Miksi yleisavustuksen tuloksista ja vaikutuksista tulee raportoida ja kuinka toimintaa arvioidaan? Samuli Koiso-Kanttila seurantavastaava

Tämähän ei ole uutta! Yleisavustuksia on aina seurattu erilaisilla tavoilla! 1. Avustusvalmistelun ja valvonnan yhteydessä 2. Omilla sisäisillä selvityksillä 3. Ulkopuolisilla arvioinneilla Alkaen 2018 yleisavustusten seuraamisesta tehdään erillinen vakioitu prosessi ja tämä on asian ensimmäinen pilotti!

KOSKA LAKI!

STEAn toimintaa säätelevät uudet säädökset Arpajaislaki (1047/2001) Valtionavustuksen myöntämisessä, käytössä ja valvonnassa noudatetaan valtionavustuslakia (688/2001). Tarkempia säännöksiä valtionavustuslain soveltamisesta on annettu valtioneuvoston asetuksella valtionavustuksista yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen (1552/2016) (Avustusasetus tai AvA). HUOM! Ennen vuotta 2017 myönnettyihin avustuksiin sovelletaan myöntämisajankohdan säännöksiä (joiltain osin säännöksiä myös takautuvasti voimaan) 28.9.2017

Sopivalla tavalla Valtionavustuslaissa ja sitä tarkentavassa valtioneuvoston asetuksessa määritellään STEAn perustehtävät: avustusvalmistelu, avustusten maksatus, myönnettyjen avustusten valvonta ja vaikutusten arviointi. Valtionavustuslain 36 : Vaikutusten arviointi: Valtionapuviranomaisen on sopivalla tavalla seurattava myöntämiensä valtionavustusten käytön tuloksellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä valtionavustusten vaikutuksia kilpailuun, eri väestöryhmien asemaan samoin kuin niiden ympäristöja muita vaikutuksia. Valtionapuviranomaisen on määräajoin arvioitava valtionavustusten tarpeellisuutta ja kehittämistarpeita. Tässä tarkoituksessa valtionapuviranomaiset antavat toisilleen tarvittavaa apua.

Tuloksellisuuden todentaminen STEAn arviointitoiminnan tehtävänä on todentaa että rahoitettu järjestötoiminta tuottaa terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia loppukäyttäjälle, eli yksittäiselle ihmiselle ja näkyy myös laajemmin yhteiskunnan hyvinvoinnissa Koska STEA ei voi mitenkään tavoittaa kaikkia noin 500 000-2 000 000 henkilöä jotka ovat sote-järjestöjen toiminnan piirissä vuosittain, STEA seuraa organisaatioiden - järjestöjen - organisaatiokyvykkyyttä, eli kykyä saavuttaa itse asettamansa tavoitteet. Organisaation kyky saavuttaa asettamansa tavoitteet on suhteessa lopputuotteen laadukkuuteen

Tuloksellisuuden ja vaikutusten todentaminen Tuloksellisuutta ja vaikutuksia arvioidaan aina suhteessa järjestön itsensä asettamiin tavoitteisiin!

Yleisavustukset vuodesta 2018

Yleisavustukset muodostavat merkittävän osan rahoituksesta! Tuloksellisuutta seurataan erillisen raportoinnin perusteella 5 % 21 % 53 % 21 % Ay Ak B C 9

Yleisavustuksia on monenlaisia! Vuoden 2018 ehdotuksessa yleisavustuksia on 171 kpl Pienin yleisavustus on 15 000 Suurin yleisavustus on 2 065 000 Keskiarvo 390 321 Yhteensä 66 847 500

2 500 000 Yleisavustuksia on monenlaisia! KA 2 000 000 1 500 000 n. 70% kohteista n. 35% rahasta n. 30% kohteista n. 65% rahasta 1 000 000 500 000 0 1 5 9 13 17 21 25 29 33 37 41 45 49 53 57 61 65 69 73 77 81 85 89 93 97 101 105 109 113 117 121 125 129 133 137 141 145 149 153 157 161 165 169

