29 perusasiaa objektiiveista Nils Christoffersen Optisella laadulla saa myös kuvanlaatua. Keräsimme tosiasioita ja vinkkejä, jotka auttavat hyödyntämään objektiivien ominaisuudet ja saamaan teräviä ja hyviä kuvia uusilla ja vanhemmillakin objektiiveilla. 1 Kelluvat linssit U seimmat valokuvauksen harrastajat näkevät paljon aikaa ja vaivaa oppiakseen säätämään kameransa mahdollisimman hyvin. Usein objektiivi jää vähemmälle huomiolle, vaikka myös sen käyttöön liittyy monia asioita, jotka on hyvä pitää mielessä niin vanhoja objektiiveja käytettäessä kuin uutta ostettaessakin. Korkealaatuinen objektiivi tarjoaa kuvaajalle monia käytännön etuja. Kalliilla objektiivilla saa esimerkiksi teräviä kuvia jo täydellä aukolla. Halpaa objektiivia joutuu terävyyteen pyrittäessä yleensä himmentämään jonkin verran. Kun kallis objektiivi on yleensä myös valovoimaisempi, kahden objektiivin suurimman käyttökelpoisen aukon ero voi olla jopa kolme aukkopykälää. Näin suuren eron huomaa selvästi, kun kuvataan hämärässä tai kun halutaan saada tausta epäteräväksi käyttämällä suurta aukkoa. Optista korjailua Oma kysymyksensä on se, miten pidetään kurissa erilaiset optiset virheet, kuten vääristymä, vinjetointi ja väripoikkeama, joka tunnetaan myös nimellä kromaattinen aberraatio. Näitä virheitä voi korjata myös kameran ohjelmistolla, jos kuvataan jpeg-kuvia, tai raakakuvia kuvattaessa muunnosohjelmalla, kuten Lightroomilla. Vaativat kuvaajat pyrkivät kuitenkin hankkimaan lähinnä sellaisia objektiiveja, joissa tällaiset kuvausvirheet ovat mahdollisimman vähäisiä, sillä esimerkiksi vääristymän korjaaminen kuvankäsittelyssä huonontaa väistämättä kuvanlaatua. Ei tarvitse harrastaa valokuvaamista järjestelmäkameralla kovinkaan pitkään, ennen kuin alkaa unelmoida jostakin tai joistakin objektiiveista, jotka lisäisivät kuvauksellisia mahdollisuuksia merkittävästi. Usein kyse on polttovälistä ja valovoimasta. Kuvaajasta riippuen kyseessä voi olla superlaajakulma, valovoimainen muotokuvaobjektiivi tai pitkä tele luonto- ja urheilukuvaukseen. Toisinaan taas tavoitellaan parempaa optista laatua vanhan objektiivin tilalle. Ei ihme, että objektiivit käyvät hyvin kaupaksi. Canon oli elokuussa myynyt kymmenen miljoonaa objektiivia kymmenessä kuukaudessa, siis miljoona objektiivia kuukaudessa. Nikon sai kaupaksi kahdeksan kuukauden aikana viisi miljoonaa objektiivia. Katsauksemme auttaa niin objektiivin valinnassa kuin hyödyntämisessäkin. Jotta saavutettaisiin hyvä kuvanlaatu sekä lähelle että kauas tarkennettaessa, käytetään floating elements -tekniikkaa eli sisäisiä kelluvia linssielementtejä, jotka liikkuvat tarkennusetäisyyden mukaan. Näin vähennetään lyhyen tarkennusetäisyyden aiheuttamia optisia vääristymiä. 2 Lasi hajottaa värejä Tavallinen lasi Low Dispersion Tavallinen lasi hajottaa valon värejä niin, että ne eivät osu samaan pisteeseen. Tätä virhettä kutsutaan väripoikkeamaksi eli kromaattiseksi poikkeamaksi. Se ilmenee tumman ja vaalean rajakohdassa näkyvänä värillisenä varjostumana. Sen takia käytetään erikoislasia, joka keskittää värit paremmin. Valmistajan mukaan tästä Low dispersion -lasityyppistä käytetään lyhenteitä LD, UD ja ED. 50 digikuva 18 12
