Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 2/2015 Sivu 1 Maakunnan yhteistyöryhmä 2/2015 PÖYTÄKIRJA Kokousaika: Perjantai 6.3.2015 klo 9.00-11.15 Kokouspaikka: Keski-Pohjanmaan liitto, Rantakatu 14, 2. krs, Kokkola Käsitellyt asiat 1 LÄSNÄOLIJOIDEN TOTEAMINEN SEKÄ KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS... 4 2 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA... 5 3 TERVEYSTEKNOLOGIAAN LIITTYVÄ KEHITTÄMISTYÖ KESKI-POHJANMAALLA... 6 4 AKTIVOI (300773)... 8 5 SMART SERVICES PALVELUKONSEPTIT MONIALAISESSA YMPÄRISTÖSSÄ (300091)...12 6 TIEDOKSI MERKITTÄVÄT SIHTEERISTÖ TEKEMÄT HANKEPÄÄTÖKSET...17 7 KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMAN TOTEUTTAMINEN KESKI-POHJANMAALLA...18 8 EAKR-YRITYSTUET...19 9 EAKR HAKU KESKI-POHJANMAALLA...21 10 KESKI-POHJANMAAN ESR-HAKU...24 11 STM:N ESR HAKU AUKI TL 3 TYÖLLISYYS JA TYÖVOIMAN LIIKKUVUUS...26 12 VALTAKUNNALLISTEN MAASEUDUN T&K HANKKEIDEN HAKU...27 13 TEKNINEN TUKI 2014-2020...28 14 ITÄ- JA POHJOIS-SUOMEN YHTEISIÄ EDUNVALVONTA-/ RAKENNERAHASTO-ASIOITA...31 15 TEM KIRJE 17.2.2015 YHTEISYÖRYHMIEN PUHEENJOHTAJILLE...33 16 VIREILLÄ/VALMISTELUSSA OLEVAA...35 17 TIEDOKSI MERKITTÄVÄT...36 18 MUUT ESILLE OTETUT ASIAT...37 19 MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN SEURAAVA KOKOUS...38
Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 2/2015 Sivu 2 Maakunnan yhteistyöryhmän 2/2015 Kokousaika: Perjantai 6.3.2015 klo 9.00-11.15. Kokouspaikka: Keski-Pohjanmaan liitto, Rantakatu 14, 2. krs, Kokkola Yhteistyöryhmän jäsenet jäsenet varalla taho, jota edustaa Anneli Kentala (Pj) Elina Tuikka Keski-Pohjanmaan liitto Kajsa Kouvo, 1. varapj Ulla-Riita Harju Keski-Pohjanmaan liitto Antti Isotalus Timo Mämmi Kokkolan kaupunki Ilkka Kangas Seppo Kässi Kokkolan kaupunki Terttu Korte Silja Mikkola Kannuksen kaupunki Esko Ahonen Arto Alpia Kaustisen seutukunta Petri Jylhä Jukka Hillukkala Kaustisen seutukunta Marko Muotio Jouni Kytösaari Keski-Suomen ELY-keskus Kaj Suomela Kaj Kaski Pohjanmaan ELY-keskus Harriet Hermans Minna Uusimäki Pohjanmaan ELY-keskus Veijo Voutilainen Aulis Rantala Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Vesa Kojola Henrik Broman Pohjanmaan ELY/Tekes palv Tarja Wiikinkoski Tuomo Laitila L-S aluehallintovirasto (AVI) Helvi Riihimäki Mats Löfberg Pohjanmaan TE-toimisto Mervi Järkkälä Kimmo Hanhisalo Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry Jouni Jyrinki Lea Haavisto MTK Keski-Pohjanmaa Jarl Sundqvist ei esitetty Pohjanmaan Kauppakamari Risto Järvi Vesa Saarinen SAK Ulla-Maria Åstrand Samu Vapola AKAVA Jaakko Kosonen Tarja Pitkänen STTK Esa Erkkilä (2014) Taina Alanko (2014) Kansalaisjärjestöt (2014) Helinä Wiik (2015) Sirpa Nevasaari (2015) Kansalaisjärjestöt (2015) Taina Alanko (2016) Esa Erkkilä (2016) Kansalaisjärjestöt (2016) Pysyvät asiantuntijatahot varsinainen varalla taho, jota edustaa Paula Jylhä (2014) Olli Breilin (2014) Tutkimuslaitokset (2014) Olli Breilin (2015) Pekka Oinas (2015) Tutkimuslaitokset (2015) Pekka Oinas (2016) Jutta Siivonen (2016) Tutkimuslaitokset (2016) Lasse Jansson (2014) Anne Jokela (2014) Koulutusorganisaatiot (2014) Tanja Risikko (2014) Harri Lundell (2014) Koulutusorganisaatiot (2014) Lasse Jansson (2015) Anne Jokela (2015) Koulutusorganisaatiot (2015) Jarmo Matintalo (2015) Harri Lundell (2015) Koulutusorganisaatiot (2015) Jarmo Matintalo (2016) Anne Jokela (2016) Koulutusorganisaatiot (2016) Tanja Risikko (2016) Harri Lundell (2016) Koulutusorganisaatiot (2016) Hannu Pajunpää (2014) Minna Korkiakoski (2014) Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajat/kiuru (2014) Tarja Oikarinen-Nybacka Eija Kellokoski-Kari (2015) Sosiaali- ja terveyspalvelujen
Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 2/2015 Sivu 3 (2015) tuottajat/kiuru (2015) Juha Enlund (2014) Thomas Slotte (2014) Teollisuusyritykset (2014) Mathias Högbacka (2014) Pirjo Palosaari-Penttilä (2014) Leader-ryhmät (2014) Pirjo Palosaari-P (2015) Kirsti Oulasmaa (2015) Leader-ryhmät (2015) Kirsti Oulasmaa (2016) Mathias Högbacka (2016) Leader-ryhmät (2016) Läsnäolo- ja puheoikeus (varaedustaja) Kauko Ojala maakuntahallituksen pj Esa Kant maakuntahallituksen varapj Jukka Ylikarjula maakuntajohtaja, sihteeristön pj Kaj Lyyski sihteeristön varapuheenjohtaja Tiina Harjunpää Ilkka Rintala sihteeristön jäsen Teppo Rekilä (Merja Mäkivirta) sihteeristön jäsen Tom Saksa (Henrik Broman) sihteeristön jäsen Susanna Airiola (Päivi Kentala) sihteeristön jäsen Sirkku Wacklin (Anna-Maija Herlevi) sihteeristön jäsen Muut läsnä olevat Kansalaisjärjestöjen ja pysyvien asiantuntijoiden edustus on vuosittain kiertävä. Maakunnan yhteistyöryhmään voidaan kutsua lisäksi asiakohtaisia asiantuntijoita. Maakuntahallituksen puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla, maakuntajohtajalla sekä yhteistyöryhmän sihteeristön puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla on läsnä-olo ja puheoikeus yhteistyöryhmän kokouksissa. Yhteistyöryhmä päätti lisäksi 17.10.2014 kokouksessaan ( 25), että jatkossa myös sihteerin jösenet voivat osallistua asiantuntijoina (läsnäolo- ja puheoikeus) yhteistyöryhmän kokouksiin. MYR puheenjohtajisto MYR puheenjohtaja Anneli Kentala Keski-Pohjanmaan liitto I varapuheenjohtaja Kajsa Kouvo Keski-Pohjanmaan liitto II varapuheenjohtaja Kaj Suomela Valtiotaho III varapuheenjohtaja Esa Erkkilä(2014) Sosiaalipartnerit Mervi Järkkälä (2015) Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus Kajsa Kouvo varapuheenjohtaja Tuija Puumala pöytäkirjan pitäjä Pöytäkirjan tarkastajat Ilkka Kangas pöytäkirjantarkastaja Vesa Kojola pöytäkirjantarkastaja
Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 2/2015 Sivu 4 MYR 1/2014 6.3.2015/ 1 1 LÄSNÄOLIJOIDEN TOTEAMINEN SEKÄ KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Maakunnan yhteistyöryhmä on päätösvaltainen, kun yli puolet jäsenistä puheenjohtaja mukaan lukien on läsnä. Yhteistyöryhmä päätti kokouksessaan 17.10.2014 ( 25), että puheenjohtajiston lisäksi myös sihteeristön jäsenillä on asiantuntijoina läsnäolo- ja puheoikeus yhteistyöryhmän kokouksissa. Sihteeristön puheenjohtajan esitys: Todetaan läsnäolijat sekä kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Yhteistyöryhmän päätös: Todettiin läsnäolijat sekä kokous laillisesti ja päätösvaltaiseksi. ---
Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 2/2015 Sivu 5 MYR 1/2015 6.3.2015/ 2 2 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Maakunnan yhteistyöryhmän pöytäkirjan tarkistaa kaksi kussakin kokouksessa erikseen valittua pöytäkirjantarkastajaa. Pöytäkirja toimitetaan postitse valituille pöytäkirjantarkastajille. Tarkastajat allekirjoittavat pöytäkirjan sekä merkitsevät nimikirjaimensa kullekin pöytäkirjan sivulle sille varattuun paikkaan. Sihteeristön puheenjohtajan esitys: Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Yhteistyöryhmän päätös: Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Ilkka Kangas ja Vesa Kojola. ---
Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 2/2015 Sivu 6 MYR 1/2015 6.3.2015/ 3 3 TERVEYSTEKNOLOGIAAN LIITTYVÄ KEHITTÄMISTYÖ KESKI-POHJANMAALLA Keski-Pohjanmaalla on vahvaa terveysteknologiaan liittyvää osaamista sekä myös vahvoja ja kehityshakuisia terveysteknologiayrityksiä. Olemme kohdentaneet voimakkaasti myös alueellisia kehittämisvaroja (pääasiassa EAKR) tämän osaamisen lisäämiseen ja yritysten kilpailukyvyn edelleen vahvistamiseen. Tähän kokonaisuuteen liittyy myös seuraavassa pykälässä ( 4) käsiteltävä AktiVoi hanke. Yksikön johtaja Magnus Björgren/Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen terveystieteen yksiköstä on pyydetty kokoukseen avaamaan terveysteknologian ympärillä tapahtuvaa kehittämistyötä Keski-Pohjanmaalla. Sihteeristön puheenjohtajan esitys: Yhteistyöryhmä merkitsee kuullun alustuksen tiedoksi. Käsittely: Magnus Björgren totesi alustuksessaan terveysteknologian olevan suurin ja myös nopeasti kasvava huipputeknologian vientiala Suomessa (noin 90 % vientiin). Ja Suomi on väkilukuun suhteutettuna maailman 1. terveysteknologian saralla. Kokkolan yliopistokeskus toimii omassa kehittämistyössään perustutkimuksen ja tuotekehityksen välimaastossa. Terveysteknologiassa ja alan yritysten kansainvälistymisessä terveystieteellinen tutkimusnäyttö on avainasemassa. Björgren näki, että Keski-Pohjanmaalla on mahdollisuuksia tehdä tulosta tällä kentällä vielä paljon nykyistä enemmän. Alustuksen pohjalta käydyssä keskustelussa nousi esille mm. seuraavaa: Vesa Kojola/Tekes kertoi Tekesin hakevan nimenomaan Björgrenin esille nostamia Spin-off yrityksiä. Alle 6 vuotta toimineille yrityksille on Tekes-rahoitusta hyvin tarjolla. Kauko Ojala painotti, että oman kunnon seuraaminen ja sen todentaminen on yhä tärkeämpää liikkumiseen aktivoitumisessa. Kaj Lyyski totesi yliopistokeskuksessa tehdyn työn olevan malliesimerkki julkisen tahon ja yrityskonsortion yhteistyöstä ja uusien markkinoiden avautumisesta tätä kautta. Hän peräänkuuluttikin entistä
Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 2/2015 Sivu 7 MYR 1/2015 6.3.2015/ 3 vahvempaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä, joka on alueelle valtava mahdollisuus. Keski-Pohjanmaan vahvuutena on myös sen kompakti koko, esimerkiksi ICT, kemia, terveysteknologiaosaaminen ovat kaikki saman katon alla yliopistokeskuksessa ja kun tähän lisätään vielä Centrian rooli, niin kokonaisuutta kannattaa ja tulee hyödyntää - voidaan tehdä vielä paljon enemmän. Ennaltaehkäisyyn kannattaa satsata; rahat eivät yksinkertaisesti tule riittämään vahinkojen korjaamiseen. Yhteistyöryhmän päätös: Merkittiin kuultu katsaus ja sen pohjalta käyty keskustelu tiedoksi. --- Terttu Korte saapui käsittelyn aikana klo 9.10.
Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 2/2015 Sivu 8 Sihteeristö 2/2015 13.2.2015 4 MYR 2/2015 6.3.2015/ 4 4 AKTIVOI (300773) Sihteeristö 13.2.2015 4 Hakija: Jyväskylän yliopisto Ohjelma: Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Toimintalinja: TL 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Erityistavoite: 4.1. Tutkimus- osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta Toteuttamisaika: 1.1.2015-31.12.2017 Kokonaiskustannusarvio: 785 000 Päärahoittaja: Keski-Pohjanmaan liitto Taustaa Sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmää on rakennettu pitkälti korjaavan toiminnan näkökulmasta. Painopisteen muuttaminen ennaltaehkäisevään suuntaan tunnistetaan, mutta työvälineet siihen ovat vielä varsin puutteelliset. Kansainvälisten tutkimusten mukaan fyysisestä inaktiivisuudesta on tullut suuri terveysriski maailmanlaajuisesti. Paras keino hallita sosiaali- ja terveydenhuollon kasvavia kustannuksia on lisätä ihmisten toimintakykyisiä elinvuosia. Fyysisen aktiivisuuden lisäämistä tarvitaan kaikissa ikäryhmissä. Nyt esitettävän hankkeen taustalla ovat Kokkolan yliopistokeskuksen aikaisemmin toteuttamat pääasiassa fyysisen toimintakyvyn arviointiin ja mittaukseen liittyvät tutkimus- ja kehittämishankkeet. Aktivoi hankkeessa kohteena on uusien palvelu- ja tuotekonseptien kehittäminen, joita ei ole aikaisemmissa hankkeissa kehitetty. Uutena asiana on myös se, että tässä hankkeessa otetaan koko ihmisen elämänkaari mukaan. Hankkeen tavoitteet Hankkeen keskeisenä tavoitteena on synnyttää uusia palvelu- ja tuotekonsepteja, jotka perustuvat ihmisten omiin mahdollisuuksiin ylläpitää terveyttään, kuntoaan ja toimintakykyään. Hankkeen tavoitteena on myös vahvistaa Kokkolan kaupungin ja Keski- Pohjanmaan asemaa aktivoivana maakuntana ja hyvinvointiteknologian keskuksena. Hankkeen uutuusarvo/haluttu muutos Hankkeessa pyritään kehittämään palvelu- ja tuoteratkaisuja, jotka aktivoivat ihmisiä ottamaan vastuuta omasta terveydestään ja toimintakyvystään. Tällaisia ennaltaehkäiseviä ja fyysisesti aktivoivia palvelu- ja tuoteratkaisuja on toistaiseksi kehitetty hyvin vähän. Tärkeänä toimintatapamuutoksena, jota hankkeella haetaan, on liikunnan
Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 2/2015 Sivu 9 Sihteeristö 2/2015 13.2.2015 4 MYR 2/2015 6.3.2015 4 nostaminen keskeiseksi osaksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sekä sairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta. Hankkeen varsinaiset kohderyhmät 1) ihmiset, jotka ovat vaarassa passivoitua eivätkä liiku tarpeeksi 2) teknologia- ja palveluyritykset 3) julkiset organisaatiot Hankkeen konkreettiset toimenpiteet Hanke jakautuu kolmeen osahankkeeseen 1) Aktivoi 1 (kohderyhmänä koululaiset 13-18 v) 2) Aktivoi 2 (kohderyhmänä työikäiset 18-65 v) 3) Aktivoi 3 (kohderyhmänä seniorit 65+) Keskeiset toimenpiteet osahankkeissa: - kuntokartoitukset ja mittaukset - interventioiden toteuttaminen - vaikuttavuuden arviointi pilottihankkeissa - palvelujen ja teknologian arviointi - tuote- palvelukonseptien kuvaamiset - kuva- ja tiedotusmateriaalin tuottaminen Hankkeessa elävänä laboratoriona ja pilottiympäristönä toimivat niin koulun oppilasryhmät, fyysisesti passiivista työtä tekevät työyhteisöt kuin itsenäisesti kotona asuvat yli 65-vuotiaat. Yritykset ja muut toimijat otetaan mukaan pilottihankkeisiin kehittämään uusia tuotekonsepteja ja toimintamalleja. Yritykset ovat osittain tiedossa, mutta uusia haetaan myös hankkeen aikana. Yritykset ovat hankkeessa mukana kehittämässä palveluja eivätkä saa suoraan liiketoiminnallista hyötyä tai valmiita tuotteita hankkeesta. Määrälliset tavoitteet Uudet tutkimus- tai t&k työpaikat* 4 Tutkimus- ja kehittämisinstituutioiden vetämiin hankkeisiin 10 osallistuneet yritykset* Yritykset, jotka käynnistävät tuen seurauksena t&k&i toiminnan 3 tai t&k&i yhteistyön yliopistojen, korkeakoulujen tai tutkimuslaitosten kanssa* Uudet innovaatioalustoissa kehitetyt ja pilotoidut tuotteet tai 3 palvelut Kaupunkien kanssa innovaatioympäristössä yhteistyötä tekevät 5 yritykset
Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 2/2015 Sivu 10 Sihteeristö 2/2015 13.2.2015 4 MYR 2/2015 6.3.2015 4 Horisontaaliset periaatteet (sukupuolten tasa-arvo ja kestävä kehitys) Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat miehiin ja naisiin samalla tavalla. Hankkeessa huomioidaan sukupuolten yhtäläiset mahdollisuudet osallistua hankkeeseen. Hankkeen vaikutukset kestävään kehitykseen Taloudellinen kestävyys/aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen: Hankkeessa luodaan erityisesti uusia palvelu- ja tuotekonsepteja, jotka lisäävät ihmisten hyvinvointia ja fyysistä aktiivisuutta Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus: Hanke edistää erityisesti ihmisten hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta. Toiminnan jatkuminen hankkeen päättymisen jälkeen Tavoitteena on siirtää hankkeessa saadut tulokset yrityksiin, kuntiin ja käytäntöön mahdollisimman nopealla aikataululla. Tuotekehittely hyvinvointi- ja terveysteknologiayrityksissä on jatkuvaa toimintaa ja tätä kautta tulokset tullaan hyödyntämään hankkeen päättymisen jälkeen. Hankkeen kohteena olevaa toimintaa tullaan jatkamaan ja hyödyntämään myös yrityskonsortion ja julkisten kumppaneiden jatkuvassa yhteistoiminnassa. Kustannusarvio Palkkakustannukset 579 757 Ostopalvelu 28 100 Muut kustannukset 38 000 Flat rate 24 % 139 143 Yhteensä 785 000 Rahoitussuunnitelma EU+valtio 549 500 70 % Kunnat 157 000 20 % - Kosek - Kokkolan kaupunki Muu julkinen rahoitus (omarahoitus) 39 250 5 % Yksityinen rahoitus 39 250 5 % Yhteensä 785 000 100 % Kosek on tehnyt hankkeen kuntarahasta myönteisen päätöksen. Kokkolan kaupunginhallitus käsittelee hankkeen kuntarahan 9.2. Rahoittajan/kehittämisjohtaja esitys: Sihteeristö hyväksyy hankkeen toteutettavaksi Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta, ehdolla että hankkeen kuntarahoitus
Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 2/2015 Sivu 11 Sihteeristö 2/2015 13.2.2015 4 MYR 2/2015 6.3.2015 4 kokonaisuudessaan varmistuu. Koska hankkeelle haettu julkinen tuki ylittää 400 000, hanke viedään edelleen maakunnan yhteistyöryhmän hyväksyttäväksi. Perustelu: Hanke tukee täydellisesti Keski-Pohjanmaan maakunta- ja hyvinvointistrategiaa, jossa korostetaan erityisesti nuorten ennaltaehkäisyn, työikäisten työssäjaksamisen ja ikääntyvien ihmisten terveyden vaalimisen tärkeyttä omaehtoisin keinoin. Hanke luo valmiuksia uusien ratkaisujen kaupalliseen hyödyntämiseen. Hyvinvointiteknologian yritykset ovat tiiviisti mukana hankkeen tulosten hyödyntämisessä ja saavat luotettavaa käytännön kokemusta ja tutkimusaineistoa käyttöönsä. Käsittely: Todettiin, että Kokkolan kaupunginhallituksen päätös 9.2. hankkeen kuntarahaosuudesta on ollut myönteinen. Sihteeristön päätös: Sihteeristö hyväksyi hankkeen toteutettavaksi Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Koska hankkeelle haettu julkinen tuki ylittää 400 000, hanke viedään edelleen maakunnan yhteistyöryhmän hyväksyttäväksi. --- MYR 6.3.2015 4 Rahoittajan/kehittämisjohtaja esitys: Yhteistyöryhmä hyväksyy hankkeen toteutettavaksi Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta edellä esitetyin perustein. Yhteistyöryhmän päätös: Hyväksyttiin esityksen mukaisena. --- Terttu Korte poistui esteellisenä käsittelyn ajaksi.
Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 2/2015 Sivu 12 Sihteeristö 1/2015 20.1.2015/ 2 Sihteeristö 2/2015 13.2.2015 2 MYR 2/2015 6.3.2015 5 5 SMART SERVICES PALVELUKONSEPTIT MONIALAISESSA YMPÄRISTÖSSÄ (300091) Sihteeristö 20.1.2015 2 Hakija: Jyväskylän yliopisto Ohjelma: Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Toimintalinja: TL 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Erityistavoite: 4.1. Tutkimus- osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta Toteuttamisaika: 1.1.2015-31.12.2017 Kokonaiskustannusarvio: 582 674 Päärahoittaja: Keski-Pohjanmaan liitto Taustaa Maakunnan alueen suurteollisuus on alueella teetettyjen selvitysten mukaan jo viritetty tuottavuushuippuunsa, eikä sieltä ole odotettavissa uuden kasvun veturia. Alueen pk-yrityksissä on suurin potentiaali toimia alueen liiketoiminnan kasvun edistäjänä. Teollisessa internetissä on mahdollisuus tuottavuusloikkaan, mutta tuottavuus kääntyisi reippaaseen kasvuun jo pelkällä tietotekniikan käytön lisääntymisellä alueemme pkyrityksissä. Tieto- ja viestintäteknologiaa paljon käyttävät toimialat ovat luoneet lähes puolet tuottavuuden kasvusta ajanjaksolla 1998-201, eikä niiden kontribuutio ole viime vuosina supistunut. ICT:n tuoma tuottavuuden kasvu tapahtuu kolmesta suunnasta: koulutuksen kautta eli investoinneista henkiseen pääomaan, investoinneista aineelliseen pääomaan sekä toimintatapojen muutoksesta, jonka uusi teknologia tekee mahdolliseksi. Pk-yrityksissä on paljon potentiaalia teknologioiden hyödyntämiselle, mutta uusien ICT-teknologioiden ja työkalujen (teollinen internet, Pilvipalvelut, Big Data, Paikkatieto jne.) osaamisen siirto pk-yrityksiin on haasteellista. Vasta harvan yrityksen ylimmässä johdossa ymmärretään digitalisoitumisen merkitys ja mahdollisuudet teollisen valmistuksen ja palvelutuotannon yhdistämisessä. Tavoitteet ja hankkeen odotetut tulokset o Tieto- ja viestintäteknologian käyttö alueen yrityksissä lisääntyy, etenkin mobiiliratkaisujen ja pilvipalveluiden hyödyntämisessä o Kehittämispilotteihin osallistuvien yritysten tuottavuus ja kilpailukyky kasvaa ICT:n lisääntyneen hyödyntämisen kautta o Alueelle tulee uutta tietämystä sekä uusia innovaatioita projektin teknologioita tutkimalla sekä yhdistämällä niitä yksikön muuhun toimintaan sekä yritysten ideoihin ja toteutuksiin
Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 2/2015 Sivu 13 o Projekti mahdollistaa rakennetun pilotti- ja toimintaympäristön käytön yrityksille toteutettavien sovellusten sekä koulutus- ja tutkimustoiminnan alustana o Syntyy uutta osaamista ja tietoa teknologioista ja ratkaisuista ja se jalkautuu yrityksiin sekä koulutus-/tutkimustoimintaan o Yrityksiin syntyy uutta digitaalisen ympäristön t&k&i toimintaa sekä siihen liittyvää yhteistyötä koulutus- ja tutkimuslaitosten kanssa o syntyy SmartService palvelutoimintamalli siirtämään osaamista ja teknologiaa yrityksiin kustannustehokkaammin, ketterämmin ja laadukkaammin o Luodaan uutta työtä sekä työpaikkoja Sovellettavien teknologioiden osalta keskitytään muutamaan ict-alan uuteen ja laajasti sovellettavaan teknologiaratkaisuun, joihin hankkeen toteuttajalla on hyvä osaaminen ja aikaisempaa kokemusta niiden siirtoon liittyvistä haasteista. Tällaisia osa-alueita ovat mm. langaton tiedonsiirto, mittaus- ja monitorointiratkaisut, karttapohjaiset ratkaisut, massadatan käsittely, avoimen lähdekoodin alustat ja nfc. Osa-alueiden lopullinen valinta tehdään projektin aikana. Hankkeen uutuusarvo/haluttu muutos Hankkeella tavoitellaan uudenlaista palvelutoimintamallia, jossa uuden teknologia siirto yrityksiin tapahtuisi nykyistä helpommin, nopeammin ja kustannustehokkaammin. Hankkeen varsinaiset kohderyhmät Varsinaisena kohderyhmänä ovat Keski-Pohjanmaan maakunnan yritykset ja potentiaaliset yrittäjät liiketoimintaideoineen sekä liiketoimintaosaamista kehittävä toteuttajaorganisaation henkilöstö. Projektiin otetaan mukaan korkeintaan 20 yritystä, joita haetaan avoimen haun kautta. Lisäksi yrityksiä voidaan tarvittaessa lähestyä myös suoraan. Hankkeen konkreettiset toimenpiteet 1) Projektin toiminta- ja pilotointiympäristön rakentaminen 2) Kehittämispilottien toteuttaminen yhteistyössä yritysten kanssa, joissa etsitään uusia ratkaisuja ja innovaatioita 3) Nopeamman ja dynaamisemman SmartService toimintamallin kehittäminen osaamisen ja teknologian siirtämiseksi yrityksen toimintaympäristöön 4) Osaamisen ja tiedon siirto koulutustoiminnan ja tutkimuksen tueksi Määrälliset tavoitteet Osallistuvat yritykset 30 Uudet t&k työpaikat 5 Yritykset, jotka käynnistävät tuen seurauksena t&k&i 20 toiminnan tai t&k&i-yhteistyön yliopistojen, korkeakoulujen tai tutkimuslaitosten kanssa Uudet innovaatioalustat tai muut innovaatioavaukset 1 Innovaatioalustoissa kehitetyt ja pilotoidut tuotteet tai palvelut 8
Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 2/2015 Sivu 14 Toiminnan jatkuvuus hankkeen päättymisen jälkeen Hankkeen toiminnan tuloksena yliopistokeskuksessa on saatu aikaan uusi palvelutoimintamalli, jolla voidaan kustannustehokkaasti ja nopeasti siirtää osaamista, teknologiaa ja uusia ratkaisuja yrityksiin. Kertynyttä mallia sekä siihen liittyvää osaamista tullaan hyödyntämään alueen kasvuyritysten kehittämiseksi hankkeen päätyttyä sekä myös alueen koulutustoiminnan ja toiminnan tukena. Projektissa rakennettua pilotti- ja toimintaympäristöä voidaan hyödyntää yritysyhteistyössä hankkeen päätyttyäkin. Projektin päätyttyä rakennettua pilottiympäristöä pyritään jatkokehittämään yritysten ja teknologioiden muuttumisen mukaan. Hankkeen aikana toteutetaan teknologisia kehittämispilotteja osallistuvien yritysten kanssa. Kehittämiskokonaisuuksissa saavutetut tulokset jäävät yrityksiin hyödyttäen niitä mahdollisesti pitkän aikajänteen ajan. Hankkeen tuloksia ja hankittua teknologian osaamista siirretään yrityksiin, esim. liittyen liiketoimintatiedon hallinta ja integrointi, avoimen lähdekoodin mahdollisuudet, osaaminen uusista teknologioista jne. Kustannusarvio ( ) Palkat 440 865 Ostopalvelut 27 000 Muut kustannukset 9 000 Flat rate (24 %) 105 809 Yhteensä 582 674 Rahoitussuunnitelma ( ) EAKR ja valtio 407 872 70 % Kuntarahoitus 110 709 19 % - Kosek 84 957 - Kaustisen stk 25 751 Muu julkinen/kyc (omarah) 29 133 5 % Yksityinen 34 960 6 % Yhteensä 582 674 100 % Hanke ollut Kaustisen stk:n johtoryhmän käsittelyssä 18.12., jolloin merkitty tiedoksi. Kaustisen stk johtoryhmä kokoontuu seuraavan kerran 4.2. Kosekin hallitus käsittelee hankkeen 21.1. Horisontaaliset periaatteet (sukupuolten tasa-arvo ja kestävä kehitys) Hankkeen pääpaino ei ole sukupuolten tasa-arvon edistämisessä. Hankkeeseen osallistuu yrityksiä liiketoiminnan kehittämistarpeiden mukaan, ei sukupuolivalikoivasti.
Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 2/2015 Sivu 15 Hankkeen vaikutukset kestävään kehitykseen ovat myönteiset. Immateriaaliset tuotteet ja palvelut eivät kuormita luontoa samoin kuin perinteiset teollisuuden alat ja mm. matkustustarve vähenee. Rahoittajan/kehittämisjohtaja esitys: Rahoittajan suhtautuminen hankkeeseen on myönteinen. Varsinainen päätösesitys tehdään kokouksessa. Rahoittajan perustelu: Hankkeessa kehitetään uusi palvelutoimintamalli alueelle. Palvelutoimintamallin avulla mahdollistetaan uusimman tiedon, ICT-alan osaamisen ja teknologioiden siirto sitä hyödyntäviin yrityksiin entistä helpommin, nopeammin ja kustannustehokkaammin. Alueelle syntyy uutta osaamista, tietoa teknologioista ja ratkaisuista sekä uusia innovatiivisia ratkaisuja, jotka myös jalkautetaan sekä koulutus- /tutkimustoimintaan että alueen yrityksiin. Käsittely: Todettiin, että hankkeesta ei ole tehty vielä kuntarahapäätöksiä. Todettiin lisäksi, että kyseessä on deminis - hanke. Liitto on pyytänyt ELY-keskuksen yritystutkijoilta kannanottoa/näkemystä hankkeeseen, koska hanke toimii yritystukirahoituksen rajapinnassa. Kannanottoa ei ole vielä saatu. Puheenjohtajan/kehittämisjohtaja uusi esitys: Hankkeen käsittely siirretään sihteeristön seuraavaan kokoukseen (13.2.), koska hankkeen kuntarahapäätökset eivät ole vielä varmistuneet. Sihteeristön päätös: Hankkeen käsittely siirretään sihteeristön seuraavaan kokoukseen (13.2.), koska hankkeen kuntarahapäätökset eivät ole vielä varmistuneet. Sihteeristö 13.2.2015 2 Kosekin hallitus teki 28.1.2015 kielteisen päätöksen hankkeesta. Samoin Kaustisen johtoryhmä kokouksessaan 4.2.2015. Rahoittajan/kehittämisjohtaja esitys: Hanketta ei hyväksytä rahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työstä Suomen rakennerahastoohjelmasta. Perustelu: Rahoittajan suuntautuminen hankkeeseen oli myönteinen, mutta hankkeelle suunniteltu kuntarahoitus (110 709 ) ei toteutunut. Koska hankkeelle haettu julkinen tuki ylittää 400 000 hanke viedään edelleen maakunnan yhteistyöryhmän käsiteltäväksi. Sihteeristön päätös: Hanketta ei hyväksytä rahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työstä Suomen rakennerahasto-ohjelmasta edellä esitetyin perustein. Koska hankkeelle haettu julkinen tuki ylittää 400 000, hanke viedään edelleen maakunnan yhteistyöryhmän käsiteltäväksi. Jonne Sandberg saapui käsittelyn aikana klo 9.45.
Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 2/2015 Sivu 16 MYR 6.3.2015 5 Hakija on sihteeristön päätöksen jälkeen perunut hakemuksensa. Sihteeristön puheenjohtajan esitys: Yhteistyöryhmä merkitsee tiedoksi hankkeen peruuntumisen. Yhteistyöryhmän päätös: Merkittiin tiedoksi. ---
Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 2/2015 Sivu 17 MYR 2/2015 6.3.2015 6 6 TIEDOKSI MERKITTÄVÄT SIHTEERISTÖ TEKEMÄT HANKEPÄÄTÖKSET Kaikki Keski-Pohjanmaan EAKR ja ESR hankkeet, jotka on osoitettu Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmaan käsitellään maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä. Ne hankkeet, joille haettu julkinen tuki ylittää 400 000 tuodaan erikseen yhteistyöryhmän käsiteltäväksi. Alle 400 000 julkista tukea sisältävät sihteeristön päätökset tuodaan tiedoksi yhteistyöryhmälle. Sihteeristön 2/2015 kokouksessa (13.2.2015) tekemät hankepäätökset, joissa haettu julkinen tuki alle 400 000 : Hanke Hakija Sihteeristön päätös KOHTAAMO Kokkolanseudun Kehitys Hanke hyväksyttiin (300712) Oy, Kosek rahoitettavaksi Hankkeen tavoitteena on luoda edellytyksiä kasvulle Kokkolan pienyrityksissä ja tätä kautta uusia työpaikkoja. Kasvun edellytyksiä luodaan perustamalla pienyrittäjien oma yhteisö KOHTAAMO, joka toimii paitsi yhteisenä toimitilana, myös yrittäjien oppimisalustana. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 314 420. Sihteeristön puheenjohtajan esitys: Yhteistyöryhmä merkitsee tiedoksi sihteeristön tekemän hankepäätöksen. Yhteistyöryhmän päätös: Merkittiin tiedoksi. ---
Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 2/2015 Sivu 18 MYR 2/2015 6.3.2015 7 7 KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN TOTEUTTAMINEN KESKI-POHJANMAALLA Kokouksessa käydään läpi Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman (EAKR, ESR) käynnistymistilanne, eli jo tehdyt hankepäätökset Keski-Pohjanmaalla. Sihteeristön puheenjohtajan esitys: Yhteistyöryhmä merkitsee tiedoksi. Käsittely: Todettiin, että yhteistyöryhmälle on jaettu kokouksessa Keski-Pohjanmaan koko ohjelmakautta 2014-2020 koskeva rahoitustaulukko (EAKR, ESR). Tuija Puumala kävi lyhyesti läpi ohjelmaan rahoitustilanteen sekä tähän mennessä tehdyt päätökset toimintalinjoittain (sihteeristö, MYR). Yhteistyöryhmän päätös: Merkittiin tiedoksi. ---
Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 2/2015 Sivu 19 MYR 2/2015 6.3.2015 8 8 EAKR-YRITYSTUET UUDET YRITYSTUKILINJAUKSET Ohjelmakautta 2014-2020 koskevat uudet yritystukilinjaukset ovat valmistelussa Keski-Suomen ELY-keskuksessa. Luonnos on kommenteilla peruselyissä ja valmistunee maaliskuun loppuun mennessä. Linjauspaperi sisältää koko Keski-Suomen ELY-keskusta koskevat yleislinjaukset sekä maakuntakohtaiset tarkentavat linjaukset. Linjaukset noudattelevat pitkälti vanhalla kaudella voimassa olleita. Käytettyjä koneita ja laitteita ei kuitenkaan jatkossa olla hyväksymässä rahoituksen piiriin (tulkinta sama kuin maaseuturahastossa). Yritysten omien palkkakulujen hyväksymiseen on tulossa joitakin tarkennuksia/rajoituksia ja myös enemmän tukitasoharkintaa mittavissa investointihankkeissa. MYR sihteeristössä todettiin mm. käytettyjä laitteita koskevan rajauksen olevan iso asia maaseudun pienille yrityksille. Valmistuneet yritystukilinjaukset tuodaan tiedoksi yhteistyöryhmälle 24.4. kokoukseen. YRITYSTUKIA KOSKEVA RAPORTOINTI MYRRILLE Alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain (7/2014) mukaan liike- ja ammattisalaisuuden piiriin kuuluvia yksittäisiä yrityshanke-esityksiä ei voida käsitellä maakunnan yhteistyöryhmässä. Yhteistyöryhmän tulee kuitenkin ennen päätöksentekoa saada yhteenvetotiedot saapuneista yritystukihakemuksista. TEM on 14.1.2015 ohjeistanut ELY-keskuksia maakunnan yhteistyöryhmälle toimitettavista raporteista koskien yritystukihakemuksia. Jätetyistä hakemuksista yhteistyöryhmälle toimitetaan tieto haetusta avustusmäärästä kunnittain ja toimialoittain jaoteltuna. Tukea hakeneiden yritysten nimiä ei julkaista. Raportin toimittamisajankohdasta voidaan sopia MYR kohtaisesti. ELY-keskuksen tulee lisäksi toimittaa MYRrille yhteenveto myönnetyistä EAKR osarahoitteisista yritystuista. Yhteenvedon toimittamistiheydestä, kuten myös sisällöstä voidaan sopia MYR kohtaisesti.
Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 2/2015 Sivu 20 MYR 2/2015 6.3.2015 8 HAETUT YRITYSTUET Keski-Suomen ELY-keskukselle on 26.2.2015 mennessä jätetty 42 yritystukihankemusta Keski-Pohjanmaalta Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmaan. Näissä haettu julkinen tuki (EU+valtio) on yhteensä 5 426 222 euroa. Yhteistyöryhmälle on toimitettu esityslistan mukana tarkempi listaus haetuista tuista. MYÖNNETYT YRITYSTUET Keski-Suomen ELY-keskus on 26.2.2015 mennessä käsitellyt 14 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmaan jätettyä yritystukihankemusta Keski-Pohjanmaalta ja tehnyt niistä 13 myönteistä päätöstä ja yhden kielteisen. Myönnetty tuki (EU+valtio) on näihin yhteensä 1 4761 390. Yhteistyöryhmälle on toimitettu esityslistan mukana tarkempi listaus myönnetyistä tuista. Sihteeristön puheenjohtajan esitys: 1) merkitään yritystukia koskevan linjauspaperin valmistelutilanne tiedoksi 2) merkitään haetut yritystuet ja tehdyt yritystukipäätökset tiedoksi 3) haettuja ja myönnettyjä yritystukia koskeva yhteenveto toimitetaan MYRrille tiedoksi jokaiseen MYR kokoukseen kumulatiivisena koko ohjelmakauden ajalta 4) myönnetyt yritystuet tuodaan tiedoksi MYRrille myös toimialakohtaisesti sekä toimintalinja/erityistavoite tasolla ELYkeskuksen kanssa erikseen sovittavin väliajoin Edellä esitetyn tavoitteena on palvella ohjelmavarojen kohdentamisen kokonaiskuvaa ja maakunnan liiton/myrrin vastuulla olevaa ohjelman etenemisen ja kokonaisvaikuttavuuden seurantaa ja arviointia. Käsittely: Petri Jylhä totesi käytettyjen koneiden ja laitteiden (poistamisen rahoituksen piiristä) herättäneen runsaasti keskustelua ja toivoin ELY-keskuksen ottavan vakavissaan alueen/yritysten huolen. Yhteistyöryhmän päätös: Hyväksyttiin esityksen mukaisena. Yritystukilinjaukset tuodaan yhteistyöryhmän käsiteltäväksi seuraavaan kokoukseen. ---
Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 2/2015 Sivu 21 MYR 2/2015 6.3.2015 9 9 EAKR HAKU KESKI-POHJANMAALLA Keski-Pohjanmaalla on seuraava EAKR haku Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmaan avoinna ajalla 2.3.- 29.3.2015. Haussa ovat mukana sekä Keski-Pohjanmaan liitto että Keski-Suomen ELY-keskus (ympäristöteknologiahankkeet). Avattavista EAKR hakuteemoista on käyty keskustelua sekä maakuntaohjelman teemaryhmissä että teemaryhmien puheenjohtajien yhteisessä kokouksessa 5.2. Yhteistyöryhmän sihteeristö hyväksyi avattavat teemat kokouksessaan 13.2.2015 ja valtuutti Keski- Pohjanmaan liiton valmistelemaan hakuilmoitukset tämän pohjalta. Valikoiduissa hakuteemoissa painottuu yritysten kilpailukyvyn lisäksi vahvasti vähähiilisyys. EAKR -varoja kohdennetaan myös entistä painotetummin maaseudun ja sen yritysten (ml. alkutuotanto ja sitä lähellä oleva yritystoiminta) kilpailukyvyn parantamiseen. Avattavat teemat: 1) Sähköisten palvelujen kehittäminen (painotuksena digitaalisen teknologian mahdollisuuksien tehokas hyödyntäminen ja niihin liittyvät uudet innovatiiviset ratkaisut niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla) Perustelu: Digitalisoituvassa maailmassa keskeisenä menestystekijänä on laadukkaan tiedon tuottaminen, jakaminen, hyödyntäminen, soveltaminen sekä kaupallistaminen. Tavoitteena on aikaansaada uutta liiketoimintaa, uusia toimintamalleja ja luoda uusia verkostoja sähköisten palvelujen käyttöönottoon ja hyödyntämiseen. Tärkeässä roolissa ovat yksityisen sektorin lisäksi julkinen sektori, kunnallisten palvelujen sähköistäminen ja sitä kautta saatavat taloudelliset hyödyt ja säästöt. 2) Yritysten kilpailukyvyn, liiketoimintaosaamisen ja kannattavuuden lisääminen (painotuksena uudet ratkaisut yritysten kehittämispalveluihin sekä vahvan ja monipuolisen alkutuotannon ja sitä palvelevan yritystoiminnan kasvun vahvistaminen) Perustelu: Tavoitteena on pk-yritysten tukeminen siten, että ne voivat kasvaa alueellisilla, kansallisilla ja kansainvälisillä markkinoilla sekä osallistua innovointiprosesseihin. Tavoitteena on lisätä valmiuksia synnyttää innovatiivisia tuotteita, palveluita, ja kasvuyrityksiä nopeasti muuttuvassa ympäristössä. Alueellisten yritysten neuvonta- ja
Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 2/2015 Sivu 22 MYR 2/2015 6.3.2015 9 kehittämispalveluja tarjoajien organisaatioiden yhteistyön merkitys kasvaa. Neuvontapalvelujen kehittämisen ja verkostoitumisen lisäksi on alueella tuotettava joustava malli yritysten kehittämiseksi ja alueellisten kehittämispalvelujen tuotteistamiseksi. Yritysten osaamisen kehittämiseksi on asiantuntijoiden palkkaamista yrityksiin edistettävä. Maaseutu ja sen yritykset ovat haasteiden edessä toimintaympäristön muutosten ja lähitulevaisuuden kehityksen keskellä. Muutokset koskettavat alueen vahvaa alkutuotantoa ja sen vaikutuksessa toimivaa elinkeinotoimintaa. Yritysmäisesti johdettavat maatilat ovat yleistymässä, tilakoot ja suurtuotanto yleistyvät. Tämä asettaa uusia haasteita ja tarpeita niin investoinneille, tuotantoprosesseille, johtamiselle ja liiketoimintamalleille. Maaseutuyritysten kilpailukyvyn sekä kannattavuuden kehittämiseksi on tehtävä monipuolisesti kehittämistoimenpiteitä. Parhain hyöty tullaan saavuttamaan sillä, että kehittämistoimenpiteet rahoitetaan yhteistyössä Maaseutuohjelman kanssa. Näin pystytään tarjoamaan monipuolinen ja joustava kehittämispaketti yritysten tarpeisiin. 3) Ympäristöteknologia ja energiatehokkuus (painotuksena mm. teollisuuden ja yritystoiminnan aiheuttamien ympäristöriskien ja haittojen vähentämiseen sekä sivuvirtojen hyödyntämiseen tähtäävän teknologian kehittäminen, materiaalitehokkuuden parantaminen sekä maa- ja turkistaloudessa syntyvän lannan hyötykäyttöön ja ympäristökuormituksen vähentämiseen tähtäävän teknologian kehittäminen, energiatehokkuuden parantamiseen ja vähähiilisyyteen tähtäävän uuden teknologian kehittäminen niin energian tuotannossa kuin -käytössä) Perustelu: Ympäristö- ja energiateknologian kehittäminen turvaa alueemme elinkeinotoiminnan kilpailukykyä ja avaa kestävää kehitystä tukevia uusia liiketoimintamahdollisuuksia alueemme yrityksille. Keski- Pohjanmaan maaseudun elinkeinorakenteesta johtuen kotieläintaloudessa syntyvä lanta on alueellamme erityiskysymys ja lannan sijoittamiseen ja hyödyntämiseen tarvitaan uusia innovatiivisia ratkaisuja. Kansainvälinen ulottuvuus kaikissa teemoissa ja hankkeissa katsotaan eduksi. EAKR -yritystuet Haun yhteydessä informoidaan myös EAKR- rahoitteisten yritystukien jatkuvasta hausta. Yritysrahoitusta suunnataan ensisijaisesti haastaviin ja laadullisesti korkeatasoisiin, sekä vaikuttavuudeltaan työllisyyden, liikevaihdon tai viennin kasvun kannalta merkittäviin hankkeisiin.
Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 2/2015 Sivu 23 MYR 2/2015 6.3.2015 9 Avustusta suunnataan hankkeisiin, joilla arvioidaan olevan merkittävä vaikutus yrityksen: 1) käynnistämiseen, laajentamiseen tai uudistamiseen; 2) innovaatiotoimintaan tai osaamisen vahvistamiseen; 3) kasvuun tai kansainvälistymiseen; 4) tuottavuuteen; 5) energia- tai materiaalitehokkuuteen. Vähähiilisyyttä edistäviin hankkeisiin kohdennetaan 25 % EAKRrahoituksesta. Niitä voi olla esim. energia- ja materiaalitehokkaiden tuotteiden ja palveluiden kehittäminen. Sihteeristön puheenjohtajan esitys: Yhteistyöryhmä merkitsee tiedoksi. Käsittely: Kaj Lyyski avasi ja perusteli valittuja hakuteemoja. Yhteistyöryhmän päätös: Merkittiin tiedoksi. ---
Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 2/2015 Sivu 24 MYR 2/2015 6.3.2015 10 10 KESKI-POHJANMAAN ESR-HAKU Viimeisin ESR haku päättyi Keski-Pohjanmaalla 16.2.2015. Avoinna olivat kaikki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjat TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus o Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen o Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen TL 4 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen o Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen o Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen TL 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta o Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen Yhteistyöryhmän kokouksessa informoidaan tarkemmin saaduista hakemuksista. Sihteeristön puheenjohtajan esitys: Merkitään tiedoksi. Käsittely: Marko Muotio kertoi K-S ELY-keskuksen saaneen haussa kaikkiaan 8 hakemusta TL 3 4 hakemusta TL 4 2 hakemusta TL 5 1 hakemus sekä yksi ylimaakunnallinen hakemus (TL 4), jossa Centria osatoteuttajana. Seuraava haku on tarkoitus avata kesällä ja haku päättyy syyslokakuussa. Aktivointityötä tarvitaan TL 5 osalta, johon ei hakemuksia tällä kierroksella juurikaan saatu. Helvi Riihimäki/TE-toimisto nosti esille, että ESR hankerahoituksen kautta olisi tärkeää osoittaa lisäresurssia koulutus- ja palkkatukeen (tukityöllistämiseen), erityisesti yrityksille. Myös kuntien toivotaan olevan aktiivisia työllistämisessä. Riihimäki totesi Pohjanmaan TEtoimiston saaneen 700 000 kansallisen lisärahoituksen, joka tullaan käyttämään sanssikortteihin, starttirahoihin sekä pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen; painopisteen ollessa yrityksiin työllistymisessä.
Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 2/2015 Sivu 25 MYR 2/2015 6.3.2015 10 Kaj Lyyski nosti esille, että työllistämismäärärahat tulisi Pohjanmaan TE-toimiston alueella kohdentaa maakunnittain työttömien määrän mukaan (ei asukasluvun suhteessa). Pirjo Palosaari-Penttilä/Pirityiset ry nosti esille Kokkolan kaupunkialueen kansalaistoimijalähtöisen kehittämisstrategian, jonka pohjalta voisi hyvinkin nousta hanketoimintaa erityisesti TL 5 (sosiaalinen osallisuus ja köyhyydentorjunta). Marko Muotio totesi, että tämä on syytä ottaa seuraavan ESR haun suunnittelussa huomioon. Mervi Järkkälä nosti esille yrityksille suunnattavien työllistämisvarojen tuplavaikutukset. Ilkka Rintala totesi välityömarkkinoita tarvittavan edelleen. Yhteistyöryhmän päätös: Merkittiin tiedoksi. ---
Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 2/2015 Sivu 26 MYR 2/2015 6.3.2015 11 11 STM:N ESR HAKU AUKI TL 3 TYÖLLISYYS JA TYÖVOIMAN LIIKKUVUUS Sosiaali- ja terveysministeriö on avannut ESR-hankehaun Työ, työkyky ja innovaatiot -teemaan toimintalinjassa 3 (Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus). Hakuaika on 2.2.2015-18.3.2015. Tässä hankehaussa haetaan valtakunnallisia hankkeita tai hankekokonaisuuksia (yhteishankkeet), joissa: kehitetään innovatiivisia työhyvinvointia sekä työssä jaksamista edistäviä vaikuttavia ja tuottavuutta lisääviä toimintamalleja, palveluja ja johtamiskäytäntöjä kiinnittämällä erityisesti huomiota nuoriin, ikääntyviin, osatyökykyisiin ja vammaisiin vahvistetaan työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyötä sekä kehitetään työterveyden ja -turvallisuuden hallintajärjestelmiä pienissä ja keskisuurissa yrityksissä työntekijöiden turvallisuuden, terveyden ja työkyvyn edistämiseksi tehostetaan työterveysyhteistyötä sekä terveydenhuollon ja kuntoutuksen yhteistyötä ja kehitetään innovatiivisia ja vaikuttavia toimintakäytäntöjä työurien pidentämiseksi ja työkyvyttömyyden ehkäisemiseksi parannetaan ei-työsuhteisten ja epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien työhyvinvointia ja edistetään heidän tasaarvoaan työterveyshuollon ja työturvallisuuden näkökulmasta Lisätietoa hausta www.rakennerahastot.fi sivustolta. Sihteeristön puheenjohtajan esitys: Yhteistyöryhmä merkitsee tiedoksi. Yhteistyöryhmän päätös: Merkittiin tiedoksi. ---
Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 2/2015 Sivu 27 MYR 2/2015 6.3.2015 12 12 VALTAKUNNALLISTEN MAASEUDUN T&K HANKKEIDEN HAKU Kansallista t&k -rahoitusta haettavana valtakunnallisiin hankkeisiin: maaseudun kiinteistökohtainen infra, logistiikka ja liikennepalvelut. Viestiä pyydetään välittämään eteenpäin mahdollisille hakijatahoille. Työ- ja elinkeinoministeriössä on haettavana rahoitusta valtakunnallisiin maaseudun tutkimus ja kehittämishankkeisiin (maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän hankkeet) seuraaviin teemoihin: maaseututeknologian ja maaseudun resurssitehokkaan infran (vesi, jätevesi, jäte ja energia) kehittäminen kiinteistökohtaisilla ratkaisuilla ja/tai kiertotalouden edistäminen maaseudulla sekä neuvonta ja tiedotus (esimerkiksi: piensähköntuotanto, kompostikäymälät, maakellarit, lämmitysjärjestelmät ja tulisijat) eri toimijoita yhdistävien maaseudun logistiikkaratkaisujen ja liikennepalvelujen kokeilu esim. yhdistelemällä kuljetuksia, sekä kokeiluista saatujen hyvien käytäntöjen kokoaminen ja levittäminen valtakunnallisesti ja toisaalta myös mahdollisten pullonkaulojen esiin tuominen ja niihin ratkaisujen hakeminen Jaettavana on yhteensä noin 300 000 euroa. Tavoitteena on rahoittaa yhdestä kolmeen 1 2-vuotista hakuteemojen mukaista tutkimus- ja/tai kehittämishanketta sekä muutama hakuteemojen mukainen, valtakunnallisesti merkittävä kokeiluhanke (korkeintaan 10 000 euroa / kokeilu). Hakemukset tulee toimittaa 30.3.2015 mennessä työ- ja elinkeinoministeriön kirjaamoon. Rahoituksen kriteerit ja hakuohjeet löytyvät TEM:n sivuilta: https://www.tem.fi/alueiden_kehittaminen/kansallinen_alueiden_kehitta minen/maaseutupolitiikka/tutkimus-ja kehittamishankkeet/rahoituksen_hakeminen Maakunnassa ollaan valmistelemassa ilmeisesti ainakin yhtä hanketta ao. hakuun. Sihteeristön puheenjohtajan esitys: Yhteistyöryhmä merkitsee tiedoksi. Yhteistyöryhmän päätös: Merkittiin tiedoksi. ---
Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 2/2015 Sivu 28 MYR 2/2015 6.3.2015 13 13 TEKNINEN TUKI 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman teknisen tuen jakautumisesta RR ELY-keskusten ja koordinoivien liittojen välillä on päätetty valtioneuvostossa 12.6.2014. Koko ohjelmakauden tekninen tuki (hallinnointiraha) on yhteensä 77 969 952, josta EAKR:n osuus on 60,55 % ja ESR 39,45 %. ESR tekninen tuki käytetään kokonaisuudessaan kaikille yhteisiin kuluihin ja EAKR tekninen tuki jaetaan ministeriöiden (TEM, STM), RR ELYjen ja maakunnan liittojen kesken. Ohjelmakauden 2014-2020 tekninen tuki viranomaisittain: % ESR 30 761 292 39,45 % Kaikille yhteiset kulut 30 761 292 39,45 % EAKR 47 208 660 60,55 % TEM 5 815 239 7,46 % STM 421 019 0,54 % RR ELY Häme 3 719 059 4,77 % RR ELY Keski-Suomi 6 276 400 8,05 % RR ELY Pohjois-Pohjanmaa 9 870 711 12,66 % RR ELY Etelä-Savo 8 108 641 10,40 % Lapin liitto 3 493 054 4,48 % P-Karjalan maakuntaliitto 3 118 798 4,00 % Uudenmaan liitto 4 210 377 5,40 % Pirkanmaan liitto 2 175 362 2,79 % Yhteensä 77 969 952 100 % Tekninen tuki jaetaan alueiden käyttöön vuosittain. Ensimmäiset eli vuoden 2014 teknisen tuen jakopäätökset on tehty. Lapin liitolle osoitettu vuoden 2014 tekninen tuki on yhteensä 469 835. Jako Pohjois-Suomen ohjelma-alueen maakuntien liitoille (Lappi, P-P, Kainuu, K-P) tehdään lähtökohtaisesti maakunnittaisten EAKR -ohjelmavarojen suhteessa. Jaossa on kuitenkin huomioitu Lapin liitolle koordinaatioon osoitetut varat (30 000 ) sekä Keski-Pohjanmaan liitolle osoitettu 15 000 lisärahoitus. Vuoden 2014 teknisen tuen jako maakunnittain (maakuntien liitot): Kehyksen Kehyksen Lisäraha Tekninen tuki Htv mukainen % osuus mukainen osuus ( ) ( ) 2014 yhteensä ( ) P-P liitto 45,309 % 192 488,49 192 488,49 3,21 Lapin liitto 32,682 % 139 197,19 30 000 169 197,19 2,82 Kainuun 13,682 % 58 125,92 58 125,92 0,97 liitto K-P liitto 8,244 % 35 023,40 15 000 50 023,40 0,83
Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 2/2015 Sivu 29 MYR 2/2015 6.3.2015 13 Muut maakunnat ovat tulleet vastaan teknisen tuen jaossa siten, että Keski-Pohjanmaan kehyksen mukaista osuutta on nostettu 15 000 eurolla. Vuoden 2015 hallinnointiresurssit ovat K-P liiton osalta turvatut, koska vuoden 2015 loppuun saakka on käytettävissä vielä ohjelmakauden 2007-2013 teknisen tuen varoja. Uuden ohjelmakauden vuoden 2015 teknisen tuen varat saataneen myös käyttöön jo alkuvuodesta 2015. Teknisen tuen merkittävän vähenemisen haitat tulevat konkretisoitumaan Keski-Pohjanmaan liiton osalta vuodesta 2016 eteenpäin, mikä on hyvä jo nyt huomioida. Tällä hetkellä akuutti huoli on Keski-Suomen ELY-keskuksen resurssien kohdentamisesta niin, että rakennerahastotoiminta ei Keski- Pohjanmaalla vaarannu. ELYjen teknisen tuen henkilövähennykset toteutetaan jo helmikuussa 2015. Keski-Suomen ELY-keskukselle osoitettua teknistä tukea ei ole jyvitetty maakunnittain. ESR hankevalmistelu säilynee K-P:n osalta entisillä hankevalmistelijoilla Vaasassa. ESR maksatukset hoidetaan jatkossa Seinäjoella. EAKR yritystukivalmistelun osalta tilanne on vielä auki, mutta vaikuttaa huolestuttavalta. Rakennerahastotoiminnan riittävät hallinnointiresurssit ja yritystukipalveluiden riittävä saatavuus Keski-Pohjanmaalla tulee varmistaa. Sihteeristön puheenjohtajan esitys: Yhteistyöryhmä käy asiaan liittyvän keskustelun sekä tekee tarvittaessa teknisen tuen kohdentamiseen liittyvät kannanottonsa. Käsittely: Kaj Lyyski alusti asiaa todeten hallinnointirahoituksen (teknisen tuen) kohdentuvan vahvasti valtionhallintoon ja keskushallintoon, vaikka maakuntien liitoilla on kokonaisvastuu ohjelmien toteuttamisesta alueellaan. Asiaan tulisi pyrkiä vaikuttamaan seuraavan hallitusohjelman valmistelun yhteydessä, mikä lienee ainut käytettävissä oleva keino. Lyyski heitti myös kysymykset, näkevätkö alue ja kunnat rakennerahastotoiminnan ja siihen tarvittavan hallinnollisen työn K-P liitossa niin tärkeäksi, että ovat valmiita osallistumaan sen ylläpitoon kuntarahalla, mikäli muutosta valtakunnan tasolla ei saada aikaiseksi (teknisen tuen korotus 4 %:iin/kohdentamisen perusteiden muuttaminen). Hankevalmistelun tulisi tapahtua läheisyysperiaatetta noudattaen alueellisista lähtökohdista, jossa tunnetaan sekä yritykset että muut toimijat.
Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 2/2015 Sivu 30 MYR 2/2015 6.3.2015 13 Erityisesti ELYn Kokkolan toimipisteen yritystukivalmistelun resurssointitilanne on liiton tilanteen lisäksi huolestuttava. Kauko Ojala piti TEMin päätöksiä asiassa käsittämättöminä ja viittasi mm. Ruotsiin, jossa tekninen tuki on tuo sallittu 4 %. Harri Lundell toi esille hanketoimijoiden huolen resursseista ja tyytyväisyyden liitossa tehtyyn työhön. Jouni Jyrinki ja Mervi Järkkälä nostivat esille liiton edunvalvontaroolin asiassa ja Järkkälä korosti tarvetta alueen yhteisten edunvalvontatavoitteiden asettamiselle myös laajemmin. Järkkälä nosti esille myös Kosekin ja K-P yrittäjien avauksen TEMin suuntaan, jossa alueen yritysneuvojille (kehittämistyhtiöt) annettaisiin enemmän roolia ja resurssia yritystukien kohdentamisessa. Esitys on otettu ministeriössä mielenkiinnolla vastaan. Marko Muotio/K-S ELY-keskus totesi, ettei tilanne esimerkiksi ESR:n osalta ole niin huono, kuin tässä on maalailtu. ESR valmistelun olemassa oleviin resursseihin ei ole koskettu, ne jopa vahvistuvat, kun saadaan kolmas henkilö mukaan valmisteluun (jatkossa oma henkilö kaikille kolmelle ESR toimintalinjalle). Työskentelytavat muuttuvat, kokoustamisessa suositaan sähköisiä järjestelmiä jne. Maakuntajohtajan mukaan TEMin alueosasto on itse rajujen säästöjen linjalla. Kansalliseen aluepolitiikkaan tulee saada tältä osin muutos. Yhteistyöryhmälle jaettiin K-P liitossa laadittu tiedote, jossa ao. resurssointiasia on nostettu esille. Tiedote julkaistaan MYR kokouksen jälkeen. Yhteistyöryhmän päätös: Yhteistyöryhmä kantaa huolta alueen resurssoinnista ja yhtyy puheenvuoroissa ja liiton tiedotteessa esille nousseisiin edunvalvonta-asioihin. Risto Järvi poistui käsittelyn aikana klo 10.45.
Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 2/2015 Sivu 31 MYR 2/2015 6.3.2015 14 14 ITÄ- JA POHJOIS-SUOMEN YHTEISIÄ EDUNVALVONTA-/ RAKENNERAHASTO- ASIOITA KANSALLISTEN ALUEKEHITTÄMISVAROJEN KOHDENTAMINEN TEM on 29.1.2015 tehdyllä päätöksellä osoittanut 10 milj. kansallisen lisäpanostuksen pk-yritysten kansainvälistymiseen, joka ohjataan Eteläja Länsi-Suomen ELY-keskusten alueille. Itä- ja Pohjois-Suomen alueen kansainvälistymistä voidaan TEM:n mukaan tukea rakennerahastovaroista. Vastaavaa linjausta on tehty myös muussa kansallisen rahoituksen kohdentamisessa. IP alueen huolena on, että kansallisen rahoituksen painopiste siirtyy yhä enenevässä määrin ELSA ja etenkin Etelä-Suomen alueelle. IP ALUEEN TEEMAHAKU Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmaan avoinna ollut Itä- ja Pohjois-Suomen ylimaakunnallinen teemahaku kaivannais- ja puutoimialoille päättyi 16.2. Haussa saatiin kaikkiaan 20 hakemusta, joissa rahoitusta (EU+valtio) on haettu yhteensä 10,2 milj.. Keski-Pohjanmaalta hakuun on jätetty yksi hakemus Biojalostuksen arvoketju, jossa hakijana on Jyväskylän yliopisto. Hakemus on osoitettu Keski-Pohjanmaan liitolle. Hanke kohdistuu Keski-Pohjanmaan lisäksi Pohjois-Pohjanmaalle ja Pohjois-Karjalaan. Keskipohjalaisia toimijoita on mukana myös muille alueille osoitetuissa hakemuksissa. Kukin IP alueen rahoittaja arvioi itselleen osoitetut hakemukset maaliskuun loppuun mennessä ja huolehtii yhteydenpidosta muihin maakuntiin, joissa hankkeita on tarkoitus toteuttaa. Teemahakuun jätetyt hakemukset käsitellään IP-koordinaatiotyöryhmän seuraavassa kokouksessa 23.4., jonka jälkeen ne etenevät normaaliin päätösprosessiin. Hankkeet, joissa Keski-Pohjanmaa on mukana tuodaan tiedoksi yhteistyöryhmälle. TEKNISEN TUEN KOHDENTAMINEN Teknisen tuen eli rakennerahasto-ohjelman hallinnointivarojen kohdentaminen eri alueille ja rahoittajille on niin ikään yksi IP alueen