Tuloksellisuuden todentaminen STEAn arviointi seuraa järjestöjen toiminnan tavoitteita ja tuloksellisuutta hakemuksissa tuloksellisuus- ja vaikutusselvityksillä väliraporteilla loppuraporteilla vuosiselvityksillä tarkastuksilla

Tuloksellisuusraportointi STEAlle 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 C VR C VR C VR C VR C VR C VR Ak TVS Ay TVS Ak TVS Ay TVS 13

Tuloksellisuuden ja vaikutusten seuranta 2018

Toiminnan ja rahoituksen läpinäkyvällä kytköksellä on tärkeä tehtävä! 1. Järjestöjen merkittävä panos sosiaaliseen ja terveydelliseen hyvinvointitoiminnan saralla näkyväksi yhteiskunnallisella tasolla! 2. Järjestöjen oman toiminnan kehittäminen seurannan ja arvioinnin avulla, jotta kyetään tavoittamaan apua tarvitsevat tehokkaasti ja oikea-aikaisesti! 3. Järjestön näyttäytyminen houkuttelevana rahoituskohteena sekä menestyminen työntekijöiden ja vapaaehtoisten rekrytointitilanteissa! * * Vaikuttava järjestötoiminta yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittaaminen ja kolmannen sektorin digitaalinen disruptio

MITÄ STEA ARVIOI JA ARVOSTAA? 16

Tuloksellisuuden todentaminen Sekä hakemuksissa että raporteissa arvioidaan: kaavaillun toiminnan soveltuvuutta ja aikaansaatujen tulosten suhdetta STEAn linjauksiin ja toimintasuunnitelmaan 1. toiminnan tarpeen osalta 2. toiminnan tavoitteiden osalta 3. toiminnan kaavaillun kohderyhmän osalta hakijan toteuttaman toiminnan tehokkuutta ja tuloksellisuutta 1. toiminnan sisällön toteutuksen näkökulmasta 2. saavutettujen tulosten ja vaikutusten näkökulmasta 3. seurannan ja arvioinnin toteutuksen näkökulmasta 4. viestinnän toteutuksen ja yhteistyökumppanien näkökulmasta 5. taloudellisuuden ja kilpailuvaikutusten näkökulmasta

Peruskäsitteet 18

Peruskäsitteet Tulos ja vaikutus (vaikuttavuus)?! 19

MITÄ STEA ARVIOI JA ARVOSTAA? Loppuhyötyjän todistetusti saama arvonlisä on tärkein asia STEAlla on syy uskoa että jos loppuhyötyjä saa toiminnasta hyötyä ja toimintaa seurataan mielekkäällä tavalla, se näkyy toimijan raporteissa. Kaikissa raporteissa katse siis loppuhyötyjään oli se sitten yksittäinen ihminen, erityinen ryhmä tai yhteiskunta laajemmin! 20

Miksi järjestön kannattaa seurata ja arvioida omaa toimintaansa? Seuranta ja arviointi on oleellista laatutyötä mille tahansa hankkeelle, projektille, interventiolle tai toiminnalle, jonka vaikuttavuudesta halutaan vakuuttua! Seuranta ja arviointi -käsitteet ovat sidoksissa toisiinsa. Toista ei juuri kannata toteuttaa ilman toista! Toiminnassa vaikuttavien mekanismien ja toiminnan menestymisen tai epäonnistumisen logiikan ymmärtäminen: mikä tässä toimii, kenelle, miksi, missä olosuhteissa ja miten toimintaa voi parantaa?