3 Asfäärinen linssi 4 Sfäärinen Heijastus kuriin nanoteknologiallat Ei pintakäsittelyä Kenno Tulos Asfäärinen Kenno Tulos Kun tavoitellaan huippuluokan kuvanlaatua, pitää yksittäisten linssien kaarevuutta säätää kehittyneiden tietokoneohjelmien avulla niin, että eri osista linssiä tulevat valonsäteet kerääntyvät mahdollisimman tarkasti samaan kohtaan. Koska linssien muoto poikkeaa pallopinnasta, niitä kutsutaan asfäärisiksi linsseiksi. Asfääristen linssien avulla voidaan vähentää väripoikkeamaa ja laajakulmavääristymää. Pinnoitettu linssi Parhaissa objektiiveissa on erityisen kehittynyt nanoteknologiaan perustuva pinnoite vähentämässä yksittäisten linssien välisiä heijastuksia. Tämä parantaa kontrastia ja terävyyttä. Canonin tekniikan nimi on Subwavelength Structure Coating ja Nikonin Nano Crystal Coat. Objektiivien suunnittelijat käyttävät useita teknisesti vaativia menetelmiä kuvanlaadun parantamiseksi. www.digi-kuva.fi 51
5 Aukko ja taustan epäterävyys Monet seikat vaikuttavat siihen, miten kaunis kuvan epäterävä alue on. Ilmiöstä käytetään harrastajapiireissä japanilaista sanaa bokeh. Mitä suurempi aukko, sitä epäterävämpi tausta. Epäterävän alueen laatuun vaikuttaa himmentimen rakenne. Mitä useampia lehtiä himmentimessä on, sitä Paljon epäterävyyttä pehmeämmin epäterävä alue toistuu. Pehmeyttä lisää myös himmentimen lehtien kaarevuus, jolloin niiden muodostama aukko on pyöreämpi. Taustan epäterävyyttä lisää pitkä, yli 50 mm:n polttoväli. Mitä suurempi etäisyys taustaan on, sitä epäterävämpänä se toistuu. Vähän epäterävyyttä Tausta ei ole kovin epäterävä, sillä kuva on otettu 35 mm:n objektiivilla. F5,6 Mitä kulmikkaampi himmentimen aukko, sitä vähemmän pehmeästi epäterävä tausta toistuu. Epäterävän alueen pehmeyttä lisää lehtien suurempi määrä ja pyöristetty muoto. Riittävä epäterävyys saadaan, kun matka kohteesta taustaan on kaksi kertaa pitempi kuin kamerasta kohteeseen. F2,8 Kun kuvataan täydellä aukolla, esim. aukolla F2,8, terävyysalue on mahdollisimman lyhyt ja tausta mahdollisimman epäterävä. Objektiivi, jonka polttoväli on 50 mm ja valovoima F1,8, maksaa alle 200 euroa. 6 Hyvä valovoima helpottaa tarkennusta Objektiivin valovoima vaikuttaa tarkennusjärjestelmän toimintaan. Kun objektiivin valovoima on F2,8, ovat esim. Canon EOS 5D Mark III:n viisi keskimmäistä tarkennuspistettä tavallista tarkempia, koska silloin diagonaaliset ristikkäisanturit tukevat tavallisia ristikkäisantureita. Kuvan siniset tarkennuspisteet ovat ristikkäistyyppisiä myös valovoimalla F4. Ero johtuu siitä, että objektiivi piirtää terävämmin keskellä, jossa ei vinjetointikaan haittaa. Tämä parantaa tarkennusantureiden toimintaedellytyksiä. 8 Terävyysalueen Kun käytetään suorakatselunäyttöä etsimenä, on tarkennuksen osuminen kohdalleen helppo tarkistaa zoomaamalla tarkennuskohta suureksi. Näyttö antaa kuitenkin väärän käsityksen otettavasta kuvasta, koska se näyttää täyden aukon antaman terävyysalueen. Siksi kannattaa painaa terävyysalueen tarkistusnappi alas. Silloin himmennin säätyy kuvausaukolle ja etsinkuvasta näkee suoraan terävyysaluevaikutelman. 52 digikuva 18 12
7 MTF-käyrät kertovat laadusta 9 Objektiivin niin sanotut MTF-käyrät kertovat, miten hyvin objektiivi toistaa yksityiskohdat ja kontrastin. Jos osaa tulkita MTF-käyrien kertomaa, voi niiden avulla päätellä objektiivin laadun ja esimerkiksi sen, toisiko uusi objektiivi merkittävän laatuparannuksen. Alla olevien esimerkkikuvien avulla voi verrata kahden Canonin objektiivin laatua laajakulmalla. Vasemmalla olevat arvot kertovat kuvanlaadun kuvan keskellä, oikealla olevat arvot taas kuvan kulmien laadun. Mitä