Etukansilehti Kuusikko-työskentelyn historia ja periaatteet Kuusikko muodostuu Suomen kuudesta väkiluvultaan suurimmasta kaupungista. Väestömäärän mukaisessa järjestyksessä Kuusikkoon kuuluvat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Turku ja Oulu. Kuusikko-työryhmissä vertaillaan kaupunkien sosiaali- ja terveyspalveluja. Kaupunkien edustajista koostuvat eri palvelukokonaisuuksien asiantuntijaryhmät tuottavat vuosittain tilastollisia raportteja edeltävän vuoden asiakasmääristä, suoritteista, henkilöstöstä ja kustannuksista. Tärkeimmät tiedot esitetään raporteissa usean vuoden aikasarjoina. Kuusikko-työn historia ulottuu vuoteen 1994, jolloin Helsingin, Espoon ja Vantaan sosiaalija terveystoimen johtajat päättivät alkaa toteuttaa vertailuja keskeisimmistä sosiaali- ja terveystoimen palveluista sekä niiden kustannuksista. Ensimmäiseksi tarkasteltiin lasten päivähoitoa, toimeentulotukea sekä vanhusten palveluja. Turku ja Tampere tulivat mukaan kaikkiin vertailuihin vuonna 1996, minkä jälkeen ryhmä nimettiin Viisikoksi. Vertailuraportteja alettiin julkaista omassa julkaisusarjassaan vuodesta 1999 eteenpäin. Kuusikko syntyi, kun Oulu liittyi kuudenneksi jäseneksi ryhmään. Ensimmäiset tiedot Oulusta saatiin vuodelle 2002. Ajan myötä Kuusikko-vertailuihin on tullut mukaan uusia palvelukokonaisuuksia. Lisäksi raporttien laajuus on kasvanut vertailtavaksi otettujen asioiden lisääntyessä. Kuusikko-raporttien tiedot asiakasmääristä, suoritteista, henkilöstöstä ja kustannuksista on pääasiassa koottu kuntien omista tietojärjestelmistä ja tilinpäätöksistä. Raportteihin sisältyy tilastotietojen lisäksi erillisiä selvityksiä esimerkiksi eri palvelujen organisoinnista tai kuntien suunnitelmista tietyn palvelurakenteen muutoksen toteuttamiseksi. Kaupunkien asiantuntijat sopivat tiedonkeruulle mahdollisimman yhdenmukaiset määritelmät, toteuttavat tiedonkeruun käytännössä ja analysoivat tuloksia. Kuusikko-työryhmien sihteerit kokoavat tiedot yhteen ja kirjoittavat ryhmäkohtaiset raportit. Kuusikon lisäksi tilastotietoja kuntien sosiaali- ja terveyspalveluista tuotetaan monilla taholla, kuten Tilastokeskuksessa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL:ssä) sekä Suomen Kuntaliitossa. Kuusikko-tiedonkeruun ja raportoinnin erityispiirteet liittyvät yhdessä sovittuihin määritelmiin ja sopimuksiin tietosisällöstä, suorite- ja taloustietojen yhdistämiseen yhteen raporttiin, palvelua koskevien tietojen kattavuuteen ja pyrkimykseen tietojen vertailukelpoisuuden yksityiskohtaiseen arviointiin. Lisäksi edellisen vuoden tietoja käsittelevät raportit ilmestyvät yleensä nopeammalla aikataululla kuin valtakunnalliset yhteenvedot. Työryhmien tiedonkeruuprosessia ja raportoinnin sisältöä voidaan myös muokata verrattain joustavasti suhteessa valtakunnallisen tason tiedonkeruuseen ja julkaisuihin. Vuonna 2012 toimii seitsemän Kuusikko-työryhmää, jotka ovat lasten päivähoidon, lastensuojelun, aikuissosiaalityön, päihdehuollon, kehitysvammahuollon, vammaispalvelujen sekä vanhuspalvelujen ryhmät. Ryhmät julkaisevat vuoden aikana yhteensä kahdeksan raporttia. Aikuissosiaalityön työryhmä tuottaa sekä toimeentulotuen että työllistämispalvelujen raportit.
Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kustannusten vertailu 2011 Kuusikko-työryhmä Vanhuspalvelut Aura Pasila 18.6.2012
Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aura Pasila Kansi: Kati Rosenberg ISSN 1457-5078 Edita Prima Oy 2012 Helsinki
Tekijä(t) Kuusikko-työryhmän vanhuspalvelujen asiantuntijaryhmä, kirjoittanut Aura Pasila Nimike Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kustannusten vertailu 2011 Julkaisija (virasto tai laitos) Helsingin sosiaalivirasto ja terveyskeskus, Espoon sosiaali- ja terveystoimi, Vantaan sosiaali- ja terveystoimi, Turun sosiaali- ja terveystoimi, Tampereen hyvinvointipalvelut sekä Oulun hyvinvointipalvelut Sarjanimike Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Julkaisuaika 6/2012 Sivumäärä, liitteet 41 s. + 104 s. liitteitä Osanumero 1/2012 ISSN-numero 1457-5078 Kieli Suomi Tiivistelmä Raportissa kuvataan ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä Kuusikko-kunnissa. Tarkasteltavat palvelut ovat kotihoito, osavuorokautinen hoito, omaishoidon tuki, keskiraskas ja tehostettu palveluasuminen, vanhainkodit, perusterveydenhuollon avohoito ja terveyskeskussairaaloiden perussairaanhoito, kotisairaala sekä somaattinen ja psykiatrinen erikoissairaanhoito. Vertailukelpoisuutta kuntien välillä parannetaan ikävakioinnilla 65 ja 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmissä. Vuoden 2011 tietojen lisäksi esitetään aikasarjoja pääsääntöisesti vuosilta 2007 2011. Kustannustietojen ajallista vertailtavuutta lisätään deflatoimalla eli korottamalla aiempien vuosien kustannukset vuoden 2011 rahan arvoon. Ikääntyneiden määrä on Kuusikko-kunnissa kasvanut nopeasti. Kasvu on painottunut 65 74-vuotiaiden ja 85 vuotta täyttäneiden ikäryhmiin. Vuoden 2011 lopulla 65 vuotta täyttäneitä oli Kuusikossa 236 581 henkilöä, 75 vuotta täyttäneitä 102 086 ja 85 vuotta täyttäneitä 27 774. Kun tarkastellaan 75 vuotta täyttäneitä, 25,1 prosenttia eli 25 631 henkilöä oli säännöllisen kotihoidon, muiden avopalvelujen tai ympärivuorokautisen hoivan ja hoidon piirissä joulukuussa 2011. Lisäksi lyhytaikaisten terveydenhuollon palvelujen piirissä oli 1 937 henkilöä eli 1,9 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä. Palvelujen ikävakioitu kokonaispeittävyys oli matalin Espoossa (22,6 %) ja korkein Oulussa (31,0 %). Palveluittain tarkasteltuna eniten asiakkaita oli säännöllisellä kotihoidolla, jonka piirissä oli Kuusikossa 11,7 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä. Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen tavoitteet vuodelle 2012 (STM 2008) ovat lähestyneet etenkin pitkäaikaisen laitoshoidon peittävyyden laskiessa ja tehostetun palveluasumisen peittävyyden kasvaessa. Kuusikon laitoshoidon peittävyys, 4,7 prosenttia, on kuitenkin selvästi suosituksen 3,0 prosenttia suurempi. Sosiaali- ja terveyspalveluiden 75 vuotta täyttäneiden kokonaiskustannukset olivat noin 1,2 miljardia euroa. Kustannukset kasvoivat vuosina 2010 2011 vuoden 2011 rahan arvossa 0,3 prosenttia eli 3,9 miljoonaa euroa. Vuonna 2011 palvelujen 75 vuotta täyttänyttä asukasta kohti lasketut kustannukset olivat Kuusikossa 12 146 euroa. Asukaskohtaiset kustannukset laskivat edellisvuodesta 1,7 prosenttia vuoden 2011 rahan arvossa tarkasteltuna. Vuosina 2007 2011 deflatoitu nousu kokonaiskustannuksissa on ollut 10,9 prosenttia (121,7 miljoonaa euroa) ja asukaskohtaisissa kustannuksissa 1,8 prosenttia. Asiasanat Kuusikko, kustannukset, kuntavertailu, vanhukset, vanhuspalvelut Tiedustelut Työryhmän jäsenet, liite 31 Jakelu www.kuusikkokunnat.fi
SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 IKÄÄNTYNYT VÄESTÖ KUUSIKKO-KUNNISSA... 2 3 65 VUOTTA TÄYTTÄNEIDEN PALVELUT JA PALVELUJEN KUSTANNUKSET... 3 3.1 Ikävakioidut palvelut 2011 sekä palvelujen peittävyys 2007 2011... 3 3.2 Kokonaiskustannukset ja kustannukset asukasta kohti 2007 2011... 5 4 75 VUOTTA TÄYTTÄNEIDEN PALVELUT JA PALVELUJEN KUSTANNUKSET... 7 4.1 Ikävakioidut palvelut 2011 sekä palvelujen peittävyys 2007 2011... 7 4.2 Palvelujen piirissä olevat ja palvelujen laatusuositus 2012... 9 4.3 Kokonaiskustannukset ja kustannukset asukasta kohti 2007 2011... 10 4.4 Palvelujen käytön kehitys 2007 2011... 13 4.4.1 Avopalvelut... 13 4.4.2 Ympärivuorokautinen asumis- ja laitosmuotoinen hoiva... 15 4.4.3 Lyhytaikaiset terveydenhuollon palvelut... 17 5 85 VUOTTA TÄYTTÄNEIDEN PALVELUT JA PALVELUJEN KUSTANNUKSET... 18 6 KESKEISET MUUTOKSET KUUSIKON VANHUSPALVELUISSA... 20 7 KUNTAKOHTAISET TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN... 23 7.1 Helsinki... 23 7.2 Espoo... 26 7.3 Vantaa... 28 7.4 Turku... 31 7.5 Tampere... 33 7.6 Oulu... 37 8 YHTEENVETO... 39 9 LÄHTEET... 41 LIITTEET... 42 Liite 1: Vanhuspalvelujen tiedonkeruun määritelmät vuodelle 2011... 42 Liite 2. Vanhusväestö vuoden lopussa sekä muutos 2010 2011 ja 2007 2011... 54 Liite 3. Kuntien perustiedot vanhusten sosiaali- ja terveyspalveluista 2011... 56 Liite 4. Vanhuspalvelujen piirissä 12/2007, 12/2010 ja 12/2011 olleet 65 ja 75 vuotta täyttäneet, osuus väestöstä sekä muutos 2010 2011 ja 2007 2011... 76 Liite 5. Sosiaali- ja terveyspalvelujen käytön suhteutus väestöön 2011... 82 Liite 6. Eri vanhusikäryhmistä sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjiä 12/2011, %... 88 Liite 7. Sosiaali- ja terveyspalvelujen piirissä 12/2011 olleiden 65 ja 75 vuotta täyttäneiden ikävakioimaton osuus väestöstä, %... 89 Liite 8. Sosiaali- ja terveyspalvelujen piirissä 12/2011 olleiden 65 ja 75 vuotta täyttäneiden ikävakioitu osuus väestöstä, %... 90
Liite 9. Sosiaali- ja terveyspalvelujen piirissä 12/2007 12/2011 olleiden 65 vuotta täyttäneiden ikävakioitu osuus väestöstä, %... 92 Liite 10. Sosiaali- ja terveyspalvelujen piirissä 12/2007 12/2011 ja 12/2009 12/2011 olleiden 75 vuotta täyttäneiden ikävakioimaton ja ikävakioitu osuus väestöstä, %... 93 Liite 11. Kotihoidon 65 ja 75 vuotta täyttäneet asiakkaat sekä käynnit 2007 2011... 94 Liite 12. Omaishoidon tuen 65 ja 75 vuotta täyttäneet asiakkaat sekä 65 vuotta täyttäneiden kustannukset 2007 2011... 95 Liite 13. Keskiraskaan ja tehostetun palveluasumisen 65 vuotta täyttäneet asiakkaat, vuorokaudet ja kustannukset sekä tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, vuorokaudet ja kustannukset 2007 2011... 96 Liite 14. Vanhainkotien kaikki sekä 65 ja 75 vuotta täyttäneiden hoitovuorokaudet 2007 2011... 99 Liite 15. Terveyskeskusten 65 ja 75 vuotta täyttäneiden kaikki sekä lyhyt- ja pitkäaikaiset hoitovuorokaudet 2007 2011... 102 Liite 16. Perusterveydenhuollon avosairaanhoidon 65 vuotta täyttäneiden lääkärikäynnit sekä erikoissairaanhoidon poliklinikkakäynnit 2007 2011... 104 Liite 17. Erikoissairaanhoidon 65 vuotta täyttäneiden hoitovuorokaudet yhteensä 2007 2011... 106 Liite 18. Sosiaali- ja terveyspalvelujen 65 74-vuotiaiden, 75 84-vuotiaiden ja 85 vuotta täyttäneiden kokonaiskustannukset... 107 Liite 19. Sosiaali- ja terveyspalvelujen 65 ja 75 vuotta täyttäneiden kokonaiskustannukset 2011... 109 Liite 20. 65 ja 75 vuotta täyttäneiden kokonaiskustannukset toiminnoittain 2007 2011 vuoden 2011 rahan arvossa Kuusikko-kunnissa... 113 Liite 21. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ikävakioimattomat kustannukset 65 ja 75 vuotta täyttänyttä väestöä kohti 2011... 127 Liite 22. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ikävakioidut kustannukset 65 ja 75 vuotta täyttänyttä asukasta kohti 2011... 129 Liite 23. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ikävakioitujen kustannusten rakenne 65 ja 75 vuotta täyttänyttä asukasta kohti 2011... 131 Liite 24. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ikävakioidut kustannukset 65 täyttänyttä asukasta kohti 2007 2011 deflatoimattomina ja deflatoituina... 133 Liite 25. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ikävakioidut kustannukset 75 täyttänyttä asukasta kohti ikävakioimattomina 2007 2011 ja ikävakioituna 2009 2011 deflatoimattomina ja deflatoituina... 135 Liite 26. Sosiaali- ja terveyspalvelujen yksikkökustannukset 2011... 137 Liite 27. Sosiaali- ja terveyspalvelujen yksikkökustannukset 2001/2005 2011... 138 Liite 28. Sosiaali- ja terveyspalvelujen suoritteiden ja kustannusten jakautuminen omiin ja ostettuihin palveluihin 2011... 139 Liite 29. Kuusikko-kuntien 75 vuotta täyttäneen vanhusväestön määrän, kunnan palvelurakenteen ja kustannusten kehitys 2007 2011 (ikävakioimaton)... 140 Liite 30. Yhteenveto Kuusikko-mittarin sisältäneistä asiakaskyselyistä... 142 Liite 31. Vanhuspalvelujen työryhmän jäsenten yhteystiedot 2012... 144
TEKSTIN TAULUKOT Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5. Taulukko 6. Taulukko 7. Taulukko 8. Taulukko 9. Kuusikko-kaupunkien väestö ikäryhmittäin 31.12.2011, ikääntyneiden osuus väestöstä sekä väestömuutos 31.12.2007 31.12.2011 Sosiaali- ja terveyspalvelujen 65 vuotta täyttäneiden kokonaiskustannukset, asukaskohtaiset ikävakioidut kustannukset 2011 ja reaalimuutos 2010 2011 Sosiaali- ja terveyspalvelujen 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden kokonaiskustannukset ja asukaskohtaiset kustannukset 2011 sekä reaalimuutos 2007 2011 ja 2010 2011 Sosiaali- ja terveyspalvelujen 85 vuotta täyttäneiden asiakkaiden kokonaiskustannukset ja asukaskohtaiset kustannukset 2011 sekä reaalimuutos 2010 2011 Sosiaali- ja terveyspalveluja käyttäneiden määrä ja osuus väestöstä eri ikäryhmittelyjen mukaan joulukuussa 2007, 2010 ja 2011 Helsingin 75 vuotta täyttäneiden palvelut 2007, 2010 ja 2011 (ikävakioimaton) Espoon 75 vuotta täyttäneiden palvelut 2007, 2010 ja 2011 (ikävakioimaton) Vantaan 75 vuotta täyttäneiden palvelut 2007, 2010 ja 2011 (ikävakioimaton) Turun 75 vuotta täyttäneiden palvelut 2007, 2010 ja 2011 (ikävakioimaton) Taulukko 10. Tampereen 75 vuotta täyttäneiden palvelut 2007, 2010 ja 2011 (ikävakioimaton) Taulukko 11. Oulun 75 vuotta täyttäneiden palvelut 2007, 2010 ja 2011 (ikävakioimaton) TEKSTIN KUVIOT Kuvio 1. Kuvio 2. Kuvio 3. Kuvio 4. Kuvio 5. Kuvio 6. Kuvio 7. Kuvio 8. Sosiaali- ja terveyspalveluja saaneiden 65 