ESR: tuettava toiminta ja painotukset TL5 Oulu 31.8.2016
Alueellinen ESR-rahoitus Pohjois-Pohjanmaalla vuositasolla (v. 2016) 2,7 M 20 % 6,6 M 48 % TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus TL 4 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen 4,5 M 32 % TL 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta 2
TL 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta: Erityistavoitteet ja rahoitus Erityistavoite 10.1 Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen Tuettava toiminta pääsääntöisesti: Osallisuutta vahvistavien kokonaisvaltaisten palvelujen kehittäminen erityisesti työelämävalmiuksien näkökulmasta Monialaisen ja -ammatillisen yhteistyön ja osaamisen vahvistaminen Nuorten, ikääntyvien ja osatyökykyisten syrjäytymistä ehkäisevät toimenpiteet ja siihen liittyvien palvelujen kehittäminen Asukaslähtöiset toimintatavat ja palvelut osallisuuden tukemisessa 3
TL5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta: Kohderyhmät ja tuensaajat Kohderyhmät: - työttömät ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat naiset ja miehet - erityisesti nuoret, maahanmuuttajataustaiset, romanit, vammaiset henkilöt, vajaakuntoiset, pitkäaikaissairaat ja ikääntyvät; työllisyys-, sosiaali-, terveysja kuntoutuspalvelujen tarjoajat, työnantajat - väestöryhmät, joiden sosiaalinen osallisuus on uhatuin ja jotka tarvitsevat työ- ja toimintakyvyn parantamista ja sosiaalisen osallisuuden tukemista, jotta työllistyminen avoimille työmarkkinoille olisi mahdollista - Väestöryhmät, joita köyhyys- ja syrjäytymisriski koskettavat keskimääräistä enemmän (romanit, vammaiset henkilöt, tietyt maahanmuuttajaryhmät, syrjintää ja ennakkoluuloja työelämään pyrkiessään kohtaavat ihmiset) Tuensaajat: kunnat; työllisyys-, sosiaali- ja kuntoutuspalvelujen tarjoajat; tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, kansalaisjärjestöt, sosiaalipartnerit ja muut toimialaan liittyvät järjestöt, säätiöt ja yritykset 4
TL5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta: Tuettava toiminta Kehitetään esim. syrjäytymisen ehkäisyssä kehitetään varhaisen puuttumisen toimintamalleja. nuorten osallisuutta ja elämänhallintaa tukevia toimintamalleja matalan kynnyksen ohjaus- ja tukipalveluita räätälöityjä sosiaali-, terveys- kuntoutus- ja työllisyyspalveluita, sektorirajat ylittävää yhteistyötä ja asiakaslähtöisyyttä vertaistukea, yhteisöllisiä palveluratkaisuja, omaehtoista toimintaa tehostettuja kotouttamistoimenpiteitä vammaisten, päihde- ja mielenterveyskuntoutujien ja muiden erityisryhmien palveluita 5
TL5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta: Tuotokset ja tulokset Hankkeiden välittömät mitattavat tulokset: Osallistujien parantunut työ- ja toimintakyky (positiivinen tason muutos) Hankkeiden tuotosindikaattorit: Työmarkkinaosapuolten tai kansalaisjärjestöjen täysin tai osittain toteuttamien hankkeiden lukumäärä Työelämän ulkopuolella olevat, jotka eivät ole koulutuksessa (4 100) Pitkäaikaistyöttömät (11 250) => ESR-henkilöjärjestelmä 6
Työvoimapoliittiset toimenpiteet ESR-hankkeissa ESR-kehittämishankkeeseen on mahdollista liittää työvoimapoliittisia toimenpiteitä Tukikelpoisia toimenpiteitä ovat: työvoimakoulutus, valmennus ja palkkatuki ESR-osarahoitteisten työvoimapalvelujen hallinnointi hoidetaan alueen ELYkeskuksen koordinaatiohankkeen toimesta ja viranomaispäätökset sekä URA-merkinnät tehdään TE-toimistossa Palvelut toteutetaan noudattaen julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettua lakia Mikäli hankkeeseen suunniteltuun toimintaan liittyy ko. toimenpiteitä, tulee arvio toimien määrästä esittää kehittämishankkeen hakemuksessa 7