lähempänä arvoa 1 käyrä on, sitä parempi. MTF-käyriä löytyy valmistajien verkkosivuilta ja objektiivien esitteistä. Canon EF 24-105 mm F4 L IS USM 1 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 0 5 10 15 20 Canon EF 24-70 mm F2,8 L II USM 1 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 0 5 10 15 20 esikatselu kertoo totuuden Paksut viivat näyttävät, miten hyvin objektiivi toistaa kontrastin. Musta viiva kuvaa täyden aukon toistoa. Käyrästä voi päätellä, että laatu heikkenee kuvan kulmia kohti siirryttäessä. Ohuet viivat kertovat, miten terävästi objektiivi toistaa yksityiskohdat. Tässäkin musta viiva kuvaa täyden aukon suorituskykyä tässä objektiivissa se tarkoittaa valotusaukkoa F4. Paksu sininen viiva kuvaa objektiivin kontrastintoistoa aukolla F8. Kalliin objektiivin suorituskyky tässä mittauksessa on erinomainen niin kuvan keskellä kuin kulmissakin. Ohut sininen viiva kertoo terävyydestä ja yksityiskohtien toistosta, kun objektiivi on himmennetty aukolle F8. Jotta kuva olisi terävä koko alueeltaan, viivan pitäisi olla vähintään tasolla 0,8. Kumi suojaa säältä Säänkestävästä kamerasta ei ole iloa, ellei myös objektiivi ole samaa tasoa. Säänkestävässä objektiivissa on tiivisteet esimerkiksi tarkennusrenkaassa ja zoomausrenkaassa. Tiivistys estää kosteuden ja pölyn pääsyn objektiiviin. Tiivistetyn objektiivin tunnistaa kiinnitysbajonetissa olevasta kumitiivisteestä. 10 Kaarevuus huonontaa terävyyttä Jos objektiivi ei piirrä yhtä terävästi koko kuva-alalla, se voi johtua kuvatason Kaareva tarkennustaso Etäisyysmerkinnät nopeuttavat Objektiivin etäisyysasteikkoa kannattaa hyödyntää tarkentamalla jo valmiiksi suunnilleen oikealle etäisyydelle. Tällöin automaattinen tarkennus löytää nopeammin oikean tarkennuksen. Tätä menetelmää voi käyttää myös kuvattaessa likaisen ikkunan läpi. Vaikka kohde olisi kaukana, ei aina kannata tarkentaa äärettömään. Viimeistele tarkennus käsin Jos automaattinen tarkennus ei lukitu oikeaan kohtaan, tarkennusta voi säätää käsin. Uusimmissa objektiiveissa ei tarvitse edes kytkeä kameraa tai objektiivia käsitarkennukselle. Nikonissa M/A-asetus mahdollistaa siirtymisen käsitarkennukseen jopa silloin, kun objektiivi on tarkentamassa. A/M-tilassa käsitarkennuksen käyttöönoton vähäisempi herkkyys estää tahattoman siirtymisen käsitarkennukseen. Polttoväli kaksinkertaiseksi Telejatke kasvattaa objektiivin polttoväliä kertoimella, joka voi olla esim. 1,4 tai 2. Näin 300 mm:stä tulee 420 mm tai 600 mm. Valovoima pienenee näillä kertoimilla yhden tai kaksi aukkoa, joten jos objektiivin valovoima on F4, se on jatkeen kanssa F5,6 tai F8. Järjestelmäkamerat eivät yleensä tarkenna, jos valovoima on vain F8. Nimi paljastaa kuvanvakaimen Canon IS = Image Stabilizer Nikon VR = Vibration Reduction Olympus Vakain on kennossa Panasonic O.I.S. = Optical Image Stabilization Pentax Vakain on kennossa Sigma OS = Optical Stabilizer Sony Vakain on kennossa Tamron VC = Vibration Compensation Taulukon kirjaintunnukset kertovat, onko objektiivissa vakain. kaareutumisesta, englanniksi Field Curvature. Tällöin kaarevan linssin muodostama kuva ei tarkennu tasoon vaan kaarevalle pinnalle, ja vaikka kuvan keskiosa on terävä, reunat voivat olla epätarkkoja. Virhettä voidaan pienentää käyttämällä pienempää aukkoa, jolloin terävyysalue suurenee. Jos kuitenkin joutuu käyttämään suurta aukkoa, on parempi tarkentaa käsin. 