Tulevaisuuden kunta mitkä ovat tulevaisuuden sivistyskunnan toimintaedellytykset? Sivistystoimen talous- ja rahoituspäivät Johtaja Terhi Päivärinta Suomen Kuntaliitto E-mail: terhi.paivarinta@kuntaliitto.fi Twitter: @TerhiPaivarinta MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ: Kuntien ja alueiden muutosajurit Elämäntapojen muutokset Arvojen muutokset Monikulttuuristuminen Asukkaat ja yhteisöt voimavarana ja kumppanina Älykäs hyvinvointi ja terveysteknologia Syrjäytyminen Kaupungistuminen Maahanmuutto Muu mikä? Ikääntyminen Syntyvyys Kokeilukulttuuri Työllisyys ja työelämän muutokset Matalat organisaatiot Uudet demokratian muodot Välitystalous Tehtävien ja vastuiden uusjako: tulevaisuuden kunnat, maakunnat ja valtio 2 1
Kuntaliiton strategia 2017-2021 Painopisteet Missio Teemme kuntien ja maakuntien kanssa kestävää tulevaisuutta Askeleen edellä Yhteistyötä yli rajojen Uudistava kulttuuri Visio Onnistuva Suomi tehdään lähellä Edunvalvontaa Kehittämistä Asiantuntijapalveluja 3 Suomeen syntyi taas ennätysvähän lapsia vuonna 2016 TK:n ennakkotietojen mukaan Suomessa syntyi 52 600 lasta vuonna 2016. Vuonna 2016 lapsia syntyi 55 000. Syntyneiden lukumäärä Suomessa 64 000 62 000 60 000 58 000 56 000 54 000 52 000 50 000 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lähde: Tilastokeskus, Väestön ennakkotilasto 2
Eniten ja vähiten vuonna 2016 20 HUIPPUA 1. Helsinki 6772 2. Espoo 3225 3. Vantaa 2514 4. Oulu 2330 5. Tampere 2297 6. Turku 1818 7. Jyväskylä 1443 8. Kuopio 1080 9. Lahti 1026 10. Seinäjoki 740 11. Pori 721 12. Vaasa 697 13. Kouvola 693 14. Joensuu 684 15. Lappeenranta 620 16. Hämeenlinna 610 17. Rovaniemi 598 18. Kokkola 572 19. Järvenpää 470 20. Mikkeli 467 20 PERÄN PITÄJÄÄ Kökar 0 Sottunga 0 Brändö 1 Lumparland 2 Kumlinge 3 Geta 4 Luhanka 4 Rautavaara 4 Eckerö 5 Kivijärvi 5 Kustavi 5 Siikainen 5 Vårdö 5 Föglö 6 Hailuoto 6 Oripää 6 Puumala 6 Halsua 7 Savukoski 7 Sund 8 Lähde: Tilastokeskus, Väestön ennakkotilasto Vuonna 2016 2 kuntaa, joissa ei yhtään syntynyttä 28 kuntaa, joissa alle 10 syntynyttä 91 kuntaa, joissa alle 25 syntynyttä 153 kuntaa, joissa alle 50 syntynyttä 98 kuntaa, joissa yli 100 syntynyttä 18 kuntaa, joissa 500 tai enemmän Lähde: Tilastokeskus, Väestön ennakkotilasto 3
TULEVAISUUDEN KUNNAT OVAT ERILAISIA. Kuntia koko maassa yhteensä 313, Manner-Suomessa 297. Asukasmäärän mukaan: (lähde: VRK rekisteritieto 31.12.2015) MIN: Sottunga 99 as. (Åland) / Luhanka 760 as. (Manner-Suomi) MAX: Helsinki 630 225 as. -> Helsinki on asukasmäärältään yli 800 kertaa suurempi kuin Manner-Suomen pienin kunta Luhanka ja yli 6 000 kertaa suurempi kuin Sottungan kunta Ahvenanmaalla! Maapinta-alan mukaan: (lähde: Maanmittauslaitos 1.1.2015) Min: Kauniainen 5,9 km2 (9 476 asukasta) Max: Inari 15 000 km2 (6 805 asukasta) -> Inari on pinta-alaltaan 2 500 kertaa Kauniaisten kokoinen. Kunnat kuuluvat kuitenkin samaan asukaskokoluokkaan eli 5 000-10 000 asukkaan kuntiin! KDJ / M. Pekola-Sjöblom / 7.1.2016 7 Kuntien lukumäärä asukasluvun mukaan luokiteltuna Yli 50 000 20 20 001 50 000 35 Asukasluku 1 0001 20 000 5 000 10 000 47 77 Alle 5 000 134 0 20 40 60 80 100 120 140 160 Kuntien lukumäärä Kuntajako 1.1.2016 ja asukasluku 31.12.2014 8 4
