Kevät 2011
Sisällysluettelo: Tiivistelmä... 2 1. Aluetalous Pohjois-Savossa... 3 1.1 Liikevaihto... 3 1.2 Vienti... 9 1.3 Palkkasumma... 11 1.4 Työvoimavarat ja työllisyys... 16 2. Pohjois-Savon kehityskuva... 19 2.1 Maakuntien vertailu 2009 ja 1-9/... 19 2.2 Toimialojen kehitys v. 2001 ja v.... 20 2.3 Toimialojen trendit v.2000 - joulukuu... 23 Pohjakartat luvuissa 1.1, 1.2 ja 1.3 Maanmittauslaitos lupanumero 60/MML/10 aineistojen kopiointi ilman lupaa on kielletty
Tiivistelmä Pohjois-Savon alueen tehdasteollisuuden liikevaihto on palannut kasvu-uralle ripeästi vuoden aikana. Kaikkien toimialojen liikevaihto (n. 9,5 mrd. ) on viime vuoden aikana saavuttanut vuoden 2007 tason ollen n. 89 % v. 2008 liikevaihdon tasosta. Tehdasteollisuudessa liikevaihto on paperiteollisuuden alasajojen ja tuotannon vähennysten vaikutuksesta viidenneksen vuoden 2008 huipputasoja alhaisempi. Alueen yritysten liikevaihdon kasvuvauhti v. oli hyvästä tasosta (+6,9 %) huolimatta koko maan liikevaihdon kasvua (+9,3 %) hitaampaa. Seuduittain taantuman jälkeinen kasvuvauhti on ollut vaihtelevaa. Ylä-Savon ja Kuopion seuduilla liikevaihto ja vienti ovat kasvaneet voimakkaasti loppuvuodesta. Myös Koillis- ja Sisä-Savossa liikevaihto ja vienti ovat kasvaneet v. aikana, mutta Sisä-Savossa palkkasummat ovat pienentyneet rakennusalan liikevaihdon kaksi vuotta jatkuneen laskun seurauksena. Metsäteollisuuden rakennemuutoksen vaikutukset näkyvät yhä Varkauden seudulla, jossa liikevaihdon ja viennin mainittavaa kasvua ei ole nähty vuoden aikana. Liikevaihto Yksityiset terveys- ja sosiaalipalvelut kasvattivat liikevaihtoa taantumasta huolimatta ja kasvu on jatkunut vahvana myös vuoden ajan. Rahoitus- ja vakuutusalalla asuntokaupan vilkkaus ja lainojen alhaiset korot pitivät kysyntää yllä taantuman aikana ja kasvu on ollut taantuman hellitettyä maan keskimääräistä tasoa parempaa v.. Rakentamisessa ja kuljetusalalla kasvu on ollut viime vuoden aikana Pohjois- Savossa selvästi muuta maata voimakkaampaa. Kuopion seudun vilkas asuntorakentaminen ja suuret infra- ja toimitilojen rakentamishankkeet ovat vauhdittaneet rakennusalaa koko maata voimakkampaan kasvuun. Liikevaihdon volyymi oli rakentamisessa vuoden lopussa jo lähes samalla tasolla kuin v. 2008. Rakentaminen on noussut liikevaihdon tasoissa jo lähelle alueen toiseksi suurinta toimialaa metalliteollisuutta, jonka liikevaihdosta taantuma leikkasi kolmanneksen pois (n. 500 milj. ). Kuluttajien tulevaisuuskuvan paraneminen syksyn aikana vauhditti myös kaupan alan kasvua loppuvuodesta. Vienti Alueen vientiteollisuus elpyi koko maata voimakkaampaan kasvuun alkuvuodesta ja vuoden loppupuolella myös muun maan viennin kasvu oli vahvaa. Teollisuuden viennissä Pohjois-Savon teollisuusyritykset olivat hivenen koko maan tasoja parempia v. aikana ja erityisesti Ylä-Savossa metalliteollisuuden yritykset pääsivat voimakkaan kasvun vauhtiin. Kemian- ja lääketeollisuudessa sekä mekaanisessa puuteollisuudessa (sahaus) viennin kasvu on ollut Pohjois-Savon yrityksillä voimakkaampaa kuin maassa keskimäärin, kun taas metalli- ja paperiteollisuudessa viennin kasvu on ollut maan keskimääräisiä tasoja hitaampaa v. aikana. Palkkasumma Vuoden aikana koko alueen palkkasumma on kääntynyt kasvuun tehdasteollisuuden suurimpia toimialoja lukuun ottamatta. Metalliteollisuudessa ja paperiteollisuudessa palkkasummat ovat yhä jatkaneet laskua. Sisä-Savon seudun palkkasumma on kääntynyt muista seuduista poiketen laskuun vuoden aikana ja myös Varkauden seudulla palkkasumman taso on yhä lievästi laskenut vuoden ajan. Kuopion ja Sisä-Savon seuduilla palkkasumma kasvoi myös taantumavuonna 2009. Työllisyys Teollisuuden nousu suhdannekuopasta on ollut v. voimakasta erityisesti Ylä-Savon seudulla, joka on näkynyt työttömyyden nopeana alenemisena. Pohjois-Savon työllisyysaste nousi v. 63,7 %:iin, kun koko maan luku oli 67,8 %. Työllisyysaste nousi Pohjois-Savossa +1,5 prosenttiyksikköä edelliseen vuoteen nähden, kun valtakunnan tasolla työllisyys aleni 0,5 prosenttiyksikköä. Pohjois-Savon maakunnan kehitys on viime vuosina ollut suhteellisen myönteistä työllisyyden suhteen. Väestönkehitys on kuitenkin jo pitkään ollut laskeva ja erityisesti työikäinen väestö vähenee kaikissa seutukunnissa ikääntymisen ja muuttotappioiden myötä. Pohjois-Savon myönteiseen työllisyyskehitykseen on vaikuttanut suurten ikäluokkien eläköityminen sekä heikossa suhdannetilanteessa alueelle kohdistuneet merkittävät rakennushankkeet. 2
1. Aluetalous Pohjois-Savossa 1.1 Liikevaihto 3
Yritysten liikevaihdon keskimääräinen vuosimuutos- % kaudella sekä vuosimuutokset 2008,2009, ja puolivuotismuutokset Liikevaihto v. milj. muutosprosentit (10 v) 2008 2009 (1-6) (7-12) Pohjois-Savo 9 498 2,7 9,1-17,0 6,9 3,6 9,9 Koko maa 367 640 2,3 6,4-16,2 9,3 6,4 12,1 Alueen yritysten liikevaihdon kasvu on ollut hieman muuta maata hitaampaa vuoden aikana. Yritysten liikevaihdon kasvu on Pohjois-Savossa kuitenkin vv. ohittanut koko maan tason vuosien 2007 ja 2008 hyvän kasvun ansiosta, mutta ero on kaventunut taantuman vaikutettua Pohjois- Savon alueen yritysten liikevaihtoon keskimääräistä voimakkaammin. Taantuman alku iski alueen yrityksiin pari kuukautta muuta maata myöhemmin ja liikevaihdon lasku oli alueen yrityksissä jopa hivenen voimakkaampaa kuin maassa keskimäärin erityisesti tehdasteollisuudessa. Kauppa ja metalliteollisuus yhä suurimmat toimialat Pohjois-Savossa, rakentaminen jo lähellä metalliteollisuuden liikevaihtoa Pohjois-Savon aluetalouden suurimpien toimialojen liikevaihto v. (milj. ) ja liikevaihdon muutos/vuosi % v. sekä 2008, 2009 ja muutosprosentti Liikevaihto v. milj. (10 v) 2008 2009 (7-12) (1-6) Kaikki toimialat 9 498 2,7 9,1-17,0 6,9 3,6 9,9 Tehdasteollisuus 3 109 0,9 11,7-28,0 9,0 5,3 12,4 Kauppa 2 936 2,0 3,4-9,5 5,5 2,7 8,3 Koko metalli 1 085 3,9 19,0-35,8 5,2 0,6 9,4 Rakentaminen + mineraal.tuott.valm. 1 012 5,6 9,0-15,5 9,4 3,7 13,8 Metallin, metallituott., koneiden ja laitt. valmistus 966 3,8 21,9-35,4 4,6-1,1 9,6 Liikenne + kustannustoim. 573 3,2 6,4-12,1 9,6 8,9 10,2 Mekaaninen puu 496-0,9-17,7-25,0 25,5 19,3 31,2 Kemiall. puu + kustant. 485-3,3 2,9-27,4 7,5 5,6 9,4 Elintarviketeollisuus 445 2,5 6,5-4,2 0,6-0,4 1,6 Muu teollisuus 373 1,8 63,3-37,4 17,0 13,2 20,7 Majoitus- ja ravits.toim. 221 2,6 5,2-1,6 5,1 1,7 8,4 Terv.- ja sos.palv., yksit.sektori 210 6,7 9,8 14,5 10,8 13,1 9,4 Yrityspalvelul (KIBS) 200 5,6 7,0-2,1 9,5 8,7 10,2 Rahoitus-, vak. ja kiint.ala 148 6,3 7,0-0,1 5,4 3,7 7,1 Tietojenkäs.palvelut 134 6,2 12,9-7,3-1,4-1,8-0,9 Julkinen hall.