11 12 13 14 Suora tarkennustaso Tarkennus muuttaa polttoväliä Joskus tarkentaminen saattaa näyttää etsimessä samalta kuin zoomaaminen. Selvimmin ilmiön huomaa, kun kuvaa makro-objektiivilla hyvin lähellä sijaitsevaa kohdetta. Kyseessä on todellakin polttovälin muuttuminen. Se johtuu siitä, että tarkennus liikuttaa objektiivin sisällä olevia linssejä. Englanniksi ilmiötä kutsutaan nimellä focus breathing. Se vaikuttaa kuvan rajaukseen. Tämän ilmiön takia saattaa olla vaikea hyödyntää vinkkiä 20, koska eri tavoin tarkennettujen kuvien rajauskin on erilainen. Polttoväli 15 16 Tarkennusryhmä Polttoväli Kokeile kiinteää Zoom-objektiivit ovat käteviä, mutta jos tavoittelee mahdollisimman hyvää terävyyttä ja lyhyttä terävyysaluetta, paras objektiivi on valovoimainen kiinteäpolttovälinen. Ne ovat myös pienempiä ja kevyempiä kuin zoom-objektiivit. ShutterStock.com/ildogesto/Zoom Team/Maxim Blinkov/llaszlo/Yuliyan Velchev www.digi-kuva.fi 53
17 Tarkennusetäisyys ja terävyysalue Aukon esivalintaa käytettäessä kuvaaja valitsee aukon ja samalla kuvan terävyysalueen. Asiaan vaikuttavat polttoväli ja tarkennusetäisyys. Tarkan tiedon terävyysalueesta saa käyttämällä apuna puhelimeen saatavaa sovellusta, joka laskee terävyysalueen annettujen tietojen perusteella. Hyödyllinen terävyysalueeseen liittyvä käsite on hyperfokaalinen etäisyys. Kun siihen tarkennetaan, terävyysalue on mahdollisimman suuri ja ulottuu äärettömään. Hyperfokaalisen etäisyyden määrittely sujuu kätevästi, kun käytössä on puhelinsovellus, esimerkiksi Simple DoF. Kun sovellukselle ilmoitetaan kamera, aukko, polttoväli ja tarkennusetäisyys, se kertoo terävyysalueen. F32 F11 F2,8 Tarkennustaso Terävyysalueen arvioiminen on hankalaa, mutta puhelinsovelluksella sen laskeminen on helppoa. Terävyysalue ei riipu vain aukosta. Mitä laajakulmaisempi polttoväli on, sitä suurempi on terävyysalue, kun aukko ja tarkennusetäisyys pysyvät samoina. Kolmasosa terävyysalueesta sijoittuu tarkennustason ja kameran väliin ja kaksinkertainen määrä eli kaksi kolmasosaa tarkennustason toiselle puolelle. 18 Apua käsitarkennukseen 19 F32 Pieni aukko pehmentää Epäterävä F8 Terävä Joissakin tilanteissa on pakko tarkentaa käsin. Kamerassa voi olla esimerkiksi käsitarkenteinen objektiivi, tai sitten automaattinen tarkennus ei syystä tai toisesta toimi. Uusissa järjestelmäkameroissa on toiminto, joka auttaa tarkennuksessa. Etsimen alaosassa näkyy nimittäin tarkennuksen merkkivalo, joka syttyy, kun tarkennus on kohdallaan. Vielä kätevämmin käsitarkennus sujuu, jos tarkennusilmaisimen ohessa on kaksi pientä nuolta, jotka kertovat, mihin suuntaan tarkennusrengasta pitää kääntää. Monen mieleen tulee käyttää aukkoa F22 tai peräti F32, jotta terävyysalue olisi mahdollisimman suuri. Tämä ei kuitenkaan ole täydellinen ratkaisu, sillä yleensä objektiivi piirtää terävimmin aukolla F8, ja kun aukkoa tästä pienennetään, terävyys huononee asteittain. Syynä on optinen ilmiö, jonka nimi on diffraktio. Kun himmentimen aukko on hyvin pieni, valo taittuu sen läpi kulkiessaan, ja tämä huonontaa terävyyttä. 54 digikuva 18 12