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa 2011 (ikävakioimaton ja ikävakioitu) Sosiaali- ja terveyspalveluja saaneiden 65 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa 2007 2011 (ikävakioitu) 65 vuotta täyttäneiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset vastaavanikäistä asukasta kohti 2011 (ikävakioimaton ja ikävakioitu) 65 vuotta täyttäneiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset vastaavanikäistä asukasta kohti 2007 2011 vuoden 2011 rahan arvossa (ikävakioitu) Sosiaali- ja terveyspalveluja saaneiden 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa 2011 (ikävakioimaton ja ikävakioitu) Sosiaali- ja terveyspalveluja saaneiden 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa 2007 2011 (ikävakioimaton) Sosiaali- ja terveyspalveluja saaneiden 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa 2009 2011 (ikävakioitu) Ikäihmisten laatusuositukseen sisältyviä palveluja saaneiden 75 vuotta täyttäneiden osuus Kuusikon vastaavanikäisestä väestöstä 31.12., joulukuussa ja koko vuonna 2010 2011 (ikävakioimaton)
Kuvio 9. 75 vuotta täyttäneiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset vastaavanikäistä asukasta kohti 2011 (ikävakioimaton ja ikävakioitu) Kuvio 10. 75 vuotta täyttäneiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset vastaavanikäistä asukasta kohti 2007 2011 vuoden 2011 rahan arvossa (ikävakioimaton) Kuvio 11. 75 vuotta täyttäneiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset vastaavanikäistä asukasta kohti 2009 2011 vuoden 2011 rahan arvossa (ikävakioitu) Kuvio 12. Säännöllisen kotihoidon, omaishoidon tuen ja keskiraskaan palveluasumisen piirissä olleiden 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa 2007 2011 (ikävakioimaton) Kuvio 13. Säännöllisen kotihoidon, omaishoidon tuen ja keskiraskaan palveluasumisen piirissä olleiden 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa 2009 2011 (ikävakioitu) Kuvio 14. Säännöllisen kotihoidon asiakkaiden osuudet kotihoidon intensiteettiluokan mukaan joulukuussa 2007 2011, kaikki ikäryhmät Kuvio 15. Tehostetun palveluasumisen, vanhainkodin ja pitkäaikaisen terveyskeskuksen vuodeosastohoidon piirissä olleiden 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa 2007 2011 (ikävakioimaton) Kuvio 16. Tehostetun palveluasumisen, vanhainkodin ja pitkäaikaisen terveyskeskuksen vuodeosastohoidon piirissä olleiden 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa 2009 2011 (ikävakioitu) Kuvio 17. Pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen, vanhainkodin ja terveyskeskuksen vuodeosaston piirissä olleiden 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa 2011 (ikävakioimaton) Kuvio 18. Terveyskeskusten lyhytaikaishoidon ja erikoissairaanhoidon hoitovuorokaudet 75 vuotta täyttänyttä asukasta kohti vuosina 2007 ja 2011 (ikävakioitu) Kuvio 19. Sosiaali- ja terveyspalveluja saaneiden 85 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa 2011 (ikävakioimaton) Kuvio 20. Sosiaali- ja terveyspalvelujen piirissä olleiden 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa 2005, 2007 ja 2011 (ikävakioimaton) Kuvio 21. Sosiaali- ja terveyspalvelujen piirissä olleiden 75 vuotta täyttäneiden kustannusten jakautuminen palveluittain joulukuussa 2005, 2007 ja 2011 Kuvio 22. Sosiaali- ja terveyspalvelujen piirissä olleiden osuudet eri vanhusikäryhmissä palvelumuodoittain joulukuussa 2011 Kuvio 23. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaiskustannusten jakautuminen palveluittain eri vanhusikäryhmissä vuonna 2011
1 JOHDANTO Tämä raportti käsittelee vanhuspalveluja Suomen kuudessa suurimmassa kunnassa. Vanhuspalvelujen vertailuraportissa tarkastellaan ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä sekä palveluista aiheutuneita kustannuksia. Vanhuspalveluja on vertailtu Kuusikko-työn aloittamisesta lähtien. Helsinki, Espoo ja Vantaa kokosivat ensimmäiset tiedot vanhuspalveluista vuonna 1994. Turku ja Tampere liittyivät työryhmään vuonna 1996. Oulu tuli mukaan vertailuihin vuonna 2005. Vanhuspalvelujen raportissa tarkastellaan 65 vuotta täyttäneiden kotihoidon, osavuorokautisen hoidon, omaishoidon tuen, keskiraskaan ja tehostetun palveluasumisen, vanhainkotihoidon, perusterveydenhuollon avohoidon, terveyskeskussairaalan, kotisairaalan sekä erikoissairaanhoidon käyttöä ja kustannuksia. Tiedot kootaan ikäryhmissä 65 74-vuotiaat, 75 84-vuotiaat sekä 85 vuotta täyttäneet. Pääpaino on 75 vuotta täyttäneiden palvelurakenteen ja asukaskohtaisten kustannusten tarkastelussa, mutta myös 65 vuotta ja 85 vuotta täyttäneiden käyttämistä palveluista esitetään yhteenvedot. Kunnissa tapahtuneita muutoksia kuvataan yksityiskohtaisesti raportin loppuosan kuntakohtaisissa teksteissä. Yksittäisten palvelujen käyttöä ja kustannuksia on esitelty raportin liitteissä. Vuotta 2011 koskevien tietojen ohella sekä tekstissä että liitteissä esitetään palvelujen käyttöä ja kustannuksia kuvaavia aikasarjoja. Aikasarjat ovat pääsääntöisesti vuosilta 2007 2011. Tietojen ajallisen vertailukelpoisuuden parantamiseksi aiempien vuosien kustannukset on korotettu vuoden 2011 rahan arvoon käyttämällä julkisten menojen hintaindeksiä sosiaali- ja terveystoimelle. Lisäksi kuntien välistä vertailukelpoisuutta on lisätty 65 ja 75 vuotta täyttäneiden tietojen ikävakioinnilla. Vanhemman ikäryhmän tiedot on vakioitu vuodesta 2009 lähtien, minkä vuoksi aikasarjoissa esitetään myös ikävakioimattomat tiedot vuosille 2007 2011. Vakioinnin taustalla oleva periaate on seuraava: koska iäkkäämmät tarvitsevat yleensä enemmän palveluja kuin nuoremmat, palvelujen käyttöä ja kustannuksia tarkastellaan tilanteessa, jossa kuntien vanhusväestöillä on laskennallisesti sama ikärakenne. Ikävakiointi nostaa palvelujen peittävyyttä sekä kustannuksia kunnissa, joissa vanhusväestön keskinäinen ikärakenne on nuori. Tällaisia kuntia ovat Espoo ja Vantaa. Helsingissä ja Turussa palvelujen peittävyys ja kustannukset sen sijaan laskevat ikävakioinnin myötä. Tampereen ja Oulun vakioidut luvut ovat yleensä 65 vuotta täyttäneiden osalta pienempiä ja 75 vuotta täyttäneillä suurempia kuin vakioimattomat. Vanhuspalvelujen järjestämiseen ovat vaikuttaneet ja tulevat vaikuttamaan useat ajankohtaiset hankkeet ja tavoiteohjelmat, kuten uuden vanhuspalvelulain valmistelu, Paras-hanke ja Kaste-kehittämisohjelma. Yksi keskeisimmistä tavoitteista on pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen ja asumispalvelujen kehittäminen. Raportissa ei ole vielä käsitelty 1.1.2011 voimaan astuneiden kotikuntalain (201/1994) ja sosiaalihuoltolain (710/1982) muutosten vaikutuksia. Kotipaikkakunnan laajentunutta valintaoikeutta on käytetty suhteellisen vähän. Kunnittain tarkasteltuna vuoden 2011 aikana Helsingissä kehitettiin muun muassa vanhusten palvelukeskusten toimintaa, omaishoitoa, ympärivuorokautisen hoidon ja kotihoidon asiakkaiden ravitsemusta sekä hoitotyön kirjaamista. Helsingin terveyskeskuksessa otettiin käyttöön AvoHILMO eli perusterveydenhuollon avohoidon hoitoilmoitus sekä toiminnanohjausjärjestelmät kotihoidossa ja kaupunginsairaalan päivystyksissä. Hoitoketjutoimintaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS), terveyskeskuksen ja sosiaaliviraston välillä kehitettiin edelleen. Espoossa lonkkamurtumapotilaiden kuntouttamista tehostettiin yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa aloittamalla lonkkaliukumäki-toiminta. Muutoksen seurauksena potilaiden toimintakyky parantui ja kokonaishoitoaika lyhentyi. Vantaan 1