+ koulutus+ muut palv. 120 7,0 11,0 4,2 2,2 2,0 2,4 Koneiden ja laitt. korj., huolto ja asennus 119-1,4 1,8-7,0-1,4-5,2 2,2 Sähkötekn. valmistus 69 3,5 10,5-32,8 0,1-8,5 8,7 Kaivu 53-1,7 19,8-42,7 7,9 9,0 6,9 Kulkuneuvojen valm. 50-0,8-13,8-47,0 30,4 60,6 3,3 Kemian teoll. (pl. miner.) + lääkkeiden ja lääkeain. valm. 46 7,7 13,3-4,6 10,2 15,1 6,3 Taantuma selätetty teollisuuden kasvu voimakasta loppuvuodesta Tehdasteollisuuden liikevaihto on Pohjois-Savossa palannut kasvu-uralle ripeästi vuoden aikana. Suuresta prosentuaalisesta kasvusta osa selittyy vuoden 2009 voimakkaalla laskulla ja liikevaihdon volyymi 3109 milj. on yhä noin 850 milj. huippuvuoden (2008) lähes 4 mrd tasosta jäljessä. Kaikkien toimialojen liikevaihto (n. 9,5 mrd. ) on v. saavuttanut jo lähes vuoden 2007 tason, mutta tehdasteollisuudessa liikevaihdon volyymi on paperiteollisuuden alasajojen ja tuotannon vähennysten vaikutuksesta vuoden 2006 tasolla. Paperija sahateollisuuden yhteenlasketusta liikevaihdon volyymistä on v. loppuun mennessä leikkautunut pois huippuvuosista n. 300 milj.. Metalliteollisuudessa kasvu on kiihtynyt loppuvuotta koh- 4
den, mutta liikevaihdon taso 1085 milj. on v. 2009 jyrkän laskun vuoksi noin 500 milj. vuoden 2008 huipputasoa (1605 milj. ) jäljessä. Yksityiset terveys- ja sosiaalipalvelut kasvattivat liikevaihtoaan taantumasta huolimatta ja kasvu on jatkunut vahvana vuoden ajan. Rahoitus- ja vakuutusalalla asuntokaupan vilkkaus ja lainojen alhaiset korot pitivät kysyntää yllä taantuman aikana ja kasvu on ollut taantuman hellitettyä selvästi maan keskimääräistä tasoa parempaa vuoden aikana. Yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kasvu on ollut nopeaa koko 2000-luvun ja kasvu on edelleen kiihtynyt viimeisen kahden vuoden aikana. Yksityisten sosiaali- ja tervyspalvelujen ja yrityspalvelujen (KIBS) toimialoilla yritykset ovat kaksinkertaistaneet liikevaihtonsa kymmenessä vuodessa n. 100 milj. tasolta v. n. 200 milj. tasolle. Rakentamisessa ja kuljetusalalla kasvu on ollut vuoden aikana selvästi muuta maata voimakkaampaa. Kuopion seudun vilkas asuntorakentaminen ja suuret infrarakentamishankkeet ovat vauhdittaneet rakennusalaa koko maata selkeästi voimakkampaan kasvuun. Liikevaihdon volyymi oli rakentamisessa vuoden lopussa jo lähes samalla tasolla kuin huippuvuonna 2008, jolloin liikevaihto oli n. 1,1 mrd.. Kuluttajien tulevaisuuskuva on muuttunut yhä positiivisemmaksi vuoden lopulla, joka on vauhdittanut kaupan alan kasvua loppuvuoden aikana. Tietojenkäsittelypalveluissa liikevaihdon lasku ei ole vielä taittunut kokonaan vuoden aikana. Varkauden seudulla liikevaihdon lasku pysähtyi v. loppupuolella muilla seuduilla kasvu voimakasta erityisesti loppuvuodesta Yritysten liikevaihdon keskimääräinen kasvu-% seuduittain vuodessa v. sekä vuosina 2008, 2009, ja puolivuosimuutokset (1-6) & (7-12). muutosprosentti v. milj. (10 v) 2008 2009 (1-6) (7-12) Liikevaihto (kaikki toimialat) Pohjois-Savo 9 498 2,7 9,1-17,0 6,9 3,6 9,9 Kuopion seutu 4 763 3,8 11,7-14,5 7,8 4,4 11,0 Varkauden seutu 1 679 0,7 9,2-21,6-0,9-1,8 0,0 Ylä-Savon seutu 2 310 2,4 5,8-17,8 11,6 6,2 16,7 Koillis-Savon seutu 389 0,7 1,6-21,9 7,2 4,8 9,5 Sisä-Savon seutu 363 2,8 6,3-11,3 6,2 3,9 8,2 Koko maa 367 640 2,3 6,4-16,2 9,3 6,4 12,1 Ylä-Savon seudulla kasvu on ollut vuoden aikana lähellä maan keskimääräistä tasoa ja samalla maakunnan seuduista vahvinta loppuvuodesta jopa reilusti yli maan keskimääräisen tason. Rakennemuutosalueista Koillis-Savon seudulla elpyminen on ollut Varkautta nopeampaa, sillä Varkauden seudun yritysten liikevaihdon lasku taittui vasta vuoden loppupuoliskolla. Kuopion ja Ylä-Savon seutujen asema maakunnan aluetaloudessa on vahvistunut koko 2000-luvun ajan. Sisä-Savon seudun asema ei ollut taantuman aikana aivan yhtä tukala kun vientivetoisemman teollisuuden Varkaudella ja Ylä-Savolla sekä Stromsdalin alasajosta kärsineellä Koillis-Savolla. Kuopion seudulla teknologiateollisuusyritysten liikevaihto on kääntynyt vahvaan kasvuun vuoden loppupuolella. Liikevaihdon tasosta on leikkautunut pois laman vaikutuksesta kuitenkin lähes puolet (n. 120 milj. ). Kaikkien seudun yritysten yhteenlaskettu liikevaihdon taso ohitti vuoden aikana jo vuoden 2007 tason, joten elpyminen on ollut ripeää Kuopion seudun yrityksissä. Taantuma kouraisi rankimmin seudun teollisuusyrityksiä, joissa elpyminen on alkanut vuoden aikana ja loppuvuotta kohden voimistuen, mutta taantumaa edeltäneitä liikevaihdon tasoja niissä tuskin saavutetaan vuoden 2011 aikana. Rakennusalalla vuosi oli vahvaa kasvua taantuman nopeasta notkahduksesta (taantuma leikkasi 110 milj. liikevaihdosta) ja liikevaihdon volyymi ohitti jo vuoden 2007 (657 milj. ) tason loppuvuoden vahvan kasvun johdosta. Majoitus- ja 5
ravitsemusalan liikevaihto on kasvanut Kuopion seudulla vahvasti etenkin loppuvuodesta ja se on jo 7 milj. aiempaa vuoden 2008 huipputasoa suurempi. Rahoitus- ja vakuutusalan liikevaihto on kasvanut jatkuvasti osaksi matalien lainan korkotasojen ansiosta, mikä on vilkastuttanut asuntokauppaa. Elintarviketeollisuus on sinnitellyt Kuopion seudulla hyvin taantumaa vastaan lisäten vuosiliikevaihtoaan jatkuvasti viimeisen 10 vuoden ajan. Terveys- ja sosiaalipalvelut ovat myös kasvattaneet liikevaihtoaan jatkuvasti yhdessä yrityspalvelujen (KIBS) kanssa ja ne ovat tuplanneet vuosiliikevaihtonsa 10 vuoden ajanjaksolla. Paperiteollisuus on saavuttanut v. aikana taantumaa edeltänyttä liikevaihtonsa tasoa Kuopion seudulla, mutta sekä paperiteollisuus että mekaaninen puuteollisuus ovat yhteensä n. 39 milj. jäljessä taantumaa edeltänyttä liikevaihdon tasoa. Kuopion seutukunnan aluetalouden suurimpien toimialojen liikevaihto v. (milj. ) ja liikevaihdon muutos/vuosi % v. 2001 -, 2008, 2009, sekä (1-6) ja (7-12) v.. muutosprosentti Lv. v. milj. (10 v) 2008 2009 (1-6) (7-12) Kaikki toimialat 4763 3,8 11,7-14,5 7,8 4,4 11,0 Kauppa 1635 2,8 1,9-10,3 6,2 3,4 9,0 Tehdasteollisuus 892 2,0 25,8-31,8 11,0 4,7 17,1 Rakentaminen + mineraal.tuott.valm. 675 5,7 10,0-16,0 11,1 4,6 16,1 Liikenne + kustannustoim. 327 3,2 6,3-8,6 7,2 7,6 6,9 Muu teollisuus 283 2,5 88,1-40,3 16,9 12,0 21,6 Koko metalli 148 2,3 14,1-46,7 2,6-14,6 25,3 Yrityspalvelut (KIBS) 136 5,7 6,5 0,1 10,4 10,7 10,1 Elintarviketeollisuus 135 3,6 4,7 0,9 1,7-1,5 4,3 Majoitus- ja ravits.toim. 132 2,2 6,7-1,0 6,8 2,9 10,4 Terv.- ja sos.palvelut 129 5,5 6,2 11,8 18,7 22,3 16,6 Tietojenkäs.palvelut 128 5,9 11,8-8,0-0,5-1,0 0,2 Kemiall. puu + kustant. 