Mitä hyötyä seurannasta ja arvioinnista on? Seurannan ja arvioinnin tavoitteena on antaa projektin toiminnasta, kulusta ja vaikutuksista luotettavaa, todennettaviin havaintoihin perustuvaa tietoa Auttaa toimijoita oppimaan omista ja toistensa kokemuksista ja rakentamaan asiantuntijuuden ja tiedon, ei uskomusten varaan Kirjallinen raportointi lisää hankkeen läpinäkyvyyttä ja helpottaa tiedon ja hyvien käytäntöjen levittämistä ja jakamista Paljastaa virheet ja tarjoaa vaihtoehtoja toteutustavoille ja toiminnan parantamiselle

Mitä hyötyä seurannasta ja arvioinnista on? Tarjoaa perustan esittää kysymyksiä ja testata oletuksia Antaa keinoja oppia kokemuksista ja soveltaa niitä kehittämisessä ja käytännön toiminnassa Mahdollistaa väylän arvioida toiminnan toteuttajien, kohderyhmän, rahoittajan ja päätöksentekijöiden yhteistyötä ja tavoitteiden yhdenmukaisuutta Toimii institutionaalisen tiedon ja kehitystyön tallentamisen välineenä

Hyvän toiminnan aakkoset = PDCA*! Suunnittele! Käytä aikaa valitessasi huolellisesti toiminnan kohderyhmät, määritellessäsi tavoitteet, toimintatavat ja kehitystä kuvaavat mittarit Heittäydy toteuttamiseen rohkeasti! Kokeile uutta jos vanha ei toimi! Merkitse ylös tavoitteiden kannalta oleelliset tuotokset, tulokset ja oivallukset! *PDCA= Plan, Do, Check, Act

Hyvän toiminnan aakkoset = PDCA*! Arvioi! Kerää yhteen kaikki keräämäsi tieto tekemisistäsi ja pysähdy vertailemaan sitä asettamaasi tavoitteeseen. Vuosittain, kvartaaleittain, kuukausittain, viikottain Ole avoin ja rehellinen sen suhteen miltä tilanne tietojen valossa näyttää Käytä hyödyksesi onnistumisesi ja vakiinnuta ne osaksi toimintaa Suunnittele ja toteuta onnistumisille laadunvalvontatapa Pidä laatua yllä *PDCA= Plan, Do, Check, Act

Hyvä muistaa! Hyvä hakemus on hyvän raportin pari! Ilman toista ei ole toista Oman toiminnan arviointi ja toiminnan laadun järjestelmällinen kehittäminen vie aikaa!

Hyville raporteille tyypillistä RAPORTTITEKNISET ASIAT On vastattu siihen mitä on kysytty; lomakkeen täyttöohje luettu! Sama ihminen, joka täyttänyt hakemuksen, on täyttänyt raportin ja/tai hakemus kulkenut rinnalla kun raporttia on täytetty Toimintaa toteuttava ihminen on ollut mukana raportoinnissa

Hyville raporteille tyypillistä SISÄLLÖLLISET ASIAT Tietoa on kerätty ensisijaisesti omaa toimintaa varten ja loppukäyttäjän hyödyksi Osataan kertoa kuinka kerättyä tietoa on konkreettisesti hyödynnetty toiminnan kehittämisessä Toiminnan tavoitteet konkreettisia, jaoteltuja osa- ja välitavoitteisiin Seurannan mittarit yksinkertaisia ja konkreettisia ja niitä on yleensä vain muutama mutta ne ovat harkittuja Mittaamisessa on erilaisia menetelmiä käytössä ja niitä käytetään tukemaan toisiansa Esitetyt tiedot perustuvat näyttöön ja tätä näytön astetta on ulkopuolisen mahdollista arvioida à aineisto on kuvattu riittävän hyvin Huonot tulokset ja epäonnistumiset on esitetty ja kerrottu avoimesti ja niiden syitä ja seurauksia on analysoitu Toiminnassa on sisäinen laatujärjestelmä tai -kriteeristö käytössä

KIITOS!

VIESTINNÄN MITTAAMINEN MITEN OSOITTAA VIESTINNÄN ARVO? @lkairesalo

Viestinnän arvo ja arvostus

Copyright Cocomms Oy 3

Mitä et mittaa, et voi johtaa.

