Kuntaliiton ajankohtaisia asioita. ympäristöpäällikkö Maija Hakanen Lammi

Samankaltaiset tiedostot
Kestävän kehityksen kokonaisarvio

Nordic Conference on Sustainable Development in the Baltic Sea Region, 31 Jan 2 Feb, Turku

KOKOEKO Kuopio Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Hallituksen vuosikertomus eduskunnan lausumat jätelain uudistuksen toimeenpanosta ja seurannasta

Global to Local ilmastopolitiikan tilannekatsaus pähkinänkuoressa Maija Hakanen Helsinki

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Kuntaliiton ajankohtaista. Lammin päivät 2013

Askelmerkit jätelain ja asetusten toimeenpanoon

Hankintalain kokonaisuudistus. Talousvaliokunta,

Kunnat ja kaupungit toimivat

Kuntaliiton rooli ERA17 toimenpiteiden jalkauttamisessa. Asiantuntija Anu Kerkkänen, Kuntaliitto

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta , Mikkeli

Kuntien ilmastokampanjaa

Kunnan vastuulla oleva jätehuolto 2019

Jätehuoltomääräysten ajankohtaiset muutokset. Opastamme, autamme ja tiedotamme kaikissa jätehuoltoon liittyvissä asioissa.

Kaavoitus ja jätehuolto

Ilmastolakiko? Kalevi Luoma

Euran, Huittisten, Köyliön ja Säkylän jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen. Tausta-aineisto

LOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1

Kohti hiilineutraalia kuntaa. Biosfärområdets vinterträff i Korpoström

Suomen on sopeuduttava ilmastonmuutokseen. Suomen kestävän kehityksen toimikunta Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta. Leena Eränkö

Jätelainsäädäntö, jätehuollon työnjako. Joensuu Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma

Tervetuloa, IlmastoKunnat -toiminnan esittely ja päivän tavoitteet

Jätehuollon näkymät ja haasteet. Markku Salo

Yhteinen jätehuoltomme vastuut ja konserniyhteistyö

Laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta 20 vuotta katsaus menneeseen ja tulevaan

Ilmastonmuutos haastaa kunnat ja maakunnat

KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari Jorma Mikkonen

LIITE 4. Lisätietopyyntö Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie Kerava. Hakemus 11030/ /2015

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä Leena Karessuo

Jätelautakunnan tavoittaa tarvittaessa myös sähköpostitse:

Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari , Helsinki, Paasitorni TEM

Sopeutuminen osana Vantaan kaupungin strategiaa. Pääkaupunkiseudun sopeutuminen ilmastonmuutokseen -seminaari 4.5.

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

Jätehuoltosäädökset ja -tavoitteet. Ympäristökeskus / Ympäristönsuojelutoimisto Tuula-Anneli Kinnunen

Mitä EU sanoo jätteistä? Jäteseminaari: Elämä, jätteet ja EU Tuusulan kunnantalo

Mitä on kestävä kehitys? Johanna Karimäki

HYMY Hyvinvointiympäristön tietopohjan mallintaminen ja ymmärryksen laajentaminen kaupunkiseuduilla hanke HYMY-workshop Tampereella 31.8.

EU:n jätesäädöspaketin toimeenpano. Jätealan strateginen yhteistyöryhmä Riitta Levinen, ympäristöministeriö

ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS

Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kauttua

Yhdyskuntajätteen kierrätyksellä vauhtia kiertotalouteen JÄTEKIVA 2018

Suunnitelmat tammi-huhti

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta

Suunnitelmat tammi-huhti

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Sako- ja umpikaivolietteiden hallinta jätehuoltoviranomaisen näkökulmasta. Länsi-Uudenmaan jätelautakunta, Jäteasiamies Christine Perjala 15.3.

Jätelain muutokset Kunnan rooli jätehuollossa. Leena Eränkö Lammi

JÄTETAKSA ALKAEN SYDÄN-SUOMEN JÄTELAUTAKUNTA. Äänekoski. Hyväksytty jätelautakunnassa SISÄLTÖ

Kunnan, jätelautakunnan ja jäteyhtiön rooleista. Loimi-Hämeen jätehuolto Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA ICT JA ELEKTRONIIKKA

Savon ilmasto-ohjelma

Helsingin seudun yhteistyökokous apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä

Opas jätehuoltomääräysten laatimiseen

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050.