122-0,3-4,1-29,3 33,5 41,7 26,9 Metallin, metallituott., koneiden ja laitt. valmistus 96 4,0 23,8-49,8-6,2-34,2 35,1 Rahoitus-, vak. ja kiint.ala 93 6,0 5,4 1,1 5,5 4,0 7,1 Mekaaninen puu 72-2,5-14,6-19,3 7,6 1,2 14,0 Julkinen hall.+ koulutus+ muut palv. 72 7,8 13,0 5,6 4,9 3,8 6,1 Koneiden ja laitt. korj., huolto ja asennus 61 18,8 18,8-5,7-2,9-7,1 1,0 Kem. teoll.(pl.miner.)+lääkkeiden ja lääkeain.valm. 40 7,7 10,6-4,2 12,1 18,6 6,9 Sähkötekn. valmistus 29 5,3 22,4-12,8 3,0-2,4 7,9 Ylä-Savon seudulla taantumasta toipuminen alkoi vahvana jo vuoden vaihteesta 2009/ lähtien ja teollisuuden liikevaihdon vuosivolyymi on lisääntynyt n. 250 milj. vuoden aikana, ollen jo lähellä vuoden 2007 tasoa. Vuoden aikana alueen puuteollisuuden liikevaihto kääntyi vahvaan kasvuun ja mekaanisen puuteollisuuden yritykset ovat saavuttaneet v. aikana jo v. 2008 liikevaihdon tason. Myös rakentamisen liikevaihto kääntyi selvään kasvuun vahvan loppuvuoden ansiosta. Ylä- Savon seudun yritysten liikevaihdon kasvunopeus loppuvuodesta oli vahvinta koko maakunnassa ja myös maan keskimääräisiä tasoja vahvempaa. Ylä-Savon seutukunnan aluetalouden suurimpien toimialojen liikevaihto v. (milj. ) ja liikevaihdon muutos/vuosi % v., 2008, 2009, sekä (1-6) ja (7-12) v.. Liikevaihto v. milj. muutosprosentti (10 v) 2008 2009 (1-6) (7-12) Kaikki toimialat 2310 2,4 5,8-17,8 11,6 6,2 16,7 Tehdasteollisuus 1045 1,8 2,9-26,3 18,7 10,2 26,8 Kauppa 680 2,0 8,0-9,2 3,8 0,3 7,1 Koko metalli 464 4,3 18,2-35,8 24,8 9,9 39,2 Metallin, metallituott., koneiden ja laitt. valmistus 412 4,1 19,5-37,0 25,5 8,2 42,7 Mekaaninen puu 268 0,3-18,2-26,2 31,5 25,1 37,2 Elintarviketeollisuus 240 0,4 4,0-6,6 1,9 2,3 1,6 Rakentaminen + mineraal.tuott.valm. 156 4,5 7,4-20,9 14,2 8,5 18,7 Liikenne + kustannustoim. 126 3,8 7,3-13,6 10,5 10,3 10,7 Rahoitus-, vak. ja kiint.ala 33 8,5 13,8-1,6 3,9 5,9 2,0 Majoitus- ja ravits.toim. 30 3,0 8,1-1,4 0,6-2,0 2,9 Yrityspalvelut (KIBS) 24 5,8 9,1-10,2 9,4 10,8 8,1 Julkinen hall.+ koulutus+ muut palv. 17 6,1 6,3 7,5 2,0 2,1 1,9 Ylä-Savon seudun teknologiateollisuusyritykset elpyivät nopeasti taantuman aiheuttamista tilauskantojen romahduksista ja kuroivat kiinni puolet v. 2009 tapahtuneesta liikevaihdon laskustaan vuoden aikana. Aluetalouden kasvu on Ylä-Savossa aiemmin perustunut pääasiassa teknologiateollisuuteen, jonka liikevaihto on vuotta 2002 lukuun ottamatta kasvanut jatkuvasti aina vuosien 2008-2009 vaihteeseen saakka. Teknologiateollisuus oli taantuman aikana suurissa vaikeuksissa menettäen varsin nopeasti liikevaihdostaan n. 200 milj.. Elintarviketeollisuuden ja kaupan toimialat selvisivät Ylä-Savon suurista toimialoista taantuman yli verrattain pienellä laskulla. Rakentamisessa lasku oli taantumavuonna 2009 Ylä-Savon seudulla voimakkainta koko Pohjois-Savossa. 6
Varkauden seudulla mekaanisen puuteollisuuden ja muun pienteollisuuden kasvu oli loppuvuodesta vahvaa. Myös rahoitus- ja vakuutusala, yrityspalvelut, liikenne, kauppa sekä majoitus- ja ravitsemusala kasvoivat loppuvuodesta vahvasti. Metalliteollisuuden ja julkisen sektorin lasku on kuitenkin yhä jatkunut vuoden loppupuolella. Alueen yritysten liikevaihdon vuosimuutokset ovat vaihdelleet paljon mm. voimakattiloiden suurten kertatoimitusten kirjautumisten mukaan. Seudun yritysten liikevaihdon kasvu on pidemmän ajanjakson tarkastelussa pienintä koko maakunnassa yhdessä Koillis-Savon seudun kanssa. Metsäteollisuuden ongelmat heijastuvat Varkauden seudun pitkän ajan keskiarvoihin (mekaaninen puuteollisuus, koneiden ja laitteiden korj., huolto ja asennus) painaen ne aikavälillä tappiolliseksi. Varkauden seutukunnan aluetalouden suurimpien toimialojen liikevaihto v. (milj. ) ja liikevaihdon muutos/vuosi % v. 2001, 2008, 2009, sekä (1-6) ja (7-12) v.. Liikevaihto muutosprosentti v. milj. (10v) 2008 2009 (1-6) (7-12) Kaikki toimialat 1679 0,7 9,2-21,6-0,9-1,8 0,0 Tehdasteollisuus 949 0,2 11,6-24,9-1,2 0,8-3,0 Koko metalli 446 4,3 22,0-32,0-7,2 0,3-13,0 Metallin, metallituott., koneiden ja laitt. valmistus 434 4,3 23,9-30,7-6,1 2,7-12,7 Kauppa 385 1,7-0,1-7,7 5,6 3,8 7,3 Rakentaminen + mineraal.tuott.valm. 111 4,3 8,9-11,1 1,6-2,4 4,7 Mekaaninen puu 74-4,0-22,3-31,8 19,6 9,2 29,4 Liikenne + kustannustoim. 61 1,7 6,3-25,1 11,7 9,5 13,8 Koneiden ja laitt. korj., huolto ja asennus 50-14,5-32,9-13,5 5,4 0,9 9,5 Yrityspalvelut (KIBS) 33 5,1 9,2-4,6 10,4 2,8 18,5 Majoitus- ja ravits.toim. 30 1,4-1,1-6,7 4,2 2,2 6,0 Muu teollisuus 23 2,4 7,7-8,8 32,2 29,0 35,1 Rahoitus-, vak. ja kiint.ala 13 3,8 8,6-7,2 4,6-1,8 12,0 Julkinen hall.+ koulutus+ muut palv. 12 3,1 5,1-1,2-6,8-4,4-9,1 Varkauden seudun suurimmat toimialat ovat vientituloista riippuvaisia. Seudun liikevaihdon muutoksissa näkyvät teknologiateollisuuden vaikeudet ja tilauskannan väheneminen vuodesta 2009 lähtien, joka on leikannut koko metalliteollisuuden liikevaihdosta kahdessa vuodessa n. 250 milj.. Metsäteollisuuden ongelmat näkyvät liikevaihdon jyrkkänä laskuna v. 2009 aikana, mutta vuoden aikana metsäteollisuuden liikevaihto on kääntynyt kasvuun koko maakunnassa Varkauden seutu mukaan lukien. Koillis-Savossa matkailuala ja rakentaminen selvisivät taantuman yli ilman liikevaihdon laskua ja ne kasvoivat yhä v.. Liikenne ja kustannustoiminta ohitti liikevaihdossa vuoden aikana jo lamaa edeltäneen tason ja myös kaupan ala saavutti vahvan loppuvuoden johdosta lamaa edeltäneen liikevaihdon tasonsa. Metalli- ja tehdasteollisuus sekä mekaaninen puuteollisuus ovat olleet muiden maakunnan seutujen tapaan vaikeuksissa myös Koillis- Savossa, mutta myös ne ovat selättäneet taantuman ja kasvattaneet liikevaihtoaan vahvasti vuoden aikana. Yritysten liikevaihdon keskimääräinen vuosikasvu (0,7 %) Koillis-Savossa on 2001 ollut tasoltaan pienintä maakunnassa yhdessä Varkauden seudun kanssa. Vielä vuonna 2008 kasvu oli voimakasta kuten koko maassa. Stromsdalin alasajo ja vuosien 2008/2009 vaihteessa alkanut taantuma painoivat Koillis-Savon teollisuuden pitkän ajan liikevaihdon selvään laskuun Koillis-Savon seutukunnan aluetalouden suurimpien toimialojen liikevaihto v. (milj. ) ja liikevaihdon muutos/vuosi % v., 2008, 2009, sekä (1-6) ja (7-12) v. Liikevaihto v. milj. muutosprosentti (10v) 2008 2009 (1-6) (7-12) Kaikki toimialat 389 0,7 1,6-21,9 7,2 4,8 9,5 Kauppa 123 2,3 6,1-5,4 4,1 0,9 7,1 Tehdasteollisuus 72-6,3-7,4-51,7 12,6 13,4 11,9 Liikenne + kustannustoim. 44 5,9 4,8-13,3 24,6 16,6 31,7 Rakentaminen + mineraal.tuott.valm. 42 8,6 1,6 5,2 3,4 1,7 4,6 Majoitus- ja ravits.toim. 20 5,0 3,6 1,8 5,7 3,2 9,0 Julkinen hall.+ koulutus+ muut palv. 15 10,5 14,1 0,3-2,4 0,3-6,6 Koko metalli 15-2,7 4,7-44,4 42,0 25,4 58,5 Mekaaninen puu 15 2,2-1,5-17,9 16,6 19,1 14,5 Sisä-Savossa mekaaninen puuteollisuus on kyennyt erittäin vahvaan kasvuun vuoden aikana ohittaen jo vuoden 2008 liikevaihdon volyymin n. 7 milj. :lla. Japanin markkinat vetivät vahvasti puuteollisuuden tuotteita alueelta, mutta ajankohtaisen tiedon valossa alan pidemmän aikavälin kasvuennusteet Japanin markkinoille ovat tapahtuneen luonnonkatastrofin myötä epäselvät. Myös liikenne ja kustannustoiminnassa kasvu oli koko v. ajan vahvaa. Matkailualalla yritykset ovat onnistuneet kääntämään loppuvuodesta 2009 aina kesään saakka laskeneen liikevaihtonsa selvään kasvuun loppuvuodesta. 7
