskustan osayleiskaavan tarkistaminen on käynnistetty kesällä 2013. Lepolan osayleiskaava on saanut lainvoiman vuonna 2010. Vuonna 2013 on laadittu Pietilä - Haarajoen osayleiskaava-alueen vesihuollon tarkennettu yleissuunnitelma. Suunnitelman pohjalta kaupunki laatii yksityiskohtaisemmat rakennussuunnitelmat vesihuollon runkolinjoista nykyisille alueella sijaitseville kiinteistöille. Vesihuollon toteuttamisaika on ajoitettu vuosille 2013-2025. Vireille tulevia osayleiskaavahankkeita vuosina 2013-2017 ovat Ristinummen ja Wärtsilä - Purolan osayleiskaavat. Alueet on merkitty vesihuollon kehittämissuunnitelmassa viemäröinnin tavoitealueiksi. Voimassa ja vireillä olevat sekä vireille tulevat osayleiskaavat esitetään seuraavassa kuvassa (Kuva 1).
VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 4 Kuva 1. Järvenpään kaupungin lainvoimaiset, odottavat ja vireillä olevat osayleiskaava-alueet (Kaavoituskatsaus 2013).
VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 5 Asemakaava Järvenpään kaupungin maa-alueiden pinta-alasta noin puolet on asemakaavoitettu. Järvenpään kaupunki on laatinut kaavoitusohjelman 2013 2017 sekä kaavoituskatsauksen 2013, joiden perusteella asemakaavat on jaoteltu työn alla oleviin asemakaavoihin, työn alle tuleviin asemakaavoihin ja odottaviin asemakaavoihin. Taulukossa 2 ja kuvassa 2 on esitetty työn alla olevat asemakaavat. Kärkihankkeella kuvataan Järvenpään kaupungin määrittelemiä tärkeimpiä kaavoitushankkeita. Taulukko 2. Järvenpään kaupungin työn alla olevat ja aloitettavat asemakaavat. Työn alla olevat ja aloitettavat asemakaavat 2013 Kärkihankkeet Tunnus Kohde 10084 Tontti 13-4 ja tontti 129-2 (Kassatalo) 10089 Perhelän kortteli luonnosvaihe Kärkihanke 10092 Rantapuisto 10096 Tupalantien kulma (tontit 137-16,24, 25) Kärkihanke 10093 Invan laajennus 10098 Juholankatu 12 ja puistoalue 20040 As Oy Järvenpään Hovi 30024 Kiertokapula, uusi liittymä 40017 Ristikkipolku vireillä + oas 40018 Poikkitien varsi, tontti 454-1 50019 Kinnarin päiväkoti 70051 Pajalankulma, kortteli 701 Kärkihanke 100003 Metsonmäki Kärkihanke 110012 Reservikomppania 150005 Haapatie 35, tontti 1505-1 210010 Kalliomäki, Holvikiven alue vireillä + oas 220009 Lepola III Kärkihanke 240001 Vanhankylänniemi vireillä + oas Kärkihanke 250014 Kähösenmäki Kärkihanke