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä ilmastopolitiikan suunnitelmat ilmastolain valossa. Professori Kai Kokko Helsingin yliopisto

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski

Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma toimeenpano

Jätelainsäädännön kokonaisuudistus

Kuntien rooli uudessa jätelaissa. Leena Eränkö Syyskuu 2011

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA YMPÄRISTÖKASVATUS

Energia- ja talotekniikkaryhmän (RET) tavoitetila. Jäsenten (224 hlö) osallistumisen kanavointi RIL:n toimintaan

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Kansallisenpaikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous

Uudenmaan painotukset EAKR-hakuun

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

Ilmasto-opas.fi Klimatguide.fi Climateguide.fi

Hankintalain kokonaisuudistus. Ympäristövaliokunta,

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA

Toimintasuunnitelma ja sen laadinta. KETS-yhdyshenkilöpäivät Okariina Rauta

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

Kuntien yhteinen jätelautakunta,

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Kunnat askeleen edellä. Kuntien 8. ilmastokonferenssi Tampere, Tamperetalo

UUDENKAUPUNGIN MATERIAALIKÄSITTELYKESKUS

Paikkatietostrategiaa Tampereella

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia. Petteri Kuuva Sähköseminaari

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA LUONNOS

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Suomen uuden ilmasto- ja energiastrategian tarkastelua

Transkriptio:

Kuntaliiton ajankohtaisia asioita ympäristöpäällikkö Maija Hakanen Lammi 30.9.2009

Otteita YTY:n toimintasuunnitelmasta 2009 Kannustamme kuntia ilmastonmuutoksen hillintään energiapolitiikkaa, palveluita ja liikennettä sekä maankäyttöä koskevissa ratkaisuissa. Tuemme kuntia ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumisessa tavoitteena palvelujen toimivuus muuttuvissa olosuhteissa. Edistämme kuntien kestävän kehityksen työtä yhteen sovittavana näkökulmana ja Aalborgin sitoumusten käyttöön ottoa kunnissa toimimalla sekä kansallisella että Itämeren alueella. Jätelain kokonaisuudistustyö: Kuntaliiton hallituksen hyväksymien linjausten mukaisesti lähtökohtana kuntien laaja vastuu yhdyskuntajätehuollon järjestämisessä ja kunnan viranomaistehtävät. Edistämme kuntien yhteistyötä keräämällä tietoa toteutuneista hankkeista, osallistumalla kehittämishankkeisiin, laatimalla yhteistyömalleja ja välittämällä niistä tietoa sekä seuraamalla yhteistyön vaikutuksia. (vesihuolto, jätehuolto, ympäristönsuojelu, maankäyttö, asuminen, pelastustoimi). Tuemme kuntien strategiatyötä toimialan tulevaisuus (TOIMI) hankkeella. 7.10.2009 2

Miten Kuntaliitto toimii ilmastoasioissa Kuntaliiton hallituksen ilmastolinjaukset 25.9.2008 (uusittavana) Ilmasto on yksi Kuntaliiton strategian 2009-2012 kahdeksasta painopisteestä Kuntaliiton ilmastotiimi, energiansäästömatriisi, toimintasuunnitelma 2009 Kuntien ilmastokampanja, toimintasuunnitelma 2009 Aineistot, esitteet Kuntien ilmastokonferenssit, seuraava pidetään xx.x.2010 Kokonaisuuden hallinta kunnan päätöksenteossa -hanke Ilmastonmuutoksen hallinnan politiikka Suomen kunnissa -selvitys Kuntaliiton muissa kuin YTY-yksikössä: elinkeinopolitiikan ja ilmastonmuutoksen väliset yhteydet, Ilmastoasiat opetuksessa, Veropohjan laajentaminen / ympäristö- ja energiaverot, hankinnat 7.10.2009 3

Kuntaliiton strategia / ilmastonmuutos Visio Kunnat ovat aloitteellisia ja aktiivisia toimijoita ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen varautumisessa. Kunnat hillitsevät ilmastonmuutosta maankäytön ja liikenteen ratkaisuilla, energiavalinnoilla, hankinnoilla, uudella teknologialla sekä palveluiden energiatehokkuudella. Valtio, kunnat, kuntalaiset ja yritykset tiedostavat vastuunsa ja mahdollisuutensa ilmastoasioissa. Kunnat tarjoavat kuntalaisille ja yrityksille ilmastomyötäisen toimintaympäristön. Kunnat varautuvat ilmastonmuutoksen haitallisiin vaikutuksiin hyvällä yhdyskuntien suunnittelulla ja ennakoivalla ylläpidolla sekä tarvittaessa erillisin valmiussuunnitelmin. 7.10.2009 4