Kaupan alan liikevaihto on kasvanut vuoden aikana myös Sisä-Savossa, mikä heijastelee kuluttajien tulevaisuuskuvan muuttumista positiivisemmaksi. Elintarviketeollisuus piti Sisä-Savon alueella pintansa vuoden 2009 taantuman yli, mutta toisin kuin muilla seuduilla, sen liikevaihto on alkanut laskea vuoden aikana. Sisä-Savossa yritysten liikevaihdon keskimääräinen vuosikasvu (2,8 %) on ollut 2001 tasoltaan maakunnan toiseksi parasta. Seudun yritysten liikevaihdon vähäisempi lasku erityisesti talouskriisin jälkeisenä aikana on hieman vahvistanut sen asemaa suhteessa muihin maakunnan seutuihin. Sisä-Savon seutukunnan aluetalouden suurimpien toimialojen liikevaihto v. (milj. ) ja liikevaihdon muutos/vuosi % v. 2001, 2008, 2009, sekä (1-6) ja (7-12) v.. Liikevaihto v. milj. muutosprosentti (10v) 2008 2009 (1-6) (7-12) Kaikki toimialat 363 2,8 6,3-11,3 6,2 3,9 8,2 Tehdasteollisuus 158 3,3 3,4-16,8 9,7 6,9 12,3 Kauppa 114 2,1 9,8-9,3 6,7 4,4 8,9 Mekaaninen puu 67 1,0-16,5-20,4 38,9 40,0 37,9 Elintarviketeollisuus 61 6,0 20,1-7,4-7,8-8,2-7,4 Rakentaminen + mineraal.tuott.valm. 28 9,0 9,5-18,2-7,0-10,1-4,7 Majoitus- ja ravits.toim. 8 2,3 3,0-0,6 0,5-7,3 7,6 Julkinen hall.+ koulutus+ muut palv. 3 2,0 6,2 0,4-0,3-2,3 1,6 8
1.2 Vienti 9
Pohjois-Savon alueen teollisuus kykeni koko maata voimakkaampaan viennin kasvuun alkuvuodesta, mutta vuoden loppupuolella muun maan kasvu oli vahvempaa. Teollisuuden viennissä Pohjois-Savon teollisuusyritykset olivat hivenen koko maan kasvua vahvempia vuonna. Pidemmällä ajanjaksolla v. 2000 Pohjois- Savon teollisuuden viennin keskimääräinen kasvu on ollut 0,4 % koko maata parempi. Pohjois- Savossa vuosittaiset ja seuduttaiset vaihtelut ovat olleet aikavälillä 2004- huomattavan suuria. Teollisuuden viennin muutokset Pohjois-Savossa ja koko maassa %/vuosi v. 2001, 2008, 2009 ja sekä puolivuotismuutokset v.. muutosprosentit v. Vienti milj. (10 v) 2008 2009 (1-6) (7-12) Pohjois-Savo(C) 1 464 0,5 13,3-27,8 13,0 16,3 10,1 Koko maa(c ) 57 677 0,1 3,0-27,8 12,5 8,6 16,0 Metalliteollisuuden vientiyrityksillä yhä ongelmia muilla toimialoilla vahvaa viennin kasvua Pohjois-Savon aluetalouden suurimpien toimialojen vienti v. (milj. ) ja viennin muutos/vuosi % v. 2001, 2008, 2009 ja sekä (1-6) ja (7-12) v.. muutosprosentti Vienti v. milj. (10 v) 2008 2009 (1-6) (7-12) Tehdasteollisuus 1464 0,5 13,3-27,8 13,0 16,3 10,1 Koko metalli 650 5,7 26,8-31,3 1,9 2,9 1,0 Metallin, metallituott., koneiden ja laitt. valmistus 604 6,0 32,1-31,0 0,0-0,9 0,8 Kemiall. puu + kustant. 343-4,8 1,4-29,3 16,1 15,8 16,4 Muu teollisuus 202-0,2 65,8-29,8 51,4 76,3 34,4 Mekaaninen puu 191-2,7-22,5-18,5 30,2 34,8 26,3 Kemian teoll. (pl. miner.) + lääkkeiden ja lääkeain. valm. 26 8,6 2,0 4,2 32,1 48,2 18,6 Sähkötekn. valmistus 20-0,2 4,8-28,3 22,3 34,4 13,2 Pohjois-Savon vientiyritysten kehitysnäkymät ovat melko toiveikkaat tehdasteollisuuden nopean elpymisen johdosta. Maakunnan yritysten viennin volyymi kasvoi vuodesta 2009 vuoden loppuun mennessä 170 milj. :lla. ollut Pohjois-Savossa voimakkaampaa kuin maassa keskimäärin. Viennissä metalliteollisuuden merkitys vahvistui ennen taantumaa, mutta taantuma kouraisi Pohjois-Savossa voimakkaimmin metalliteollisuuden vientiä, josta leikkautui pois n. 280 milj.. Koko maan vienti (milj. ) valituilla toimialoilla v. ja viennin muutos/vuosi%, vuosittain 2008, 2009, sekä puolivuosimuutokset muutosprosentti Vienti v. milj. (10 v) 2008 2009 (1-6) (7-12) Tehdasteollisuus 57 677 0,1 3,0-27,8 12,5 8,6 16,0 Koko metalli 34 256 0,9 4,9-30,2 8,4 4,2 12,1 Metallin, metallituott., koneiden ja laitt. valmistus 17 207 3,6 7,2-27,1 15,6 11,4 19,6 Sähkötekn. valmistus 15 208-1,3 4,7-35,2 4,6 2,2 6,7 Kemiall. puu + kustant. 9 793-4,0-5,7-22,7 19,3 18,5 20,1 Muu teollisuus 8 879 2,8 14,6-26,8 26,8 20,3 32,7 Mekaaninen puu 2 098-4,8-19,7-31,4 18,5 13,5 23,4 Kemian teoll. (pl. miner.) + lääkkeiden ja lääkeain. valm. 1 314 6,6 13,6 6,1 7,8 5,2 10,1 Vienti kasvuun kaikilla seuduilla Seuduittainen teollisuusviennin (C) kehitys % vuodessa v. 2001, vuosittain 2008, 2009, sekä puolivuosimuutokset (*Koillis-Savo ja Sisä-Savo koko vienti) muutosprosentti v. milj. (10 v) 2008 2009 (1-6) (7-12) Vienti *) Pohjois-Savo (C) 1 464 0,5 13,3-27,8 13,0 16,3 10,1 Kuopion seutu (C) 416-0,1 17,2-31,7 25,2 24,1 26,1 Varkauden seutu (C) 608 0,3 21,8-22,2 1,5 10,2-5,3 Ylä-Savon seutu (C) 363 3,7 3,2-26,4 17,3 14,6 19,6 Koillis-Savon seutu (A-X) 33-10,8-4,4-71,2 12,1 20,1 5,4 Sisä-Savo seutu(a-x) 58 1,6-2,1-27,3 51,1 57,0 46,3 Koko maa (C ) 57 677 0,1 3,0-27,8 12,5 8,6 16,0 *) Teollisuuden vienti muilta osin, mutta Koillis-Savo ja Sisä-Savo kaikkien toimialojen vienti Taantuma oli erityisesti vientiteollisuuden rasitteena v. 2009 ja se vähensi vientiä huomattavasti koko maakunnassa. Vuoden viennin taso on voimakkaasta vuosikasvusta huolimatta yhä n. 350 milj. alhaisempi kuin huippuvuonna 2008. Metalliteollisuuden vienti on kasvanut nopeammin koko maassa kuin Pohjois-Savossa v.. Kemian- ja lääketeollisuudessa sekä mekaanisessa puuteollisuudessa viennin kasvu on 10
1.3 Palkkasumma 11