kotihoidossa on kehitetty päivittäisen työn organisointia, millä on tavoiteltu välittömän asiakasajan lisäämistä. Turussa on panostettu sekä palvelusetelien käytön laajentamiseen että kotihoidon mobiilin ja toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoon. Tampereella Geripolitoiminta on vakiintunut osaksi kotona tapahtuvaa hoitoa ja asiakasohjauksen tukea, millä on tehostettu palveluketjujen toimivuutta. Palveluseteli ja palveluintegraattoritoiminta ovat olleet uudenlaisia tapoja järjestää ja hankkia palveluita. Oulussa on vuoden aikana valmisteltu kuntaliitosta muun muassa palvelujen harmonisoinnilla. Oulu, Haukipudas, Kiiminki, Oulunsalo ja Yli-Ii yhdistyvät uudeksi Ouluksi 1.1.2013 lähtien. Kuusikko-kuntien palvelurakenteita ja niiden muutoksia on seurattu muiden tarkastelujen ohella Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa vuodelle 2012 linjattujen tavoitteiden näkökulmasta (STM 2008). Seurantaa jatketaan vertaamalla vuosia 2010 ja 2011. Raportissa tarkastellaan lisäksi edeltävän vuoden tavoin palvelujen jakautumista kunnallisesti tuotettuihin ja ostettuihin palveluihin. Liitteisiin on myös koottu tiedot vanhuspalveluissa vuonna 2011 toteutetuista kuntien yhteistä Kuusikko-mittaria hyödyntäneistä asiakaskyselyistä. 2 IKÄÄNTYNYT VÄESTÖ KUUSIKKO-KUNNISSA Ikääntyneen väestön määrä on keskeinen vanhuspalvelujen tarpeeseen vaikuttava tekijä. Taulukossa 1 on esitetty Kuusikon kaupunkien 65 vuotta täyttäneen väestön määrä vuoden 2011 lopulla sekä vuodesta 2007 tapahtunut väestömuutos. Kuusikon väestöstä 14,9 prosenttia eli 236 581 henkeä oli 31.12.2011 täyttänyt 65 vuotta, 6,4 prosenttia eli 102 086 henkeä oli täyttänyt 75 vuotta ja 1,7 prosenttia eli 27 774 henkeä oli täyttänyt 85 vuotta. Vuosina 2007 2011 suurin kasvu on tapahtunut 65 74-vuotiaiden ikäryhmässä, jossa väestön määrä on lisääntynyt 22,2 prosentilla (24 466 henkeä). Seuraavan ikäryhmän eli 75 84-vuotiaiden määrä on kasvanut hitaammin 5,7 prosentilla (3 988 henkeä). Iäkkäimpien eli 85 vuotta täyttäneiden määrä on kasvanut 17,4 prosenttia (4 119 henkeä). Taulukko 1. Kuusikko-kaupunkien väestö ikäryhmittäin 31.12.2011, ikääntyneiden osuus väestöstä sekä väestömuutos 31.12.2007 31.12.2011 Väestö 31.12.2011 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Yhteensä 595 384 252 439 203 001 178 630 215 168 143 909 1 588 531 0 64-vuotiaat 503 699 221 900 177 123 145 340 179 041 124 847 1 351 950 65 74-vuotiaat 51 417 19 067 16 539 17 444 19 472 10 556 134 495 75 84-vuotiaat 28 473 8 734 7 427 11 208 12 149 6 321 74 312 85 vuotta täyttäneet 11 795 2 738 1 912 4 638 4 506 2 185 27 774 Ikääntyneen väestön osuus koko väestöstä 31.12.2011, % 65 vuotta täyttäneet 15,4 12,1 12,7 18,6 16,8 13,2 14,9 75 vuotta täyttäneet 6,8 4,5 4,6 8,9 7,7 5,9 6,4 85 vuotta täyttäneet 2,0 1,1 0,9 2,6 2,1 1,5 1,7 Ikääntyneen väestön määrän muutos 31.12.2007 31.12.2011, N 65 vuotta täyttäneet 11 004 6 326 5 435 2 999 3 868 2 941 32 573 75 vuotta täyttäneet 1 766 1 667 1 798 465 1 206 1 205 8 107 85 vuotta täyttäneet 1 157 599 514 630 703 516 4 119 Ikääntyneen väestön määrän muutos 31.12.2007 31.12.2011, % 65 vuotta täyttäneet 13,6 26,1 26,6 9,9 12,0 18,2 16,0 75 vuotta täyttäneet 4,6 17,0 23,8 3,0 7,8 16,5 8,6 85 vuotta täyttäneet 10,9 28,0 36,8 15,7 18,5 30,9 17,4 Lähde: liite 2 2
65 vuotta täyttäneistä, % Kuntien ikärakennetta vertailtaessa sekä 65, 75 että 85 vuotta täyttäneiden väestöosuudet ovat suurimmat Turussa ja Tampereella. Espoossa ja Vantaalla osuudet ovat pienimmät. Helsingin ikärakenne on lähempänä Tamperetta kuin Espoota tai Vantaata. Oulun ikärakenne on Espoota ja Vantaata vanhempi, mutta Helsinkiä nuorempi. Yleisesti iäkkäämmän ikärakenteen kunnissa ikääntyneen väestön määrän lisääntyminen on ollut muita kuntia hitaampaa vuosien 2007 2011 aikana. Espoossa, Vantaalla ja Oulussa ikääntyneen väestön määrä on lisääntynyt voimakkaasti. Kasvu on kaikissa kunnissa painottunut 65 74- vuotiaiden sekä 85 vuotta täyttäneiden ryhmiin. Turussa 75 84-vuotiaiden määrä laski 1,5 prosentilla. Eniten kasvoi Vantaan 85 vuotta täyttäneiden määrä (36,8 %). Suurten ikäluokkien siirtyminen vanhusikäryhmiin näkyy 65 74-vuotiaiden määrän nopeana kasvuna. heijastuu myös vanhusväestön sisäiseen ikärakenteeseen. Nuorimman ikäryhmän eli 65 74-vuotiaiden osuus 65 vuotta täyttäneistä oli koko Kuusikossa 53,9 prosenttia vuonna 2007. Vastaavasti 75 84-vuotiaiden osuus oli 34,5 prosenttia ja 85 vuotta täyttäneiden 11,6 prosenttia. Vuonna 2011 nuorimman ikäryhmän osuus oli kasvanut 56,8 prosenttiin, kun taas 75 84-vuotiaiden osuus oli pienentynyt 31,4 prosenttiin ja 85 vuotta täyttäneiden kasvanut hienoisesti 11,7 prosenttiin. Kokonaisuudessaan vanhusväestö kasvaa nopeasti, mutta kasvu ei tapahdu tasaisesti eri ikäryhmissä. Vanhusväestössä painottuvat suhteellisesti vähemmän ja etupäässä avopalveluja käyttävät 65 74-vuotiaat sekä toisaalta enemmän ja intensiivisempiä palveluja tarvitsevat 85 vuotta täyttäneet. 3 65 VUOTTA TÄYTTÄNEIDEN PALVELUT JA PALVELUJEN KUSTANNUKSET 3.1 Ikävakioidut palvelut 2011 sekä palvelujen peittävyys 2007 2011 Kuviossa 1 on esitetty 65 vuotta täyttäneiden ikävakioitu palvelujen peittävyys joulukuussa 2011. Palveluja sai koko Kuusikossa 14,1 prosenttia eli 33 371 henkeä. Kokonaispeittävyys oli vuoden 2011 lopussa pienin Espoossa (11,5 %) ja suurin Oulussa (16,2 %). Kuvio 1. Sosiaali- ja terveyspalveluja saaneiden 65 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa 2011 (ikävakioimaton ja ikävakioitu) 20,0 14,7 10,1 10,7 16,7 15,0 16,4 Ikävakioimaton osuus 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Lähde: liite 8 16,2 15,3 14,2 14,3 14,1 12,9 11,5 14,1 14,7 13,2 12,8 13,0 11,8 10,6 9,8 8,9 8,0 8,2 7,9 6,1 6,5 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Säännöllinen kotihoito Omaishoidon tuki Keskiraskas palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Vanhainkoti Terveyskeskuksen pitkäaikaishoito Terveyskeskuksen lyhytaikaishoito Erikoissairaanhoito (hoitopäivistä) 3 Lyhytaikaiset terveydenhuollon palvelut Ympärivuorokautinen hoiva Avopalvelut