Mielikuva tulevaisuuden kunnasta pääosin positiivinen Ihmisten ja palvelujen verkottuminen korostuu. Kunta nähdään yhteistyön, yhteisöllisyyden ja monimuotoisuuden mahdollistajana. Mieti kuntaa vuonna 2025. Mikä kuva sopii mielikuvaasi parhaiten? (n=1153) 9 24.1.2017 Johtaja Terhi Päivärinta Kunnissa korostuu tulevaisuudessa KUNTALAISTEN MIELESTÄ 1. Lähipalvelut 2. Avoimuus ja tiedonkulku 3. Turvallisuus 4. Ennaltaehkäisy 5. Verkostot ja yhteistyö 6. Sähköiset palvelut 7. Uudenlainen johtaminen 8. Vaikuttamismahdollisuudet 9. Yhteisöllisyys 10. Tasavertaisuus * Eroavaisuudet ryhmien kesken 10 24.1.2017 Johtaja Terhi Päivärinta ASIANTUNTIJOIDEN MIELESTÄ 1. Ennaltaehkäisy 2. Avoimuus ja tiedonkulku 3. Uudenlainen johtaminen 4. Sähköiset palvelut 5. Verkostot ja yhteistyö 6. Yhteisöllisyys 7. Osaamisen hyödyntäminen 8. Tasavertaisuus 9. Liikunta ja kulttuuri 10. Ketteryys ja innovatiivisuus 5
Muutos vaikuttaa johtamiseen kunnissa 11 Miten maakuntauudistus vaikuttaa kuntien johtamiseen? Verkostojohtamisen merkitys kasvaa. Tämä edellyttää uudenlaista johtamisotetta myös luottamushenkilöiltä ja vaikuttaa luottamushenkilötyöhön. Muutosten myötä poliittisen johtamisen merkitys ja poliittisen ohjauksen vaatimustaso kasvaa. Johtaminen muuttuu aiempaa osallistavammaksi ja vuorovaikutteisemmaksi. Kaupungin luottamushenkilö-organisaatio pienenee, valtuutettujen ja lautakuntien määrä vähenee, hallituksen rooli korostuu Toimialat vähenevät, kuntien yhteiset viranhaltijat lisääntyvät Uudet yhteistyömallit mahdollistuvat Henkilöstöä tarvitaan vähemmän, (er. hallinto- ja tukipalvelujen henkilöstö) 12 6
Kuntien hallitusten käytössä olevat johtamisen välineet ja periaatteet v. 2016, % (N=223) Kuntastrategia 92 Kunnan konserniohje 86 Johtajasopimus 71 Kunnanjohtajan kehityskeskustelu 70 KL:n suositus hyvästä hallinto- ja johtamistavasta kuntakonsernissa 35 Hyvän hallitustyöskentelyn periaatteet 31 Valtuustosopimus 14 Johtamisen eettiset periaatteet 9 Kunnan hallitusohjelma 6 Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 5 Kehittämissalkku 4 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 13 Lähde: Kuntaliiton kysely v. 2016. Ennakointitaitoa Hankintaosaamista Vastuunottamista Muutosjohtamista Avoimuutta Tiedon jakamista Ratkaisukeskeisyyttä Organisointi -kykyä Läpinäkyvyyttä Eettistä johtamista Koulutusta Strategista johtamista Kumppanuuksien hoitamista Tavoitteellis uutta Toimintatavat ja teot Kykyä uudistua Rajoista luopumista Kuntalaisten mukaanottamista Yhteistyötä Kokemusasiantuntijuutta Motivointia Rohkeutta kokeilla Priorisointia Lobbaamista 14 Projektiosaa mista Reflektiivisyyttä 7