Kuntaliiton strategia / ilmastonmuutos Tahtotila 1. Tuemme ilmastonmuutoksen hillintään tähtääviä toimia kuntien energiapolitiikassa, palveluissa, maankäytössä ja liikenteen ratkaisuissa. 2. Tuemme kuntia niiden huolehtiessa palveluiden ja yhdyskuntien toimivuudesta muuttuvissa ilmasto-oloissa. 3. Kannustamme kuntia hyödyntämään ilmastonmuutoksen tarjoamia mahdollisuuksia elinkeino- ja työllisyyspolitiikassaan. 4. Edellytämme että ilmastonmuutokseen liittyvä vastuunjako on kuntien näkökulmasta oikeudenmukainen, ja että lainsäädäntö ja muut valtion toimenpiteet luovat kunnille riittävät edellytykset ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen. 5. Tarjoamme kunnille ja luottamushenkilöille ilmastonmuutokseen liittyvää tietoa ja yhteistyömahdollisuuksia. 7.10.2009 5

Monessa mukana Kohti hiilineutraalia kuntaa -hanke (SYKE, TEKES, yritykset, kunnat) EU:n Life+ hanke Climate Change Response through Managing Urban Europe-27 Platform (koordinoija UBC): 4-10 kuntaa mukaan osaamisen kartoitukseen ja parantamiseen EU:n Life+ hanke Climate Change Community Response Portal (koordinoija Ilmatieteen laitos) ICLEI:n Cities for Climate Protection -kampanja Kansallisen ilmasto- ja energiastrategian toimeenpano, ilmastofoorumi EU-asioiden komitean ympäristöjaoston ja energiajaoston laaja kokoonpano, CEMR:n ympäristötyöryhmä ja energiaverkosto FCG:n kanssa ilmastokoulutus Yhdyskuntarakenteen kehittämisen vaikutukset kasvihuonepäästöihin (YM, LVM, TEM, VTT, SYKE, Strafika) Strasi -hanke, jossa kehitetään maankäytön strategisia ohjausvälineitä (YM) Maali maankäyttö- ja liikennefoorumiin, jolla edistetään maankäytön ja liikenteen yhteensovittamista (YM, LVM) 7.10.2009 6

Energiataloutta ja energiansäästöä Kuntien energiatehokkuussopimukset ja energiaohjelma Kiinteistöveron porrastaminen energiatehokkuuden ja lämmitystavan perusteella Energiatehokkuustoimikunta jaostoineen Julkisen sektorin energiatehokkuuslaki SITRA:n energianeuvontatyöryhmä Valaistusopas, ulkovalaistuksen uusiminen Tuuliatlastyöryhmä Tuulivoiman rakentamisen esteet ja lupamenettelyt EU:n tuoteryhmäkohtaiset energiatehokkuusvaatimukset Kansallinen tulvavahinkojen torjuntastrategia, tulvavahinkojen vastuu-, vakuutus- ja rahoitusjärjestelmä sekä tulvariskien hallintasuunnitelmia koskeva lainsäädäntö Tulvadirektiivin kansallinen toimeenpano Hulevesiohjeistus ja lainsäädäntö 7.10.2009 7

Mitä kunnissa tapahtuu (Riitta Savikon selvitys) kuntien lkm vastanneista Voimassaoleva ilmastostrategia tai ohjelma (oma tai yhteinen) 29 16 % Valmisteilla ilmastostrategia tai ohjelma 60 33 % Kasvihuonekaasupäästöt laskettu 55 30 % Päästövähennystavoite asetettu 40 22 % Ilmastokampanjan kunnat ovat selvästi aktiivisempia kuin muut. 7.10.2009 8

RATKAISUJA lähellä, yhdessä LÖSNINGAR nära, tillsammans SOLUTIONS local, together Pohjoismainen kestävän kehityksen konferenssi Itämeren alueella esittelee kestäviä käytännöllisiä ratkaisuja inspiroi osallistujia käyttämään paikallisia ratkaisuja yhdessä muiden sidosryhmien kanssa muutoksen välttämättömyyden tekeminen näkyväksi. tuo yhteen paikallisia, alueellisia ja kansallisia tahoja, tavoite 600 osallistujaa ajankohta: 31.1. 2.2. Turku 2011, kolmella kielellä: suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi www.ratkaisuja2011.fi 7.10.2009 9