65 vuotta täyttäneistä, % Ilman lyhytaikaisia terveydenhuollon palveluja Kuusikon tasolla palveluja saavien osuus oli 13,0 prosenttia (30 664 henkeä). Ympärivuorokautisten palvelujen asiakkaita oli 65 vuotta täyttäneistä 5,0 prosenttia (11 875 henkeä) ja avopalvelujen asiakkaita 7,9 prosenttia (18 789 henkeä). Kuusikon tasolla palvelurakenne painottuu avopalveluihin, mutta kuntien välillä on painopiste-eroja. Avopalveluja käyttäneiden osuus kaikista asiakkaista oli pienin Vantaalla, 51,3 prosenttia, ja suurin Oulussa, 60,5 prosenttia. (Ks. liite 4.) Kuviossa 2 on tarkasteltu muutosta palvelua saaneiden olevien osuudessa. Kuvion perusteella vuosina 2007 2011 palvelujen asiakasosuus on pääsääntöisesti laskenut. Kehitys ei kuitenkaan ole ollut yhdenmukaista kuntien välillä. Helsingissä ja Tampereella palvelujen asiakasosuus väestöstä on laskenut melko tasaisesti. Espoonkin peittävyys on pääosin laskenut. Vantaalla ja Oulussa on tapahtunut laskua vuoteen 2007 nähden, mutta vuosina 2010 2011 muutos on ollut varsin vähäistä. Turku eroaa muista kunnista, sillä palvelujen kokonaisasiakasosuus on vuosina 2010 2011 hieman noussut. Vuoden 2011 kokonaispeittävyys on kuitenkin pienempi kuin vuoden 2007 peittävyys. Vuosien 2007 ja 2011 välillä kunnille yhteinen kehityskulku on toisaalta vanhainkodin peittävyyden lasku ja toisaalta tehostetun palveluasumisen peittävyyden kasvu. Tampereen tiedoista erottuu 2010 2011 lyhytaikaisen terveyskeskushoidon lasku ja erikoissairaanhoidon kasvu. Helsingin terveyskeskuksen pitkäaikaissairaalan siirto sosiaalivirastoon vuoden 2010 aikana näkyy pitkäaikaisessa terveyskeskushoidossa olleiden osuuden nopeana laskuna vuosien 2009 ja 2010 välillä. Vuonna 2011 osalla terveyskeskuspotilaista on edelleen pitkäaikaishoidon maksupäätös, mutta vuoteen 2009 verrattuna osuus on pieni. Kuvio 2. Sosiaali- ja terveyspalveluja saaneiden 65 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa 2007 2011 (ikävakioitu) 20,0 18,0 16,0 14,0 15,7 14,2 12,9 14,0 12,9 16,0 15,3 15,3 14,3 16,5 16,2 12,0 11,5 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 07 08 09 10 11 07 08 09 10 11 07 08 09 10 11 07 08 09 10 11 07 08 09 10 11 07 08 09 10 11 Helsinki** Espoo*** Vantaa Turku Tampere Oulu Erikoissairaanhoito 0,5 0,4 0,3 0,4 0,3 0,5 0,5 0,4 0,4 0,4 0,6 0,6 0,5 0,5 0,4 1,0 0,9 0,8 0,8 0,7 0,9 0,7 0,6 0,6 0,8 0,5 0,5 0,4 0,4 0,4 Tk-lyhytaikainen 0,8 0,8 0,8 0,7 0,6 0,9 0,8 0,5 0,6 0,5 0,7 0,8 0,9 0,8 0,7 0,4 0,4 0,5 0,4 0,5 0,6 0,7 1,0 1,2 0,7 0,9 1,2 1,1 1,1 1,2 Tk-pitkäaikainen 1,4 1,3 1,2 0,3 0,3 0,5 0,4 0,6 0,5 0,4 0,2 0,3 0,2 0,1 0,2 1,9 1,9 1,7 1,7 1,7 1,2 0,9 0,9 0,9 1,0 0,2 0,2 0,1 0,1 0,1 Vanhainkoti 2,8 2,7 2,5 2,6 2,2 1,4 1,4 1,4 1,2 1,2 2,6 2,3 2,1 2,0 1,8 2,5 2,4 2,3 1,7 1,6 3,4 3,3 2,6 2,0 1,6 3,1 3,0 3,1 2,9 2,9 Tehost. palv. asuminen* 2,5 2,5 2,5 2,7 2,8 2,4 2,5 2,3 2,7 2,9 3,0 3,4 3,3 3,2 3,2 1,5 1,6 1,5 1,8 2,0 0,9 1,1 1,2 1,8 2,0 1,6 1,7 1,8 1,9 1,9 Keskirask. palv. asuminen 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,9 0,7 0,6 0,6 0,4 0,5 0,8 0,9 0,9 0,9 0,4 0,3 0,2 0,1 0,1 0,9 0,9 0,8 0,8 0,8 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Omaishoidon tuki 1,6 1,7 1,9 1,8 1,8 1,2 1,3 1,4 1,0 1,2 2,3 2,4 1,9 1,7 1,7 1,5 1,5 1,5 1,5 1,7 1,2 1,3 1,4 1,4 1,2 3,1 3,3 3,5 3,5 3,5 Säännöllinen kotihoito 6,2 6,1 6,1 6,3 6,2 5,0 5,3 4,6 4,9 4,5 4,2 4,2 3,9 3,8 3,9 6,9 6,7 7,0 7,0 7,1 6,3 6,1 6,3 6,3 6,2 7,0 7,2 7,0 6,5 6,4 15, 14, 12, 11, 14, 12, 16, 15, 15, 14, 16, 16, * = Osalta kunnista voi puuttua tehostetun palveluasumisen lyhytaikaishoidon asiakasosuus vuotta 2010 edeltävistä tiedoista ** = Helsingin lyhyt- ja pitkäaikaishoidon jako organisaation mukainen vuosina 2007 2009 *** = Espoon lyhyt- ja pitkäaikaishoidon jako organisaation mukainen vuosina 2007 2008 Lähde: liite 9 4
3.2 Kokonaiskustannukset ja kustannukset asukasta kohti 2007 2011 Taulukossa 2 on esitetty 65 vuotta täyttäneiden sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaiskustannukset, kuviossa 3 esitetään ikävakioidut kustannukset väestöön suhteutettuna ja kuviossa 4 on kuvattu väestöä kohti laskettujen ikävakioitujen kustannusten muutos 2007 2011. Ikäryhmän sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaiskustannukset olivat vuonna 2011 yhteensä noin 1,7 miljardia euroa. Kustannusten reaalimuutos (vuoden 2011 rahan arvossa) vuodesta 2010 on ollut Kuusikon tasolla 0,9 prosenttia. Nopeinta kokonaiskustannusten kasvu on ollut Oulussa, jossa kasvua on ollut 7,6 prosenttia. Helsingissä, Vantaalla ja Turussa kustannukset ovat hieman laskeneet. Deflatoimaton kustannusmuutos vaihtelee Turun 1,6 prosentin ja Oulun 11,1 prosentin välillä (ks. liite 19). Yhdessäkään kunnassa ei ole tapahtunut laskua, kun tarkastellaan vuoden 2010 deflatoimattomia kustannuksia. Taulukossa 2 esitetään myös ikävakioidut, väestöön suhteutetut kustannukset. Ikävakioidut kustannukset ovat laskennallisia, ja ne mahdollistavat paremmin kuntien kustannustason vertailun ottamalla huomioon erilaiset ikärakenteet. Vakioituja, väestöä kohti laskettuja deflatoituja kustannuksia tarkastellessa nousua on vuosina 2010 2011 tapahtunut vain Oulussa, kun muissa kunnissa kustannukset ovat laskeneet. Oulun kustannukset ovat lisäksi Kuusikon korkeimmat vuonna 2011. Espoossa kustannukset ovat matalimmat. Taulukko 2. Sosiaali- ja terveyspalvelujen 65 vuotta täyttäneiden kokonaiskustannukset, asukaskohtaiset ikävakioidut kustannukset 2011 ja reaalimuutos 2010 2011 Lähde: liitteet 19 ja 24 Kustannukset 2011 yht., 2010 2011, DEFL, % Ikävakioidut kust. 2011, / asukas Kokonaistarkastelu peittää näkyvistä yksittäisten palvelujen välillä olevat kustannuserot. Yksityiskohtaisempaa tietoa kustannuksista saadaan tarkastelemalla kustannusten muodostumista palveluittain. Kuviossa 3 esitetään vuoden 2011 ikävakioidut kustannukset palveluittain. Kuviosta 3 ilmenee, että kustannusrakenne painottuu lyhytaikaisiin terveydenhuollon palveluihin. Kuusikon tasolla 7 155 euron kustannuksista 16,6 prosenttia (1 190 euroa) muodostuu avopalveluista sisältäen keskiraskaan palveluasumisen, 37,2 prosenttia (2 658 euroa) ympärivuorokautisesta hoivasta ja hoidosta sekä 46,2 prosenttia (3 306 euroa) lyhytaikaisen terveydenhuollon palveluista. Oulun muita kuntia korkeampi kustannustaso liittyy suhteessa suurempaan lyhytaikaisten terveydenhuollon palvelujen osuuteen. Kuviossa 4 esitetään palvelujen kustannusmuutoksia kuvaavaa aikasarja vuosilta 2007 2011. Deflatoituihin kustannustietoihin perustuvan aikasarjan mukaan kustannukset ovat viime vuosien aikana kääntyneet useimmissa kunnissa laskuun. Lasku on käynnistynyt vuoden 2009 jälkeen. Oulu on poikkeus, sillä siellä trendi on ollut vuosina 2007 2011 hienoisesti nouseva. Vuonna 2009 2010 kustannukset laskivat hieman, mutta 2010 2011 ne nousivat uudelleen. Kuusikon kokonaismuutoksia tarkastellen kustannuksissa näkyy tehostetun palveluasumisen kasvu ja toisaalta myös vanhainkotihoidon peittävyyden lasku. 5 2010 2011, DEFL, % Helsinki 703 942 881-0,5 7 489-4,2 Espoo 178 232 466 5,0 6 403-2,9 Vantaa 147 343 753-1,4 6 528-8,6 Turku 247 305 360-1,6 6 924-4,9 Tampere 266 688 755 2,1 7 127-2,7 Oulu 149 174 621 7,6 7 778 2,2 Kuusikko 1 692 687 836 0,9 7 155-3,8