Painotukset ESR-rahoitteisissa työllisyyshankkeissa Kohderyhmät ja toimenpiteet: TL3: Kohderyhmänä ne, joilla on mahdollisuus aktiivisen työvoimapolitiikan keinoin päästä avoimille työmarkkinoille Käytetään monipuolisesti asiakkaan tilannetta edistäviä keinoja. Hankkeisiin sisällytetään osaamista vahvistavia elementtejä lisäksi ohjataan ja motivoidaan koulutukseen tai valmennukseen. TL5: Kohderyhmänä heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevat Työ- ja toimintakykyä ylläpitävät ja kehittävät toimenpiteet, osallisuuden lisääminen. Työllisyys kuitenkin taustalla olevana tavoitteena, vaikka aina ei heti realistista. Palvelujen kehittäminen myös ennaltaehkäisevästi. Sekä asiakastyö että rakenteet. 8
Tuleva haku, mitä hankkeilta toivotaan? Haku päättyy 3.10.2016 Hankkeen tarpeelle on selkeät perustelut: tulee toteuttaa RR-ohjelmaa ja tukea maakuntaohjelman toimeenpanoa. Hyvässä hankkeessa on selkeä ongelma, syy tai tarve, mikä hankkeella halutaan ratkaista Tavoite ja toimenpiteet ovat selkeät ja tarkasti määritellyt. Kohderyhmä on selkeästi määritelty ja rajattu Hankkeen kannalta tarpeelliset kumppanit ovat sitoutuneet mukaan Hankkeella on suunnitelma toiminnan jatkumisesta ja vakiinnuttamisesta sekä tulosten levittämisestä Hankkeen toteuttaja on sopinut hankkeelle tulevasta muusta rahoituksesta ja sitoutunut omarahoitusosuuteensa Hankkeelle on varattu riittävät ja osaavat henkilöstöresurssit Ohjelman yleiset ja erityiset valintaperusteet esim. kustannustehokkuus, innovatiivisuus - ei toimintatuki 9
Hankkeiden yleiset valintaperusteet Hakijan (tai tuen siirronsaajan) toteuttajaorganisaatio ja hankkeen tuettavan toiminnan toimenpiteet ovat ohjelman erityistavoitteen mukaisia Hakija (tai tuen siirron saaja) on yksityisoikeudellinen tai julkisoikeudellinen oikeushenkilö. Hankkeella on tunnistettuun tarpeeseen pohjautuva hankkeen etenemisen tarkastelun mahdollistava tavoitteellinen ja konkreettinen suunnitelma Hakijalla (tai tuen siirronsaajalla) on taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset hankkeen toteuttamiseksi. Hakija (tai tuen siirronsaaja) ei ole konkurssissa tai laiminlyönyt oleellisesti veroja tai sosiaaliturvamaksuja, eikä hanketoteuttajan avainhenkilö ole syyllistynyt aiemmin rikokseen avustuksia haettaessa tai asetettu liiketoimintakieltoon. Hankkeelle esitetyt resurssit ovat realistiset hankesuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi Hakijalla (tai tuen siirronsaajalla) on edellytykset vastata hankkeella aikaansaadun toiminnan jatkuvuudesta hankkeen päättymisen jälkeen, ellei se hankkeen luonteen vuoksi ole tarpeetonta Hakijalla (tai tuen siirronsaajalla) ei ole ERI-rahastoihin kohdistuvaa täytäntöönpanokelpoista takaisinperintäpäätöstä (esim. pysyvyyssäännön rikkominen, aiemman myönnetyn valtiontuen takaisinperintäpäätöksen keskeneräisyys), jota ei ole maksettu Hankkeessa työskentelevillä on toteuttamisen kannalta tarvittava koulutus tai osaaminen Hankkeen saamaa tukea ei käytetä yleisenä toimintatukena Kehittämishankkeen tulokset ovat yleisesti hyödynnettävissä (ei koske investointihankkeita, eikä yksittäisten yritysten kehittämishankkeita) Hankkeen saamalla tuella on merkittävä vaikutus hankkeen toteutumiseen 10