Konferenssin teemat Ilmastonmuutos, energia Sisäinen palo Itämeri Yhdyskuntasuunnittelu, maankäyttö Pohjoismainen kulttuuri, innovaatiot, luova oppimisympäristö, kestävä johtaminen 7.10.2009 10

RATKAISUJA lähellä, yhdessä LÖSNINGAR nära, tillsammans SOLUTIONS local, together Ohjausryhmässä mukana Nordic Conference on Sustainable Development in the Baltic Sea Region, 31 Jan 2 Feb, Turku 2011 www.ratkaisuja2011.fi 7.10.2009 11

RATKAISUJA lähellä, yhdessä LÖSNINGAR nära, tillsammans SOLUTIONS local, together Innovaatiokilpailu Ratkaisuja 2011 konferenssin valmisteluihin liittyen toteutetaan kilpailu, jonka avulla etsitään uusia tai toistaiseksi vakiintumattomia teknologioita, liiketoimintakonsepteja tai toimintatapoja, jotka liittyvät ilmastonmuutokseen - joka on yksi konferenssin neljästä pääteemasta. Itse konferenssissa on tarkoitus saattaa yhteen uusien ideoiden tuottajat - usein yritykset - ja niiden käytännön toteuttajat - usein kunnat. Kilpailun avulla etsitään hankkeita, jotka toteuttavat konkreettisia toimia, joiden avulla hillitään ilmastonmuutosta tai sopeudutaan siihen, tukevat paikallis- ja aluetaloutta, työllisyyttä ja yleistä hyvinvointia, saavat aikaan konkreettisia muutoksia yksilöiden, organisaatioiden tai yritysten arjen käyttäytymisessä ja toimintatavoissa, ovat monistettavissa hyvinä käytäntöinä mahdollisimman laajasti. Ehdotukset kilpailuun tulee jättää xx.x.2010 mennessä. Kilpailuehdotusten arviointia varten on laadittu kriteerit, jotka löytyvät internetistä osoitteesta www.ratkaisuja2011.fi/kilpailu. 7.10.2009 12

Aalborgin sitoumukset ovat tärkeitä Edustavat pitkää linjaa ja jatkuvuutta kuntien kestävän kehityksen työssä. Passi eurooppalaiseen kuntien yhteiseen kestävän kehityksen liikkeeseen. Aalborgin sitoumusten kansallinen verkosto, Nordic Baltic Aalborg Commitments Network Euroopan kestävän kehityksen kaupunkien kampanjan konferenssi 19.-21.5.2010 Kehys määrätietoiselle ja tavoitteelliselle kestävän kehityksen työlle. Jäntevöittävät tiedonkeruuta ja raportointia. Suomesta mukana Hämeenlinna, Turku, Lahti, Tampere, Kotka, Maarianhamina RATKAISUJA lähellä, yhdessä LÖSNINGAR nära, tillsammans SOLUTIONS local, together 7.10.2009 13

Uusi jätelaki Kuntaliiton hallitus maaliskuussa 2008 Kunnille laaja vastuu yhdyskuntajätehuollosta yhteistyössä ja kilpailuttaen. Elinkeinoelämän tarvitsema jätehuolto sopimuksin. Yhdyskuntajätehuolto kuin ennen 1.6.2007: asumisjäte + hallinnon/palvelujen/elinkeinotoiminnan rinnastettava. Tuottajavastuujätteen keräys selvitettävä. Selkiytettävä roolit jätteen synnyn ehkäisyssä, jäteneuvonnassa, tuottajavastuussa ja taloudellisessa ohjauksessa. Ratkaistava jäteveron kilpailuneutraliteettiongelma. Energiahyödyntäminen unohtamatta jätteen synnyn ehkäisyä ja raakaaineena hyödyntämistä. Jätteenkuljetusjärjestelmästä entinen kanta (24.2.2000): kunnat päättävät, onko kunnan järjestämä (kilpailuttama) vai sopimusperusteinen. Jätelaki uudistettava kuluvalla eduskuntavaalikaudella ja korjattava osittaisuudistuksen ongelmat, kuten hajautettu vastuu jätehuollosta. 7.10.2009 14