Euroa / 65 vuotta täyttänyt Euroa / 65 vuotta täyttänyt Kuvio 3. 65 vuotta täyttäneiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset vastaavanikäistä asukasta kohti 2011 (ikävakioimaton ja ikävakioitu) 9 000 8 000 7 000 7 678 5 836 5 694 7 429 7 382 7 826 7 155 7 778 7 489 6 924 7 127 7 155 6 403 6 528 Ikävakioimattomat kustannukset 6 000 5 000 4 000 4 250 3 255 3 540 3 690 3 607 3 765 3 848 Lyhytaikaiset terveydenhuollon palvelut 3 000 2 000 1 000 0 1 285 973 1 021 1 024 1 272 1 345 1 190 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Ympärivuorokautinen hoiva Avopalvelut Avopalvelut Keskiraskas palveluasuminen (hm 0,20 0,49) Tehostettu palveluasuminen (hm 0,50) Vanhainkoti Terveyskeskuksen pitkäaikaishoito Terveyskeskuksen lyhytaikaishoito Perusterveydenhuollon avohoito Erikoissairaanhoito Lähde: liite 23 Kuvio 4. 65 vuotta täyttäneiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset vastaavanikäistä asukasta kohti 2007 2011 vuoden 2011 rahan arvossa (ikävakioitu) 9 000 8 000 7 000 7 751 7 489 7 028 6 403 7 099 6 528 7 033 6 924 7 448 7 127 7 542 7 778 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 07 08 09 10 11 07 08 09 10 11 07 08 09 10 11 07 08 09 10 11 07 08 09 10 11 07 08 09 10 11 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Avopalvelut Keskiraskas palveluasuminen (hm 0,20 0,49) Tehostettu palveluasuminen (hm 0,50)* Vanhainkodit Terveyskeskussairaalat Perusterveydenhuollon avohoito Erikoissairaanhoito * = Osalta kunnista voivat puuttua tehostetun palveluasumisen lyhytaikaishoidon kustannukset vuotta 2010 edeltävistä tiedoista Lähde: liite 24 6
75 vuotta täyttäneistä, % 4 75 VUOTTA TÄYTTÄNEIDEN PALVELUT JA PALVELUJEN KUSTANNUKSET 4.1 Ikävakioidut palvelut 2011 sekä palvelujen peittävyys 2007 2011 Kuviossa 5 on tarkasteltu sosiaali- ja terveyspalvelujen piirissä olleiden 75 vuotta täyttäneiden ikävakioitua osuutta väestöstä vuoden 2011 lopussa. Koko Kuusikossa osuus oli 27,0 prosenttia. Yli 75-vuotiaiden palvelujen piirissä olevien osuus oli 1,9-kertainen koko 65 vuotta täyttäneiden ryhmään verrattuna. Lukumäärällisesti palvelujen piirissä oli Kuusikossa yhteensä 27 568 henkilöä, jotka olivat täyttäneet 75 vuotta. Avopalvelujen piirissä oli yhteensä 15 308 henkeä (15,0 %), ympärivuorokautisten palvelujen piirissä 10 323 henkeä (10,1 %) ja lyhytaikaisen terveydenhuollon palveluja sai 1 937 henkeä (1,9 %). Palvelujen kokonaispeittävyys 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä oli 65 vuotta täyttäneiden tavoin matalin Espoossa (22,6 %) ja korkein Oulussa (31,0 %). Kuvio 5. Sosiaali- ja terveyspalveluja saaneiden 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa 2011 (ikävakioimaton ja ikävakioitu) 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 27,6 21,6 22,4 29,9 27,4 30,5 Ikävakioimaton osuus 27,0 25,4 14,9 22,6 21,0 24,5 22,7 11,8 12,3 29,2 27,3 16,7 27,4 24,8 15,4 31,0 28,4 18,4 27,0 25,1 15,0 Lyhytaikaiset terveydenhuollon palvelut Ympärivuorokautinen hoiva Avopalvelut Lähde: liite 8 0,0 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Säännöllinen kotihoito Omaishoidon tuki Keskiraskas palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Vanhainkoti Terveyskeskuksen pitkäaikaishoito Terveyskeskuksen lyhytaikaishoito Erikoissairaanhoito (hoitopäivistä) Aikasarjoina esitetään 75 vuotta täyttäneiden osalta vakioimattomat peittävyystiedot vuosilta 2007 2011 (kuvio 6) sekä vakioidut tiedot vuosilta 2009 2011 (kuvio 7). Kuvion 6 ikävakioimattomien tietojen perusteella 75 vuotta täyttäneiden palvelujen peittävyys on vuosina 2010 2011 noussut Vantaalla, Turussa ja Oulussa. Helsingissä ja Tampereella peittävyydet ovat laskeneet ja Espoossa asiakkaiden kokonaisosuus väestöstä säilynyt ennallaan. Kuviossa 6 voidaan havaita samansuuntainen palvelujen rakennemuutos kuin kuviossa 2. Vanhainkotien ja terveyskeskuksen pitkäaikaishoidon asiakasosuudet ovat vuosien 2007 ja 2011 välillä laskeneet, tehostetun palveluasumisen nousseet. Toisaalta samalla keskiraskaan palveluasumisen asiakasosuus on laskenut muualla paitsi Vantaalla. Kuviossa 7 esitetään ikävakioidut asiakasosuudet vuosilta 2009 2011. Vakiointi aloitettiin 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä vuoden 2009 tiedoista. Vakioinnin myötä kuntien välinen vaihtelu asiakasosuuksissa vähenee. Helsingissä ja Turussa ikävakioidut osuudet ovat jonkin verran pienempiä kuin vakioimattomat. Tampereella taso on lähes sama. Espoon, Vantaan ja Oulun osuudet nousevat vakioinnin myötä. 7
75 vuotta täyttäneistä, % 75 vuotta täyttäneistä, % Kuvio 6. Sosiaali- ja terveyspalveluja saaneiden 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa 2007 2011 (ikävakioimaton) 34,0 32,0 30,0 28,0 26,0 24,0 22,0 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 28,5 27,6 22,4 21,6 22,7 22,4 07 08 09 10 11 07 08 09 10 11 07 08 09 10 11 07 08 09 10 11 07 08 09 10 11 07 08 09 10 11 Helsinki** Espoo*** Vantaa Turku Tampere Oulu Erikoissairaanhoito 0,6 0,5 0,4 0,4 0,4 0,7 0,7 0,6 0,6 0,5 0,9 0,7 0,7 0,7 0,6 1,4 1,2 1,2 1,2 1,1 1,3 1,0 0,9 0,8 1,3 0,7 0,6 0,5 0,5 0,4 Tk-lyhytaikainen 1,4 1,5 1,4 1,2 1,2 1,6 1,4 1,0 1,1 1,0 1,1 1,1 1,5 1,3 1,2 0,8 0,8 0,9 0,8 0,9 1,0 1,3 1,7 2,2 1,3 1,6 1,9 1,9 2,1 2,1 Tk-pitkäaikainen 2,5 2,3 2,2 0,5 0,6 0,9 0,8 1,1 0,8 0,7 0,4 0,6 0,3 0,2 0,3 3,5 3,5 3,1 3,5 3,3 2,0 2,1 1,6 1,6 2,0 0,3 0,3 0,1 0,1 0,2 Vanhainkoti 5,3 5,3 5,0 5,2 4,5 2,5 2,4 2,6 2,3 2,2 4,4 3,9 3,5 3,4 3,3 5,0 4,9 4,8 3,7 3,6 6,7 5,9 5,2 4,2 3,3 5,9 5,8 5,8 5,7 5,7 Tehost. palv. asuminen* 4,8 4,8 5,0 5,5 5,7 4,4 4,6 4,2 5,2 5,8 4,9 5,8 5,5 5,5 5,6 2,6 2,8 2,4 3,5 3,9 1,6 2,1 2,3 3,4 4,1 3,0 3,3 3,5 3,8 4,0 Keskirask. palv. asuminen 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1,6 1,1 1,1 1,1 0,8 0,7 1,1 