Barcelonan periaatteet

Barcelonan periaatteet 1. Tavoitteiden asettaminen ja mittaaminen ovat keskeisiä sekä viestinnässä että suhdetoiminnassa 2. Viestinnän vaikutusten mittaaminen on suositeltavampaa kuin tuotosten mittaaminen 3. Mikäli mahdollista, viestinnän vaikutuksia organisaation menestykseen kannattaa mitata 4. Mittaus ja arviointi edellyttävät sekä laadullista että määrällistä tutkimusta 5. AVEs ei mittaa viestinnän arvoa 6. Sosiaalinen media ei irrallinen sitä on syytä mitata muiden mediakanavien ohella 7. Mittauksen ja arvioinnin tulee olla läpinäkyvää, johdonmukaista ja pätevää Copyright Cocomms Oy 7

#1 Tavoitteiden asettaminen ja mittaaminen ovat keskeisiä sekä viestinnässä että suhdetoiminnassa Copyright Cocomms Oy 8

Mitkä ovat organisaatiosi tavoitteet? Entä viestinnän tavoitteet? Kysy pomolta tai pomon pomolta, kunnes saat vastaukset. Copyright Cocomms Oy 11

Hyvä, mitattava tavoite vastaa kysymyksiin: Keneen halutaan vaikuttaa? Minkä halutaan muuttuvan? Kuinka paljon? Mihin mennessä? Copyright Cocomms Oy 12

Huonoja tavoitteita Tunnettuus kasvaa merkittävästi Järjestön maine parantuu Saamme runsaasti medianäkyvyyttä Videosta tulee viraali Tavoitamme somessa 100 000 ihmistä Hyviä tavoitteita Tunnettuus kasvaa 30 % -> 75 % 15 25-vuotiaiden keskuudessa Oulun seudulla vuoden loppuun mennessä. 15 18-vuotiaista helsinkiläisistä aloittaa tupakoinnin 25 % vähemmän kuin edellisenä vuonna Jäseniemme tyytyväisyyden kokonaiskeskiarvo nousee 4,0 -> 4,4 vuoden lopussa tehtävässä kyselyssä Copyright Cocomms Oy 13

SMART-malli takaa fiksut tavoitteet Specific Measurable Achievable Relevant Time-based Onko tavoite tarpeeksi rajattu? Onko tavoite järkevästi mitattavissa? Onko tavoite realistinen ja saavutettavissa? Hyötyykö organisaatio, jos tavoite saavutetaan? Mihin mennessä tavoite tulisi saavuttaa? Copyright Cocomms Oy 14

Aseta yksi päätavoite ja 2 3 välitavoitetta

Järjestöjen viestinnän tavoitteita Hanke on menestys Järjestön tunnettuus kasvaa Jäsenmäärä kasvaa Jäsenet ovat tyytyväisempiä Vapaaehtoisten määrä kasvaa Lahjoitusten määrä tuplaantuu Merkittävä avustus saadaan Lakiehdotus etenee käsittelyyn Sairaspoissaolot vähentyvät Työnantajamielikuva paranee + Kuka, mitä Kuinka paljon Mihin mennessä SMART-malli Copyright Cocomms Oy 16

#2 Viestinnän vaikutusten mittaaminen on suositeltavampaa kuin tuotosten mittaaminen Copyright Cocomms Oy 17

Output/ Outcome / Outtake Tunnista erot

#3 Mikäli mahdollista, viestinnän vaikutuksia organisaation menestykseen kannattaa mitata Copyright Cocomms Oy 19

Mittauksen synkronointi

Aikasykli voi vaihdella tunneista vuosiin kriisiviestintä / yksittäinen kampanja / maineenhallinta

#4 Mittaus ja arviointi edellyttävät sekä laadullista että määrällistä tutkimusta Copyright Cocomms Oy 22