Uusi jätelaki Kuntaliiton asiantuntijan tavoitteet Jätelaki ajan tasalle Kuntien yhteistyömuodot huomioon Kuntien jäteyhtiöt huomioon Yhteinen viranomaistoiminta huomioon Maksusäännökset selkeämmiksi Jätehuoltomääräysten rooli Hankintaoikeuden rajoitteet huomioon Suhde kilpailuoikeuteen selkeäksi Eri toimijoiden vastuut selkeiksi Kuka omistaa jätteen 7.10.2009 15

Uusi jätelaki Jälki-työryhmä 15.10.2007 30.4.2010 Tavoite HE-luonnos syyskausi 2009 (Uusi laki voimaan 2011-) Perusteellista valmistelua, lukuisia selvityksiä Hyvä kokousten johto, hyvä ilmapiiri Tuottajavastuu-jaosto 15.4.2008 31.1.2009 (maaliskuuhun) Hyvää työskentelyä, asiantunteva sihteeristö Hyvä henki, ehdotus melko sopuisa Ongelmia jäi ratkaisematta, erityisesti pakkausjätteen tuottajavastuu 7.10.2009 16

Uusi jätelaki Vaikeimpia kysymyksiä on yhdyskuntajätehuolto Yhdyskuntajäte = kotitalousjäte + kotitalousjätteeseen laadultaan rinnastettava hallintotoiminnan jäte, palvelutoiminnan jäte ja elinkeinotoiminnan jäte. Kotitalousjäte = vakituinen asuminen + vapaa-ajan asuminen + maatilojen asuinrakennukset. Yleisen hallinto- ja palvelutoiminnan yhdyskuntajäte = kotitalousjätteeseen rinnastettava jäte, joka syntyy seuraavissa palveluissa: koulutus, terveydenhoito, sosiaalipalvelut (julk.+ yksit.), hallinto + maanpuolustus, ympäristönhuolto sekä virkistys-, kulttuuri- ja urheilutoiminta (julk.). Elinkeinotoiminnan yhdyskuntajäte= kotitalousjätteeseen rinnastettava jäte, joka syntyy seuraavissa: tukku- ja vähittäiskauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta, elinkeinotoiminnan toimistot, ruokalat ym. vastaavat tilat. 7.10.2009 17

Uusi jätelaki Yhdyskuntajätehuollon vaihtoehtoja A. yksityistäminen/ kaikki jätteen tuottajan ja haltijan vastuulla B. kunnallinen jätehuolto/ kaikki yhdyskuntajäte kunnan vastuulla C. nykyinen Pesä-malli / asumisen ja julkisen palvelun yhdyskuntajäte kunnan vastuulla D. vain kotitalousjäte kunnan vastuulla 7.10.2009 18

Uusi jätelaki Arviointiperusteita 1.Vastuunjaon on taattava laadullisesti ja määrällisesti riittävä jätehuollon infrastruktuuri, jotta yhdyskuntajätehuoltoa koskevat velvoitteet ja tavoitteet saavutetaan ja varmistetaan ympäristönja terveydensuojelun korkea taso. 2.Vastuunjaon on osaltaan taattava jätehuollon jatkuvuus ja mahdollisimman hyvä palvelutaso kaikissa olosuhteissa ja kaikilla alueilla. 3.Lisäksi: Viranomaisohjauksen ja valvonnan tarve? Asiakaslähtöisyys? Kotitalouksien ym. jätemaksuvaikutus? Markkinoiden häiriötön toiminta (kilpailuneutraliteetti, julkiset hankinnat, tavaroiden ja palveluiden vapaa liikkuvuus)? Yritystoiminnan, investointien, tutkimus- ja kehittämistoiminnan, innovaatioiden ja näiden viennin edistäminen? Paremman sääntelyn periaatteet ja lainsäädännön ennakoitavuus? Vaikutus kohdetahojen suunnitelmiin tai investointeihin? 7.10.2009 19

