Tutkimusjohtaja Jari Kaivo-oja Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto Työpaja-iltapäivä, Ubiikki uutismediassa-tilaisuus, Sokos Hotelli Pasila, Helsinki Tiistai 19.3.2013
Eräs ubiikkiteknologisen kehityksen piirre on ihmisille uudenlainen, nimittäin koneiden ja laitteiden välinen kommunikaatio (M2M-viestintä), jota ihmiset eivät välttämättä huomaa tai rekisteröi. Median ja viestinnän kannalta ilmiö on mielenkiintoinen, koska usein tällainen viestintä ei ole julkista, vaan hyvin piilossa olevaa. M2-M-viestinnän tulee mahdollistamaan ubiikkiteknologiset yhteydet.(oecd 212) Berg Insight arvioi että yhdistettyjen laitteiden määrä vuonna 2015 ylittää yli 290 miljoonan laitteen määrän. IMS Research arvioi että langattomien laitteiden kasvun arvioidaan olevan 30% vuodessa. Tämä tarkoittaa että vuonna 2020 tällaisia langattomia laitteita olisi maailmassa yksi miljardi. Autoja, joissa olisi tällainen M2Mteknologia, arvioidaan olevan vuonna 2020 noin 700 miljoonaa. OECD:n kokonaisarvion mukaan vuonna 2020 peräti 50 miljardia laitetta olisi jo yhdistettynä keskinäisesti toisiinsa. Tämä luku kertoo jo siitä, että mediatalojen kannalta kyse ei ole mistään marginaalisesta ilmiöstä. Jos näin monta laitetta on yhdistettynä toisiinsa, todennäköisesti merkittävä osa näistä laitteista on myös medioiden ja mediatalojen laitteita ja tietokoneita. Näin ollen ubiikkiteknologia tulee varmasti vaikuttamaan voimakkaasti myös medioiden M2M-viestintään. (OECD 2012)
Merkitsee isoa haastetta sekä teknologisesti että myös itse sisällöntuotannon kannalta Siirtymä sosiaalisesta mediasta kohti ubimediaa (Web2.0 =>Web 3.0 =>Web 4.0) Uutiskilpailussa ubimedian osaajille etulyöntiasema Monimediasta kohti transmediaa (Digital storytelling, transmedia storytelling)
Viestintä monisuuntaistuu Viestintäketjut monimutkaistuvat Kilpailu viestinnän alueella voimistuu edelleen (viestinnässä huomiota kiinnitetään ubiikkiteknologian pohjalta) Yksityisyys viestinnässä niukkenee todennäköisesti Jaettavat viestit lisääntyvät Viestinnän logistiikka muuttuu, uusia viestintäpalveluita syntyy Yksilöillä on mahdollisuus viestiä monipuolisemmin Median Mr Jeeves apupalvelut Räätälöidyt digipalvelut
Syntymässä paineita teknologia-painotteisempaan journalismikoulutukseen Slow- ja Fast-journalistiset kulttuurit eriytyvät ja pohjautuvat erilaiselle teknologiselle pohjalle Paineita erikoistumiseen lisää Journalismi voi olla aikaisempaa mobiilinpaa Uusia ubiikkiajan liiketoimintamalleja on pakko keksiä Robottijournalismi on tulossa 8-ulotteinen todellisuus on sinänsä iso haaste
Mediataloissa muutos kohti transmediaa edellyttää toimintatapojen uudelleen arviointia. Tärkeää on tehdä arviointeja työvirtojen (syntyykö prosessista useita hyödykkeitä?) osalta, omistusoikeuksien (ovatko ne kunnossa?) osalta, lupa-asioiden (onko ne kunnossa?), globaalin skaalautuvuuden osalta (kielikäännökset, skaalautuvuus, monivaihdanta), jakelukanavien (digitaalinen ja fyysinen jakelu) osalta sekä tulovirtojen osalta (Tappuni, 2013). Ubiikkiteknologinen kehitys korostaa näiden transmedia-asioiden osaamista moderneissa mediataloissa.
Todellisuus 1 Fyysinen virtuaalisuus Peilattu todellisuus 2 Lisätty todellisuus (augmented reality) Vääntynyt todellisuus (warped reality) Virtuaalisuus 3 Lisätty virtuaalisuus (augmented virtuality Vaihtoehtoinen todellisuus (Alternate reality) 4
Ubiikkiteknologisen yhdistettävyyden suunnittelu Digitaalisen median toiminnot ja niiden suunnittelu Uutis- ja sisältö/informaatiopalvelut (on-demand) Monien laitteiden toimintojen suunnittelu Jatkuvan vuorovaikutuksen suunnittelu Uusi transmedia Mobiilien maksujärjestelmien suunnittelu mopments Monien henkilökohtaisten palveluiden suunnittelu
Tutkimusjohtaja, Dosentti Jari Kaivo-oja (Lapin yliopisto, Innovaatio- ja ennakointitutkimus, Helsingin yliopisto, Suunnittelutieteet), Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Pienteollisuustalo Yliopistonkatu 58 D, 1. kerros 33100 Tampere Puh. (02) 333 9832, (041) 753 0244 Email: jari.kaivo-oja@utu.fi