Palkkasumman kasvu Pohjois-Savossa ja koko maassa %/vuodessa v., 2008, 2009, sekä puolivuosittain v.. muutosprosentit Palkkasumma v. (kaikki toimialat) milj. (10 v) 2008 2009 (1-6) (7-12) Pohjois-Savo 2 729 3,7 6,6-1,3 2,1 0,2 4,0 Koko maa 70 198 4,0 7,0-1,1 1,9 0,3 3,6 Vuonna kaikkien toimialojen palkkasumma ohitti huippuvuoden 2008 tason 22 milj. :lla ja nousi taantumavuoteen 2009 nähden 56,5 milj.. Vuoden aikana palkkasumma kääntyi kasvuun tehdasteollisuuden suurimpia toimialoja lukuun ottamatta. Erityisesti metalliteollisuudessa ja paperiteollisuudessa palkkasummat ovat jatkaneet laskua. Sisä-Savon seudun palkkasumma kääntyi muista liikevaihtoa ja vientiä kasvattaneista seuduista poiketen laskuun vuoden aikana ja myös Varkauden seudulla palkkasumman lasku jatkui vuoden ajan. Palkkasumman vuosikasvu on ollut Pohjois- Savossa 2000-luvulla tasaista. Poikkeuksena olivat vuoden 2007 ennätyslukemat. Nopean palkkasumman kasvun taustalla ennen tantumaa oli tuntuvien palkankorotusten ja työllisyyden kasvun ohella yritysten liikevaihdon ennätyksellinen taso vuonna 2007 ja hyvä kasvu myös alkuvuodesta 2008. Kasvun hidastuminen alkoi hillitä palkkojen kasvua jo vuoden 2008 lopulta lähtien. Seuduittainen palkkasumman muutos % /vuodessa v., 2008, 2009 ja sekä puolivuosittain v. muutosprosentit Palkkasumma v. (kaikki toimialat) milj. (10 v) 2008 2009 (1-6) (7-12) Kuopion seutu 1 601 4,6 7,7 1,4 2,7 1,3 4,1 Varkauden seutu 359 1,8 4,2-5,4-4,0-7,4-0,4 Ylä-Savon seutu 532 3,7 6,7-4,5 5,0 2,5 7,5 Koillis-Savon seutu 136 2,4 4,5-8,6 3,8 2,0 5,6 Sisä-Savon seutu 103 3,9 4,1 2,3-0,3-0,2-0,3 Kuopion seudulla palkkasumma on kasvanut koko maata ja muita Pohjois-Savon seutuja nopeammin kymmenen vuoden seurantajakson aikana. Sisä-Savossa ja Ylä-Savossa kasvu on ollut pitkällä aikavälillä maan keskimääräisellä tasolla ja Koillis- Savossa ja Varkaudessa jonkun verran maan keskimääräistä hitaampaa. Teollisuuden osuus palkkasummasta vaihtelee merkittävästi seuduittain. Kuopion seudulla tehdasteollisuuden osuus oli vuonna n. 10 %, Varkauden seudulla 37,5 % (osuus laskenut n. 6 % v. 2008), Ylä-Savossa 24 %, Koillis-Savossa 15 % (osuus laskenut n. 7 % v. 2008) ja Sisä-Savossa 19 % koko palkkasummasta. Palkkasumman kasvu jatkui Pohjois-Savossa taantumavuonna 2009 vielä terveys- ja sosiaalipalveluissa, julkisessa hallinnossa, majoitus- ja ravitsemuspalveluissa sekä rahoitusalalla. Kuopion ja Sisä-Savon seuduilla kaikkien toimialojen yhteenlaskettu palkkasumma kasvoi myös taantumavuonna 2009, kun muilla seuduilla se kääntyi laskuun. Kuopion seudun palveluvaltaisuus sekä mm. rahoitus- ja vakuutusalan sekä yrityspalveluyritysten (KIBS) tasapainottava vaikutus näkyy taantumavuoden palkkasummatilastoista. 12
Kuopion seutukunnan aluetalouden suurimpien toimialojen palkkasumma v. (milj. ) ja palkkasumman muutos/vuosi % v. 2001, 2008, 2009 sekä puolivuosittain v.. Palkkasumma muutosprosentti v. milj. (10 v) 2008 2009 (1-6) (7-12) Kaikki toimialat 1 601 4,6 7,7 1,4 2,7 1,3 4,1 Terv.- ja sos.palvelut 376 5,7 5,7 5,0 3,4 3,5 3,2 Julkinen hall.+ koulutus+ muut palv. 325 5,9 7,1 6,4 5,7 5,7 5,7 Rakentaminen + mineraal.tuott.valm. 163 5,8 13,0-4,2 5,2 0,3 9,7 Tehdasteollisuus 155 1,8 7,6-9,6-0,6-4,8 3,9 Kauppa 143 4,3 7,6-1,3 1,3-1,4 4,2 Liikenne + kustannustoim. 92 3,7 7,6-2,0 3,0 3,8 2,3 Yrityspalvelut (KIBS) 68 6,9 13,1 2,3 6,2 4,3 8,1 Rahoitus-, vak. ja kiint.ala 58 3,4 7,0 4,2 2,7 1,8 3,6 Tietojenkäs.palvelut 55 5,6 8,9 1,9 4,5 1,5 7,8 Majoitus- ja ravits.toim. 40 4,3 8,1 2,1 3,4 2,9 3,8 Koko metalli 38 3,8 13,3-24,8 0,8-10,2 13,3 Kemian teoll. (pl. miner.) + lääkkeiden ja lääkeain. valm. 37 5,6 5,3-0,7 1,0 0,9 1,2 Muu teollisuus 26-0,2 4,4-6,3 4,3 6,3 2,4 Metallin, metallituott., koneiden ja laitt. valmistus 25 5,0 14,8-26,8-5,6-17,2 7,7 Koneiden ja laitt. korj., huolto ja asennus 22 20,2 22,4-5,1 5,2-0,8 11,9 Elintarviketeollisuus 22-0,3 4,9 3,8-1,6-3,2 0,1 Mekaaninen puu 17-1,6-0,1-3,4-12,5-15,2-9,5 Kemiall. puu + kustant. 14-1,0-3,7-5,0 4,9 3,7 5,9 Sähkötekn. valmistus 7 7,5 18,3-1,4 3,1-1,1 7,2 Kuopion seudulla aiemmin palkkasumman kasvun veturina toimineen metalli- ja konepajateollisuuden palkkasumman lasku on jatkunut myös alkuvuoden aikana. Ala kärsi taantumasta voimakkaasti, joka näkyi myös lomautusten ja irtisanomisten välityksellä palkkasummatilastoista. Loppuvuodesta palkkasumma kääntyi myös metalli- ja konepajateollisuudessa kasvuun. Yrityspalvelut, rahoitus- ja vakuutusala, elintarvike- ja lääketeollisuus, matkailuala sekä julkinen hallinto (ml. koulutus) kasvattivat palkkasummaa hieman myös taantumassa ja ne jatkoivat kasvuaan vuoden aikana. Rakentamisen vahva kasvu loppuvuodesta näkyy myös palkkasumman kasvun voimistumisena. Palvelualat eivät ole kärsineet taantumasta kotimaisen kysynnän hyvästä tasosta johtuen samalla tavoin kuin tilausten ja viennin romahduksesta kärsinyt teollisuus. Ylä-Savossa tehdasteollisuuden palkkasummat ovat alkaneet kasvaa vauhdilla loppuvuoden aikana viennin ja liikevaihdon voimakkaan kasvun seurauksena. Ylä-Savossa ainoastaan majoitus- ja ravitsemustoimalalla palkkasumma laski vuoden aikana. Metalliteollisuuden ripeä elpyminen johtuu osaksi myös seudun ja maakunnan vahvasta panostuksesta koko teknologiateollisuuden toimialan kehittämiseen ja toisaalta myös elvytystoimien onnistumisesta. Ylä-Savossa palkkasummatilastot olivat taantumavuonna 2009 samansuuntaiset kuin Kuopion seudulla palvelualoilla sekä julkisessa hallinnossa (ml. koulutus) palkkasummat kasvoivat ja teollisuudessa ne laskivat. Ylä-Savon seutukunnan aluetalouden suurimpien toimialojen palkkasumma v. (milj. ) ja palkkasumman muutos/vuosi % v., 2008, 2009 ja sekä puolivuosittain v.. muutosprosentti Palkkasumm a v. (10 v) 2008 2009 (1-6) 13 (7-12) Kaikki toimialat 532 3,7 6,7-4,5 5,0 2,5 7,5 Tehdasteollisuus 129 2,9 8,2-18,0 5,9-2,6 15,1 Terveys- ja sosiaalipalvelut 123 4,9 3,8 5,0 6,9 5,6 8,2 Julkinen hall.+ koulutus+ muut palv. 83 2,6 7,8 2,1 1,9 2,8 0,9 Koko Metallin, metalli metallituott., 62 4,2 14,0-20,4 8,2-4,9 23,0 koneiden ja laitt. valmistus 51 3,4 14,7-21,3 8,7-5,4 24,9 Kauppa 47 3,7 8,2-1,6 2,9 0,6 5,3 Liikenne + kustannustoim. 34 2,9 5,5-4,5 6,1 3,6 8,6 Rakentaminen + mineraal.tuott.valm. 30 5,1 2,3-7,8 7,5 2,9 11,3 Mekaaninen puu 28 1,3-0,7-23,1 5,2-2,5 12,8 Elintarviketeollisuus 25 4,5 10,2-7,0 2,7 1,9 3,6 Rahoitus-, vak. ja kiint.ala 18 2,7 4,3 4,4 6,2 7,3 5,1 Yrityspalvelut (KIBS) 12 4,3 8,6 3,7 4,1 5,7 2,6 Majoitus- ja ravits.toim. 9 4,3 8,9 2,6-4,9-6,9-2,9 Varkauden seudulla palkkasumman lasku on jatkunut metalliteollisuudessa vuoden ajan. Positiivista seudun kannalta on kuitenkin se, että koneiden ja laitteiden valmistuksen palkkasumma kääntyi kasvuun loppuvuoden aikana. Mekaaninen puuteollisuus on kyennyt purkamaan lomautuksia ja / tai rekrytoimaan uutta työvoimaa vuoden loppupuolella, joka on kääntänyt palkkasumman kasvuun. Varkauden seudun palkkasumman pitkän aikavälin keskimääräinen kasvu on 2000-luvun loppua kohden pienentynyt. Tärkein syy hidastuneeseen kasvuun on ollut sellu- ja paperiteollisuuden alasajoon liittyneet toimenpiteet, jotka näkyvät palkkasumman kasvun vähenemisenä. Myös julkisessa hallinnossa ja rahoitusalalla kasvu on ollut hidasta 10 v. ajanjaksolla.