Oletko kuullut kampanjasta? % Kaikki, N=1022 SUKUPUOLI Nainen, N=490 Mies, N=532 IKÄ 15-29 v, N=166 30-44 v, N=197 45-59 v, N=245 60+ v, N=414 ASUINPAIKKA Pk-seutu, N=228 Kaupunkimaiset kunnat, N=544 Taajaan asutut kunnat, N=146 Maaseutumaiset kunnat, N=104 KOULUTUS Perus, ammatillinen, N=320 Yo, opistoaste, N=291 Korkea-aste, N=396 0 0 0 0 23 28 26 24 25 32 33 26 27 27 28 25 29 38 7 6 8 8 7 6 8 6 7 8 5 7 7 4 70 66 68 68 68 61 58 61 68 64 67 65 67 66 Kyllä En osaa sanoa En Copyright Cocomms Oy 24

Mistä olet kuullut tai saanut tietää kampanjasta? Kampanjasta kuulleet, % Kaikki, N=276 SUKUPUOLI IKÄ ASUINPAIKKA KOULUTUS Nainen, N=159 Mies, N=117 15-29 v, N=65 30-44 v, N=51 45-59 v, N=58 60+ v, N=102 Pkseutu, N=74 Kaupunkimaiset kunnat, N=136 Taajaan asutut kunnat, N=38 Maaseutu -maiset kunnat, N=28 Radio 24 20 31 19 14 27 36 24 22 32 28 29 27 20 Sanomalehti 24 19 31 13 21 18 41 29 22 21 25 23 22 26 Sosiaalinen media 20 24 13 23 24 19 14 20 21 14 20 16 22 21 TV 17 13 23 13 14 17 23 11 21 15 15 21 19 14 Internet 13 10 18 16 16 15 8 7 16 11 22 18 12 11 Ystävä, tuttava, sukulainen, perheenjäsen 11 13 8 9 9 10 16 13 9 14 14 15 10 10 Ruokakauppa 9 7 12 13 14 4 6 11 9 11 4 17 5 3 Työpaikka 6 6 6 4 14 8 2 7 7 3 3 6 11 3 Aikakauslehti 6 7 4 6 9 2 6 9 5 6 0 11 8 1 Oppilaitos / koulu 5 6 4 12 3 2 0 4 4 5 11 6 3 5 Blogi 3 4 1 2 4 0 3 1 5 0 0 4 3 1 Kampanjasivu 2 0 5 4 2 0 1 1 4 0 0 6 1 0 Tapahtuma 2 2 1 2 4 0 0 0 3 0 0 2 1 1 Mobiilisovellus 1 1 2 0 2 2 2 0 2 2 3 2 1 1 Muu fyysinen paikka 1 1 2 1 1 0 2 1 1 2 0 1 4 0 Muu 0 0 1 0 1 0 0 1 0 0 0 0 0 1 En osaa sanoa 17 18 15 23 27 9 7 14 21 7 11 13 15 20 Perus, ammatillinen, N=86 Yo, opistoaste, N=78 Korkeaaste, N=108 Copyright Cocomms Oy 25

Kuuntelemisen kulttuuri

#5 AVEs ei mittaa viestinnän arvoa Copyright Cocomms Oy 27

2007 Leikekirja AVE 2012 Dashboard 2017 Outcome 2022 Tekoäly Copyright Cocomms Oy 29

Työkaluja mittaamiseen Leikekirja Lähtötasoselvitys Trust Barometer Net Impact Score Net Promoter Score A/B-testi Fokus-ryhmä Mainetutkimukset Verkkosivuanalytiikka Uutiskirjeiden analytiikka Julkisuusanalyysit Mediaseurantapalvelut Somepalveluiden analytiikat ja tuhat muuta Copyright Cocomms Oy 30

Ulkoiset mittarit

#6 Sosiaalinen media ei ole irrallinen sitä on syytä mitata muiden mediakanavien ohella Copyright Cocomms Oy 32

Kuka pysyy enää perässä?