Erityiset valintaperusteet TL5 hankkeet Pisteytys asteikolla 1-5, saatava vähintään puolet maksimipisteistä jotta voi tulla rahoitetuksi Hankkeen toimenpiteillä edistetään osallistujien etenemistä kohti työelämää Hankkeessa kehitetään uudenlaisia ratkaisuja tai tuotetaan erityistä lisäarvoa olemassa oleviin työ- ja toimintakykyä lisääviin palveluihin ja/tai toimintamalleihin Hanke edistää toimijoiden yhteistyötä ja/tai monialaisten palvelujen hyödyntämistä koordinoidusti Hanke kohdistuu erityisesti ryhmiin, joiden sosiaalinen osallisuus on uhatuin. Hanke vahvistaa kansalaistoimijalähtöisiä toimintatapoja Hanke tukee sukupuolten välistä tasa-arvoa Hanke tukee yhdenvertaisuutta Hanke tukee kestävän kehityksen periaatteita Hanke tukee EU:n Itämeren alueen strategiaa 11
Mihin erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota hankehakemuksessa? Hakemuksen täyttöohjeet! Lisäksi?-merkki kysymysten kohdalla apuna 3 Hankkeen perustiedot (ohjaa hakemuslomakkeen muuta sisältöä) 5 Hankkeen tarve, tavoitteet ja kohderyhmä 5.1 Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Miten hanke on valmisteltu? Miten valmistelussa on otettu huomioon aiemmin rahoitettujen hankkeiden tulokset? 5.2 Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? 5.3 Mikä on hankkeen uutuus- tai lisäarvo? Mitä toimintatapojen muutosta halutaan saada aikaan? 5.4 Mitkä ovat hankkeen varsinaiset kohderyhmät? 6 Toteutus ja tulokset 6.1 Mitkä ovat hankkeen konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? 6.2 Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan? Mitä lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia sillä on? 6.3 Miten hakemuksen kohteena olevaa toimintaa jatketaan ja tuloksia sekä kokemuksia hyödynnetään hankkeen päättymisen jälkeen? 12
Mihin erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota hankehakemuksessa? 8 Muilta rahoittajilta haettu rahoitus 12 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantatiedoista 13 Horisontaaliset periaatteet Kustannusarvio & rahoitussuunnitelma Yhteishankkeet: yhteishankesopimus Rahoitussitoumukset / aiesopimukset muusta rahoituksesta Ytimekkäät vastaukset kysymyksiin, ei turhaa lavertelua Keskusteltu jo suunnitteluvaiheessa olennaisten yhteistyökumppaneiden kanssa, esim. TE-toimisto 13
Hakemusten käsittelyprosessi Hakemus tulee vireille, kun se on jätetty rahoittavalle viranomaiselle EURA 2014 -järjestelmässä, hakemukset otetaan käsittelyyn kootusti hakuajan päätyttyä Hakemuksen käsittelijän valinta, ilmoitus hakijalle Mahdolliset lisäneuvottelut hakijan kanssa Hakemuksen arviointi ja pisteytys Mahdolliset lausunnot hakemuksesta Hakemuksen käsittely ELY-keskuksen hankeryhmissä, maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä (MYRS) ja tarvittaessa maakunnan yhteistyöryhmässä (MYR) siinä maakunnassa, jossa hanketta toteutetaan Käsittelyaika: tavoitteena alle 4 kk:n käsittelyaika, mukaan ei lasketa aikaa joka hakijalta kuluu lisätietojen ja täydennysten antamiseen Myönteinen tai kielteinen päätös (hankkeen aloittaminen ennen rahoituspäätöstä omalla riskillä mahdollista, ei sido rahoittajaa) 14
Lisätietoa www.rakennerahastot.fi www.tem.fi/ohjelma2014 www.ely-keskus.fi/pohjois-pohjanmaa > EU-rahoitus 15