Eniten palkkasumma on kasvanut Varkauden suurista toimialoista 10 v. ajanjaksolla rakentamisessa, terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä kone- ja metalliteollisuudessa. Varkauden seutukunnan aluetalouden suurimpien toimialojen palkkasumma v. (milj. ) ja palkkasumman muutos/vuosi % v. 2001, 2008, 2009, sekä puolivuosittain v.. muutosprosentti Palkkasumm a v. milj. (10 v) 2008 2009 (1-6) (7-12) Kaikki toimialat 359 1,8 4,2-5,4-4,0-7,4-0,4 Tehdasteollisuus 135 0,4 4,9-10,3-12,0-17,5-5,9 Koko metalli 83 3,1 10,1-8,5-8,3-14,6-1,0 Metallin, metallituott., koneiden ja laitt. valmistus 79 3,6 9,2-6,0-3,0-9,4 4,2 Terveys- ja sosiaalipalvelut 50 4,4-0,4 1,5 0,8-0,1 1,8 Julkinen hall.+ koulutus+ muut palv. 48 1,3 0,3 2,0 3,0 3,1 2,9 Kauppa 29 3,0 3,3 1,3-0,4-1,2 0,4 Rakentaminen + mineraal.tuott.valm. 25 4,7 13,7-3,1 1,2-3,3 5,1 Liikenne + kustannustoim. 18 1,6 2,4-11,2 4,0 2,1 5,9 Yrityspalvelut (KIBS) 15 5,4 11,6-1,4 2,3-1,5 6,1 Mekaaninen puu 11 1,6 0,4-20,3 6,9 2,9 11,7 Rahoitus-, vak. ja kiint.ala 8 1,5-2,8-0,6 3,7 1,0 6,7 Majoitus- ja ravits.toim. 7 2,2 6,7-3,3-0,4-2,3 1,5 Koneiden ja laitt. korj., huolto ja asennus 6-9,5-30,2-4,6-15,8-25,0-6,9 Koillis-Savossa palkkasumma on v. aikana kääntynyt metalliteollisuutta ja julkista sektoria lukuun ottamatta kasvuun. Palkkasumman kasvu oli vuoden aikana parasta liikenteessä, tukku- ja vähittäiskaupassa ja matkailussa. Seudun teollisilla toimialoilla oli loppuvuodesta nähtävillä positiivistä kasvun virettä, joka tuo toivoa seudun yritysten selviämiselle yli paperiteollisuutta kohdanneen rakennemuutoksen. Kartonkiteollisuuden alasajo v. 2008 lopussa pudotti seudun palkkasumman kasvun maakunnan keskiarvojen alapuolelle. Koillis-Savossa tehdasteollisuus (mekaaninen puu, metalli) oli taantuman aikana v. 2009 suurissa vaikeuksissa kuten muuallakin maakunnassa, mikä näkyi palkkasumman voimallisena laskuna. Koillis-Savon seutukunnan aluetalouden suurimpien toimialojen palkkasumma v. (milj. ) ja palkkasumman muutos/vuosi % v. 2001, 2008, 2009 sekä puolivuosittain v.. Palkka summ a v. muutosprosentti (10 v) 2008 2009 (1-6) (7-12) Kaikki toimialat 136 2,4 4,5-8,6 3,8 2,0 5,6 Julkinen hall.+ koulutus+ muut palv. 27 2,9 6,3 1,7-1,9-1,4-2,5 Tehdasteollisuus 20-1,8 0,1-35,2 0,1-5,8 6,6 Kauppa 9 2,8 3,3 3,4 3,8 1,5 6,0 Liikenne + kustannustoim. 9 4,2 10,1-4,0 15,9 13,9 17,8 Rakentaminen + mineraal.tuott.valm. 9 9,0 9,3 4,4 2,9 3,5 2,4 Majoitus- ja ravits.toim. 7 4,6 7,5 2,7 7,2 2,7 11,9 Koko metalli 3 2,1 6,4-25,4-3,7-16,9 11,1 Mekaaninen puu 2-0,4 2,8-24,4 3,1-1,9 8,1 Sisä-Savossa palkkasumman kasvun veturi on pidemmällä aikavälillä ollut rakentaminen, jossa lasku oli melko voimakasta vuosina 2009 ja. Tehdasteollisuuden palkkasumma kääntyi laskuun Sisä-Savossa vuoden 2009 jälkipuoliskolla ja se alkoi kasvaa vuoden loppupuolella. Vientiteollisuuden vähyydestä johtuen taantuma ei ole näkynyt samalla tavalla alueen palkkasummatilastoista. Taantuma ja sen jälkiseuraamukset ovat vaikuttaneet Sisä-Savossa siten, että rakentamisessa kaksi peräkkäistä vuotta laskenut palkkasumman kehitys on vaikuttanut seudun toimialojen yhteenlasketun palkkasumman kehityksen tason lievästi väheneväksi v. aikana. Positiivista seudun kannalta on se, että matkailun palkkasumma on vuosien 2008-2009 laskun jälkeen päässyt lievään kasvuun vuoden aikana. Sisä-Savon seutukunnan aluetalouden suurimpien toimialojen palkkasumma v. (milj. ) ja palkkasumman muutos/vuosi % v. 2001, 2008, 2009 sekä puolivuosittain v.. Palkka summa v. milj. muutosprosentti (10v) 2008 2009 (1-6) (7-12) Kaikki toimialat 103 3,9 4,1 2,3-0,3-0,2-0,3 Tehdasteollisuus 20 4,4 3,2 0,3 0,2-5,2 6,0 Julkinen hall.+ koulutus+ muut palv. 18 3,0 9,8 3,4 2,7 3,0 2,4 Kauppa 9 4,4 1,1 6,3 1,5 2,0 1,1 Rakentaminen + mineraal.tuott.valm. 6 7,3 9,8-9,0-6,1-7,4-5,0 Majoitus- ja ravits.toim. 3 4,6-8,2-5,6 1,4 1,8 1,1 14
Liikevaihdon, viennin, palkkasumman sekä BKT:n vuosimuutokset v. Muutosprosentti milj. 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Koko maan liikevaihto 367 640 3,0 1,1 2,5 4,8 5,4 10,6 8,2 6,4-16,2 9,3 Pohjois-Savon liikevaihto 9 498 6,4 2,6 2,5 5,2 6,6 4,2 10,4 9,1-17,0 6,9 Kuopion seudun liikevaihto 4 763 7,3 3,6 3,1 6,3 6,0 6,3 10,7 11,7-14,5 7,8 Varkauden seudun liikevaihto 1 679 5,6 3,7-4,1 4,1 9,9-4,0 8,2 9,2-21,6-0,9 Ylä-Savon liikevaihto 2 310 1,4 3,0 6,2 3,2 5,8 7,1 13,0 5,8-17,8 11,6 Koillis-Savon liikevaihto 389 3,4 0,7 4,1 3,3 4,8 5,3 9,5 1,6-21,9 7,2 Sisä-Savon liikevaihto 363 1,9 5,7 5,6 6,4 2,8 8,2 3,5 6,3-11,3 6,2 Koko maan teoll. vienti 57 677 0,6-1,4-3,1 7,0 4,4 17,0 7,7 3,0-27,8 12,5 Pohjois-Savon teoll.vienti 1 464-0,6 2,2-3,3 7,6 15,7-4,1 9,3 13,3-27,8 13,0 Kuopion seudun teoll. vienti 416-3,0-7,6-10,5 10,7 9,0 12,8 12,8 17,2-31,7 25,2 Varkauden seudun teoll. vienti 608 1,5 9,0-7,5 6,2 23,2-20,0 1,2 21,8-22,2 1,5 Ylä-Savon teollisuuden vienti 363-5,6-4,6 15,4 12,5 10,2 17,0 26,0 3,2-26,4 17,3 Koillis-Savon kaikkien toimialojen vienti 33-1,7 7,7-3,1-0,7 6,9-0,2 6,8-4,4-71,2 12,1 Sisä-Savon kaikkien toimialojen vienti 58 6,4 10,3 11,3 16,3-0,9 18,5-7,9-2,1-27,3 51,1 Koko maan palkkasumma 70 198 6,9 3,5 3,7 4,6 4,8 4,7 5,9 7,0-1,1 1,9 Pohjois-Savon palkkasumma 2 729 4,9 3,9 4,5 4,6 4,2 4,4 5,8 6,6-1,3 2,1 Kuopion seudun palkkasumma 1 601 6,2 4,0 5,6 4,9 4,9 4,6 7,0 7,7 1,4 2,7 Varkauden seudun palkkasumma 359 5,1 2,4 3,2 3,2 1,2 3,3 0,8 4,2-5,4-4,0 Ylä-Savon palkkasumma 532 5,1 4,6 3,8 4,1 5,3 5,1 6,9 6,7-4,5 5,0 Koillis-Savon palkkasumma 136 4,1 3,9 4,7 2,2 3,7 4,7 5,5 4,5-8,6 3,8 Sisä-Savon palkkasumma 103 3,7 6,7 4,1 7,1 3,8 3,2 3,7 4,1 2,3-0,3 Koko maan bkt:n volyymin muutos % 1) Koko maan aluetilinpidon arvonl. muutos % 2) 2,3 1,8 2 4,1 2,9 4,4 5,3 0,9 * -8,2 * 3,1 * 5,4 3,1 1,3 4,6 3,4 5,3 8,5 2,8* Pohjois-Savon aluetilinpidon muutos % 2) 5,9 1,9 3,2 2,2 5,7 3,4 8,6 7,0* Lähde: Tilastokeskus, liiketoiminnan kuukausikuvaaja, alv-velvollinen liiketoiminta, nimellishintaan 1) Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito, reaalimuutos 2) Tilastokeskus aluetilinpito, arvonlisäys, reaalimuutos *) ennakkotieto 15