Mittarisuositukset 1. Keskusteluaste (conversational rate) 2. Osallistamisaste (engagement rate) 3. Osuus verkkosivun liikenteentuojista (share of traffic driven) Copyright Cocomms Oy 34

Työntekijälähettilyyden arvo

Dark Social on mittaajan painajainen

#7 Mittauksen ja arvioinnin tulee olla läpinäkyvää, johdonmukaista ja pätevää Copyright Cocomms Oy 38

Tilastojen kaunistelu

Totta vai tarua

Unelmat vs. Budjetti

AMEC PR mittauskehykset Tavoitteet Mitkä ovat organisaation tavoitteet Inputs Mikä on kohderyhmä, strategia, resurssit? Toiminta Mitä käytännössä tehdään? Outputs Millaisia lukuja tuotoksilla saadaan aikaan? Out-takes Miten yleisö reagoi kampanjaan? Outcomes Millainen vaikutus kampanjalla on yleisöön? Vaikutus Millainen vaikutus kampanjalla on organisaation menestykseen? Copyright Cocomms Oy 44

Nyt osaamme mitata. Seuraavaksi lisätään viestinnän arvoa

Tarinankerronta ja tarinallistaminen

Tavoita oikeat ihmiset

Mittaaminen ja luovuus

Käytännön työkaluja Meltwater Buffer Hootsuite TweetDeck IFTTT (If This Then That) Copyright Cocomms Oy 50

Mittaamisen tulevaisuus

Muista ainakin nämä 1. Aseta fiksut tavoitteet (SMART) 2. Pohdi huolella mitä mittareita käytät (sekä laadullisia että määrällisiä) 3. Tee lähtötasotutkimus aina kun mahdollista 4. Paranna mittausprosessia 5. Käytä mittaustuloksia hyväksesi ja paranna toimintaa 6. Väännä rautalangasta linkki viestinnän vaikuttavuudesta organisaation menestykseen Copyright Cocomms Oy 52

ROL = Return On Lost

Hanki! Procomma Academic 2017: Mitattava viestintä (Juholin & Luoma-aho) Copyright Cocomms Oy 54

Tutustu myös näihin: https://mtl.fi/ohjeet/viestinnan-mittaamisen-opas https://amecorg.com/amecframework/ https://gcs.civilservice.gov.uk/guidance/evaluation/tools-and-resources/ https://blog.hootsuite.com/social-media-metrics/ Copyright Cocomms Oy 55

Miten täytän yleisavustusten tuloksellisuus- ja vaikutusselvityksen

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys (TVS) Lukekaa ohjeet huolellisesti Ohjeet löytyvät aina kysymyksen yhteydessä olevasta?-painikkeesta TVS Täytetään kahdelta edelliseltä kalenterivuodelta Mikäli yleisavustusta on saanut vasta vuoden, täytetään TVS vain yhdestä vuodesta Raportoikaa vain kerättyä ja todennettavissa olevaa tietoa Lomakkeen voi täyttää osissa. Muista tallentaa muutokset ennen kuin poistut järjestelmästä. Varminta on, että vain yksi henkilö kerrallaan muokkaa lomaketta TVS arvioidaan kokonaisuutena TVS myös pisteytetään. Pisteytyksen kriteerit löytyvät STEAn nettisivuilta 2

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys (TVS) Koostuu 6 eri osiosta 3

1. Toiminnan seuranta ja arviointi 1/3 Toiminnan maantieteellinen alue Valtakunnallinen: Toimintaa järjestetään tai on saatavilla joka puolelta Suomea Ulkomailla: Toiminta pääsääntöisesti muualla kuin Suomessa Kunta tai kunnat: Toimintaa järjestetään tiettyjen kuntien alueella. Kirjaa kenttää kuntien nimet. 4

1. Toiminnan seuranta ja arviointi 2/3 Miten tietoa on kerätty Kuvatkaa mitä tietoa on kerätty (työntekijät, vapaaehtoiset, kohderyhmä ja yhteistyökumppanit) Moneltako tietoa pyydettiin ja saatiin Miten tietoa on hyödynnetty toiminnan kehittämisessä Oletteko kehittäneet tiedon keräämisen tapoja yhdessä muiden järjestöjen kanssa Tietoa tulee kerätä ja hyödyntää kattavasti ja tarkoituksenmukaisesti tulosten osoittamiseksi ja toiminnan kehittämiseksi Tiedon avulla arvioidaan miten kattavasti tietoa on kerätty ja nähdään kuinka suuren joukon arvioon selvityksen vastaukset perustuvat 5