1,5 1,5 1,6 0,5 0,4 0,2 0,2 0,1 1,8 1,9 1,6 1,6 1,6 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Omaishoidon tuki 2,4 2,5 3,0 2,8 2,9 1,9 2,0 2,3 1,6 2,1 3,4 3,8 3,0 2,5 2,7 2,3 2,2 2,3 2,3 2,6 1,7 2,0 2,1 1,9 1,7 5,2 5,5 5,9 5,9 5,9 Säännöllinen kotihoito 11,511,411,512,212,3 8,9 9,5 8,4 8,8 8,4 6,9 7,2 6,8 6,6 7,1 12,712,413,513,914,4 11,511,111,611,912,0 12,812,912,812,212,2 28,5 27,6 22,4 21,6 22,7 22,4 28,8 29,9 27,7 27,4 29,6 30,5 * = Osalta kunnista voi puuttua tehostetun palveluasumisen lyhytaikaishoidon asiakasosuus vuotta 2010 edeltävistä tiedoista ** = Helsingin lyhyt- ja pitkäaikaishoidon jako organisaation mukainen vuosina 2007 2009 *** = Espoon lyhyt- ja pitkäaikaishoidon jako organisaation mukainen vuosina 2007 2008 Lähde: liite 10 Kuvio 7. Sosiaali- ja terveyspalveluja saaneiden 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa 2009 2011 (ikävakioitu) 28,8 29,9 27,7 27,4 29,6 30,5 35,0 30,0 27,7 27,0 27,8 29,2 27,2 27,4 31,3 31,0 25,0 21,9 22,6 24,9 24,5 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 09 10 11 09 10 11 09 10 11 09 10 11 09 10 11 09 10 11 Helsinki** Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Erikoissairaanhoito 0,4 0,4 0,4 0,6 0,6 0,5 0,7 0,8 0,6 1,2 1,2 1,1 0,9 0,8 1,3 0,5 0,5 0,4 Tk-lyhytaikainen 1,4 1,2 1,2 1,0 1,2 1,0 1,6 1,4 1,2 0,9 0,8 0,8 1,7 2,3 1,3 2,0 2,1 2,1 Tk-pitkäaikainen 2,1 0,5 0,6 1,2 0,9 0,7 0,4 0,2 0,4 3,0 3,4 3,2 1,6 1,6 2,0 0,2 0,1 0,2 Vanhainkoti 4,8 5,1 4,3 2,6 2,4 2,3 3,9 3,8 3,7 4,7 3,6 3,5 5,3 4,2 3,3 6,0 5,8 5,8 Tehost. palv. asuminen* 4,8 5,3 5,6 4,4 5,6 6,2 6,2 6,2 6,3 2,3 3,4 3,8 2,3 3,4 4,1 3,6 3,9 4,0 Keskirask. palv. asuminen 0,0 0,0 0,0 1,1 1,1 0,9 1,6 1,6 1,7 0,2 0,2 0,1 1,6 1,6 1,6 0,0 0,0 0,0 Omaishoidon tuki 3,0 2,7 2,9 2,3 1,6 2,1 3,1 2,6 2,8 2,3 2,3 2,6 2,1 1,9 1,7 6,0 6,0 5,9 Säännöllinen kotihoito 11,2 11,9 12,0 8,7 9,3 8,8 7,4 7,2 7,7 13,3 13,5 14,0 11,7 11,9 12,1 13,1 12,4 12,5 Yht. 27,7 27,0 21,9 22,6 24,9 24,5 27,8 29,2 27,2 27,4 31,3 31,0 * = Tehostetusta palveluasumisesta voi joidenkin kuntien osalta puuttua lyhytaikainen palvelu vuodelta 2009 ** = Helsingin lyhyt- ja pitkäaikaishoidon jako organisaation mukainen vuonna 2009 Lähde: liite 10 8
75 vuotta täyttäneistä, % 4.2 Palvelujen piirissä olevat ja palvelujen laatusuositus 2012 Valtakunnallisesti 75 vuotta täyttäneiden palvelujen käytön tasoa arvioidaan suhteessa sosiaali- ja terveysministeriön ikäihmisten palveluista laatimaan laatusuositukseen (STM 2008). Palvelurakenteen osalta laatusuosituksessa asetetaan tavoitteeksi, että vuoteen 2012 mennessä 75 vuotta täyttäneistä 91 92 prosenttia asuu kotona itsenäisesti tai kattavan palvelutarpeen arvioinnin perusteella myönnettyjen tarkoituksenmukaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvin 13 14 prosenttia saa säännöllistä kotihoitoa 5 6 prosenttia saa omaishoidon tukea 5 6 prosenttia on tehostetun palveluasumisen piirissä 3 prosenttia on hoidossa vanhainkodeissa tai pitkäaikaishoidossa terveyskeskuksen vuodeosastolla. Kuusikko-kuntien asiakasosuuksia ja niiden muutoksia 2010 2011 tarkastellaan kuviossa 8. Palvelujen piirissä olevien osuudet ovat ikävakioimattomia. Kuvio sisältää säännöllisen kotihoidon peittävyyden joulukuussa ja keskiraskaan palveluasumisen peittävyyden 31.12., omaishoidon tuen kattavuuden koko vuoden aikana sekä 31.12. tilanteen mukaisen pitkäaikaisen vanhainkoti- ja terveyskeskussairaalahoidon sekä tehostetun palveluasumisen lyhyt- ja pitkäaikaisen palvelun peittävyyden. Kuvio 8. Ikäihmisten laatusuositukseen sisältyviä palveluja saaneiden 75 vuotta täyttäneiden osuus Kuusikon vastaavanikäisestä väestöstä 31.12., joulukuussa ja koko vuonna 2010 2011 (ikävakioimaton) 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 5,3 4,5 5,5 5,7 3,5 3,7 3,1 2,8 3,3 5,2 5,8 5,5 3,4 5,6 7,0 3,5 3,1 6,7 3,9 3,4 5,8 5,3 3,4 4,1 2,6 2,5 5,3 5,3 3,8 4,0 7,7 7,7 5,2 4,7 4,7 5,0 3,6 3,7 10,0 2,5 2,7 3,6 3,5 5,0 12,2 12,3 9,9 9,3 8,1 8,7 14,0 14,5 13,4 13,7 12,2 12,2 12,1 12,2 0,0 10 11 10 11 10 11 10 11 10 11 10 11 10 11 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Säännöllinen kotihoito joulukuussa* Omaishoidon tuki vuoden aikana Tehostettu palveluasuminen 31.12.** Pitkäaikainen laitoshoito 31.12. * = Sisältää Espoon, Vantaan, Turun ja Tampereen keskiraskaan palveluasumisen asiakkaat 31.12. ** = Sisältää lyhyt- ja pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen asiakkaat 31.12., lyhytaikaispalvelun asiakasosuus 75 vuotta täyttäneistä keskimäärin 0,2 Lähde: liite 5 ja vuoden 2010 vastaavat tiedot 9
Säännöllisen kotihoidon asiakasosuudet ovat vuosina 2010 2011 nousseet Helsingissä, Vantaalla, Turussa ja Tampereella. Espoon osuus on laskenut. Oulussa osuus on pysynyt ennallaan. Laatusuosituksen tavoite täyttyi vuonna 2011 Turussa ja Tampereella. Omaishoidon tuen osalta Oulun vuodesta 2010 ennallaan pysynyt kattavuus ylittää myös vuonna 2011 selvästi laatusuosituksen tavoitteen. Muissa kunnissa osuudet jäävät selvästi alle tavoitteen. Omaishoidon tuen asiakasosuudet ovat kuitenkin 2010 2011 nousseet Helsingissä, Espoossa ja Turussa. Laskua on tapahtunut Vantaalla ja Tampereella. Tehostetun palveluasumisen asiakasosuudet ovat kasvaneet kaikissa kunnissa. Pääkaupunkiseudun kunnat ovat saavuttaneet tehostetulle palveluasumiselle asetetun suositustason. Espoo on saavuttanut myös pitkäaikaisen laitoshoidon tavoitetason. Kun tarkastellaan suosituksen mukaisesti kokonaislukuja, Vantaakin on saavuttanut kolmen prosentin tavoitteen, joskin vuodesta 2010 asiakasosuus on lievästi noussut. Helsingissä, Turussa ja Tampereella tavoitetta on lähestytty, mutta pitkäaikaisen laitoshoidon piirissä olevien osuudet ovat silti suositusta korkeammat. Oulussa osuus ei ole pienentynyt vuosina 2010 2011. Kuusikon palvelurakennetiedot kootaan hieman eri tavalla kuin ikäihmisten laatusuosituksessa määritellään. Suurin ero Kuusikon ja laatusuosituksen määrittelyissä on kotihoidon sisällössä. Laatusuosituksen säännöllisen kotihoidon määritelmä on laajempi siten, että säännöllisen kotihoidon asiakkaiksi lasketaan henkilöt, joilla on palvelun saantia koskeva palvelu- ja hoitosuunnitelma tai jotka muuten ovat saaneet palvelua kerran viikossa. Kuusikon määrittelyn mukaan säännöllisen kotihoidon asiakkailla pitää olla sekä palvelu- ja hoitosuunnitelma että palvelua vähintään kerran viikossa. Kuusikon tiedonkeruun erilaisten kriteerien vuoksi Kuusikon ja laatusuosituksen tiedot eivät ole tältä osin vertailukelpoiset. (Ks. THL 2012.) Tiivistettynä Kuusikon määrittelyerot laatusuosituksen määrittelyihin ovat seuraavat: Kotihoidon tiedot kerätään Kuusikossa eri kriteerein: säännöllisen kotihoidon asiakkailla täytyy olla palvelu- ja hoitosuunnitelma sekä palvelua vähintään kerran viikossa. THL:n tieto kotihoidosta kerätään päivämäärältä 30.11., kun Kuusikon tiedot kerätään joulukuulta (THL 2012). Kotihoitoon on kuviossa 8 yhdistetty keskiraskaissa palvelutaloissa asuvat. Keskiraskaan palveluasumisen asiakkaat saavat kotihoitoa, mutta eivät ole mukana kotihoidosta kerätyissä asiakasmäärissä. Lisäksi kuvio 8 poikkeaa muista Kuusikko-raportissa esitetyistä tiedoista seuraavasti: Kuviossa 8 käytetään tietoa omaishoidon tuen koko vuoden asiakasmäärästä, mutta muualla raportissa käytetään poikkileikkaustietoa päivämäärältä 31.12. Vanhainkotien asiakkaista kuviossa 8 ovat mukana vain pitkäaikaisesti vanhainkodeissa asuvat, eivät lyhytaikaishoidossa olevat, kuten raportissa pääsääntöisesti. 