Miten kuntien talous muuttuu? 15 Maakuntauudistuksesta johtuva kuntien talouden tasapainotilan muutos siirtymäajan jälkeen maakunnittain, /asukas (vuoden 2016 tasossa) Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Lappi Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi KOKO MAA Kainuu Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Satakunta Etelä-Savo Pirkanmaa Pohjois-Savo Etelä-Karjala Kymenlaakso Pohjois-Karjala Keski-Suomi Päijät-Häme -1-3 -13-14 -17-30 -47-49 -59-70 36 20 15 7 5 5 55 86 82-80 -60-40 -20 0 20 40 60 80 100 16 Lähde: VM/KAO 1.12.2016 8
Maakuntien rahoituksen muutos verrattuna laskennalliseen lähtötasoon 1) siirtymäajan jälkeen, /as. (vuoden 2016 tasossa) Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Keski-Suomi Päijät-Häme Kainuu Pohjois-Savo Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Kanta-Häme Lappi Koko maa Varsinais-Suomi Kymenlaakso Keski-Pohjanmaa Uusimaa Satakunta Etelä-Savo Pohjanmaa -111-81 -81-91 -61-48 -4-5 -19 8 2 37 34 29-120 -100-80 -60-40 -20 0 20 40 60 80 100 120 140 160 52 1) Lähtötasona 17 24.1.2017 käytetään Johtaja kuntien Terhi yhteenlaskettuja Päivärinta nettomenoja maakunnittain. Lähde: STM, VM 22.12.2016 111 147 138 157 Maakuntien rahoituksen muutos sekä kuntien talouden tasapainotilan muutos siirtymäajan jälkeen maakunnittain, /asukas (vuoden 2016 tasossa) Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Keski-Suomi Kainuu Lappi Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Karjala Kanta-Häme Varsinais-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Uusimaa Satakunta -84 Kymenlaakso -95 Etelä-Savo -104-45 -29-4 -6 1 4 20 25 34 41 51 57 79 98 Kuntien ja maakuntien muutos yht. Maakuntien rahoituksen muutos Kuntien tasapainotilan muutos 177-120 -100-80 -60-40 -20 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 18 Lähde: STM/VM 9
0-200 -400-600 -800-1000 -1200-1400 -1600-1800 -2000-2200 -2400 Vuosien 2012-2019 leikkausten vaikutus kuntien peruspalvelujen* valtionosuuteen, milj. -631-631 -631-125 -756-756 -362-1 118-1 118-236 -40-40 -40-1 394-35 -1 469-1 354-1 394-1 444-1 444-50 -35-40 -40-40 -61-96 -75-185 -89-75 -111-343 -75-343 -343-1 998-2 087-2 198 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Ko. vuoden uusi valtionosuusleikkaus Aikaisempien leikkausten kumulatiivinen summa Sosiaali- ja terveystoimen maksukorotusten (40 milj. ) leikkaaminen kunnilta valtionosuutta vähentämällä. Leikkaukset pienentävät peruspalvelujen valtionosuutta vuoden 2019 tasolla 2,2 mrd. euroa eli noin 20 % * Tämän lisäksi OKM:n valtionosuusrahoitusta on leikattu noin 400 milj. vuosina 2012-2015. Vuosina 2016-2019 toteutettavat OKM:n leikkaukset ovat arviolta yli 220 milj. vuoden 2019 tasolla. -40-75 Ko. vuoden indeksikorotuksen jäädyttämisen vaikutus (arvio) Aikaisempien vuosien indeksikorotusten jäädyttämisten kumulatiivinen vaikutus Indeksisidonnaisten menojen 75 milj. euron lisäleikkaus Kiky-sopimukseen perustuva leikkaus vuonna 2017 19 24.1.2017 Johtaja 18.8.2016 Terhi sl/hppäivärinta Kuntien ja kuntayhtymien talous nyt ja tulevaisuudessa Arvio vuodelle 2016: Tulos- ja rahoituslaskelman mukaiset ulkoiset tulot ja ulkoiset menot Hahmotelma vuodesta 2019: (mukana maakunta -uudistus, perustoimeentulotuen siirto Kelalle, KiKy-sopimus) Tulos- ja rahoituslaskelman mukaiset ulkoiset tulot ja ulkoiset menot josta Kunnallisvero 42 % Yhteisövero 4 % Kiinteistövero 4 % josta Kunnallisvero 30 % Yhteisövero 5 % Kiinteistövero 8 % Opetus ja kulttuuri -yksikkö Suomen Kuntaliitto 10