Uusi jätelaki YM:N lähtökohtia kevätkesä 2009 Tavoitteiden saavuttamista voidaan vastuunjakoa tehokkaammin edistää muilla ohjauskeinoilla kuten rajoittamalla biohajoavien jätteiden sijoittamista kaatopaikalle tai asettamalla eri toimijoille konkreettisia, nykyistä kunnianhimoisempia kierrätystai hyödyntämistavoitteita. Yhdyskuntajätehuollon järjestämisen vastuunjaon linjaukset vastaisivat pitkälti jätelain osittaisuudistuksessa (411/2007) jo tehtyjä ratkaisuja = PESÄ = nykyinen laajuus. Niihin ehdotettaisiin kuitenkin eräitä täsmennyksiä: Kunnan vastuulla kotitalousjäte, julkisen hallinto- ja palvelutoiminnan yhdyskuntajäte, koulutuksen, terveydenhoidon ja sosiaalipalveluiden yhdyskuntajäte mukaan lukien yksityiset laitokset selvitetään tarve ja mahdollisuudet säätää kunnan vastuulle kaatopaikkakäsittelyn järjestäminen hyödyntämiskelvottomalle yhdyskuntajätteelle ja rakentamis- ja purkutoiminnan jätteelle sellainen joka ei muuten hoidu? Sopimuksella? Velvollisuus? Jos ei muita palveluja? Inhouse-ongelmat? Perälauta.. Kunnan tehtäväksi säädettäisiin kotitalousjätteen ja muun kunnan vastuulla olevan jätteen kuljetuksen järjestäminen, eikä kunta voisi enää päättää jätteen kuljetuksen järjestämisestä sopimusperusteisesti. 7.10.2009 20

Uusi jätelaki Kuntaliiton näkemyksiä Kaikki yhdyskuntajäte kunnan jätehuollossa: kotitalousjäte ja laadultaan siihen rinnastettava hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnassa syntyvä jäte Elinkeinotoiminnan yhdyskuntajäte ei hoidu ilman kuntia. Perälautamalli hankala suunnitella ja investoida, lisäksi tulee hankintaoikeudellisia ja kilpailuneutraliteettiongelmia. Kuntaliiton hallituksen päätöksen mukaisesti katsomme, että kunnan tulisi voida nykyiseen tapaan päättää, onko kunnassa sopimusperusteinen vai kunnan järjestämä jätteenkuljetus. Kunnan vastuulla olevien kiinteistöjen pakkausjätteet tulee säätää kunnan vastuulle poikkeuksena ne pakkausjätteet, jotka jätteen tuottaja toimittaa tuottajavastuujärjestelmään kuuluvaan keräykseen. Kiinteistöillä ei pidä olla useita keräysastioiden kanssa toimivia kuljetusyrittäjiä, poikkeus keräyspaperi, jossa ei ole epäselvyyksiä. 7.10.2009 21

Kuntayhteistyö Lautakunta tai toimielin Vuosi 1996 Vuos i 2001 Vuosi 2005 Vuosi 2009 100 % Manner-Suomen kunnista 75 % 50 % 25 % 0 % 82 % 83 % 78 % 65 % 28 % 16 % 15 % 12 % 10 % 7 % 2 % 2 % Kunnan oma lautakunta Kuntien yhteislautakunta Kuntayhtymä 7.10.2009 22

Kuntayhteistyö Ympäristönsuojelusta vastaavan toimielimen muutokset 2005-2009 350 35 kuntien lukumäärä 300 250 200 150 100 50 30 25 20 15 10 5 kuntayhtymien ja yhteislauatkuntien määrä 0 2005 2009 0 kuntia kuntayhtymissä kuntia yhteislautakunnissa kunnan oma lautakunta kuntayhtymiä yhteislautakuntia 7.10.2009 23

Kuntayhteistyö plussat ja miinukset + Seudullinen ympäristöpolitiikka + Sijaisjärjestelyt + Osaamisen syventäminen + Toimintatapojen ja palveluiden yhtenäistäminen + Riippumattomuuden lisääntyminen - Kunnalle jää pelkkä maksumiehen rooli ympäristönsuojelussa - Ympäristönsuojelun yleistehtävien hoidon taso peruskunnissa heikkenee - Resursointi voi vaikeutua - Etääntyminen kuntalaisista - Paikallistuntemus heikkenee 7.10.2009 24

Kuntayhteistyö Selvitys kuntayhteistyöstä ja aineistosta vesihuollossa, jätehuollossa, ympäristönsuojelussa, maankäytössä ja asumisessa, lisätarpeet Isäntälautakunta /keskuskuntamalli Kuntayhtymä Sopimuksenvarain en yhteistoiminta Yksityisoikeudellis et sopimukset kuten yhtiöt Muu yhteistyö erillislait puitelaki yhteistoimin kunta- ja nasta palvelurake nneuudistu ksesta yhteiset ohjelmat ja strategiat yhteiset hankinnat, ostot yms. muu kuntayhteistyö 7.10.2009 25