20 Mitä lähemmäs tarkennetaan, sitä lyhyempi terävyysalue. Jos kuvataan makro-objektiivilla lähikuvaa aukolla F2,8, terävyysalue on äärimmäisen lyhyt. Terävää pinoamalla 21 Tarkennuksen rajoitin nopeuttaa Isoissa teleobjektiiveissa ja makro-objektiiveissa on usein kytkin, jonka avulla voidaan rajoittaa tarkennuksen toiminta tietyille etäisyyksille. Tällä tavoin voidaan nopeuttaa tarkennusta. Objektiivin tarkennuksen voi esimerkiksi rajoittaa 2,5 metristä äärettömään, jolloin tarkennuskohtaa ei tarvitse hakea lähialueelta. 22 23 Sovittimella toiseen merkkiin Objektiivi sopii suoraan vain tietynmerkkiseen kameraan. Saatavana on kuitenkin sovittimia, joilla yhden valmistajan objektiivin saa toisen valmistajan kameraan. Tämän ansiosta vanhoja objektiiveja ei tarvitse myydä, vaikka vaihtaa kameramerkkiä. Tällöin on kuitenkin tarkennettava käsin, sillä automaattinen tarkennus ei toimi. Voi myös olla mahdollista, että himmennin ei säädy kuvausaukolle automaattisesti. Hiljainen ja nopea ultraäänimoottori Canon USM - Ultrasonic Motor Nikon SWM - Silent Wave Motor Olympus SWD - Supersonic Wave Drive Panasonic XSM - Extra Silent Motor Pentax SDM - Supersonic Drive Motor Sigma HSM - Hypersonic Motor Sony SSM - SuperSonic Wave Motor Tamron USD - Ultrasonic Silent Drive Lyhenne kertoo, että tarkennusmoottori on nopea ja hiljainen. 25 Tarkennuksen hienosäätö Objektiivin ja kameran tarkennusjärjestelmät eivät ole aina täydellisesti yhteensovitettuja. Tällöin todellinen tarkennus ei olekaan aivan tarkasti siinä, mihin kuvaaja on tarkentanut, vaan hieman tämän kohdan etu- tai takapuolella. Tästä syystä monessa kamerassa on tarkennuksen hienosäätö, jonka voi tehdä joka objektiviille erikseen. 26 27 24 Jalustakiinnike Isoissa ja painavissa teleobjektiiveissa on yleensä jalustakiinnike. Sen avulla saadaan jalustaan kiinnitetty kameran ja objektiivin yhdistelmä tasapainoisemmaksi, mikä vähentää tärähtämisen riskiä ja objektiivinkiinnitykseen kohdistuvaa rasitusta. Vakaimen kolme toimintatapaa Huippuluokan objektiivien kuvanvakaimella on useita toimintatapoja eri tilanteita varten. Canonilla Mode 1 on tarkoitettu tilanteisiin, joissa kameraa ja objektiivia ei liikuteta. Mode 2 on tarkoitettu panorointiin, ja sitä käytettäessä vakain ei koeta kumota pysty- tai vaakapanorointiliikettä. Mode 3 taas toimii kummallakin tasolla samoin kuin Mode 1, mutta aktivoituu vasta sitten, kun laukaisin painetaan pohjaan. Perspektiivinkorjaus ja terävyysalue Niin sanotuilla tilt/shift-objektiiveilla eli perspektiivinkorjausobjektiiveilla on muutakin käyttöä kuin arkkitehtuurikuvaus. Niitä käyttävät myös maisema- ja tuotekuvaajat. Objektiivia kallistamalla voidaan pidentää tai lyhentää terävyysaluetta. Jos maisemakuvan pitäisi olla terävä etualalta taustaan tai jos hyönteisen pitää olla lähikuvassa kokonaan terävä, voi käyttää tekniikkaa, joka tunnetaan englanninkielisellä nimellä focus stacking. Kyse on eri tavoin tarkennettujen kuvien yhdistämisestä. Kohteesta otetaan useita kuvia, joissa vain tarkennus vaihtelee. Photoshopissa tai Elementsissä kukin kuva sijoitetaan omalle tasolleen. Maskien avulla voidaan sitten säätää, että lopullisessa kuvassa näkyy kunkin kuvan terävä osa. 28 Objektiivit APS-C-kennolle Canon EF-S Nikon DX Sigma DC Sony DT Tamron Di-II Tokina DX Lyhenteet kertovat, että objektiivi on tarkoitettu vain kameraan, jossa on kinokokoa pienempi kuvakenno. 29 Renkaalla makro Lähikuvaukseen ei tarvita välttämättä makro-objektiivia. Objektiivin ja rungon väliin sijoitettava välirengas eli loittorengas siirtää objektiivin kauemmas kuvakennosta, jolloin se tarkentuu lähemmäs. Vastaavasti tarkennus äärettömään ei onnistu. ShutterStock.com/Mastepanov Pavel/Yuri Arcurs/Matt Tilghman www.digi-kuva.fi 55