4.3 Kokonaiskustannukset ja kustannukset asukasta kohti 2007 2011 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kokonaiskustannukset 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmälle esitetään taulukossa 3. Taulukon 3 mukaan kokonaiskustannukset 75 vuotta täyttäneiden palveluista olivat vuonna 2011 Kuusikossa noin 1,2 miljardia euroa. Kustannusten reaalikasvu vuosina 2010 2011 oli 0,3 prosenttia. Kuntakohtaisesti kustannusmuutos on vuosina 2010 2011 vaihdellut Turun -3,2 ja Oulun 7,0 prosentin välillä. Kun tarkastellaan alkuperäisiä kustannuksia, kustannukset ovat nousseet muualla paitsi Turussa (ks. liite 19). Turussa kustannukset pienenivät 0,03 prosenttia. Kuusikon kustannusten kasvu- 10
Euroa / 75 vuotta täyttänyt tahti on ollut 75 vuotta täyttäneiden osalta hitaampi kuin 65 vuotta täyttäneillä. Viiden vuoden deflatoitua kustannusmuutosta tarkasteltaessa nousua on tapahtunut kaikissa kunnissa. Ikävakioidut asukasta kohti lasketut kustannukset ovat vuosina 2010 2011 pienentyneet muualla paitsi Tampereella ja Oulussa. Verrattaessa ikävakioimattomia asukaskohtaisia kustannuksia 2007 ja 2011, laskua on tapahtunut Espoossa ja Vantaalla. Taulukko 3. Sosiaali- ja terveyspalvelujen 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden kokonaiskustannukset ja asukaskohtaiset kustannukset 2011 sekä reaalimuutos 2007 2011 ja 2010 2011 Kustannukset 2011 yht., 2010 2011, DEFL, % * = ikävakioimattomien asukaskohtaisten kustannusten välillä Lähde ja ks. huomautukset: liitteet 19 ja 25 2007 2011, DEFL, % Ikävakioidut kust. 2011, / asukas 2010 2011, DEFL, % 2007 2011, DEFL, %* Helsinki 520 279 033-1,7 7,6 12 650-2,5 2,9 Espoo 120 044 450 2,4 12,8 10 818-2,4-3,6 Vantaa 95 566 598-1,3 22,3 11 003-6,7-1,2 Turku 190 450 960-3,2 9,9 11 753-4,1 6,7 Tampere 203 139 667 5,3 8,1 12 217 3,1 0,5 Oulu 110 495 717 7,0 24,1 13 199 4,0 6,5 Kuusikko 1 239 976 425 0,3 10,9 12 146-1,7 1,8 Asukasta kohti laskettujen ikävakioitujen kustannusten muodostumista vuonna 2011 on eritelty palveluittain kuviossa 9. Keskimäärin kustannukset olivat 12 146 euroa 75 vuotta täyttänyttä kohti. Espoon ikävakioidut kustannukset ovat olleet vuonna 2011 matalimmat ja Oulun korkeimmat. Avopalvelut muodostavat kustannuksista 19,3 prosenttia (2 341 euroa) ympärivuorokautinen hoiva ja hoito suurimman osan eli 44,1 prosenttia (5 354 euroa) ja lyhytaikaiset terveydenhuollon palvelut 36,7 prosenttia (4 452 euroa). Kuvio 9. 75 vuotta täyttäneiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset vastaavanikäistä asukasta kohti 2011 (ikävakioimaton ja ikävakioitu) 15 000 14 000 13 000 12 000 11 000 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 12 920 10 464 10 233 12 019 12 197 12 990 12 146 Ikävakioimattomat kustannukset 13 199 12 650 12 217 12 146 11 753 10 818 11 003 8 427 2 522 6 534 6 972 1 899 2 002 2 022 7 450 7 248 2 493 2 650 7 679 7 695 2 341 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Lyhytaikaiset terveydenhuollon palvelut Ympärivuorokautinen hoiva Avopalvelut Avopalvelut Keskiraskas palveluasuminen (hm 0,20 0,49) Tehostettu palveluasuminen (hm 0,50) Vanhainkoti Terveyskeskuksen pitkäaikaishoito Terveyskeskuksen lyhytaikaishoito Perusterveydenhuollon avohoito Erikoissairaanhoito Lähde: liite 23 11
Euroa / 75 vuotta täyttänyt Kuntia vertailtaessa Espoon ja Vantaan kokonaiskustannustaso on lähes sama, mutta Espoossa lyhytaikaisen terveydenhuollon kustannukset painottuvat Vantaata enemmän. Korkeampien kokonaiskustannusten kunnissa eli Helsingissä ja Turussa painottuvat ympärivuorokautisen hoivan ja hoidon kustannukset. Oulussa korostuvat lyhytaikaisten terveydenhuollon kustannukset. Tampereella varsinkin erikoissairaanhoidon kustannukset muodostavat kokonaiskustannuksista keskimääräistä tasoa suuremman osuuden. (Liite 23.) Kuviossa 10 on tarkasteltu 75 vuotta täyttänyttä kohti laskettujen sosiaali- ja terveyspalvelujen ikävakioimattomien kustannusten kehitystä vuosina 2007 2011. Ikävakioidut tiedot vuosille 2009 2011 esitetään kuviossa 11. Rahan arvon muutos on kuvioissa huomioitu. Ikävakioimattomat kustannukset kuviossa 10 ovat kehittyneet enemmistössä kunnista laskusuuntaisesti vuoden 2009 ja 2010 jälkeen. Kuitenkin Tampereella ja Oulussa on tapahtunut selkeää kokonaiskustannusten kasvua 2010 2011. Tampereella nousua selittää sekä erityisesti erikoissairaanhoidon kustannusnousu, mutta myös kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen kustannusten kasvu. Oulussa kasvua on tapahtunut kauttaaltaan ympärivuorokautisen hoivan ja hoidon sekä lyhytaikaisen terveydenhuollon palveluissa. Kuvio 10. 75 vuotta täyttäneiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset vastaavanikäistä asukasta kohti 2007 2011 vuoden 2011 rahan arvossa (ikävakioimaton) 16 000 14 000 12 559 12 920 12 019 12 136 12 197 12 194 12 990 12 000 10 851 10 464 10 362 10 233 11 263 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 07 08 09 10 11 07 08 09 10 11 07 08 09 10 11 07 08 09 10 11 07 08 09 10 11 07 08 09 10 11 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Avopalvelut Keskiraskas palveluasuminen (hm 0,20 0,49) Tehostettu palveluasuminen (hm 0,50)* Vanhainkodit Terveyskeskussairaalat Perusterveydenhuollon avohoito Erikoissairaanhoito * = Osalta kunnista voivat puuttua tehostetun palveluasumisen lyhytaikaishoidon kustannukset vuotta 2010 edeltävistä tiedoista Lähde: liite 25 Kuviossa 11 on tarkasteltu ikävakioitujen asukaskohtaisen kustannusten kehitystä. Kuntien kustannustasot lähestyvät vakioitaessa toisiaan. Ikävakioimattomia kustannuksia tarkasteltaessa Vantaan kustannustaso on Espoota matalampi, mutta ikärakenne vakioitaessa Espoon kustannukset muuttuvat pienemmiksi ja samalla Kuusikon matalimmiksi. Oulussa kustannustaso nousee vakioitaessa ja on Kuusikon korkein vuonna 2011. 12