TOIMI - Tulevaisuuden toimiva yhdyskunta 5. Elinympäristö ja elämäntavat 1(2) Ympäristövaikutusten huomioon ottaminen korostuu tiivistyvän yhdyskuntarakenteen suunnittelussa. Huomiota kiinnitetään mm. luontovaikutuksiin, vesiolosuhteisiin, melun torjuntaan ja saasteiden vähentämiseen. Kaavoitukseen liittyvien selvitysten määrä lisääntyy edelleen. Kuntien ratkaistavaksi tulee yhdyskuntien suunnittelussa ja toteutuksessa tilanteita, joissa vastakkain ovat yksityinen ja yleinen etu erityisesti asuntojen ja tuotantolaitosten sijoittamisessa. Liikennetarvetta pyritään vähentämään ja tarjoamaan houkuttelevia joukko- ja kevyen liikenteen vaihtoehtoja. Liikenneturvallisuuden lisäämiseksi etsitään jatkuvasti tehokkaampia toimenpiteitä. Sekä talon- että väylärakentamisessa käytetään enemmän erityistekniikkaa, jolla voidaan vaimentaa melua ja tärinää. Tämä lisää rakentamisen kustannuksia. Vaikka yhdyskuntien jätevesien käsittelyn vaatimuksia kiristämällä saatava hyöty alkaa olla vähäinen ja kallista, toimenpiteitä tullaan vaatimaan edelleen ja vesien puhdistamiselle voidaan asetta lisävaatimuksia esimerkiksi hormonien takia. Hulevesien vaikutuksiin herkimmissä purkuvesistöissä aletaan kiinnittää huomiota. 7.10.2009 26

TOIMI - Tulevaisuuden toimiva yhdyskunta Tulevaisuuden toimiva yhdyskunta hanke/ 5. Elinympäristö ja elämäntavat 2(2) Vesi- ja jätehuollon kokonaisvastuu säilyy edelleen kunnilla ja yhteiskunnan säätely jatkuu, jopa lisääntyy. Kuntien välinen ja yritysten kanssa tehtävä yhteistyö lisääntyy. Jätemäärät kasvavat jatkossakin. Kaatopaikoille päätyvän yhdyskuntajätteen määrä vähenee, jätteiden energiahyödyntäminen lisääntyy ja biohajoavien jätteiden erilliskeräily ja käsittely järjestetään. Toimialalla laaditaan turvallisuussuunnitelmia, jotka sisältävät tärkeiden laitosten suojaamisen, erilaiset suuronnettomuudet, vesi- ja energiahuollon laajat ja pitkäkestoiset katkokset sekä laatuongelmat, sään ääri-ilmiöt sekä henkilöihin kohdistuvat turvallisuusuhat. Viranomaistehtävät eivät vähene. Ympäristöterveyden kasvava painoarvo lisää ja tiukentaa normiohjausta. Kemikalisoitumisen vaaroihin herätään. Ympäristölliset näkökohdat otetaan huomioon hankinnoissa. Teknologian hyödyntäminen vähentää haitallisia ympäristövaikutuksia. Sähköinen asiointi lisääntyy ja valvonnan maksullisuus toteutuu. Johtamisen, asiantuntijuuden ja teknologisen erityistietämyksen tarve kunnissa lisääntyy. Kuntayhteistyö lisääntyy. 7.10.2009 27

Kestävän kehityksen näkymiä? Teknologian hyödyntäminen vähentää haitallisia ympäristövaikutuksia. Ympäristöliiketoiminta jatkaa kasvuaan. Bioyhteiskunta astuu kehiin maa- ja metsätalouden tuotteissa, jätehuollossa ja materiaalitaloudessa. Ekotehokkuuden ja luonnonsuojelun painoarvot kasvavat. Jätemäärät kasvavat edelleen, jätehuoltopalvelut liiketoimintana kukoistavat. Energian hinta nousee, energiavallankumous käynnistyy. Energiaomavaraisuuden merkitys kasvaa ja energiantuotanto hajaantuu. Ilmastonmuutoksen käsistä karkaaminen huolestuttaa. Kemikalisoitumisen vaaroihin herätään. Kansalaisten vaikuttamismahdollisuudet eriytyvät. Asioiden käsittely "amerikkalaistuu" eli asioita hoidetaan juristien ja lakituvan kautta. 7.10.2009 28