1. Toiminnan seuranta ja arviointi 3/3 Valitaan ne toiminnot, joita yleisavustuksella raportointiaikana toteutettiin Viestintä: esim. viestinnän henkilöt, jäsenlehdet, tiedotus, internet-sivut Edunvalvonta: esim. vaikuttamistoiminta, lausunnot, kohderyhmän edunvalvonta Jäsen-/paikallisjärjestöjen tuki: esim. jäsenjärjestöille annettava rahallinen tai sisällöllinen tuki, mm. koulutukset Jäsenpalvelut: esim. jäsenrekistereihin liittyvät toiminnat Kehittämis- ja arviointitoiminta: esim. arviointituki ja toimintojen kehittäminen Muu yleisavustuksella toteuttava toiminta: ne toiminnot, jotka eivät sovellu edellä mainittuihin vaihtoehtoihin Pääasia, että kaikki toiminnot tulee raportoitua 6

2. Työntekijät Tulokset ja vaikutukset raportoidaan jokaisesta toiminnosta erikseen Tulokset raportoidaan aina suhteessa asetettuihin tavoitteisiin 7

3. Vapaaehtoiset 8

4. Kohderyhmä 9

5. Yhteistyökumppanit Saman yhteistyökumppanin voi lisätä useamman kerran, mikäli yhteistyömuotoja on useita 10

6. Toiminta ja sisältö Täytetään jokaisesta toiminnosta! Tavoitteet Kohderyhmä Toiminnan sisältö Indikaattorit 11

6. Toiminta ja sisältö - tavoitteet Jokaisen toiminnan osalta täytetään tavoitteet Jatkossa saadaan suoraan hakemukselta 12

6. Toiminta ja sisältö - kohderyhmä Kenelle toiminta on kohdistettu Kuinka paljon kohderyhmää on tavoitettu. Kohderyhmän tavoittamiselle tulee asettaa tavoitteet. Kuvataan miten kohderyhmän tavoittamiselle asetetut tavoitteet on saavutettu. 13

6. Toiminta ja sisältö - Sisällön kuvaus Täytetään jokaisesta toiminnasta erikseen Kuvataan toiminnan sisältö tiiviisti ja konkreettisesti Mitä on tehty Kuinka monta kertaa ja kenelle Missä toimintaa on toteutettu Kuka toiminnasta on vastannut (työntekijät, vapaaehtoiset, yhteistyökumppanit) 14

6. Toiminnan sisältö - Indikaattorit Järjestön omien indikaattoreiden lisäksi on muutamia valmiita indikaattoreita Täytetään jokaisesta toiminnosta erikseen Täytetään molemmilta raportointivuosilta Eivät kuvaa toiminnan tuloksia vaan toiminnan laajuutta mm. Paljonko kohderyhmää on saavutettu Paljonko tilaisuuksia on järjestetty Paljonko henkilöitä on saavutettu uutiskirjeen/nettisivujen/sosiaalisen median kautta 15

6. Toiminnan sisältö - Indikaattorit Viestinnän indikaattorit 16

6. Toiminnan sisältö - Indikaattorit Viestinnän indikaattorit 17

6. Toiminnan sisältö - Indikaattorit Edunvalvonnan indikaattorit Lisäksi järjestön omat indikaattorit 18

6. Toiminnan sisältö - Indikaattorit 19

6. Toiminnan sisältö - Indikaattorit Kehittämis- ja arviointitoiminnan indikaattorit 21

Lopuksi Lomakkeen voi lähettää vain järjestelmän pääkäyttäjä, jolla on nimenkirjoitusoikeus 23