Maakuntia ja tulevaisuuden kuntia tulee valmistella samanaikaisesti VALTIO Ohjaus ja resurssit Ohjaus ja resurssit Vuorovaikutus Vuorovaikutus MAAKUNNAT Yhdyspintakysymykset ja palvelut: esim. hyte, tukipalvelut, oppilashuolto, työllisyys,, kaavoitus, rakentaminen, joukkoliikenne, kotouttaminen, Roolit elinvoima,, asuminen, järjestöyhteistyö, osallisuus, johtaminen jne. Vuorovaikutus ja neuvottelumenettely KUNNAT Roolit 21 Yhdyspintojen johtamisessa korostuu 6. Haastava muutosjohtaminen 1. Kokonaiskuvan hahmottaminen ja yhteiset tavoitteet 2. Luottamuksen, avoimuuden ja yhteistyön vahvistaminen 5. Ketterät kokeilut ja uudet toimintatavat 4. Verkostojohtaminen ja matalat organisaatiot 3. Tiedolla johtaminen ja kokemuksista oppiminen 22 11
23 Kunnan roolit ja sivistyspalvelut Kunnan roolit Varhaiskasvatus ja esiopetus Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen Vapaa koulutus sivistystyö Nuoristoimi Liikunta- ja vapaaaikatoimi Kirjastotoimi Kulttuuritoimi Sivistysrooli Hyvinvointirooli Osallisuus- ja yhteisörooli Elinkeino- ja työllisyysrooli Elinympäristörooli Itsehallintorooli Kehittäjä- ja kumppanirooli Johtaja Terhi Päivärinta 24 24.1.2017 12
Miten maakuntauudistus vaikuttaa kuntaan/sivistystoimeen? Polarisoituminen Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus Tasa-arvo Monipuolinen tiedottaminen osallistavat toimintatavat Erilaisia organisointimahdollisuuksia Kuntien identiteetti uudistuu sivistysrooli korostuu - Sivistyspolitiikka - Osaaminen - Hyvinvointi Kuntatalouden kestävyys 25 Sivistystoimi muutoksessa vai ei? Mikä muuttuu sivistystoimessa? Vähenevätkö muutospaineet kun sote lähtee? Onko soten lähtö mahdollisuus vai uhka? Sivistyspalvelut ja niiden tuottamistavat» Kumppanuudet (kunnat, maakunta, järjestöt)» Palveluiden integroituminen» Vähemmän siiloutumista Johtaminen tulevaisuuden kunnassa» Sopimuskunta» Sivistystoimen volyymi suhteessa muuhun kunnan toimintaan Alueellinen eriytyminen 26 13
Tulevaisuuden sivistyskunta Koulutuksen ja kulttuurin merkitys korostuu tulevaisuuden kunnassa Muutos haastaa niin valtiota kuin kuntiakin Tulevaisuuden resurssit ja väestönkehitys eriytyvät Miten turvaamme koulutuksellisen tasa-arvon kaikilla sivistystoimen osa-alueilla? Miten saamme riittävät resurssit ja miten ohjaamme niiden käyttöä? Miten kunta organisoituu? 27 Tulevaisuuden hahmottaminen kunnassa Mikä kuntamme toiminnassa muuttuu? Miten muutos näkyy kuntamme strategiassa? Muuttuvatko tavoitteet tai painopistealueet? Minkä on valtuuston tuleva rooli?» Keväällä valittavat valtuutetut avainasemassa tulevaisuuden kunnan hahmottamisessa. Muuttuuko lautakuntarakenne? Sivistystoimen volyymi suhteessa kunnan muuhun toimintaan? 28 14