1.4 Työvoimavarat ja työllisyys Työttömyys lisääntyi v. 2009 alussa, mutta on vähentynyt elvytyshankkeiden ja eläköitymisen myötä v. aikana Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisten määrä lähti selvään nousuun kaupan alalla, rakentamisessa sekä palveluissa. Alenemaa oli selvästi eniten teollisuudessa sekä lisäksi maa- ja metsätalouden toimialalla. ETLAn alueellisen ennusteen mukaan Pohjois-Savon työllisyysaste nousisi kuluvana vuonna 64,0 prosenttiin. Ensi vuonna työllisyysaste jatkaisi nousua yhden prosenttiyksikön verran. Rakennetyöttömien määrä alentui 2003-2008 noin kolmanneksen, mutta kääntyi taantuman seurauksena uudelleen selvään kasvuun. Lisäys oli voimakkainta vuosien 2009- välillä, jolloin kasvua oli lähes neljännes. Rakennetyöttömiä on tällä hetkellä hiukan yli puolet kokonaistyöttömyydestä. Työttömistä työnhakijoista valtaosa edustaa ammatteja, joista on hyvin vähän tai ei lainkaan kysyntää työmarkkinoilla esimerkkeinä ammattitaidottomat, toimistotyöntekijät, elektroniikka- ja tietotekniikkaasentajat ja ompelijat. Työttömiä työnhakijoita oli Pohjois-Savon TEtoimistoissa vuonna keskimäärin 13 465 eli 11,7 % työvoimasta. Työttömien määrä aleni edellisestä vuodesta - 4,6 %. Vuonna 2009 Pohjois-Savon työttömyys nousi yli 20 prosenttia, mutta edeltävällä kymmenen vuoden jaksolla alenema oli keskimäärin -6 % vuodessa. Lomautettujen määrässä tapahtui hurja suhdannenousu 2008 vuoden lopun ja vuoden alun välillä. Lomautusten määrä on vuoden 2011 alkupuolella edelleen hiukan normaalia korkeammalla. Pohjois-Savon myönteiseen työttömyyskehitykseen on vaikuttanut mm. suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen sekä heikossa suhdannetilanteessa alueelle kohdistuneet merkittävät rakennushankkeet. Teollisuuden nousu suhdannekuopasta on ollut voimakasta erityisesti Ylä-Savon seudulla, joka on näkynyt työttömyyden nopeana alenemisena. Pohjois-Savon työllisyysaste nousi vuonna 63,7 %:iin, kun koko maan luku oli 67,8 %. Pohjois-Savon työllisyysaste nousi vuodesta 2009 +1,5 prosenttiyksikköä. Valtakunnan tasolla työllisyys aleni 0,5 prosenttiyksikköä. Ikäryhmittäin tarkasteltuna työttömien määrä kasvoi taantuman aikana erityisesti nuorten osalta. Vanhimpien työttömien määrä puolestaan laski aluksi eläkkeelle siirtymisen vuoksi. Viimeisen vuoden aikana työttömyys on alentunut hyvin jyrkästi sekä nuorten että 25-50-vuotiaiden osalta. Työttömyyden kasvu on siirtynyt vanhempiin ikäluokkiin ollen voimakkainta yli 60-vuotiaiden joukossa. Merkittäviä yt-neuvotteluja henkilöstön vähennyksistä ei ole alueella tällä hetkellä käynnissä. Työllisyyden koheneminen siirtyy muutamalla vuodella Syvän taantuman vuoksi työllisyyden koheneminen kääntyi hetkellisesti työttömyyden kasvuksi, mutta pidemmällä aikavälillä työllisyyden odotetaan lähtevän paranemaan. Runsas eläkkeelle siirtyminen ja työvoiman tarjonnan väheneminen alentavat työttömyyttä hitaassakin talouskasvussa. Työvoiman kysyntä on virinnyt Pohjois-Savossakin hiljalleen myös suhdanteista pahimmin kärsineillä aloilla. Teollisuudessa, kuljetuksessa ja rakentamisessa avointen työpaikkojen määrä on edelleen kuitenkin selvästi huippuvuosien tasosta jäljessä. Suurinta kysyntää on ollut myyntineuvottelijoista ja puhelinmyyjistä. Avoimia työpaikkoja on ollut runsaasti edelleen myös hoitoalalla. 16
Parin lähivuoden aikana suurimmat työpaikkalisäykset ovat tulossa palvelujen, kaupan ja logistiikan piiriin Kuopion ympäristössä. Ylä-Savon työpaikkalisäyksiin vaikuttaa vientiteollisuuden kehittyminen, jota toisaalta on tasapainottanut koko ajan mm. elintarviketeollisuus. Varkauden seudulla rakennemuutoksen aiheuttamia työpaikkamenetyksiä kompensoivat mm. akkutehtaaseen ja bioenergian osaalueille syntyvät työpaikat. Työvoiman saatavuudessa lisääntyvät ongelmat ovat näköpiirissä Vuonna oli avoimia paikkoja TE-toimistoissa tarjolla hiukan enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vuoden loppua kohden paikkojen määrä kääntyi selvästi kasvuun. Työvoiman saatavuuteen liittyvät vaikeudet alkoivat lisääntyä kesän jälkeen. Rekrytointiongelmat olivat vielä vähäisiä, esiintyen lähinnä yhteyspalvelukeskuksissa ja toisaalta hoitoalalla sairaanhoitajien ja lääkäreiden osalta. Työvoiman kysynnän vilkastuessa on oletettavaa, että rekrytointiongelmat alkavat kasvamaan erityisesti alueilla, joissa koulutetun työvoimareservin määrä on vähäisempi. Alat, joissa työvoimaa olisi ollut eniten tarjolla, kärsivät entiseen tapaan kysynnän puutteesta. Poistuma työvoimasta pysyy runsaana lähivuodet, mikä osaltaan pitää yllä työpaikkojen tarjontaa. Talouskasvun ja eläkkeelle siirtymisen voimistuessa työvoiman riittävyys kasvaa todelliseksi ongelmaksi pienissä Pohjois-Savon kunnissa, joissa uutta työvoimaa ei juuri tule työmarkkinoille. Muuttotappion ja eläkkeelle siirtymisen seurauksena väestön ikä- ja koulutusrakenne vinoutuvat yhä enemmän, jolloin kysyntä ja tarjonta kohtaavat yhä harvemmin. Ikääntymisen vaikutukset näkyvätkin eri tavoin Kuopion seudulla ja muualla maakunnassa. Seudullisesti työvoiman saatavuusongelmien ennakoidaan kohdistuvan ensimmäiseksi Ylä-Savon seutukunnalle. Työmarkkinoiden fragmentoituessa sekä alueellisen että ammatillisen liikkuvuuden tarpeet nousevat yhä tärkeämmäksi. Alueellisen liikkuvuuden tulisi edelleen lisääntyä, myös kaupungista maaseudulle päin. Kuntien vetovoiman ja suurimpien työpaikkakeskittymien kehityksen säilyttäminen riittävänä on ainoa mahdollisuus saada tulevaisuudessa myös syrjäisemmille alueilla korkeammin koulutettujen ammattien osaajia. 17
Väestö, työttömyys, työvoima ja muuttoliike 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 kokonaisväkiluku Pohjois-Savossa 1) 258 633 259 640 260 495 260 617 260 564 260 085 259 486 258 486 256 927 255 456 nettomuutto (sis.siirtolaisuuden) 1) -64 252 227-40 -612-677 -756-1104 -1525-1408 syntyneiden enemmyys 1) 441 639 577 113 464 215 129 54-86 -62 työttömyysaste % (Työministeriö) 2) 5,8 10,0 15,3 20,8 21,3 21,5 20,8 19,4 18,0 17,1 työllisyysaste (TK/työvoimatutkimus) 70,1 66,9 61,8 55,9 55,3 56,3 56,4 55,5 56,6 60 työttömät (Työministeriö) 6905 12138 19188 24928 25379 24804 23945 22131 20597 19533 - muutos ed. vuosi 5233 7050 5740 451-575 -859-1814 -1534-1064 - muutos % / vuosi 75,8 58,1 29,9 1,8-2,3-3,5-7,6-6,9-5,2 työvoima (TK/työvoimatutkimus) 126 000 125 000 121 000 118 000 115 000 117 000 116 000 112 000 112 000 115 000 työllinen työvoima (TK/työvoimatutkimus) 120 000 115 000 107 000 96 000 95 000 96 000 96 000 94 000 96 000 101 000 Koko maan työttömyysaste % (Työministeriö) 4,1 8,3 14,3 19,3 19,9 18,8 17,9 16,4 14,7 13,9 työttömyysaste % (TK/työvoimatutkimus) 3,2 6,6 11,7 16,3 16,6 15,4 14,6 12,7 11,4 10,2 työllisyysaste (TK/työvoimatutkimus) 74,1 70 64,7 60,6 59,9 61,1 61,9 62,9 64,1 66 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 kokonaisväkiluku Pohjois-Savossa 1) 253 759 252 842 251 976 251 356 251 095 250 064 249 498 248 872 248 423 248182 247943 nettomuutto (sis.siirtolaisuuden) 1) -1535-930 -525-354 -232-933 -402-219 -243-63 -43 syntyneiden enemmyys 1) -173-6 -354-263 -40-118 -175-409 -244-191 -229 työttömyysaste % (Työministeriö) 2) 16,0 15,1 14,1 13,4 13,2 12,6 11,3 10,1 9,7 12,4 11,8 työllisyysaste (TK/työvoimatutkimus) 61,3 59,8 60,4 61,6 62,1 63,3 63,8 62,5 64,7 62,2 63,7 työttömät (Työministeriö) 18497 17693 16114 15323 15032 14377 13118 11685 11082 14185 13551 - muutos ed. vuosi -1036-804 -1579-791 -291-655 -1259-1433 -603 3103-634 - muutos % / vuosi -5,3-4,3-8,9-4,9-1,9-4,4-8,8-10,9-5,2 28,0-4,5 työvoima (TK/työvoimatutkimus) 116 000 115 000 115 000 115 000 115 000 116 000 116 000 114 000 115 000 115 000 117 000 työllinen työvoima (TK/työvoimatutkimus) 103 000 100 000 101 000 103 000 103 000 104 000 105 000 103 000 106 000 102 000 105 000 Koko maan työttömyysaste % (Työministeriö) 12,6 11,7 11,3 11,1 11,1 10,8 9,5 8,2 7,6 9,8 10,0 työttömyysaste % (TK/työvoimatutkimus) 9,8 9,1 9,1 9 8,8 8,4 7,7 6,9 6,4 8,2 8,4 työllisyysaste (TK/työvoimatutkimus) 66,9 67,7 67,7 67,3 67,2 68 68,9 69,9 70,6 68,3 67,8 1) sisältää Pohjois-Savon maakuntaan siirtyneen Kangaslammin 2) Kangaslammin tiedot mukana vuodesta 1991 18
2. Pohjois-Savon kehityskuva 2.1 Maakuntien vertailu 2009 ja 1-9/ Liikevaihto Vienti Liikevaihdon ja teollisuuden viennin kehityskuvioissa maakunnat on järjestetty vuoden tammisyyskuun muutosten mukaan (suurin muutos ylimpänä), sillä TEM:n valtakunnalliset vertailutiedot eivät vielä ulotu koko vuodelle. Vuonna yritysten liikevaihto kasvoi Pohjois- Savossa 6,9 % vauhtia. Kasvu oli tammi-syyskuun ajanjaksolla maakunnista neljänneksi hitainta. Pohjois-Savo on 2000-luvulla kyennyt parantamaan suhteellista asemaansa maakuntien joukossa kasvun huippuvuosien ansiosta. Maakunnan yrityksillä on ollut kyvykkyyttä keskimääräistä nopeampaan kasvuun viimeisimmän voimakkaan noususuhdanteen aikana. Vuosien ja 2011 tilastot tulevat näyttämään yritysten ketteryyden ja investointiosaamisen vaikutuksia suhteessa muiden alueiden yrityksiin taantumasta elpymisen osalta. Teollisuuden vienti kasvoi vuonna Pohjois- Savon alueella 13 %, mikä oli hieman valtakunnan keskimääräistä tasoa parempaa. Yllä olevan kuvaajan vertailutiedot koko maasta ovat tammi-syyskuun ajalta, joten lukemat eriävät hieman koko vuoden lukemista (vrt. edellisten lukujen tilastot/ taulukot). Taantuma oli erityisesti vientiteollisuuden ongelmana, mikä näkyi valtakunnallisesti lähes joka maakunnassa. Pohjanmaa selvisi taantumasta ainoana maakuntana ilman viennin suurta laskua, mutta vuoden aikana vienti on lähtenyt laskuun Pohjanmaalla, kun se on muualla Suomea elpynyt taantuman notkahduksesta kasvuun Varsinais-Suomea ja Pohjois-Pohjanmaata lukuun ottamatta. 19
2.2 Toimialojen kehitys v. 2001 ja v. 20
21
22
2.3 Toimialojen trendit v.2000 - joulukuu Seuraavat Tilastokeskuksen laskemat toimialojen trendikuvaajat esittävät toimialojen liikevaihdon, palkkasumman ja viennin trendinomaista kehitystä. Kuukausitason indeksit on tilastollisesti tasoitettu trendikuvaajaksi. Vuoden 2005 keskiarvo on indeksiarvo 100. Vuosien 2000 - kesäkuu välisenä aikana yli 100 indeksiarvot merkitsevät vuoden 2005 tason ylitystä, alle 100 menevät arvot taas alittavat vuonna 2005 vallinneen tason. 23
24
25
26
27
28
29
30
31
Liite Aluetalouskatsauksen liikevaihtoa, vientiä ja palkkasummia koskevat tiedot on toimittanut Tilastokeskus, asiakaskohtaisena tietopalveluna. Tietoja ja kuviota on tarkasteltu ja muokattu edelleen Pohjois- Savon liitossa. Työvoimaa ja työllisyyttä kuvaavat tiedot on saatu Pohjois-Savon ELY-keskukselta. Ajankohtaisten suhdanteiden kuvauksessa pääpaino on vuoden tiedoissa em. liikevaihdon, viennin ja palkkasumman osalta. 2000-luvun seurantakauden vuosimuutosten keskiarvot on laskettu erillisen laskukaavan mukaan, jossa tarkastellaan mm. ajanjakson alun ja lopun kesimääräistä vuosimuutosta. Puolivuosittaiset muutostiedot (%) pohjaavat neljännesvuosittaisiin muutosprosentteihin, jotka on laskettu vertaamalla neljännesvuosisummia edellisen vuoden vastaaviin neljänneksiin. Loppuvuoden tiedot ovat siis suuntaa antavia ja voivat myös tarkentua myöhemmin. Tämän hetken näkymien mukaan vuodet 2007 ja 2008 olivat lähivuosien kasvun huipentuma, jota ollaan kuitenkin jo hyvää vauhtia saavuttamassa joillakin toimaloilla liikevaihdon ja viennin osalta vuoden 2011 aikana lisäksi ns. palvelutoimialoilla kotimainen kysyntä pysyi hyvänä kasvattaen liikevaihtoa myös taantuman aikana. Palkkasumman kehitys ei reagoi niin nopeasti suhdanteisiin kuin vientiä ja liikevaihtoa kuvaavat tiedot, joten taantuman ja siitä elpymisen vaikutuksia palkkasumman kehitykseen eri toimialoilla nähdään pidemmällä tarkasteluajanjaksolla. Maailmantalouden raha- ja osakemarkkinoilla yhä osittain vallitseva epävakaus ja luottamuspula, teollisuustuotteiden kysynnän lasku ja kuluttajien luottamuksen hiipuminen käänsivät ja ovat edelleen pitäneet monia talouksia maailmanlaajuisesti taantumassa, josta eri maat ovat elpyneet hyvin erilaiseen tahtiin. Tällä hetkellä Euroopan maista parhaiten taantumasta ovat elpyneet Pohjoismaat, Balttian maat ja Saksa, kun taas monella Etelä-Euroopan maalla on ollut suuria vaikeuksia tasapainottaa ylivelkaantunutta julkista talouttaan. Edellä mainittu varjostaa myös suurien EUtalouksien Ranskan, Saksan ja Ison Britannian pankkeja, jotka ovat olleet Etelä-Euroopan maiden suurimpia riskilainoittajia. Tilastollinen informaatio on vuosien saatossa lisääntynyt määrällisesti ja parantunut laadullisesti, mutta nykyisen kaltaisissa voimakkaiden muutosten taitekohdissa pitkien aikasarjojen saatavuuteen ja historialliseen kehitykseen perustuvien ennusteiden käyttökelpoisuus joutuu koetukselle. Tilastokeskuksen uuden toimialaluokituksen käyttöönotto suhdannetilastoissa vaikeuttaa aluksi jonkun aikaa pitkien aikasarjojen vertailtavuutta. Tulevien vuosien aikana vertailtavuus paranee, kun luokitukset pysyvät samoina. Koska kyseessä on katsaus suhdanteisiin tilastollisen tiedon valossa, tulevat tiedot vielä täsmentymään ja myös muuttumaan joiltain osin seuraavien vuosien aikana. Yritysten liikevaihdon ja viennin kasvun elpymisen voimakkuutta eri toimialoilla voidaan aluetalouskatsauksessa käytettävissä olevalla aineistolla arvioida pääpirteittäin (ainoastaan suurimmat toimialat) seuraavan kerran alkusyksystä 2011 sekä tarkemmin seuduittain ja toimialoittain vuoden kuluttua keväällä. Työllisyydestä ja väestönmuutoksista saadaan tietoja kuukausittain, jotka ELY-keskus ja Pohjois- Savon liitto julkaisevat säännöllisesti. Lisätietoja antavat: Pohjois-Savon Liitto Sepänkatu 1, PL 247 70101 KUOPIO aluekehityssuunnittelija Juuso Hieta e-mail: juuso.hieta(at)pohjois-savo.fi puh. 044 714 2670 tai aluekehityspäällikkö Jari Jääskeläinen e-mail: jari.jaaskelainen(at)pohjois-savo.fi puh. 044 714 2626 Pohjois-Savon ELY-keskus Käsityökatu 41, PL 2000 70101 KUOPIO strategiapäällikkö Juha Kaipiainen e-mail juha.kaipiainen(at)ely-keskus.fi puh. +358 40 570 9821 tai johtaja Kari Virranta e-mail kari.virranta(at)ely-keskus.fi puh. 0400 371 094 32